Quote
Maahanmuuttajat käyvät peruskoulun kahdessa vuodessa – "Jos en opi suomen kieltä, en voi puhua kenenkään kanssa
Kainuun Opistolla peruskoulua käyvät aikuiset maahanmuuttajat. Heistä muotoutuu kouluvuoden aikana oma yhteisönsä, jossa toisia tuetaan muun muassa opiskelun suhteen.
– Ei puhelimia eikä kirjoja! Yrittäkää miettiä omassa päässä, opettaja Miia Oikarinen opastaa.
Oppilaiden täytyy keksiä suomenkielisiä sanoja, jotka alkavat s-kirjaimella. Se on haastavaa.
Opiskelijat ovat aikuisia maahanmuuttajia. He ovat tulleet opiskelemaan aikuisten peruskouluun Mieslahdessa sijaitsevaan Kainuun Opistoon. Siellä yhdeksän vuoden koulurupeama on tiivistetty kahteen tai jopa yhteen vuoteen.
– Aika tiukkaahan se on. Opiskelutahti on hitaampi, koska kaikki opetus on suomeksi. Maahanmuuttajat myös kysyvät paljon herkemmin kuin suomalaiset, joten kysymyksille on varattava aikaa, Oikarinen kertoo.
Oikarinen opettaa opistossa äidinkieltä ja kirjallisuutta sekä suomen kieltä toisena kielenä.
Haastavaa, mutta tärkeää
Samim Muhammed Babrak sanoo suomen kielen olevan hänen lempiaineensa.
– Jos en opi suomen kieltä, en voi puhua kenenkään kanssa. Aluksi se oli vaikeaa, mutta pikkuhiljaa olen alkanut opiskella sitä hyvin, Muhammed Babrak kertoo.
Myös oppilaiden lähtömaiden tapahtumat vilahtelevat silloin tällöin suomen kielen tunneilla, jossa katsotaan uutisia.
– Viime vuonna meillä oli myös paneelikeskustelu Välimeren pakolaistilanteesta. Siitä syntyi avoin keskustelu aiheesta, Miia Oikarinen kertoo.
Läksykerhoja ja uusia kavereita
Kainuun Opistossa on mahdollista asua asuntolassa, ja opiskelijoista muodostuu kouluvuoden aikana oma yhteisönsä. Rehtori Helena Ahonen kertoo, että iltaisin asuntolalla kokoontuu läksykerhoja. Niistä osa on opiston ohjaamia, osa opiskelijoiden itse kokoamia.
Opiskelijat viettävät myös aikaa yhdessä esimerkiksi jalkapalloa ja lentopalloa pelaten. Sosiaalinen puoli on tärkeä osa opistoelämää, ja opiskelijat tukevat toinen toistaan.
– Olen saanut täältä uusia kavereita, kertoo Ababa Sisay, joka opiskelee Kainuun Opistossa toista vuotta.
Opettaja Miia Oikarinen kertoo, että opiskelijat osallistuvat mielellään myös koulun joulu- ja kevätjuhliin, vaikka ne eivät olekaan pakollisia.
– Opiskelijoille kerrotaan, että juhlat ovat osa suomalaista kulttuuria. Keväälläkin luikautettiin suvivirsi kevätjuhlassa.
http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttajat_kayvat_peruskoulun_kahdessa_vuodessa__jos_en_opi_suomen_kielta_en_voi_puhua_kenenkaan_kanssa/8293956
Ilman sarvia ja hampaita ja täysin vilpittömästi: jos mamu haluaa oppia suomea tarkoituksenaan rakentaa itselleen kelagolditon elämä niin ei mulla muuta kuin rispektit täältä.
Huomaan myös, että puolestaloukkaantujat eivät ole päässeet vaikuttamaan ohjelmaan, koska joulu ja suvivirsi ovat vielä ohjelmistossa ;-)
On toki niin, että kaikki tällaiset jutut tulee nykyään luettua mokutuksentorjuntafiltteri päällä, mutta annetaan tälle nyt benefit of the doubt. Syytön kunnes toisin todistetaan.
Peruskoulun suorittaminen kielitaidottomana jopa vuodessa on kyllä saavutus an sich.
Kahdessakin vuodessa suoritettu koko yhdeksanvuotinen oppimäärä on suoranainen ihmeteko.
Sisätyvätkö ihan kaikki aineet- fy, ke, ma, hi, en, ru, äi, ge, bi, ue/muu uskonto, ko, ku/taidehistoria, te- on aika vaikea uskoa tuota.
Mutta ei sovi epäillä, koska kyseessä ovat aavikon monitaiturit.
