2015-09-19 "Tulvivatko" "pakolaiset"? Sanavalinnat vaikuttavat

[Ink Visitor]

Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Pakolaistulva, turvapaikanhakijoiden vyöry. Yleislakko. Vahvat sanat hallitsevat näinä päivinä otsikoita ja keskusteluja. Mutta antavatko ne oikean kuvan tilanteesta? Asiantuntijan mukaan sanojen piilomerkitykset vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

Sanan säilä on vahva. Ei ole samantekevää, millä sanoilla asioita kuvataan. Sanavalinnat kuvastavat myös arvoja

Eurooppaan on tänä vuonna tullut paljon aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Ilmiötä on kuvattu muun muassa sanoilla pakolaistulva tai turvapaikanhakijoiden vyöry. Ei täysin korrektia, arvioi erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta:

– Yleiskokemus vyöryistä on, että ne tulevat hirveällä volyymillä, vaaraa aiheuttaen. Samoin tulva, hyöky, ne ovat luonnonvoimaiseen ilmiöön liittyviä sanoja, joita käytetään metaforina (kielikuvina). Lisämerkitys on, että ilmiö on massiivinen ja hallitsematon, sitä ei voi estää eikä kahlita, ja se on pelottava.

Yksilö katoaa ilmiön taakse

Sanoja tulva ja vyöry käytetään kuvaamaan tämänhetkisen pakolaistilanteen laajuutta. Vesa Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että maailman mittakaavassa Suomeen tulee yhä vain murto-osa kaikista pakolaisista.

Kun ilmiö leimataan luonnonvoimaisella metaforalla, yksilöt ja heidän ainutkertaiset tarinansa unohtuvat.

– Ilmiöstä tulee ikään kuin aktiivinen toimija, ihmiset katoavat termin taakse. Ilmiö tekee jo kaikenlaisia pahoja tekoja itsestään, sanoo erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta.

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

– Luonnon metaforilla luodaan myös kuvaa, että ihmiset ovat alkukantaisia. Lisäksi kun miettii Välimeren yli tulevia ihmisiä, niin vesistösanojen käyttö on aika kornia, Heikkinen moittii.

Varsinkin toimittajien on syytä katsoa peiliin ja miettiä käyttämiensä sanojen arvolatauksia. Otsikkojen räväkkyys ja klikkijournalismi houkuttelevat raflaaviin ja naseviin sanavalintoihin.

Lakko vai mielenilmaus?

Toinen näinä päivinä paljon käytetty vahva ilmaisu on lakko. Huteraa kielenkäyttöä, soimaa Vesa Heikkinen.

– Kyseessä ei ollut mikään lakko, vaan työsuhteisille sallittu poliittinen mielenilmaus. Myös mediassa on puhuttu kritiikittömästi lakosta, sanan yleismerkitykseen vedoten.

Lainsäädännöllinen erikoiskieli ja puhekieli menevät ristiin lakko-sanan käytössä. Heikkinen on huomannut, että perjantain tapahtumien kannattajat puhuvat useimmiten mielenilmauksesta ja vastustajat lakosta. Sanavalinnat kielivät, kummalla puolella puhuja on.

– Lakko on tietysti iskevä sana. Tulee mieleen verisiä kuvia ja punalippujen liehutusta. Mutta jos oikein tiukasti journalistisesti katsotaan, niin se on vale, ei tämä ole lakko.

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

[Siili]

Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

Onko todellakin?

[Roope]

Eurooppaan on tänä vuonna tullut paljon aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Ilmiötä on kuvattu muun muassa sanoilla pakolaistulva tai turvapaikanhakijoiden vyöry. Ei täysin korrektia, arvioi erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta:

– Yleiskokemus vyöryistä on, että ne tulevat hirveällä volyymillä, vaaraa aiheuttaen. Samoin tulva, hyöky, ne ovat luonnonvoimaiseen ilmiöön liittyviä sanoja, joita käytetään metaforina (kielikuvina). Lisämerkitys on, että ilmiö on massiivinen ja hallitsematon, sitä ei voi estää eikä kahlita, ja se on pelottava.

Kuvaus siis täsmää. Ilmiöstä varoitettaessa sitä ei ilmeisesti saisi kuvata hallitsemattomaksi, mutta kylläkin silloin, kun vastustetaan rajojen sulkemista tai vaaditaan "taakanjakoa".

Sanoja tulva ja vyöry käytetään kuvaamaan tämänhetkisen pakolaistilanteen laajuutta. Vesa Heikkinen kuitenkin muistuttaa, että maailman mittakaavassa Suomeen tulee yhä vain murto-osa kaikista pakolaisista.

