Hommaforum Testi

Quote
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Pakolaistulva, turvapaikanhakijoiden vyöry. Yleislakko. Vahvat sanat hallitsevat näinä päivinä otsikoita ja keskusteluja. Mutta antavatko ne oikean kuvan tilanteesta? Asiantuntijan mukaan sanojen piilomerkitykset vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

Sanan säilä on vahva. Ei ole samantekevää, millä sanoilla asioita kuvataan. Sanavalinnat kuvastavat myös arvoja

Eurooppaan on tänä vuonna tullut paljon aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Ilmiötä on kuvattu muun muassa sanoilla pakolaistulva tai turvapaikanhakijoiden vyöry. Ei täysin korrektia, arvioi erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta:

– Yleiskokemus vyöryistä on, että ne tulevat hirveällä volyymillä, vaaraa aiheuttaen. Samoin tulva, hyöky, ne ovat luonnonvoimaiseen ilmiöön liittyviä sanoja, joita käytetään metaforina (kielikuvina). Lisämerkitys on, että ilmiö on massiivinen ja hallitsematon, sitä ei voi estää eikä kahlita, ja se on pelottava.

Yksilö katoaa ilmiön taakse

Sanoja tulva ja vyöry käytetään kuvaamaan tämänhetkisen pakolaistilanteen laajuutta. Vesa Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että maailman mittakaavassa Suomeen tulee yhä vain murto-osa kaikista pakolaisista.

Kun ilmiö leimataan luonnonvoimaisella metaforalla, yksilöt ja heidän ainutkertaiset tarinansa unohtuvat.

– Ilmiöstä tulee ikään kuin aktiivinen toimija, ihmiset katoavat termin taakse. Ilmiö tekee jo kaikenlaisia pahoja tekoja itsestään, sanoo erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

– Luonnon metaforilla luodaan myös kuvaa, että ihmiset ovat alkukantaisia. Lisäksi kun miettii Välimeren yli tulevia ihmisiä, niin vesistösanojen käyttö on aika kornia, Heikkinen moittii.

Varsinkin toimittajien on syytä katsoa peiliin ja miettiä käyttämiensä sanojen arvolatauksia. Otsikkojen räväkkyys ja klikkijournalismi houkuttelevat raflaaviin ja naseviin sanavalintoihin.

Lakko vai mielenilmaus?

Toinen näinä päivinä paljon käytetty vahva ilmaisu on lakko. Huteraa kielenkäyttöä, soimaa Vesa Heikkinen.

– Kyseessä ei ollut mikään lakko, vaan työsuhteisille sallittu poliittinen mielenilmaus. Myös mediassa on puhuttu kritiikittömästi lakosta, sanan yleismerkitykseen vedoten.

Lainsäädännöllinen erikoiskieli ja puhekieli menevät ristiin lakko-sanan käytössä. Heikkinen on huomannut, että perjantain tapahtumien kannattajat puhuvat useimmiten mielenilmauksesta ja vastustajat lakosta. Sanavalinnat kielivät, kummalla puolella puhuja on.

– Lakko on tietysti iskevä sana. Tulee mieleen verisiä kuvia ja punalippujen liehutusta. Mutta jos oikein tiukasti journalistisesti katsotaan, niin se on vale, ei tämä ole lakko.

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58

Quote
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

Onko todellakin?

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58
Eurooppaan on tänä vuonna tullut paljon aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Ilmiötä on kuvattu muun muassa sanoilla pakolaistulva tai turvapaikanhakijoiden vyöry. Ei täysin korrektia, arvioi erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta:

– Yleiskokemus vyöryistä on, että ne tulevat hirveällä volyymillä, vaaraa aiheuttaen. Samoin tulva, hyöky, ne ovat luonnonvoimaiseen ilmiöön liittyviä sanoja, joita käytetään metaforina (kielikuvina). Lisämerkitys on, että ilmiö on massiivinen ja hallitsematon, sitä ei voi estää eikä kahlita, ja se on pelottava.

Kuvaus siis täsmää. Ilmiöstä varoitettaessa sitä ei ilmeisesti saisi kuvata hallitsemattomaksi, mutta kylläkin silloin, kun vastustetaan rajojen sulkemista tai vaaditaan "taakanjakoa".

QuoteSanoja tulva ja vyöry käytetään kuvaamaan tämänhetkisen pakolaistilanteen laajuutta. Vesa Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että maailman mittakaavassa Suomeen tulee yhä vain murto-osa kaikista pakolaisista.

Asia ei tuosta suomalaisten kannalta muuksi muutu. Toki voi kysyä, mitä sanoja käytetään, jos Suomeen tulijoita on pari miljoonaa vuodessa (nykytahdilla "vain" 300 000-400 000), mutta se on sen ajan murhe, eikä silloin enää saivarrella sanoista.

QuoteEsimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

Toisaalta nämä "hätää kärsivät yksilöt" käyttivät surutta hyväksi suurta lukumääräänsä vastustaessaan viranomaisia, eikä tilanne ollut kenenkään hallinnassa.