Quote from: Muuttohaukka on 10.09.2015, 15:10:04
Peruskoulun suorittaminen kielitaidottomana jopa vuodessa on kyllä saavutus an sich.
Kahdessakin vuodessa suoritettu koko yhdeksanvuotinen oppimäärä on suoranainen ihmeteko.
Sisätyvätkö ihan kaikki aineet- fy, ke, ma, hi, en, ru, äi, ge, bi, ue/muu uskonto, ko, ku/taidehistoria, te- on aika vaikea uskoa tuota.
Mutta ei sovi epäillä, koska kyseessä ovat aavikon monitaiturit.
Oletettavasti tuo porukka ei ole ollut luku- ja kirjoitustaidotonta tänne tullessa ja lukeneet muutakin kuin koraanin säkeitä. Joulujuhlaan osallistuminen kertoo aika paljon porukasta.
Hiukan kyllä epäilyttää, että varsinkaan vieraalla kielellä opetettuna saisi mitenkään kahdessa vuodessa taottua kaaliinsa peruskoulun oppimäärää. Pakko noilla on olla jonkinlaista pohjaa valmiiksi tai sitten rima on melkoisen alhaalla. Kuten Lahti-Saloranta mainitsi, tuskinpa nuo sentään luku- ja kirjoitustaidottomia ovat. Sille porukalle on varmaan ihan omat kurssinsa/koulunsa.
Quote from: Lahti-Saloranta on 10.09.2015, 15:19:25
Oletettavasti tuo porukka ei ole ollut luku- ja kirjoitustaidotonta tänne tullessa ja lukeneet muutakin kuin koraanin säkeitä. Joulujuhlaan osallistuminen kertoo aika paljon porukasta.
En olettanutkaan, että ovat analfabeetikkoja vaan kielitaidottomia. Peruskoulun oppimäärä ei ole ihan kaikille kielille käännettyä. Ihmettelen vaikkapa ruotsin- ja suomenkielen taitoja.
Mikä lienee englannin lähtötaso? Siellä kuitenkin vaatikuksena on ysiluokalla jo vaativa kieliopin, tekstinymmärryksen ja erikoissanastojen hallinta.
Fysiikka, kemia ja matematiikka eivät ole ihan läpihuutojuttuja kenellekään. Tietenkin, jos siellä on jo valmis docktorprofessor opiskelijana, niin mikä ettei.
Jos se mennäänkin soveltuvin osin läpi ja joka opiskelijalle on tehty HOJKS.
Osallistuminen joulujuhlaan ei kerro yhtään mitään, koska joulujuhlan sisältöä ei ole annettu.
Ei ole yllätys, että oppilaiden joukossa ei ole yhtään naista.
Sinänsä olen vilpittömästi oppilaiden puolesta iloinen, varmasti kielen oppiminen helpottaa heidän elämistään Suomessa ja on muutenkin kaikkien osapuolten kannalta hyvä juttu.
(http://imageshack.com/a/img673/993/Hi4lDF.jpg)
Eihän tästä ole kauan kun uutisoitiin että mamut menevät oman opetussuunitelman mukaan ja saavat parempia arvosanoja kuin osaamistaso antaisi myöden. Taas kerran eri säännöt ettei kunniakansalaiset kokisi pahaa mieltä esim. luokalle jäämisen takia.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/310796-miksi-maahanmuuttajia-suositaan-peruskoulun-arvosanoissa-oaj-yllattyi (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/310796-miksi-maahanmuuttajia-suositaan-peruskoulun-arvosanoissa-oaj-yllattyi)
– Periaate on, että kaikille on sama arviointi. Pitää kuitenkin muistaa, että kouluissa on erilaisia oppijoita.
– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.
Ei ole oikeastaan niin suurta merkitystä kuinka hyvin kaverit peruskoulun selvittivät. Olellisempaa on kysyä miksi kymmenenkin vuotta täällä olleella ei ole juuri minkäänlaista kielitaitoa ja miksi niin monella mamulapsella se peruskoulun käyminen tuottaa niin suuria vaikeuksia.
Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.
Vaikka olen aika skeptinen kuinka " Opiskelutahti on hitaampi, koska kaikki opetus on suomeksi. Maahanmuuttajat myös kysyvät paljon herkemmin kuin suomalaiset, joten kysymyksille on varattava aikaa, Oikarinen kertoo." ja silti pystyittäisiin lukemaan parissa vuodessa kaikki. Jotenkin ristiriitaista.
Mutta, on totta että Peruskoulu on lasten koulu. Aikuisopiskeluna asiat voidaan käydä todella paljon nopeammin ja tiiviimmin, olettaen että opiskelijat ovat muuten hyviä tai vähintään keskiteräviä. Korkeakouluissa vastaava tietomäärä tulisi parilla kurssilla. (Tosin tietysti sillä rajoituksella, että oppilailla täytyy olla pohjatiedot ja opiskelutaidot jo, joten ei voida puhua ihan vain peruskoulun sisällöstä.)