Asia ei tuosta suomalaisten kannalta muuksi muutu. Toki voi kysyä, mitä sanoja käytetään, jos Suomeen tulijoita on pari miljoonaa vuodessa (nykytahdilla "vain" 300 000-400 000), mutta se on sen ajan murhe, eikä silloin enää saivarrella sanoista.

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

Toisaalta nämä "hätää kärsivät yksilöt" käyttivät surutta hyväksi suurta lukumääräänsä vastustaessaan viranomaisia, eikä tilanne ollut kenenkään hallinnassa.

Heikkinen ei kiinnitä huomiota siihen, että kyse ei yleensä ole ollut määritelmällisesti "pakolaisista" tai "turvapaikanhakijoista", vaikka toimittajat ovat näitä sanoja käyttäneet. Budapestin aseman "hätää kärsivät yksilöt" eivät hakeneet turvapaikkaa Unkarista. Tuhannet "pakolaiset" ja "turvapaikanhakijat" matkaavat parhaillaan lukuisten turvallisten Euroopan maiden läpi päästäkseen Pohjois-Ruotsin kautta Suomeen.

[nutsy]

Eivät ne vyöry eivätkä tulvi, ne hyökkäävät.

Mietitäänpä sitä.

[Tabula Rasa]

Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Esimerkiksi ilmaisu "pakolaistulva tukki Budapestin aseman" luo varsin negatiivisen kuvan tilanteesta, jossa on kuitenkin kyse hätää kärsivistä yksilöistä.

Onko todellakin?

Ihan varmaa että kantikset kärsivät ihan helvetisti.

[Roope]

Jari Korkki @JKorkki

Ylessä tämä linjattiin eilen. Emme käytä esimerkiksi sanaa tulva tässä yhteydessä, vaikka pääministeri käytti.

Twitter 19.9.2015

Päivi Anttikoski ‏@PaiviAnttikoski
@hsfi linjattiin reilut pari viikkoa sitten.Olisi tietysti voitu kertoa siitä myös ulos.

Ilmeisesti Ylessä ja Hesarissa on linjattu jo aiemmin, että käytetään sinnikkäästi sanoja "pakolainen" ja "turvapaikanhakija", vaikka ei olekaan kyse pakolaisista tai turvapaikanhakijoista.

[Ludicrous]

Vaarallinen aihe. Tämän luettuaan saattaa jokunen itsenäinen ajattelija pohtia, kuvaako sananvalinta "nuorten joukkotappelu" hyvin tilannetta, jossa puolenkymmentä aikuista pahoinpitelee yhden teinin. Ettei vaan Vesa Heikkinen olisi yksi niistä pelottavista natseista, joiden takia on uutisten keskusteluosiot lukitettu?

[Vasarahammer]

Hurskastelu termeistä kertoo kuolevan toimialan käpertymisestä oman napansa ympärille.

En niillä ole aikomustakaan muuttaa raportointiaan todenmukaisemmaksi ja vähemmän propagandistiseksi.

[Aimo Räkä]

Aimo Räkä muistuttaa että maailman mittakaavassa suomalaisia on yhä vain alle tuhannesosa maailman kaikista ihmisistä. Varsinkin Vesa Heikkisen on syytä katsoa peiliin.

[Chew Bacca]

Tunkeutuminen onkin parempi sana. Aktiivinen teko, suunnitelmallista toimintaa, organisoitua jopa.

[Blanc73]

YLE se vain jaksaa päivästä toiseen lorotella veronmaksajien kintuille, häpeilemättä.

[Archaeopteryx]

Jos ihan tarkkoja ollaan, tulva koostuu myös yksittäisistä vesimolekyyleistä. Yksittäinen vesimolekyyli ei haittaa --> tulva ei ole haitaksi. Ei taida lohduttaa sitä, jolta tulva kastelee sokkelin ja huuhtoo tien.

Lumisade koostuu hiutaleista ja tarkemmin ottaen yksittäisistä, yhteen jäätyneistä vesimolekyyleistä. Yksittäiset, jäätyneet vesimolekyyli eivät haittaa ketään --> lumisade ei ole haitaksi. Voitte huoletta jättää tiet auraamatta, lumikolat varastoon ja talvirenkaat vaihtamatta. Vesimolekyylit ovat harmittomia!

Hirmumyrsky johtuu vain ilman nopeasta liikkeestä. Pienet kaasumolekyylit ovat harmittomia, vaikka liikkuvatkin nopeasti --> hirmumyrsky ei ole haitaksi.

jne...

[Chew Bacca]

Paskapökäleenkin kun jakaa molekyylitasolle niin aika vähän siinä mitään niin kamalaa on. Ihan hyvää tavaraa, suukku auki.

