2015-09-10 YLE Maahanmuuttajat käyvät peruskoulun kahdessa vuodessa

[Muuttohaukka]

Ainakin minun yläasteaikana oli valtakunnallisia kokeita muutamissa aineissa (matematiikka, äidinkieli, pakkoruotsi, hyötyenglanti, historia ja yhteiskuntaoppi, taisi olla muutama muukin). Sitten vaan näille mamuille samat paperit eteen kun on käyty samat koulut vuodessa tai kahdessa.

Näin ei varmasti menetellä, koska se antaisi liikaa huonoja tuloksia jotka ei sovi monikulttuuriseen ideologiaan.

Vieläkin on valtakunnalliset kokeet juuri noissa aineissa. Ei selviydy eskarimamu noista, ei sitten niin millään vuoden-kahden opinnoilla. Mission impossible.

[dothefake]

Wie treu sind deine Blätter....

[Muuttohaukka]

Wie treu sind deine Blätter....

...
Dein Kleid will mich was lehren:
Die Hoffnung und Beständigkeit
Gibt Mut und Kraft zu jeder Zeit!


...die Oma hängt im Tannenbaum!

[Uuno Nuivanen]

– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.

Eihän siellä sitten tarvitse opiskella muuta kuin fattan kaavakkeiden täyttöä. Lukutaidottomille voidaan kehittää kuvalliset 'rasti ruutuun'-kupongit, joissa on esimerkiksi jalkapall polkupyörän, syyr.sohvan, älypuhelimen, ajokortin, auton yms.jne. kuvia.

[jobsy]

– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.

Eihän siellä sitten tarvitse opiskella muuta kuin fattan kaavakkeiden täyttöä. Lukutaidottomille voidaan kehittää kuvalliset 'rasti ruutuun'-kupongit, joissa on esimerkiksi jalkapall polkupyörän, syyr.sohvan, älypuhelimen, ajokortin, auton yms.jne. kuvia.

Eikö kupongit voisi samantien olla esitäytettyjä ja tuo 2 vuotta menisi fattakaavakkeessa tarvittavan allekirjoituksen opiskeluun?

[PerttiPasanen]

Eihän tästä ole kauan kun uutisoitiin että mamut menevät oman opetussuunitelman mukaan ja saavat parempia arvosanoja kuin osaamistaso antaisi myöden. Taas kerran eri säännöt ettei kunniakansalaiset kokisi pahaa mieltä esim. luokalle jäämisen takia.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/310796-miksi-maahanmuuttajia-suositaan-peruskoulun-arvosanoissa-oaj-yllattyi

– Periaate on, että kaikille on sama arviointi. Pitää kuitenkin muistaa, että kouluissa on erilaisia oppijoita.
– Tällöin opetus menee oppilaan henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmaa varten koulussa katsotaan tarkkaan se, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuutta varten.

Kätevää. Alennetaan läpimenokriteereitä=paremmat tulokset?

[Kyklooppi]

https://www.youtube.com/watch?v=72KK5rxTz1U

Juu niin varmaan.

[P]

Ilman sarvia ja hampaita ja täysin vilpittömästi: jos mamu haluaa oppia suomea tarkoituksenaan rakentaa itselleen kelagolditon elämä niin ei mulla muuta kuin rispektit täältä.

Meillä mamu on päässyt pitkälle suomen opinnoissa. Vaikeita sijamuotokysymyksiä. Joo, meidän mamu on 2x yliopiston korkeampi tutkinto ja 15 vuotta KV-kaupankäynnissä, Rampannut Suomessa  ja shengenissä ja eri viisumilla UK:ssa viimeiset 10 v. työhommissa.  Osa ajasta suomalaisen firman tehtaan sisäänostajana. Tehtaan sisäänostaja on aika stressaava duuni. Ok alaisia on, mutta mikään, raaka-aineet ja pakkaukset eivät saa loppua. Eikä  pumput saa rikkoutua.. Ja se


Myynyt miljoonilla suomalaisia teollisuutuotteita urallaan..

Arvaatko että kiinnostaako Kelagoldillinen elämä, kun eli elämää, jossa elämä oli omassa kädessä...

[RP]

Mikä EMUkoulu se sitten on? Ala-asteenkin oppimäärä pitää sisällään aika paljon matemaattista nippelöintiä.