En minäkään nyt alkaisi lukemaan vierasta kieltä käyttämällä kahta, kolmea vuotta miettimisellä että mikä minun nimeni on tai paljonko kello on. Ja kotitalouden perunankuorimiset olisi äkkiä hutaistu, siis oppimateriaalina.
Taakka muuttuu aarteeksi kahdessa vuodessa.
Onpa mahtavaa, kun nuokin kuvan kolmi-nelikymppiset ukot ovat parin vuoden päästä peruskoulun suorittaneita! Mieletön saavutus ja mitäs sitten tapahtuu?
Minä olin samassa tilanteessa 15v., ja sitten vasta alkoi opiskelu oikein toden teolla.
Quote
– Ei puhelimia eikä kirjoja! Yrittäkää miettiä omassa päässä, opettaja Miia Oikarinen opastaa.
Maahanmuuttajat myös kysyvät paljon herkemmin kuin suomalaiset, joten kysymyksille on varattava aikaa, Oikarinen kertoo.
Ketä suomalaisia Miia tarkoittaa.
Kantasuomalaisille oppivelvollisuutta venytetään molemmista päistä, että ehtivät kurjat oppimaan tarvittavat asiat yhteiskuntaan sopeutuakseen. Aivan turhaa! Annetaan lasten olla lapsia, ja tuossa armeijan jälkeen parinkympin tienoilla sitten kurssitetaan peruskoulun oppimäärä 1-2 vuodessa. Jumalaade että tulee säästöä koulutuksesta.
Pakko toimia, koska toimii mamuillekin. Suomi nousuun, hei!
Quote from: VeePee on 10.09.2015, 15:44:30
Ei ole yllätys, että oppilaiden joukossa ei ole yhtään naista.
Sinänsä olen vilpittömästi oppilaiden puolesta iloinen, varmasti kielen oppiminen helpottaa heidän elämistään Suomessa ja on muutenkin kaikkien osapuolten kannalta hyvä juttu.
Muslimit ei taida suosia sekaluokkia?
Joo kaikki opiskelu kotipäin, vielä kivalla paikalla lähes Oulunjärven rannalla, opistolla taitaa olla rantasauna. Voisin itsekin lähteä jos olisi varaa / motivaatiota opiskella joku uusi ammatti.
Kielen oppiminen tuossa vaativinta on (vaikka veikkaan, ettei heitä "kahdella kotimaisella rasiteta"). Muutoin edes luku- ja laskutaitoiselle aikuiselle ihmiselle esimerkiksi koko ala-asteen oppimäärän käyminen läpi pitäisi olla varsin sutjakkaa (paikallinen historia ja maantieto kokonaisuudesaan ei antaisi montaa opintopistettä yliopistossa, ja varmaankin pesäpallo ja nokkahuilunsoitto jätetään väliin)
Sitten on sellainen ikävä puoli, että semmoin normaaliälyinen, siivo, kolmi-nelikymppinen voi olla ihan OK kaveri, mutta jos hänellä ei ole todella hydyllisiä erityistaitoja tai poikkeuksellisia lahjoja, todennäköisyys, ettei hänestä tulee taloudellinen rasite yhteiskunalle on silti suuri; varsinkin nykyisessä (ja ennakoitavassa) työllisyystilanteessa.
Jokainen ymmärtää, että kukaan kehitysmaalainen ei saa tuossa kahdessa vuodessa samoja tietoja kuin 9 vuotta koulua käynyt suomalainen nuori.
Ensimmäinen ongelma on se, että kukaan aikuinen, joka ei ole ennen lukenut vierasta kieltä, eli aloittaa sen aivan nollasta, ei pysy perässä peruskoulumaisessa opetuksessa ennenkuin vasta joskus 3- 5 vuoden maassaolon ja kielen opiskelun jälkeen. On ihan turhaa väittää mitään muuta. Suomalainen nuori aikuinen, joka on lukenut jo peruskoulussa englantia tai ruotsia -niinkuin lukemalla lukenut- ymmärtää aika nopeasti asiakokonaisuuksia, mutta alappa lukemaan 30- vuotiaana hindiä, niin menee vähintään 5 vuotta, ennenkuin voit keskustella lonkalta painovoimalain vaikutuksista.