Heikkinen ei kiinnitä huomiota siihen, että kyse ei yleensä ole ollut määritelmällisesti "pakolaisista" tai "turvapaikanhakijoista", vaikka toimittajat ovat näitä sanoja käyttäneet. Budapestin aseman "hätää kärsivät yksilöt" eivät hakeneet turvapaikkaa Unkarista. Tuhannet "pakolaiset" ja "turvapaikanhakijat" matkaavat parhaillaan lukuisten turvallisten Euroopan maiden läpi päästäkseen Pohjois-Ruotsin kautta Suomeen.

Eivät ne vyöry eivätkä tulvi, ne hyökkäävät.

Mietitäänpä sitä.

Quote from: Siili on 19.09.2015, 10:56:22

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58

Quote
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

Onko todellakin?

Ihan varmaa että kantikset kärsivät ihan helvetisti.

QuoteJari Korkki @JKorkki

Ylessä tämä linjattiin eilen. Emme käytä esimerkiksi sanaa tulva tässä yhteydessä, vaikka pääministeri käytti.

Twitter (https://twitter.com/JKorkki/status/645153962111406080) 19.9.2015

QuotePäivi Anttikoski ‏@PaiviAnttikoski
@hsfi linjattiin reilut pari viikkoa sitten.Olisi tietysti voitu kertoa siitä myös ulos.

Ilmeisesti Ylessä ja Hesarissa on linjattu jo aiemmin, että käytetään sinnikkäästi sanoja "pakolainen" ja "turvapaikanhakija", vaikka ei olekaan kyse pakolaisista tai turvapaikanhakijoista.

Vaarallinen aihe. Tämän luettuaan saattaa jokunen itsenäinen ajattelija pohtia, kuvaako sananvalinta "nuorten joukkotappelu" hyvin tilannetta, jossa puolenkymmentä aikuista pahoinpitelee yhden teinin. Ettei vaan Vesa Heikkinen olisi yksi niistä pelottavista natseista, joiden takia on uutisten keskusteluosiot lukitettu?

Hurskastelu termeistä kertoo kuolevan toimialan käpertymisestä oman napansa ympärille.

En niillä ole aikomustakaan muuttaa raportointiaan todenmukaisemmaksi ja vähemmän propagandistiseksi.

Aimo Räkä muistuttaa että maailman mittakaavassa suomalaisia on yhä vain alle tuhannesosa maailman kaikista ihmisistä. Varsinkin Vesa Heikkisen on syytä katsoa peiliin.

Tunkeutuminen onkin parempi sana. Aktiivinen teko, suunnitelmallista toimintaa, organisoitua jopa.

YLE se vain jaksaa päivästä toiseen lorotella veronmaksajien kintuille, häpeilemättä.

Jos ihan tarkkoja ollaan, tulva koostuu myös yksittäisistä vesimolekyyleistä. Yksittäinen vesimolekyyli ei haittaa --> tulva ei ole haitaksi. Ei taida lohduttaa sitä, jolta tulva kastelee sokkelin ja huuhtoo tien.

Lumisade koostuu hiutaleista ja tarkemmin ottaen yksittäisistä, yhteen jäätyneistä vesimolekyyleistä. Yksittäiset, jäätyneet vesimolekyyli eivät haittaa ketään --> lumisade ei ole haitaksi. Voitte huoletta jättää tiet auraamatta, lumikolat varastoon ja talvirenkaat vaihtamatta. Vesimolekyylit ovat harmittomia!

Hirmumyrsky johtuu vain ilman nopeasta liikkeestä. Pienet kaasumolekyylit ovat harmittomia, vaikka liikkuvatkin nopeasti --> hirmumyrsky ei ole haitaksi.

jne...

Paskapökäleenkin kun jakaa molekyylitasolle niin aika vähän siinä mitään niin kamalaa on. Ihan hyvää tavaraa, suukku auki.

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Pakolaistulva, turvapaikanhakijoiden vyöry. Yleislakko. Vahvat sanat hallitsevat näinä päivinä otsikoita ja keskusteluja. Mutta antavatko ne oikean kuvan tilanteesta? ...

Sitä sopii miettiä ...

2015-08-27 Saksa: Media valehtelee pakolaistulvasta  (http://hommaforum.org/index.php/topic,103295.msg1967922.html#msg1967922)

Yle käyttää tuossa artikkelissa väärää sanaa "pakolainen", kun pitäisi puhua laittomasta maahantulijasta tai turvapaikanhakijasta.

Eli artikkeli syyllistyy juuri siihen, mistä se muita moittii. Kertakaikkiaan ala-arvoista journalismia Yleltä.

BBC sanoo käyttävänsä laittomista maahantulijoista sanaa "migrant", koska osa heistä ei ole "refugee". Yle voisi ottaa oppia BBC:ltä.

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58

Quote
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

Kyllä minusta maan syntyvyyden ylittävää humanitaarista vastaanottoa voi ihan perustellusti kutsua tulvaksi tai vyöryksi.  Jos on eri mieltä, pitäisi kertoa, missä vaiheessa noiden termien käyttöönotto on sopivaa.

Quote
http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

"Uutinen" on aika voimakas kuvaus.

Quote from: Siili on 21.09.2015, 10:34:47

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58

Quote
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

Kyllä minusta maan syntyvyyden ylittävää humanitaarista vastaanottoa voi ihan perustellusti kutsua tulvaksi tai vyöryksi.  Jos on eri mieltä, pitäisi kertoa, missä vaiheessa noiden termien käyttöönotto on sopivaa.