Tässä sitten kysymys, puhutaanko kehitysmaasta jossa sentään on ollut vähintään 20. vuosisataan liittynyt talouselämä monenlaisin insinöörinhommin ja jonkinlainen koululaitos, vai sitten primäärilukutaidottomia "kamelikuskeja" tuottava  alue. Olen mieltänyt esimerkiksi  nuo irakilaiset ennemmin ensimmäiseen kategoriaan kuuluvaksi. Tälläiselle ala-asteen matematiikka pitäisi mennä läpi (sanaliset tehtävät esitettynä kielellä, jota he ymmärtävät) ensimmäisenä päivänä järjestetyssä kokeessa huonosti nukutun yön jälkeen.

[VeePee]

Mahdetaanko näitä kielikurssien suorituksia edes arvioida mitenkään vai onko mamuille päättötodistuksen template, jossa arvosanat valmiiksi painettu (jokainen saa täyden 10 kaikista aineísta) ja siihen lisätään vain suorittajan nimi?

Peruskoulussa on niin paljon aikuiselle turhia aineita (musiikki, kuvaamataito, liikunta, pakkoruotsi...) että tuskin jokaista erikseen ummikkomamuille lähdetään opettamaan eikä sen myötä numeroarvosteluakaan ole mahdollista antaa. Uskon, että jokainen osallistuja saa paperin, jossa todetaan että "Henkilö on suorittanut peruskoulun oppimäärän". Ei muussa olisi mitään käytännön järkeä (jepjep, huonosti sanottu näin mamusektorilla). Tuo "todistus" sitten on oikotie mahdollisiin jatko-opintoihin, vähän sellainen "mene suoraan tutkintoon kulkematta pääsykokeiden kautta"-kortti.

Sinänsä kunnioitan näitä oppilaita. He ovat varmasti tulijoiden parhaimmistoa näin kantaväestön näkökulmasta katsoen.

[Ernst]

Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.

Emmanuel Eneh on paneutunut lääketieteen opiskelemiseen huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi.

Rumpujen paukutus hidasti opintojen sujumista.

[Pakkanen]

2vuotta ja kehis on valmis haastamaan länsimaiset työmarkkinoilla.

MIKSI TÄTÄ EI SOVELLETA KEHITYSMAASSA!

Tämä ratkaisisi kehitysmaiden kolutus ongelman jo siellä lähtöpäässä.

Tätä nopeutettua oppivelvollisuutta kannattaa jatkaa myös seuraaviin koulutusasteisiin. Lukio 3kk:ssa. Yliopistotutkinto 6kk:ssa.

[Muuttohaukka]

Tässä sitten kysymys, puhutaanko kehitysmaasta jossa sentään on ollut vähintään 20. vuosisataan liittynyt talouselämä monenlaisin insinöörinhommin ja jonkinlainen koululaitos, vai sitten primäärilukutaidottomia "kamelikuskeja" tuottava  alue. Olen mieltänyt esimerkiksi  nuo irakilaiset ennemmin ensimmäiseen kategoriaan kuuluvaksi. Tälläiselle ala-asteen matematiikka pitäisi mennä läpi (sanaliset tehtävät esitettynä kielellä, jota he ymmärtävät) ensimmäisenä päivänä järjestetyssä kokeessa huonosti nukutun yön jälkeen.

Voin omasta kokemuksesta kertoa, että monelle luokanopettajaopiskelijalle teetätti töitä murtolukujen hallinta.
Mutta toki, koska kyseessä ovat irakilaiset pupeltajat- kuten eilen siinä Ylenannoossa- se onnistuu ilman ongelmia.
Hyvänä malliesimerkkinä otan tämän Amerikkaan jo turvapaikan saaneen irakilaisen peruskoulutuksen läpäisseen  itämaan tietäjän.

[Muuttohaukka]

---
Rumpujen paukutus hidasti opintojen sujumista.

Hidastaako edelleenkin?

[Man in a Suit]

Maahanmuuttajat käyvät peruskoulun kahdessa vuodessa

Jaah.. en tiedä miten kurssit järjestetään nykyisin mutta opiskeluainana minulla oli suomalainen kaveri joka alkoi lukemaan "vanhemmalla iällä", hän suoritti peruskoulun yhden vuoden aikana melkoisen helpon näköisesti ennen siirtymistään lukioon.

Eli suorittavatko maahanmuuttajat peruskoulun tupla-ajassa suomalaisin nähden? Eikö siis kannattaisi keskittää nämäkin voimavarat suomalaisten 40+ vuotiaiden opetukseen.