Toinen ongelma on se, että kehitysmaalaisilla (yleistys) on esim fysiikasta ja yleisesti erilaisesta tekniikasta aivan apinan tasolla olevat tiedot. Hesarin jutussa nyt puhuttiin pelkän peruskoulun käymisestä, mutta koska isolla enemmistöllä kehiksiä on aikuisenakin todella alkeelliset tiedot erilaisista teknisistä asioista, kuten rakennus-, sähkö- tai vaikkapa auton perustoimintojen tiedoista, niin ei ne mitään peruskoulua saa läpikäytyä. Suomalainen viisivuotias poika rakentaa tukevamman puumajan kuin kylällinen kehitysmaamiehiä talon.
L
Otsikoinnin tarkoitus lienee tietenkin alleviivata mamujen puolijumala-statusta. Otsikosta nopeasti luettuna jää mieleen toteemien 2v "peruskoulu" versus pottunokkalapsien 9v oikea peruskoulu.
Quote from: RP on 10.09.2015, 20:56:48
Kielen oppiminen tuossa vaativinta on (vaikka veikkaan, ettei heitä "kahdella kotimaisella rasiteta"). Muutoin edes luku- ja laskutaitoiselle aikuiselle ihmiselle esimerkiksi koko ala-asteen oppimäärän käyminen läpi pitäisi olla varsin sutjakkaa (paikallinen historia ja maantieto kokonaisuudesaan ei antaisi montaa opintopistettä yliopistossa, ja varmaankin pesäpallo ja nokkahuilunsoitto jätetään väliin)
---
Mikä EMUkoulu se sitten on? Ala-asteenkin oppimäärä pitää sisällään aika paljon matemaattista nippelöintiä. Kummalla nokkiksella laitetaan soittamaan- englantilais- vai saksalaisotteisella? Jos nokkahuilunkin soitto jätetään väliin, pesiksestä ja ruotsinkielestä puhumattakaan, niin mitä jää jäljelle. Missä ovat perunat ja jauhelihakastike? Ehei. Ei sillä tavalla peuskoulua suoritella, vaikka olisi kuinka kehitysmaalainen.
Ainakin päästötodistukseen pitää laittaa ★ joka ikisen aineen eteen. ★-oppilaalle ★-todistus.
Nytpä tajusin- à propos! Annetaan sanallinen arviointi. Se pelastaa opettajan ja oppilaan ikävältä verifioinnilta.
QuoteOppilaiden täytyy keksiä suomenkielisiä sanoja, jotka alkavat s-kirjaimella. Se on haastavaa.
Eikä ole. Suvaitsevaisuus. Sillä pärjää pitkälle.
(Anteeksi. Olen pahalla päällä ja ärsyynnyin äläwäbälään metrossa iltavuorosta tullessani.)
Quote from: Chew Bacca on 10.09.2015, 15:55:38Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.
Emmanuel Eneh on paneutunut (http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html) lääketieteen opiskelemiseen huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi.
Quote from: Lahti-Saloranta on 10.09.2015, 15:19:25
Quote from: Muuttohaukka on 10.09.2015, 15:10:04
Oletettavasti tuo porukka ei ole ollut luku- ja kirjoitustaidotonta tänne tullessa ja lukeneet muutakin kuin koraanin säkeitä. Joulujuhlaan osallistuminen kertoo aika paljon porukasta.
Kainuun Opisto on Herättäjäyhdistyksen omistama kristillinen kansanopisto. Kun olin 40 vuotta sitten opettajana opistossa, päivät aloitettiin aamuhartaudella ja joka viikko oli ainakin yksi uskonnollinen iltatilaisuus. Oppilaana oli muuten Jussi Parviainen.
Quote from: Blanc73 on 10.09.2015, 22:10:15
Otsikoinnin tarkoitus lienee tietenkin alleviivata mamujen puolijumala-statusta. Otsikosta nopeasti luettuna jää mieleen toteemien 2v "peruskoulu" versus pottunokkalapsien 9v oikea peruskoulu.
Tuossa on varmaan tullut uutisen kirjoittajalle käännösvirhe kun on käännetty mamutusta suomen kielelle. Peruskoulun sijaan siinä pitäisi lukea esikoulu.
Meneekös amis sitten vuodessa? Ilman näyttöjä? Yliopisto, korkeakoulu puolessa vuodessa? :facepalm:
Kusetusta koko juttu. Ei varmasti käy yhdessä tai kahdessa vuodessa. Itse osaan jonkin verran saksaa, mutta silti Saksassa piti monta kertaa vaihtaa englantiin monissa tilanteissa. Jos minut laitettaisiin saksankieliseen kouluun, niin olisin opiskeluvalmis kielellisesti varmaan tuon yhden tai kahden vuoden sisällä. Puhuisin ja kirjoittaisin silloin varmaan yhtä hyvää saksaa kuin kepu-Husu suomea ja jos haluaisin julkaista tekstejä niin pitäisi laittaa tekstit ensin haamukirjoittajalle. Niinhän Husukin tekee, oltuaan Suomessa 15 vuotta.