Yksi termi, jota käytetään väärin on "turvallinen". Suomi myöntää esim. Bagdadista tuleville oleskeluluvan, koska alue ei ole turvallinen. Direktiivi, jota tässä sovelletaan, asettaa kuitenkin edellytykseksi, että alueella on "aseellinen selkkaus" (armed conflict). Koska Bagdadissa ei ole mitään aseellista konfliktia, muut EU-maat palauttavat hakijat sinne. Suomi ei.

Paula Tiessalo, YLEn viiden pennin Derrida. Ilmeisesti tiedottamista ja uutisointia oikeasti tehdään nykypäivän mediassa tiettyjen viestintäopin ja filosofian teorioiden vulgääritulkintojen varassa, vähän miten sattuu. Monilla yliopistoaloilla on joku peruskurssi oman alan tieteenfilosofiasta ja tätä sitten ilmeisesti sovelletaan työpaikalla kuin Jumalan sanaa kaikessa ylimalkaisuudessaan.

Pakolaisavun viestäintäpäällikkö:

QuoteKaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v Sep 25

Et kai sanonut "turvapaikkashoppailu", @AnnikaDamstrom? Turvapaikkoja ei ole myynnissä missään. Ei missään. #yleastudio

Ylen A-studion toimittaja:

QuoteAnnika Damström ‏@AnnikaDamstrom Sep 25 Helsinki, Finland

@Kaisa_v ei tietenkään voi ostaa. Itselleen mieleisempää paikkaa voi toki hakea. Ikävänä terminä tähän käytetään turvapaikkashoppailua.

QuoteJuho Pylvänäinen @Juho_p

@AnnikaDamstrom @Kaisa_v Turvapaikkashoppailu ei ole mikään oikea termi. Jokseenkin surullista jos moinen höpöpuhe vakiintuu.

QuoteLiisa Niveri ‏@HamFin Sep 25 Hamburg, Deutschland

@Juho_p @Kaisa_v @AnnikaDamstrom Eikö tuo sana ole melkein kuin kutsu väkivaltaisiin tekoihin?

Quote
Kaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v Sep 25

@AnnikaDamstrom Sitä suuremmalla syyllä toimittajien tulisi viimeiseen asti välttää näiden termien toistamista. Hyvä keskustelu silti!

QuoteAnnika Damström ‏@AnnikaDamstrom Sep 25 Helsinki, Finland

@Kaisa_v helposti meilläkin tulee käytettyä termejä, jotka ovat vakiintuneet. Mutta teemme parhaamme toki, että oikeilla termeillä puhutaan.

QuoteIlkka Huotari ‏@ilkkah Sep 25

@AnnikaDamstrom @Kaisa_v Shoppailu on yleinen termi monesta asiasta, esim. koulushoppailu.

QuoteKaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v Sep 25

@AnnikaDamstrom Hyvä, tai huono, esimerkki vakiintuneesta termistä on maahanmuuttokriittisyys, joka todellisuudessa on -vastaisuutta.

Muistakaa nämä: turvapaikkashoppailu, elintasopakolaisuus, maahantunkeutuminen, kansainvaellus ... on näitä varmaan enemmänkin

Eilen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta korosti Julkisen alan tiedottajille, että käsitteillä on väliä ja pakolainen on juridinen termi.

QuoteJAT ry ‏@JAT_ry Dec 8

Käsitteillä on väliä, korostaa Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta. Esim #pakolainen on juridinen termi.

Twitter (https://twitter.com/JAT_ry/status/674220622742953986)

Tänään käsitteillä ei enää olekaan väliä, eikä pakolainen ole juridinen termi.

QuoteKaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v 8h8 hours ago

Kaisa Väkiparta Retweeted Maria Kalliokoski

Kansalaistenkin oikeuksia voidaan tiukentaa kunhan pakolaisten oikeudet viedään. #perheenyhdistäminen #tphakijat

Twitter (https://twitter.com/Kaisa_v/status/674590472267046912)

Perheenyhdistämisen aiotut tiukennukset eivät koske pakolaisia.

Totta mooses sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin. Juuri siksi halutaan lopettaa sanojen kuten "vyöry" tai "tulva" käyttö turvapaikanhakjoitten yhteydessä, vaikka ne hyvin kuvaavat tilannetta.

Ihminen joka ei hae turvapaikkaa ensimmäisestä turvallisesta paikasta ei ole turvapaikanhakija.

Sanat olivat ihan hyvät, mutta järjestys oli mennyt sekaisin. Tässä oikea:

Hätää kärsineet yksilöt tukkivat Budapestin aseman vessat, jotka sen jälkeen tulvivat.

  Hädissään olevat lapsukaiset hipsuttelivat Suomeen, kas kun täällä saa pullaa..

Wokki tulvi yli ja paloi. Vai oliko se vokki?

Ei ole korrektia sanoa 'vyöry', mutta on korrektia sanoa 'rasisti', jos joku kyseenalaistaa vyöryn luonnonvoimaisuuden.

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58

Quote
Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Pakolaistulva, turvapaikanhakijoiden vyöry. Yleislakko. Vahvat sanat hallitsevat näinä päivinä otsikoita ja keskusteluja. Mutta antavatko ne oikean kuvan tilanteesta? Asiantuntijan mukaan sanojen piilomerkitykset vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

Sanan säilä on vahva. Ei ole samantekevää, millä sanoilla asioita kuvataan. Sanavalinnat kuvastavat myös arvoja

Yksilö katoaa ilmiön taakse

Kun ilmiö leimataan luonnonvoimaisella metaforalla, yksilöt ja heidän ainutkertaiset tarinansa unohtuvat.