[akez]

Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Pakolaistulva, turvapaikanhakijoiden vyöry. Yleislakko. Vahvat sanat hallitsevat näinä päivinä otsikoita ja keskusteluja. Mutta antavatko ne oikean kuvan tilanteesta? ...

Sitä sopii miettiä ...

2015-08-27 Saksa: Media valehtelee pakolaistulvasta

[Ajattelija2008]

Yle käyttää tuossa artikkelissa väärää sanaa "pakolainen", kun pitäisi puhua laittomasta maahantulijasta tai turvapaikanhakijasta.

Eli artikkeli syyllistyy juuri siihen, mistä se muita moittii. Kertakaikkiaan ala-arvoista journalismia Yleltä.

BBC sanoo käyttävänsä laittomista maahantulijoista sanaa "migrant", koska osa heistä ei ole "refugee". Yle voisi ottaa oppia BBC:ltä.

[Siili]

Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

Kyllä minusta maan syntyvyyden ylittävää humanitaarista vastaanottoa voi ihan perustellusti kutsua tulvaksi tai vyöryksi.  Jos on eri mieltä, pitäisi kertoa, missä vaiheessa noiden termien käyttöönotto on sopivaa.

[Kumkvatti]

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

"Uutinen" on aika voimakas kuvaus.

[Green]

Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

Kyllä minusta maan syntyvyyden ylittävää humanitaarista vastaanottoa voi ihan perustellusti kutsua tulvaksi tai vyöryksi.  Jos on eri mieltä, pitäisi kertoa, missä vaiheessa noiden termien käyttöönotto on sopivaa.

Yksi termi, jota käytetään väärin on "turvallinen". Suomi myöntää esim. Bagdadista tuleville oleskeluluvan, koska alue ei ole turvallinen. Direktiivi, jota tässä sovelletaan, asettaa kuitenkin edellytykseksi, että alueella on "aseellinen selkkaus" (armed conflict). Koska Bagdadissa ei ole mitään aseellista konfliktia, muut EU-maat palauttavat hakijat sinne. Suomi ei.

[JJohannes]

Paula Tiessalo, YLEn viiden pennin Derrida. Ilmeisesti tiedottamista ja uutisointia oikeasti tehdään nykypäivän mediassa tiettyjen viestintäopin ja filosofian teorioiden vulgääritulkintojen varassa, vähän miten sattuu. Monilla yliopistoaloilla on joku peruskurssi oman alan tieteenfilosofiasta ja tätä sitten ilmeisesti sovelletaan työpaikalla kuin Jumalan sanaa kaikessa ylimalkaisuudessaan.

[Roope]

Pakolaisavun viestäintäpäällikkö:

Kaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v Sep 25

Et kai sanonut "turvapaikkashoppailu", @AnnikaDamstrom? Turvapaikkoja ei ole myynnissä missään. Ei missään. #yleastudio

Ylen A-studion toimittaja:

Annika Damström ‏@AnnikaDamstrom Sep 25 Helsinki, Finland

@Kaisa_v ei tietenkään voi ostaa. Itselleen mieleisempää paikkaa voi toki hakea. Ikävänä terminä tähän käytetään turvapaikkashoppailua.

Juho Pylvänäinen @Juho_p

@AnnikaDamstrom @Kaisa_v Turvapaikkashoppailu ei ole mikään oikea termi. Jokseenkin surullista jos moinen höpöpuhe vakiintuu.

Liisa Niveri ‏@HamFin Sep 25 Hamburg, Deutschland

@Juho_p @Kaisa_v @AnnikaDamstrom Eikö tuo sana ole melkein kuin kutsu väkivaltaisiin tekoihin?

Kaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v Sep 25

@AnnikaDamstrom Sitä suuremmalla syyllä toimittajien tulisi viimeiseen asti välttää näiden termien toistamista. Hyvä keskustelu silti!

Annika Damström ‏@AnnikaDamstrom Sep 25 Helsinki, Finland

@Kaisa_v helposti meilläkin tulee käytettyä termejä, jotka ovat vakiintuneet. Mutta teemme parhaamme toki, että oikeilla termeillä puhutaan.

Ilkka Huotari ‏@ilkkah Sep 25

@AnnikaDamstrom @Kaisa_v Shoppailu on yleinen termi monesta asiasta, esim. koulushoppailu.

Kaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v Sep 25

@AnnikaDamstrom Hyvä, tai huono, esimerkki vakiintuneesta termistä on maahanmuuttokriittisyys, joka todellisuudessa on -vastaisuutta.