Useat haittamamut, jos osaavat kirjoittaa, joutuvat vaihtamaan arabialaiset kirjaimet latinalaisiin, joka vaikeuttaa asiaa. Miettikää itsenne ummikkona venäläiseen kouluun kyrillisillä kirjaimilla. Suoriudutteko vuodessa tai kahdessa uudella kielellä yhdeksän vuoden koulutuksesta? Ette, mutta ette olekaan aavikon monilahjakkuuksia.
Eli kyse on siitä, että mamut käyvät jotain kielikurssia ja käteen annetaan sen jälkeen peruskoulun päättötodistus. Muutenhan olisi rasismi.
Quote from: internetsi on 11.09.2015, 00:17:11
Eli kyse on siitä, että mamut käyvät jotain kielikurssia ja käteen annetaan sen jälkeen peruskoulun päättötodistus. Muutenhan olisi rasismi.
Mahdetaanko näitä kielikurssien suorituksia edes arvioida mitenkään vai onko mamuille päättötodistuksen template, jossa arvosanat valmiiksi painettu (jokainen saa täyden 10 kaikista aineísta) ja siihen lisätään vain suorittajan nimi?
(http://www.lansi-savo.fi/sites/default/files/images/news_item/mjun_pakolaiset.jpg)
Quote from: jobsy on 11.09.2015, 00:11:32
Quote from: Blanc73 on 10.09.2015, 22:10:15
Otsikoinnin tarkoitus lienee tietenkin alleviivata mamujen puolijumala-statusta. Otsikosta nopeasti luettuna jää mieleen toteemien 2v "peruskoulu" versus pottunokkalapsien 9v oikea peruskoulu.
Tuossa on varmaan tullut uutisen kirjoittajalle käännösvirhe kun on käännetty mamutusta suomen kielelle. Peruskoulun sijaan siinä pitäisi lukea esikoulu.
Vai autokoulu?
Ainakin minun yläasteaikana oli valtakunnallisia kokeita muutamissa aineissa (matematiikka, äidinkieli, pakkoruotsi, hyötyenglanti, historia ja yhteiskuntaoppi, taisi olla muutama muukin). Sitten vaan näille mamuille samat paperit eteen kun on käyty samat koulut vuodessa tai kahdessa.
Näin ei varmasti menetellä, koska se antaisi liikaa huonoja tuloksia jotka ei sovi monikulttuuriseen ideologiaan.
Quote from: internetsi on 11.09.2015, 00:17:11
Kusetusta koko juttu. Ei varmasti käy yhdessä tai kahdessa vuodessa. Itse osaan jonkin verran saksaa, mutta silti Saksassa piti monta kertaa vaihtaa englantiin monissa tilanteissa. Jos minut laitettaisiin saksankieliseen kouluun, niin olisin opiskeluvalmis kielellisesti varmaan tuon yhden tai kahden vuoden sisällä. Puhuisin ja kirjoittaisin silloin varmaan yhtä hyvää saksaa kuin kepu-Husu suomea ja jos haluaisin julkaista tekstejä niin pitäisi laittaa tekstit ensin haamukirjoittajalle. Niinhän Husukin tekee, oltuaan Suomessa 15 vuotta.
Useat haittamamut, jos osaavat kirjoittaa, joutuvat vaihtamaan arabialaiset kirjaimet latinalaisiin, joka vaikeuttaa asiaa. Miettikää itsenne ummikkona venäläiseen kouluun kyrillisillä kirjaimilla. Suoriudutteko vuodessa tai kahdessa uudella kielellä yhdeksän vuoden koulutuksesta? Ette, mutta ette olekaan aavikon monilahjakkuuksia.
Eli kyse on siitä, että mamut käyvät jotain kielikurssia ja käteen annetaan sen jälkeen peruskoulun päättötodistus. Muutenhan olisi rasismi.
Allekirjoitan kaikki.
Meillä oli vieraana 6-vuotias sakasalaistyttö ja 9- vee -poika.
Kuusivuotiaan kanssa oli niin mukava jutella, koska lapsen kieli on niin päälausepainotteinen. Helppoa saksaa.
Tyttö ei tuntenut pihan puita. Ainoa tuttu oli kuusi. Tannenbaum! O, Tannenbaum!
Siitä innostuneena lauloi oman versionsa kovasti hihitellen. Kuusen oksalle oli ripustettu isoäiti! Meillä lapset ripustavat Oi, kuusipuuhun joulupukin.
OT.