– Ilmiöstä tulee ikään kuin aktiivinen toimija, ihmiset katoavat termin taakse. Ilmiö tekee jo kaikenlaisia pahoja tekoja itsestään, sanoo erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta.

– Metaforilla luodaan myös kuvaa, että ihmiset ovat alkukantaisia. Lisäksi kun miettii ihmisiä, niin sanojen käyttö on aika kornia, Heikkinen moittii.

Varsinkin toimittajien on syytä katsoa peiliin ja miettiä käyttämiensä sanojen arvolatauksia. Otsikkojen räväkkyys ja klikkijournalismi houkuttelevat raflaaviin ja naseviin sanavalintoihin.

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

Juntti, natsi, fasisti, kansallismielinen separatisti, terroristi, putinisti, impivaaralainen, trolli, räyhäimpivaaralainen, natsinlutkuttaja, leijonakorumies, kiitospaita, perinteinen äijä, kaljanjuoja, juoppo, populisti, lippalakki, hommalainen, änkyrä, amis, soinisti, persuperse, sossutapaus, ryysyrantalainen, rasisti, rasse, resonaattori, valkoroska, populisti, siionisti, MV-lehden lukija, sovinisti, homofoobikko, päiviräsänen, sa-int, syrjäytynyt, karjalanpalauttaja, Halla-aholainen, scriptahemmo, gatesofvienna, bräiviikkiläinen, vastajihadisti, immoslainen, foobikko, aatu, muutosvastarintainen, öyhöttäjä, kiihkoilija, peräkammarinpoika.

Kielisotaahan tämä on. Oikean asian puolesta todellisuutta vastaan. Sitä varten on yliopisto, jonka me kustannamme.

Syntyyköhän siitä turvapaikkahässäkkä, jos Abdi ottaa neljännen kalapuikon? Soittaakohan vokkitäti poliisit paikalle? Veronmaksajien rahat ovat tiukassa. Todennäköisesti ei kuitenkaan aiheuta toimenpidettä, koska "lapsi" ei varmaankaan ole ennen saanut kalapuikkoja.

Näinhän se on. Ja "rajan" yli saapuu lisää turvapaikanhakijoita "ilmaiselle" lounaalle.

Saturnalia, unohdit äärioikeistolaisen, nationalistin, spermanaaman, munattoman, misogynistin, lapsen asteelle jääneen, tunnekylmän, asehullun, sosiaalisesti kyvyttömän, henkisesti kyvyttömän ja ylipäänsä millään tavoin kyvyttömän yhtään mihinkään ja tietusti vihaajan koska vihan tunteen ilmaiseminen on tietysti tuhat kertaa pahempaa kuin raiskaus tai murha.

Keksaisin tällaisen ruoanlaittoon liittyvän varoituskyltin. Monikulttuuri tuo Suomeen erilaisia ruoanvalmistuksen tapoja, jotka voivat sitten aiheuttaa vaaratilanteita, esimerkiksi tulipalovaaran. Kaasuliesi, vok-pannu ja ruokaöljy voivat olla tulipalovaarallinen yhdistelmä.

Raamatussakin verrataan ihmispaljouksia vesimassoihin:

Kansoja, kansakuntia ja kansanjoukkoja tai sotajoukkoja.
(Ilm 17:1,15 (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Ilm.17.html); Dan 9:26 (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Dan.9.html); 11:22,40 (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Dan.11.html); Jer 47:2 (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jer.47.html#o105); Jes 40:15 (http://www.evl.fi/raamattu/1992/Jes.40.html).) Linkki (http://www.kolumbus.fi/~w462389/kaste/sana.html)

Onkohan nämä tapahtumat ennustettu jossain.

QuoteKiistanalainen kansallismielisyys

"Soihdunkantajat saivat perusviestinsä hyvin läpi. Sanasyötin nielaisivat niin poliisit kuin toimittajatkin", kirjoittaa Vesa Heikkinen.

"Aktivistiryhmä aikoo häiritä kansallismielisten itsenäisyyspäivän soihtukulkuetta", otsikoi Helsingin Sanomat. "Itsenäisyyspäivänä Helsingin Töölössä poliisi piti erillään anarkistisen Vapaus pelissä -mielenosoituksen ja kansallismielisen 612-soihtukulkueen", uutisoi Ilta-Sanomat.

Keitä ovatkaan nämä kansallismieliset, joista uutisissa taajaan puhutaan? Entä mitä tämä kansallismielisyys oikein on?

Politiikan sanakirjan mukaan kansallismielisyys on nationalismia. Kielitoimiston sanakirjan mukaan nationalismi on myös kansalliskiihkoa.

Toimittajalla on yleensä valinnanvaraa nimeämisissä. Tällä kertaa voitolle pääsi kansallismielisyys-käsitteeseen nojaava nimeäminen. Valintaan vaikutti varmaankin se, miten mainittu joukko on itseään määritellyt ja miten poliisit ovat rähinöistä raportoineet.

