Mitä ajatuksia herättää? Onko vääjäämätöntä kehitystä jossa vain ollaan jäljessä muuta Eurooppaa vaiko täysin muutettavissa oleva asiantila?
http://www.hs.fi/kotimaa/a1440817687162?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-1
Suomen tämän hetken 20 suurimman kaupungin joukosta ainoastaan Kouvola ja Mikkeli kokevat väestönvähenemistä. Muut kaupungit kasvavat ja maaseutu tyhjenee.
Maaseutu tyhjenee, vaikka:
"Suomen suurimmat kaupungit pärjäsivät onnellisuusvertailussa enintään kohtalaisesti",
"Helsinki oli sijalla 229, Turku sijalla 237 ja Tampere sijalla 267.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1440902625126
Tämä on aika tyypillinen ilmiö kaikkialla maailmassa, eikä siihen politiikalla voi juurikaan vaikuttaa, korkeintaan hidastaa vähän. Ihmiset voi toki vapaaehtoisesti jäädä maaseudulle ja perustaa siellä yrityksiä. Yleensä kuitenkin tuo vaatisi jonkin erittäin konservatiivisen uskonnon ikäänkuin "liimaksi" joka pitää porukan paikoillaan, esim. lestadiolaisuus, amissit jne..
Etenkin nuoret haluaa kaupunkiin mieluummin vaikka kuinka olisi töitä maalla, koska kaupungeissa on enemmän "toimintaa".
Mitä tästä seuraa lienee mm. matalampi syntyvyys kantaväestön keskuudessa ja ns.
urbaanit arvot yleistyvät.
QuoteUrbaaneiksi arvoiksi on osoittautuneet mahdollisuus nauttia kulttuurista ja taiteista sekä mahdollisuus matkustaa ja tutustua eri maihin ja kulttuureihin. Edellä mainittuja asioita suurten keskusten asukkaat korostavat enemmän kuin pienissä kunnissa. Vastaavasti myös suurissa keskuksissa hengelliset arvot on vähämerkityksettömpiä kuin pienissä kunnissa. Suurissa kaupungeissa ollaan myös ympäristömyönteisempiä ja vähemmän varauksellisia maahanmuuttajia kohtaan. EVA:n tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudulla mentaliteetti on suurkaupunkimainen ja osin kansainvälinenkin. Muualla suomessa, etenkin maaseudulla asenteet ovat perinteisempiä.
Pääkaupunkiseudulla asuvien elämänasenteissa korostuu Monitor-tutkimusten mukaan muuta Suomea heikompi yhteisten arvojen korostaminen ja ja kiinnostus omia juuria kohtaan. Sensijaan elämää hallitsee spontaanius ja vaistomaisten virikkeiden mukaan toiminen. Ulkona käyminen, huvittelu ja elämän tarjoaamiin iloihin tarttuminen korostuvat. Niin ikään työn merkitys itseisarvona ja elämän sisältönä korostuvat. Myös halu toteuttaa itseään ja usko ihmisessä oleviin mahdollisuuksiin on vahvaa.
Vastaavasti maaseudulla ja pienissä alle 30 000 asukkaan kaupungeissa asuville yhteisöllisyys korostuu monin tavoin. Se näkyy niin tuttujen yhteisöjen ja paikkojen merkityksen korostamisena ja liittymisenä naapuriyhteisöön kuin lämpimien ja läheisten ihmissuhteiden korostamisena. Pienemmillä paikkakunnilla asuvat ovat myös ylipäätänsä haluttomampia ottamaan riskejä ja tarttumaan uusiin virikkeisiin. Myöskään itsensä toteuttaminen ei ole yhtä merkityksellistä kuin pääkaupunkiseudulla asuville.
Tämä tulee tietenkin olemaan haitallista "isänmaalliselle ajattelulle" jos sellaista arvostaa.
Mut hei, meille tulee valtavat määrät erittäin taitavia moniosaajia, jotka nostavat maaseudun uuteen kukoistukseensa.
Taitaa maaseutu tyhjentyä naiset edellä - suurelta ovat monenmoisen glitterin, palvelujen, "kulttuurin" ja helpon elämän perässä.