Quote from: internetsi on 11.09.2015, 01:02:23
Ainakin minun yläasteaikana oli valtakunnallisia kokeita muutamissa aineissa (matematiikka, äidinkieli, pakkoruotsi, hyötyenglanti, historia ja yhteiskuntaoppi, taisi olla muutama muukin). Sitten vaan näille mamuille samat paperit eteen kun on käyty samat koulut vuodessa tai kahdessa.
Näin ei varmasti menetellä, koska se antaisi liikaa huonoja tuloksia jotka ei sovi monikulttuuriseen ideologiaan.
Vieläkin on valtakunnalliset kokeet juuri noissa aineissa. Ei selviydy eskarimamu noista, ei sitten niin millään vuoden-kahden opinnoilla. Mission impossible.
Wie treu sind deine Blätter....
Quote from: dothefake on 11.09.2015, 01:15:14
Wie treu sind deine Blätter....
...
Dein Kleid will mich was lehren:
Die Hoffnung und Beständigkeit
Gibt Mut und Kraft zu jeder Zeit!
...die Oma hängt im Tannenbaum!
Quote– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.
Eihän siellä sitten tarvitse opiskella muuta kuin fattan kaavakkeiden täyttöä. Lukutaidottomille voidaan kehittää kuvalliset 'rasti ruutuun'-kupongit, joissa on esimerkiksi
jalkapall polkupyörän, syyr.sohvan, älypuhelimen, ajokortin, auton yms.jne. kuvia.
Quote from: Uuno Nuivanen on 11.09.2015, 01:25:50
Quote– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.
Eihän siellä sitten tarvitse opiskella muuta kuin fattan kaavakkeiden täyttöä. Lukutaidottomille voidaan kehittää kuvalliset 'rasti ruutuun'-kupongit, joissa on esimerkiksi jalkapall polkupyörän, syyr.sohvan, älypuhelimen, ajokortin, auton yms.jne. kuvia.
Eikö kupongit voisi samantien olla esitäytettyjä ja tuo 2 vuotta menisi fattakaavakkeessa tarvittavan allekirjoituksen opiskeluun?
Quote from: Unelma Sirpaleina on 10.09.2015, 15:49:39
Eihän tästä ole kauan kun uutisoitiin että mamut menevät oman opetussuunitelman mukaan ja saavat parempia arvosanoja kuin osaamistaso antaisi myöden. Taas kerran eri säännöt ettei kunniakansalaiset kokisi pahaa mieltä esim. luokalle jäämisen takia.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/310796-miksi-maahanmuuttajia-suositaan-peruskoulun-arvosanoissa-oaj-yllattyi (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/310796-miksi-maahanmuuttajia-suositaan-peruskoulun-arvosanoissa-oaj-yllattyi)
– Periaate on, että kaikille on sama arviointi. Pitää kuitenkin muistaa, että kouluissa on erilaisia oppijoita.
– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.
Kätevää. Alennetaan läpimenokriteereitä=paremmat tulokset?
https://www.youtube.com/watch?v=72KK5rxTz1U
Juu niin varmaan.
Quote from: Pölhökustaa on 10.09.2015, 15:07:57
Ilman sarvia ja hampaita ja täysin vilpittömästi: jos mamu haluaa oppia suomea tarkoituksenaan rakentaa itselleen kelagolditon elämä niin ei mulla muuta kuin rispektit täältä.
Meillä mamu on päässyt pitkälle suomen opinnoissa. Vaikeita sijamuotokysymyksiä. Joo, meidän mamu on 2x yliopiston korkeampi tutkinto ja 15 vuotta KV-kaupankäynnissä, Rampannut Suomessa ja shengenissä ja eri viisumilla UK:ssa viimeiset 10 v. työhommissa. Osa ajasta suomalaisen firman tehtaan sisäänostajana. Tehtaan sisäänostaja on aika stressaava duuni. Ok alaisia on, mutta mikään, raaka-aineet ja pakkaukset eivät saa loppua. Eikä pumput saa rikkoutua.. Ja se
Myynyt miljoonilla suomalaisia teollisuutuotteita urallaan..
Arvaatko että kiinnostaako Kelagoldillinen elämä, kun eli elämää, jossa elämä oli omassa kädessä...
Quote from: Muuttohaukka on 10.09.2015, 22:51:00
Mikä EMUkoulu se sitten on? Ala-asteenkin oppimäärä pitää sisällään aika paljon matemaattista nippelöintiä.