[Aimo Räkä]

Muistakaa nämä: turvapaikkashoppailu, elintasopakolaisuus, maahantunkeutuminen, kansainvaellus ... on näitä varmaan enemmänkin

[Roope]

Eilen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta korosti Julkisen alan tiedottajille, että käsitteillä on väliä ja pakolainen on juridinen termi.

JAT ry ‏@JAT_ry Dec 8

Käsitteillä on väliä, korostaa Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta. Esim #pakolainen on juridinen termi.

Twitter

Tänään käsitteillä ei enää olekaan väliä, eikä pakolainen ole juridinen termi.

Kaisa Väkiparta ‏@Kaisa_v 8h8 hours ago

Kaisa Väkiparta Retweeted Maria Kalliokoski

Kansalaistenkin oikeuksia voidaan tiukentaa kunhan pakolaisten oikeudet viedään. #perheenyhdistäminen #tphakijat

Twitter

Perheenyhdistämisen aiotut tiukennukset eivät koske pakolaisia.

[Shemeikka]

Totta mooses sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin. Juuri siksi halutaan lopettaa sanojen kuten "vyöry" tai "tulva" käyttö turvapaikanhakjoitten yhteydessä, vaikka ne hyvin kuvaavat tilannetta.

[Peltipaita]

Ihminen joka ei hae turvapaikkaa ensimmäisestä turvallisesta paikasta ei ole turvapaikanhakija.

[dothefake]

Sanat olivat ihan hyvät, mutta järjestys oli mennyt sekaisin. Tässä oikea:

Hätää kärsineet yksilöt tukkivat Budapestin aseman vessat, jotka sen jälkeen tulvivat.

[Kyklooppi]

  Hädissään olevat lapsukaiset hipsuttelivat Suomeen, kas kun täällä saa pullaa..

[Aimo Räkä]

Wokki tulvi yli ja paloi. Vai oliko se vokki?

[Eino P. Keravalta]

Ei ole korrektia sanoa 'vyöry', mutta on korrektia sanoa 'rasisti', jos joku kyseenalaistaa vyöryn luonnonvoimaisuuden.

[Saturnalia]

Tulvivatko tai vyöryvätkö pakolaiset Eurooppaan? – Sanavalinnat vaikuttavat asenteisiin

Pakolaistulva, turvapaikanhakijoiden vyöry. Yleislakko. Vahvat sanat hallitsevat näinä päivinä otsikoita ja keskusteluja. Mutta antavatko ne oikean kuvan tilanteesta? Asiantuntijan mukaan sanojen piilomerkitykset vaikuttavat ihmisten asenteisiin.

Sanan säilä on vahva. Ei ole samantekevää, millä sanoilla asioita kuvataan. Sanavalinnat kuvastavat myös arvoja

Yksilö katoaa ilmiön taakse

Kun ilmiö leimataan luonnonvoimaisella metaforalla, yksilöt ja heidän ainutkertaiset tarinansa unohtuvat.

– Ilmiöstä tulee ikään kuin aktiivinen toimija, ihmiset katoavat termin taakse. Ilmiö tekee jo kaikenlaisia pahoja tekoja itsestään, sanoo erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta.

– Metaforilla luodaan myös kuvaa, että ihmiset ovat alkukantaisia. Lisäksi kun miettii ihmisiä, niin sanojen käyttö on aika kornia, Heikkinen moittii.

Varsinkin toimittajien on syytä katsoa peiliin ja miettiä käyttämiensä sanojen arvolatauksia. Otsikkojen räväkkyys ja klikkijournalismi houkuttelevat raflaaviin ja naseviin sanavalintoihin.

http://yle.fi/uutiset/tulvivatko_tai_vyoryvatko_pakolaiset_eurooppaan__sanavalinnat_vaikuttavat_asenteisiin/8311815

Juntti, natsi, fasisti, kansallismielinen separatisti, terroristi, putinisti, impivaaralainen, trolli, räyhäimpivaaralainen, natsinlutkuttaja, leijonakorumies, kiitospaita, perinteinen äijä, kaljanjuoja, juoppo, populisti, lippalakki, hommalainen, änkyrä, amis, soinisti, persuperse, sossutapaus, ryysyrantalainen, rasisti, rasse, resonaattori, valkoroska, populisti, siionisti, MV-lehden lukija, sovinisti, homofoobikko, päiviräsänen, sa-int, syrjäytynyt, karjalanpalauttaja, Halla-aholainen, scriptahemmo, gatesofvienna, bräiviikkiläinen, vastajihadisti, immoslainen, foobikko, aatu, muutosvastarintainen, öyhöttäjä, kiihkoilija, peräkammarinpoika.

[Arvoton]

Kielisotaahan tämä on. Oikean asian puolesta todellisuutta vastaan. Sitä varten on yliopisto, jonka me kustannamme.