Parhaiten kai maaseudun tyhjentymistä voidaan torjua sijoittamalla maahanmuuttajat kaupunkeihin ja vain kaupunkeihin. White flight toimii. Riski on siinä että on vaikea luottaa siihen etteikö jossain vaiheessa joku taho alkaisi sijoittaa maahanmuuttajia sinne maaseudulle ruotsalaiseen tapaan.
Quote from: flammee on 02.09.2015, 08:37:12
Parhaiten kai maaseudun tyhjentymistä voidaan torjua sijoittamalla maahanmuuttajat kaupunkeihin ja vain kaupunkeihin. White flight toimii
Tämä on ilman muuta hyvä taktiikka. Ainakin ne pysyvät visusti syrjäseudulla, joiden mamu-inho ylittää sietokyvyn 8)
QuoteRiski on siinä että on vaikea luottaa siihen etteikö jossain vaiheessa joku taho alkaisi sijoittaa maahanmuuttajia sinne maaseudulle
Ja luulet, että mamut sitten suosiolla jäisivät loppuiäkseen sinne böndelle ? Eihän se nytkään kelpaa. Eivät suostuneet tulemaan edes linjurista
ulos kun vietiin jonnekin takahikiälle majoitukseen.
Meidän on yhdessä luotava maa.
Kaupungit vetävät nuoria, kuten ovat aina tehneet. Mutta toisaalta lapsiperheet ovat Paawonkin tanhuville tuoneet kaivattua paluumuuttoaaltoa, ja tämä ilmiö enemminkin yleistymässä.
Minulla ei sitä vastaan ole mitään että nyt tyhjillään olevaan naapuriin muuttaa vaikkapa uuspohjoismaisia työtä tekeviä ihmisiä. Toistaiseksi kuitenkin on kaivattua monikulttuurisuutta kylällämme ainoastaan muutaman oikeinajattelevanTM mielessä, sillä syke ja värinä on tuulten tuivertaessa kuuraisten peltojen ja synkkien korpien yli melko vähissä. Diskoonkin on neljättäkymmentä kilometriä, eikä bussikatokseenkaan mahdu montaa moniosaajaa seisoskelemaan kerrallaan.
Quote from: Nuiva kansalainen on 02.09.2015, 07:18:14
Mut hei, meille tulee valtavat määrät erittäin taitavia moniosaajia, jotka nostavat maaseudun uuteen kukoistukseensa.
Varsinkin kun omat peräkammarin aikamiespojat alkavat loppua. Vai mistä vaimot näille tuhansille maahan tunkeutuneille nuorille miehille? Oottakaas vaan miten hormonit alkavat hyrräämään ja korkki pamahtelemaan...
Ei ole näköpiirissä sellaista käännettä taloudessa, joka lisäisi tarvetta työvoimalle maaseudulla. Toivoa voi toki etätyön ja biotalouden vaikuttavan, mutta aika pieneksi jäänee noiden vaikutus. Eikä maalla sitäkään vertaa ole tarvetta koneinsseille, vaikka jotkut kunnanisät absurdisti luulevat kääntävänsä kunnan muuttotappion ja ikääntymisen toisinpäin vokkaamalla. Se on vain tekohengitystä.
Kaupungistumisen vaikutus arvoihin ei vaikuta kivalta tuon artikkelin mukaan. Toisaalta onhan Venäjälläkin miljoonakaupunkeja ja silti fasistit vallassa, joten ei punavihreä itsekeskeisyys, arvottomuus ja isänmaaninho automaattisesti valloita kaupunkeja.
Kaikki tähän hulluuteen kyllästyneet voisivat myydä kaupunkiasuntonsa ja ostaa periferioista asuntoja. Asuntoja pohjoisesta suomesta saa alkaen 30000€. Viljely, metästys ja kalastus pitää kohtuullisesti murkinassa. Kovaa työtähän se on mutta terapeuttisen terveellistä.
Jos kaupunkikämpän myy esim. 200 k€ hintaan, niin siitä vielä jää rahaa tilille ja sillä pärjää vaikka hautaan saakka. Jos muuttoliikkeeseen osallistuisi tarpeeksi populaa, se loisi myös elinkeino mahdollisuuksia. Näin ainakin oletan.