Tässä sitten kysymys, puhutaanko kehitysmaasta jossa sentään on ollut vähintään 20. vuosisataan liittynyt talouselämä monenlaisin insinöörinhommin ja jonkinlainen koululaitos, vai sitten primäärilukutaidottomia "kamelikuskeja" tuottava alue. Olen mieltänyt esimerkiksi nuo irakilaiset ennemmin ensimmäiseen kategoriaan kuuluvaksi. Tälläiselle ala-asteen matematiikka pitäisi mennä läpi (sanaliset tehtävät esitettynä kielellä, jota he ymmärtävät) ensimmäisenä päivänä järjestetyssä kokeessa huonosti nukutun yön jälkeen.
QuoteMahdetaanko näitä kielikurssien suorituksia edes arvioida mitenkään vai onko mamuille päättötodistuksen template, jossa arvosanat valmiiksi painettu (jokainen saa täyden 10 kaikista aineísta) ja siihen lisätään vain suorittajan nimi?
Peruskoulussa on niin paljon aikuiselle turhia aineita (musiikki, kuvaamataito, liikunta, pakkoruotsi...) että tuskin jokaista erikseen ummikkomamuille lähdetään opettamaan eikä sen myötä numeroarvosteluakaan ole mahdollista antaa. Uskon, että jokainen osallistuja saa paperin, jossa todetaan että "Henkilö on suorittanut peruskoulun oppimäärän". Ei muussa olisi mitään käytännön järkeä (jepjep, huonosti sanottu näin mamusektorilla). Tuo "todistus" sitten on oikotie mahdollisiin jatko-opintoihin, vähän sellainen "mene suoraan tutkintoon kulkematta pääsykokeiden kautta"-kortti.
Sinänsä kunnioitan näitä oppilaita. He ovat varmasti tulijoiden parhaimmistoa näin kantaväestön näkökulmasta katsoen.
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 10.09.2015, 22:58:24
Quote from: Chew Bacca on 10.09.2015, 15:55:38Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.
Emmanuel Eneh on paneutunut (http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html) lääketieteen opiskelemiseen huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi.
Rumpujen paukutus hidasti opintojen sujumista.
2vuotta ja kehis on valmis haastamaan länsimaiset työmarkkinoilla.
MIKSI TÄTÄ EI SOVELLETA KEHITYSMAASSA!
Tämä ratkaisisi kehitysmaiden kolutus ongelman jo siellä lähtöpäässä.
Tätä nopeutettua oppivelvollisuutta kannattaa jatkaa myös seuraaviin koulutusasteisiin. Lukio 3kk:ssa. Yliopistotutkinto 6kk:ssa.
Quote from: RP on 11.09.2015, 06:56:54
Tässä sitten kysymys, puhutaanko kehitysmaasta jossa sentään on ollut vähintään 20. vuosisataan liittynyt talouselämä monenlaisin insinöörinhommin ja jonkinlainen koululaitos, vai sitten primäärilukutaidottomia "kamelikuskeja" tuottava alue. Olen mieltänyt esimerkiksi nuo irakilaiset ennemmin ensimmäiseen kategoriaan kuuluvaksi. Tälläiselle ala-asteen matematiikka pitäisi mennä läpi (sanaliset tehtävät esitettynä kielellä, jota he ymmärtävät) ensimmäisenä päivänä järjestetyssä kokeessa huonosti nukutun yön jälkeen.
Voin omasta kokemuksesta kertoa, että monelle luokanopettajaopiskelijalle teetätti töitä murtolukujen hallinta.
Mutta toki, koska kyseessä ovat irakilaiset pupeltajat- kuten eilen siinä Ylenannoossa- se onnistuu ilman ongelmia.
Hyvänä malliesimerkkinä otan tämän Amerikkaan jo turvapaikan saaneen irakilaisen peruskoulutuksen läpäisseen itämaan tietäjän.
Quote from: M on 11.09.2015, 07:32:53
---
Rumpujen paukutus hidasti opintojen sujumista.
Hidastaako edelleenkin?
Quote from: Ink Visitor on 10.09.2015, 14:56:54
Quote
Maahanmuuttajat käyvät peruskoulun kahdessa vuodessa
Jaah.. en tiedä miten kurssit järjestetään nykyisin mutta opiskeluainana minulla oli suomalainen kaveri joka alkoi lukemaan "vanhemmalla iällä", hän suoritti peruskoulun yhden vuoden aikana melkoisen helpon näköisesti ennen siirtymistään lukioon.
Eli suorittavatko maahanmuuttajat peruskoulun tupla-ajassa suomalaisin nähden? Eikö siis kannattaisi keskittää nämäkin voimavarat suomalaisten 40+ vuotiaiden opetukseen.
Quote from: Muuttohaukka on 11.09.2015, 01:05:48
Quote from: internetsi on 11.09.2015, 01:02:23
Ainakin minun yläasteaikana oli valtakunnallisia kokeita muutamissa aineissa (matematiikka, äidinkieli, pakkoruotsi, hyötyenglanti, historia ja yhteiskuntaoppi, taisi olla muutama muukin). Sitten vaan näille mamuille samat paperit eteen kun on käyty samat koulut vuodessa tai kahdessa.