Nämä soihdunkantajat saivat perusviestinsä hyvin läpi. Sanasyötin nielaisivat niin poliisit kuin toimittajatkin.

Kun uutisissa puhutaan kiistattomana totuutena kansallismielisestä soihtukulkueesta, jota anarkistit häiritsevät, luodaan käsitystä hyvän ja pahan kohtaamisesta. Kansa hyvä, anarkia paha.

Mutta totuus ei ole tälläkään kertaa selviö. Se, mikä saattaa vaikuttaa tosiolta, onkin kiistiö.

Totuus olisi tyyten toinen, jos sanottaisiin, että soihtukulkueeseen osallistui äärioikeistolaisia tai kansalliskiihkoilijoita. Puhumattakaan siitä, että heihin viitattaisiin sellaisilla sanoilla kuin kansallissosialismi- tai natsimieliset.

Miten tapahtumista olisi voinut raportoida asettumatta minkään ryhmän puolelle? Ehkä kansalle olisi voinut kertoa tylsän totuudenmukaisesti, että kulkueen järjesti kansallismieliseksi itseään kutsuva ryhmä. Ei tuo kovin napakka muotoilu ole, mutta onpahan – tarpeeksi tosi?

Vesa Heikkinen
Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija

Journalisti (http://www.journalisti.fi/artikkelit/2015/15/kiistanalainen-kansallismielisyys/) 17.12.2015

Onneksi Heikkiselle on sellaisiakin medioita, joissa ei kirjoiteta anarkisteista, rähinöistä, soihtukulkueesta ja häirinnästä, vaan antifasisteista, poliisiväkivallasta, natsiperformanssista ja itsepuolustuksesta.

Kielentutkija Vesa Heikkisen mukaan maahanmuutosta puhuminen virtana tai tulvana on vallankäyttöä eli ilmeisesti jotain paheksuttavaa. Hän on myös vaatinut valtiovallalta vastamedian vaientamista (http://hommaforum.org/index.php/topic,109435.msg2134681.html#msg2134681), ei valtamedialta valehtelun (esim. laittomien siirtolaisten kutsuminen turvapaikanhakijoiksi) lopettamista.

QuoteJopa seitsemän kymmenestä suomalaisesta ajattelee, että politiikka on niin monimutkaista, että kärryille pääseminen on vaikeaa. Nyt kielentutkija Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen ovat selvitelleet vaikeaselkoisuuden syitä ja tutkineet poliitikkojen kieltä Kansalaistaito-kirjassaan.

[...]

Kun poliitikko väittää, että asioista puhutaan oikeilla nimillä, kehottavat Kansalaistaito-teoksen kirjoittajat olemaan tarkkoja.

On poliittista vallankäyttöä puhua maahanmuutosta virtana tai tulvana.

Yle: Mie mittään mistään ymmärrä – politiikan kieli puskee kansalaisen katsomoon (http://yle.fi/uutiset/mie_mittaan_mistaan_ymmarra__politiikan_kieli_puskee_kansalaisen_katsomoon/8907598) 26.5.2016

Edelleen pätee:

Quote from: Roope on 19.09.2015, 11:06:19

Quote from: Ink Visitor on 19.09.2015, 10:40:58
Eurooppaan on tänä vuonna tullut paljon aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Ilmiötä on kuvattu muun muassa sanoilla pakolaistulva tai turvapaikanhakijoiden vyöry. Ei täysin korrektia, arvioi erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta:

– Yleiskokemus vyöryistä on, että ne tulevat hirveällä volyymillä, vaaraa aiheuttaen. Samoin tulva, hyöky, ne ovat luonnonvoimaiseen ilmiöön liittyviä sanoja, joita käytetään metaforina (kielikuvina). Lisämerkitys on, että ilmiö on massiivinen ja hallitsematon, sitä ei voi estää eikä kahlita, ja se on pelottava.

Kuvaus siis täsmää. Ilmiöstä varoitettaessa sitä ei ilmeisesti saisi kuvata hallitsemattomaksi, mutta kylläkin silloin, kun vastustetaan rajojen sulkemista tai vaaditaan "taakanjakoa".

QuoteSanoja tulva ja vyöry käytetään kuvaamaan tämänhetkisen pakolaistilanteen laajuutta. Vesa Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että maailman mittakaavassa Suomeen tulee yhä vain murto-osa kaikista pakolaisista.

Asia ei tuosta suomalaisten kannalta muuksi muutu. Toki voi kysyä, mitä sanoja käytetään, jos Suomeen tulijoita on pari miljoonaa vuodessa (nykytahdilla "vain" 300 000-400 000), mutta se on sen ajan murhe, eikä silloin enää saivarrella sanoista.

QuoteEsimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

Toisaalta nämä "hätää kärsivät yksilöt" käyttivät surutta hyväksi suurta lukumääräänsä vastustaessaan viranomaisia, eikä tilanne ollut kenenkään hallinnassa.

Heikkinen ei kiinnitä huomiota siihen, että kyse ei yleensä ole ollut määritelmällisesti "pakolaisista" tai "turvapaikanhakijoista", vaikka toimittajat ovat näitä sanoja käyttäneet. Budapestin aseman "hätää kärsivät yksilöt" eivät hakeneet turvapaikkaa Unkarista. Tuhannet "pakolaiset" ja "turvapaikanhakijat" matkaavat parhaillaan lukuisten turvallisten Euroopan maiden läpi päästäkseen Pohjois-Ruotsin kautta Suomeen.