Itse kaupungissa sekä maalla asuvana olen hiljalleen siirtänyt painopistettä maaseudun rauhaan. Itselleni elämä kaupungissa on muuttunut vastenmielisemmäksi päivä päivältä. Kontrasti näiden välillä syvenee, mitä pidempään vietän maalla aikaa. Ainakin itselläni siihen vaikuttaa tämä kuvottava hulluus, joka on kasvanut expotentiaalisesti idiotismiksi.
Suosittelen mahdollisimman monille, jos vaan pystyy sen tehdä. Tavallaan muuta vaihtoehtoa ei enää ole, kuin vetäytyä sivuun ja varautua mihin tämä kupla meidät johtaa.
Markkinatalousjärjestelmällä ei ole olemassa muuta varasuunnitelmaa, kuin se, e
ttä ihminen on kekseliäs ja keksii konstit, jos ja kun tämä kupla romahtaa.
Syy miksi popula pakkautuu kaupunkeihin on lähinnä mukavuudenhalu ja helpolla pääsemisen tarve. Ei ketään kiinnosta elää raatamalla, jos helpollakin pääsee.
Itse olen poiminut kymmenen ämpäriä marjoja ja harmittaa, että mettään jäi niitä vaikka kuinka paljon. Puolukkaa ei edes juuri mahdu pakastimeen enempää. Sieniä on yllinkyllin ja luonto on täynnä ravintorikkaita kasveja. Joo... eihän ne mitään varsin kulinaarisia herkkuja ole mutta syötäviä silti.
Vettä löytyy lontraamiseen saakka ja niissä on kalaa, jos on kärsivällisyyttä pyydystää. Perunaa ja porkkanaa on penkit täys... Jos vielä viittis, niin pari lammasta ja kanoja pitäis lihoissa ilman metsästystäkin. Kovalla duunilla rahaakaan ei paljoa tarvi. Sitä menee lähinnä suolaan ja bensaan sekä pakollisiin piiloveroihin, kuten jätemaksut yms. Toki sähkö yms. maksaa myös. Aika vähällä pärjää, jos on viitseliäisyyttä.
Mikäli yhteishenkeä löytyisi, kyläkauppoja voisi perustaa osuuskunta tyyliin jne. Jokainen osaa jotain ja apu kelpaa aina, joten markkinat muodostuvat ihan itsekseen. Palaamalla perusasioiden ääreen selviytyminen on mahdollista ja itseasiassa se on vielä mukavaakin. Mutta ei... huoleton elämä kaupungeissa viehättää ihmisiä. Tervetuloa maalle. Teitä tarvitaan täällä. Suomalaisia miehiä ja naisia. Sanoista tekoihin!
Quote from: flammee on 02.09.2015, 08:37:12
Taitaa maaseutu tyhjentyä naiset edellä - suurelta ovat monenmoisen glitterin, palvelujen, "kulttuurin" ja helpon elämän perässä.
Parhaiten kai maaseudun tyhjentymistä voidaan torjua sijoittamalla maahanmuuttajat kaupunkeihin ja vain kaupunkeihin. White flight toimii. Riski on siinä että on vaikea luottaa siihen etteikö jossain vaiheessa joku taho alkaisi sijoittaa maahanmuuttajia sinne maaseudulle ruotsalaiseen tapaan.
Ratkaisu maaseudun tyhjenemiseen = vastaanottokeskuksia maaseudulle missä on vain nuoria naispakolaisia esim. Ukrainasta. ;)
En tosin usko, että ihmiset muuttaisi maaseudulle tuossa tilanteessa kaupungeista, pikemminkin esikaupunkeihin niinkuin USA:ssa.
QuoteEi ole näköpiirissä sellaista käännettä taloudessa, joka lisäisi tarvetta työvoimalle maaseudulla. Toivoa voi toki etätyön ja biotalouden vaikuttavan, mutta aika pieneksi jäänee noiden vaikutus. Eikä maalla sitäkään vertaa ole tarvetta koneinsseille, vaikka jotkut kunnanisät absurdisti luulevat kääntävänsä kunnan muuttotappion ja ikääntymisen toisinpäin vokkaamalla. Se on vain tekohengitystä.