Näin ei varmasti menetellä, koska se antaisi liikaa huonoja tuloksia jotka ei sovi monikulttuuriseen ideologiaan.
Vieläkin on valtakunnalliset kokeet juuri noissa aineissa. Ei selviydy eskarimamu noista, ei sitten niin millään vuoden-kahden opinnoilla. Mission impossible.
Juuri nämä kokeet tuttuni siis suoritti vuoden yläastelukemisella. Sitten lukio ja siitä eteenpäin. Nykyisin kaverilla on oma insinööritoimisto.
Quote from: Pakkanen on 11.09.2015, 08:23:46
2vuotta ja kehis on valmis haastamaan länsimaiset työmarkkinoilla.
MIKSI TÄTÄ EI SOVELLETA KEHITYSMAASSA!
Tämä ratkaisisi kehitysmaiden kolutus ongelman jo siellä lähtöpäässä.
Tätä nopeutettua oppivelvollisuutta kannattaa jatkaa myös seuraaviin koulutusasteisiin. Lukio 3kk:ssa. Yliopistotutkinto 6kk:ssa.
Johan sitä sovelletaan, vielä tätäkin nopeammin. Lääkärinpaperit saa kun maksaa sopivan summan leimamiehelle. Sitten sitä onkin "aito lääkäri" joka voipi vaikka suorittaa hätäleikkauksen kenttäolosuhteissa :D
Quote from: M on 11.09.2015, 07:32:53
Quote from: Afrikan kirjeenvaihtaja on 10.09.2015, 22:58:24
Quote from: Chew Bacca on 10.09.2015, 15:55:38Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.
Emmanuel Eneh on paneutunut (http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html) lääketieteen opiskelemiseen huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi.
Rumpujen paukutus hidasti opintojen sujumista.
Eihän se haittaa, kyseinen herrasmies taitaa nykyisin olla Liikkeenharjoittaja / Afrikkalainen rumpali.
Suomessa onkin huutava pula Afrikkalaisista rumpaleista. Tästä tulee varmaankin uusi Nokia.
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932513
Quote from: Man in a Suit on 11.09.2015, 11:28:31
---
Juuri nämä kokeet tuttuni siis suoritti vuoden yläastelukemisella. Sitten lukio ja siitä eteenpäin. Nykyisin kaverilla on oma insinööritoimisto.
Olikohan tällä tutullasi jo alla joku muu koulutus- vaikkapa vanha keskikoulu.
Pakko on olla, koska tuleva insinöörikään ei ruotsin, saatika englannin oppimäärää nielaise ilman pohjakoulutusta vuodessa. Lukio siihen päälle vielä. Miten nopeasti tekaisi lukion? Ei ainakaan nykypäivänä.
Toki tunnen oikeustieteilijän, joka valmistui oikiksesta 17-vuotiaana. Opiskeli lisäksi lääketieteen lisensiaatinkin tutkinnon. Mutta tämä on tapahtunut 70-luvulla ja nykyään on evp oikeusneuvos.
Quote from: Muuttohaukka on 11.09.2015, 11:54:29
Quote from: Man in a Suit on 11.09.2015, 11:28:31
---
Juuri nämä kokeet tuttuni siis suoritti vuoden yläastelukemisella. Sitten lukio ja siitä eteenpäin. Nykyisin kaverilla on oma insinööritoimisto.
Olikohan tällä tutullasi jo alla joku muu koulutus- vaikkapa vanha keskikoulu.
Pakko on olla, koska tuleva insinöörikään ei ruotsin, saatika englannin oppimäärää nielaise ilman pohjakoulutusta vuodessa. Lukio siihen päälle vielä. Miten nopeasti tekaisi lukion? Ei ainakaan nykypäivänä.
Toki tunnen oikeustieteilijän, joka valmistui oikiksesta 17-vuotiaana. Opiskeli lisäksi lääketieteen lisensiaatinkin tutkinnon. Mutta tämä on tapahtunut 70-luvulla ja nykyään on evp oikeusneuvos.
Muistaakseni tätä kyselin ja pohjalla oli keskenjäänyt keskikoulu. Siinä välissä oli parikymmentä vuotta rakenushommia tehnyt. Lukio meni sitten normaalitahtiin (3 vuotta mutta erittäin hyvin arvosanoin).
Kielet ne juuri olikin kaverin pahin ongelma, oppi kyllä mutta aika tankerokamaa. Pääsi rima heiluen lukiossa läpi.