Saskan (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006086429.html) ohella tämä päivän Hesarissa Perussuomalaisia kommentoi tuttuun tyylliinsä ystävämme Vesa Heikkinen:

Helsingin Sanomat: Kun Jussi Halla-aho puhuu "haittamaahanmuutosta", hän haluaa luoda "selviön" – Kielentutkija kertoo, miten syntyvät politiikan sisältöä hämärtävät iskusanat (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006085406.html) 28.4.2019

Quote from: Jaakko Lyytinen, HSKUN JUSSI HALLA-AHO puhuu haittamaahanmuutosta, hän yrittää itse asiassa ujuttaa yleiskieleen kokonaan uuden sanan. Hän haluaa tehdä siitä selviön.

Selviö on kielentutkija Vesa Heikkisen keksimä käsite. Sana, joka muuttuu itsestään selväksi, kiistattomaksi ja neutraaliksi. Kielentutkijat puhuvat sanan "luonnollistumisesta". Kun poliitikko toistaa iskusanaansa tai käsitettään, hän haluaa tietoisesti luonnollistaa jonkin ilmauksen ideologisen merkityksen.

Ensin sana esiintyy suppeassa piirissä esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja puheissa. Seuraavaksi se pulpahtaa uutislähetykseen, sitten ehkä lehtiotsikkoon. Ja toisinaan siitä tulee arkikieltä.

Ongelma on, että moni selviö on itse asiassa kiistiö – sekin Heikkisen käsite. Kiistiö viittaa siihen, että politiikassa harvempi käsite on pohjimmiltaan neutraali.

"Jokaista sanaa voi miettiä laajemmin, valintana. Politiikan kielessä tämä on erittäin olennaista", Heikkinen sanoo.

Heikkinen on kiinnittänyt huomiota maahanmuuttokriittinen-sanan käyttöön. Sanakirjassa "kritiikki" tarkoittaa paitsi arvostelua myös punnitsevaa tai punnittua, harkitsevaa.

"Vastaisuus ei osoita kauheasti kriittisyyttä, jos ajatellaan kriittisyydellä sen syvintä merkitystä. Monet populistiset toimijat ovat käyttäneet maahanmuuttokriittisyyttä näennäisneutraalina ilmauksena, mutta kun tutkii heidän politiikkansa sisältöä tarkemmin, se saattaa olla kaikessa karuudessaan maahanmuuttovastaista", Heikkinen sanoo.

Sen jälkeen kun maahanmuuttokriittisyys on vakiintunut yleiskieleen, perussuomalaiset ovat pyrkineet tuomaan maahanmuuttokeskusteluun haittamaahanmuuton kaltaisia uusia iskusanoja.

Kun toimittajat ja vasemmistopoliitikot ovat vuosia valittaneet, että (toimittajien nopeasti omaksuma, ei väkisin pakotettu) termi maahanmuuttokriittinen tarkoittaa oikeasti maahanmuuttovastaista (kuten kielentutkija Heikkinenkin tekee haastattelussa), ryhdyttiin korostamaan, että kyse ei suinkaan ole kaiken maahanmuuton vastustamisesta vaan taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti haitallisen maahanmuuton vastustamisesta. Eli haittamaahanmuuton vastustamisesta.

Mutta ei, nyt tämä selventävä käsite onkin kielentutkijan mukaan pelkkä ideologinen iskusana. Mikäpä siinä kai sitten, mutta toisaalta sama tutkija ei ole noteerannut mitenkään, että kymmenisen vuotta sitten (https://www.booky.fi/tuote/viitanen_kaisa/paperittomat_/9789525557367) tuotettiin kirjaimellisesti vasemmistopropagandan tarpeisiin laittomasti maassa oleskelevasta siirtolaisesta eli laittomasta siirtolaisesta sievistelevä termi "paperiton", joka on viimein päätynyt propagandistisuudestaan ja epätäsmällisyydestään huolimatta valtamedian lisäksi jopa viranomaisteksteihin.

Quote from: Jaakko Lyytinen, HSESIMERKKI latautuneesta uudissanasta on myös vihervasemmisto.

Termin käytöstä on käyty kiistaa erityisesti sen jälkeen kun pääministeri Juha Sipilä käytti sanaa keskustan kesäkokouksessa elokuussa 2018.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti sanavalintaa "rimanalituksena". "Näin normalisoidaan äärioikeiston kielenkäyttöä", Andersson twiittasi. Verkkohaulla selviää, että Jussi Halla-aho käytti sanaa blogissaan jo vuonna 2006.

Esimerkki on kuvaava: perussuomalaisten piiristä lähtenyt ilmaus päätyy toisen puolueen pääministerin puheeseen.

Sipilän puheen jälkeen leimahti tyypillinen Twitter-väittely. Sanavalinnan puolustajat kaivoivat esimerkkejä, joissa vihreät tai vasemmistoliitto ovat itse käyttäneet kyseistä sanaa.

Voisiko joku viimein selittää, miten vihervasemmisto eroaa loukkaavasti käsitteenä punavihreistä, etenkin kun olen nähnyt viiteryhmään kuuluvien tosiaan käyttävän molempia termejä ihan sujuvasti ja ilman itseironiaa omasta porukastaan?