Ainakin minun yläasteaikana oli valtakunnallisia kokeita muutamissa aineissa (matematiikka, äidinkieli, pakkoruotsi, hyötyenglanti, historia ja yhteiskuntaoppi, taisi olla muutama muukin). Sitten vaan näille mamuille samat paperit eteen kun on käyty samat koulut vuodessa tai kahdessa.

Näin ei varmasti menetellä, koska se antaisi liikaa huonoja tuloksia jotka ei sovi monikulttuuriseen ideologiaan.

Vieläkin on valtakunnalliset kokeet juuri noissa aineissa. Ei selviydy eskarimamu noista, ei sitten niin millään vuoden-kahden opinnoilla. Mission impossible.

Juuri nämä kokeet tuttuni siis suoritti vuoden yläastelukemisella. Sitten lukio ja siitä eteenpäin. Nykyisin kaverilla on oma insinööritoimisto.

[Man in a Suit]

2vuotta ja kehis on valmis haastamaan länsimaiset työmarkkinoilla.

MIKSI TÄTÄ EI SOVELLETA KEHITYSMAASSA!

Tämä ratkaisisi kehitysmaiden kolutus ongelman jo siellä lähtöpäässä.

Tätä nopeutettua oppivelvollisuutta kannattaa jatkaa myös seuraaviin koulutusasteisiin. Lukio 3kk:ssa. Yliopistotutkinto 6kk:ssa.

Johan sitä sovelletaan, vielä tätäkin nopeammin. Lääkärinpaperit saa kun maksaa sopivan summan leimamiehelle. Sitten sitä onkin "aito lääkäri" joka voipi vaikka suorittaa hätäleikkauksen kenttäolosuhteissa

[Man in a Suit]

Peruskoulu kahdessa, lääkis yhdessä vuodessa. Ei ihme että muuttuvat nettotuotoksi ajassa missä kantasuomalainen oppii vasta sisäsiistiksi.

Emmanuel Eneh on paneutunut lääketieteen opiskelemiseen huomattavasti pidemmäksi ajaksi kuin vuodeksi.

Rumpujen paukutus hidasti opintojen sujumista.

Eihän se haittaa, kyseinen herrasmies taitaa nykyisin olla Liikkeenharjoittaja / Afrikkalainen rumpali.
Suomessa onkin huutava pula Afrikkalaisista rumpaleista. Tästä tulee varmaankin uusi Nokia.

http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932513

[Muuttohaukka]

---
Juuri nämä kokeet tuttuni siis suoritti vuoden yläastelukemisella. Sitten lukio ja siitä eteenpäin. Nykyisin kaverilla on oma insinööritoimisto.

Olikohan tällä tutullasi jo alla joku muu koulutus- vaikkapa vanha keskikoulu.

Pakko on olla, koska tuleva insinöörikään ei ruotsin, saatika englannin oppimäärää nielaise ilman pohjakoulutusta vuodessa. Lukio siihen päälle vielä. Miten nopeasti tekaisi lukion? Ei ainakaan nykypäivänä.

Toki tunnen oikeustieteilijän, joka valmistui oikiksesta 17-vuotiaana. Opiskeli lisäksi lääketieteen lisensiaatinkin tutkinnon. Mutta tämä on tapahtunut 70-luvulla ja nykyään on evp oikeusneuvos.

[Man in a Suit]

---
Juuri nämä kokeet tuttuni siis suoritti vuoden yläastelukemisella. Sitten lukio ja siitä eteenpäin. Nykyisin kaverilla on oma insinööritoimisto.

Olikohan tällä tutullasi jo alla joku muu koulutus- vaikkapa vanha keskikoulu.

Pakko on olla, koska tuleva insinöörikään ei ruotsin, saatika englannin oppimäärää nielaise ilman pohjakoulutusta vuodessa. Lukio siihen päälle vielä. Miten nopeasti tekaisi lukion? Ei ainakaan nykypäivänä.

Toki tunnen oikeustieteilijän, joka valmistui oikiksesta 17-vuotiaana. Opiskeli lisäksi lääketieteen lisensiaatinkin tutkinnon. Mutta tämä on tapahtunut 70-luvulla ja nykyään on evp oikeusneuvos.

Muistaakseni tätä kyselin ja pohjalla oli keskenjäänyt keskikoulu. Siinä välissä oli parikymmentä vuotta rakenushommia tehnyt. Lukio meni sitten normaalitahtiin (3 vuotta mutta erittäin hyvin arvosanoin).
Kielet ne juuri olikin kaverin pahin ongelma, oppi kyllä mutta aika tankerokamaa. Pääsi rima heiluen lukiossa läpi.