Quote from: Jaakko Lyytinen, HSErityisesti perussuomalaiset tarttuivat hanakasti muiden ilmastolinjauksiin, joita puolue kutsui ilmastovouhotukseksi.

KESKUSTELU ilmastonmuutoksesta on kiinnostava esimerkki poliittisesti latautuneesta sanastosta ja kielipeleistä. Vaalikeskusteluissa olisi nimittäin voitu yhtä hyvin puhua myös ilmaston lämpenemisestä.

Ei voisi. Ensinnäkin on ihan eri asia kuvata sinne tänne poukkoilevaa ilmastokeskustelua ja -politiikkaa ja toisaalta taustalla olevaa ilmiötä. Toiseksi, käytetty termi on nykyään ilmastonmuutos.

Tästä onkin artikkelissa tarina:

Quote from: Jaakko Lyytinen, HSRepublikaanit palkkasivat avukseen Frank Luntzin, Oxfordin yliopistossa tohtoriksi väitelleen mielipidetutkijan, joka on erikoistunut poliittisen sanaston muovailuun.

Luntz laati mielipidemittausten avulla republikaaneille ohjeet siitä, miten puolue voittaisi ilmaston lämpenemistä koskevan poliittisen väittelyn. Oli rakennettava tarina. Oli korostettava sitä, miten sääntelytoimet koskevat kipeimmin vähäosaisiin, vanhuksiin ja köyhimpiin. Oli kerrottava, kuinka Kioton määräykset vaarantavat amerikkalaisen elämäntavan, nostavat veroja ja vievät työpaikkoja, Luntz opasti.

Oli vaihdettava koko käsite.

"Meidän on aika ryhtyä puhumaan ilmastonmuutoksesta eikä ilmaston lämpenemisestä", Luntzin muistiossa neuvottiin.

Ilmastonmuutos olisi kuulijoiden kannalta vähemmän pelottava termi kuin ilmaston lämpeneminen.

Ilmastokeskustelun sanavalinnat eivät varmastikaan ratkenneet tämän yhden muistion perusteella, mutta operaatio kertoo havainnollisesti siitä, miten painavista asioista politiikan retoriikassa on kyse.

Eivät tosiaankaan ratkenneet tuohon muistioon, sillä termin muuttivat globaalissa julkisuudessa aivan toiset tahot, kun maapallon lämpenemisestä ei saatu tarpeeksi kouriintuntuvia esimerkkejä (vrt. Al Goren surullisenkuuluisa pelotteluelokuva The Inconvinient Truth vuodelta 2006). Siksi ilmaston lämpenemisen sijaan ryhdyttiin puhumaan ilmastonmuutoksesta, josta johtuvat kätevästi niin kuivuudet, tuhotulvat kuin hirmumyrskytkin.

Sivuhuomautuksena mainitsen että homojen avioliitto-oikeudesta ja transihmisten jutuista kun puhutaan niin yleensä kannattajat puhuvat nimenomaan ihmisoikeuksista. Eli siis koko "keskustelun" lähtökohdaksi yritetään ottaa sellainen ajatus että me olemme oikeassa ja eri mieltä olevat vastustavat ihmisyyttä. Itse kannatan homoliittoja ja sukupuolenvaihdoksia, mutta minua harmittaa suuresti tällainen epärehellinen keskustelun rakentaminen. Maahanmuuttokriitikot eivät siis ole ainoita, jotka pyrkivät muokkaamaan keskustelussa käytettävää sanastoa oman agendansa mukaisiksi. Suvaitsevaisto ja feministit ja muut "hyvät ihmiset" tekevät ihan samaa, vaikka teeskentelevät että eivät tee. Ehkä he jopa itse uskovat omiin valheisiinsa, siitä että heidän keskustelun lähtökohtansa on ainoa oikea ja mahdollinen keskustelun lähtökohta.

^Tuo on ollut hyvin tietoista ja jatkuvaa.

Antti Rinteen kysymyslistassa ei ole sanaakaan maahanmuutosta, mutta siihen viitataan verhotusti ihmisoikeuksien edistämisen muodossa, ikään kuin maahanmuuttopolitiikan kiristäminen tai ylipäätään maahanmuutosta huolestuminen olisi ihmisoikeuksien vastustamista tai ainakin niiden edistämättä jättämistä.

Samoin Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat puhuneet mieluummin tunteisiin vetoavasti ihmisoikeusongelmista ja niiden korjaamisesta kuin konkreettisesti maahanmuuttopolitiikasta, jonka faktapohjainen käsittely on julkisessa keskustelussa pitkälti PS:n hallussa.

Timo Soinille elämää suurempi translakikin voidaan muuttaa tai olla muuttamatta, mutta osoittaa suhteellisuudentajun puutetta paukuttaa siitä "äärimmäisen tärkeänä" ihmisoikeusongelmana (mm. Vasemmistoliiton Silvia Modig).

Koomista. Alkaen ihan siitä, että "PAKOLAINEN" on de facto vähintään 85%:sti väärä sana kuvaamaan noita vaeltelevia elintasoturisteja. Ihan pakolaisuuden määritelmän ja turvapaikkatilastojenkin mukaan. Ja jatkuen sillä, että suomalaisessa mediassa on tässä vuosien varrella täysin kritiikittä höpötetty mm. korkeasti koulutetuista, tulevista Akavalaisista, ties mistä. Yhdenkään Vesa Heikkisen sitä kommentoimatta, vaikka totuus näiden turistien koulutuksen tasosta, tai oikeammin sen totaalisesta puutteesta on ollut kaikkien tiedossa.

Samoin se ainainen valehteleminen niistä "naisista ja lapsista" herättää aina  :facepalm: -tunteita, vaikka uutiskuvista luulisi tyhmemmänkin Saskan pystyvän ihan itsekin toteamaan asian todellisen tilan.

Että kaatakaa vaan itsellenne, Vesa ja Saska. Valehtelemisesta valehteleminen ei muuta asiaa todeksi.

e:typo

Tulviminen on minusta hyvin kuvaava sana asialle. Pato murtuu ja syntyy tulva-aalto. Ohessa kuva tulva-aallosta Itävallan rajalla 2015.

"Muurahaispolku" sopisi sekin. Tiedustelijamuurahaiset lähtevät hakemaan ravintoa ja merkitsevät polun löytäessään haluamansa kohteen. Muut seuraavat perässä ja hakevat sieltä ravintoa kunnes kohde ehtyy tai reitillä kulkeminen estetään...

Kanada näyttää tykkänään lopettavan pakolaisten vastaanoton "turvallisista maista" (lue USA). Jäljelle jäävät vain kiintiöpakolaiset. Kummasti mieli muuttuu, ja kummasti Suomen media ei uutisoi.
https://www.bbc.com/news/world-us-canada-47940989

Haittamaahanmuutto on erittäin hyvä, tarkka ja sopiva termi sille mitä se kuvaa, eli maahanmuuttoa josta on kaikilla mittareilla enimmäkseen haittaa vastaanottavalle yhteiskunnalle. Ei ihme että se on ruma sana suvaitsevaistolle.

Virenin linkissä joku asyyliaktivisti on sitä mieltä, että mm. perheväkivallan pitäisi olla turvapaikkaperuste. Huh!

Quote from: AcastusKolya on 29.04.2019, 21:43:28
Virenin linkissä joku asyyliaktivisti on sitä mieltä, että mm. perheväkivallan pitäisi olla turvapaikkaperuste. Huh!

Ensinnäkin tämä tarkoittaisi että alkuperämaan hallinto hyväksyy väkivallan, koska ei rankaise pahoinpitelijää mitenkään. Eli vähintäänkin annetaan ymmärtää että valtion X hallinto on huono, ja tämä on siis Suomen valtion virallinen mielipide, koska tehdään päätöksiä tällä perusteella. Suomen tehtävä on auttaa koska alkuperämaa ei sitä tee. Melko epädiplomaattinen kannanotto, aika moneen eri ilmansuuntaan samanaikaisesti.

Toisekseen, eikö ainakin feminististien mielestä ole niin että perheväkivallassa mies hakkaa naista, ja muita väkivallan muotoja ei ole? Eli tällä perusteella Suomeen tulisi vain naisia, jotka eivät heti perheenyhdistä miehiään tänne, koska mies on se jota lähdettiin pakolaiseksi karkuun. (Saattaisi heti ollakin niin että valtava määrä vaimojensa hakkaamiksi joutumia miehiä löytää tiensä Suomeen.)

Ei riitä, että dosentti Vesa Heikkinen ei pidä joistain sanoista, vaan hän myös kiistää sanojen takana olevien ilmiöiden olemassaolon.

[tweet]1578023203884380160[/tweet]

QuoteVesa Heikkinen
#Haittamaahanmuutto. Persut normalisoivat vierasvihaan yllyttävää ja yleistävästi leimaavaa sanaa eduskunnassa. Sellaista ilmiötä kuin "haittamaahanmuutto" ei ole olemassa. On vain monenlaista maahanmuuttoa ja monenlaisia maahanmuuttajia, kuten meitä muitakin. #kieli #eduskunta

Kun Heikkisenkin mukaan on monenlaista maahanmuuttoa, kaikki maahanmuutto ei ole samanlaista. Voidaan siis sopia, että tietynlainen maahanmuutto on tietyillä kriteereillä kuten esimerkiksi taloudellisilta tai yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan kohdemaalle haitallista. Siis haittamaahanmuuttoa.

Heikkisen väite voisi olla tukevammalla pohjalla, jos hän määrittelisi sen ilmiön, jota ei ole olemassa. Sen sijaan hän vain yrittää inttää, että maahanmuutto ei voi olla haitallista ja että muun väittäminen on valhetta.

Menee vielä huvittavammaksi, kun Heikkinen toisaalla myöntää (https://twitter.com/tosentti/status/1326922588388544512), ettei oikeastaan edes tiedä, mitä sanalla haittamaahanmuutto tarkoitetaan, mutta julistaa sen kuitenkin yleistäväksi, valheelliseksi ja rasistiseksi.

QuoteVesa Heikkinen
#Persut pyrkii nyt kaikin tavoin luonnollistamaan #haittamaahanmuutto-käsitettä. Heitä tulisi siitä tiukasti haastaa. Mihin he tällä yleistävällä, valheellisella, rasistisella puheenparrellaan viittaavat? Millaisia maahanmuuttajia tarkoittavat? Entä mikä se haitta on ja kenelle?