Niin tai ehkä kyse on vaan siitä, että maaseudulla ei ole juurikaan hyväpalkkaisia duuneja tarjolla niinkään, kyllähän siellä töitä olisi sekä naisille että miehille. Monissa syrjäseutukunnissa tai maaseudullahan on ikäpyramidi hyvin vanhusvoittoinen joten kyllä siellä hoitotöitä ym. riittää, jos ei valtion piikkiin niin yksityisyrittäjänä. Ja tuntuu muuallakin töitä riittävän:
QuoteTutkija HS:lle: Maaseutu ei selviä ilman ulkomaista työvoimaa
Suomalaisia on aiempaa vaikeampi saada maataloustöihin, kertoo Helsingin Sanomat. Pellervon taloustutkimuksen mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden määrä alalla onkin kasvanut. Etujärjestössä uskotaan, että pian töihin saadaan vain muualta tulevia.
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/09/13/tutkija-hslle-maaseutu-ei-selvia-ilman-ulkomaista-tyovoimaa/201412758/12
Ja maaseudulla työllistyminen on usein jokatapauksessa tuollaista yrittäjähenkistä, jos on vähän maata niin kyllähän siinä voi tehdä vaikka mitä, eri asia tienaako sillä kovin paljoa..
Arvokysymyksiä kuitenkin usein, ne jotka asuu jossain syrjäseuduilla tai maaseudulle ei useinkaan ole edes erityisen kiinnostuneita tienaamaan isoja rahamääriä, vaan pitävät enemmän yksinkertaisesta elämästä.
^ No vanhustenhoito ei ole varsinainen elinvoimaa tuova, vaan ennemmin sitä vievä ala.
Maataloustöihin ei nykyään paljon työvoimaa tarvita ja tuokin mainittu työvoimapula johtuu huonosta palkkauksesta. Varmasti halukkaita löytyisi, kunhan jäisi erotukseksi työttömyystukiin muutakin kuin lämmintä kättä ja kahvit.
QuoteOnni asuu maaseudulla
Missä asuvat Suomen onnellisimmat ihmiset? Maalla! Ei palvelujen keskellä maaseututaajamissa vaan aidoilla syrjäkylillä.
Tämä ei ole mielipide vaan tutkimustulos, jonka pääsee lukemaan viimeisimmästä Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä.
Tutkijat yllättyivät itsekin tuloksesta. He olettivat, että onnellisimmat eläisivät siellä, missä työpaikka kaupat, palvelut ja harrastukset yhdistyvät turvallisen maaseudun rauhaan.
Milloin ihminen on onnellinen? Turun seudun, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun väkeä tarkastellut tutkijajoukko löysi yhteiset nimittäjät. Kun ihminen on terve ja hänellä on hyvä parisuhde, elämä hymyilee, asuu hän sitten kaupungissa tai maalla.
Tutkimuksessa onnellisimmat ihmiset asuivat sydänmaaseudulla Pohjois-Pohjanmaalla, jossa onnen määrää voi selittää lestadiolaisuus. Toisaalta kaikki maalla asuvat olivat onnellisempia kuin muut. Kaupungissa 69 prosenttia, taajamissa 72 ja maaseudulla 76 prosenttia ihmisistä ilmoitti olevansa onnellisia.
Sote- eli sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen kanssa kamppailevien kuntien ei kannata siis tuijottaa liikaa säästöihin. Tärkeintä on, että ihmisten terveyttä pidetään yllä ja hoitoa on tarjolla. Pitkät matkat eivät taida sittenkään olla niin suuri murhe maalla kuin on luultu. Taajamissa ja kaupungeissa julkisen liikenteen puute tai ongelmat hiertävät ihmisten onnea paljon enemmän kuin maalla.
Tutkimuksessa ihmisten elämää tarkasteltiin erilaisten muuttujien avulla. Taulukot vilisevät arjelle vieraita numeroita.
Epäilen, että aika suuri osa ihmisen onnellisuudesta syntyy työstä ja siitä miten me sen miellämme.
Minä teen nytkin työtä ja aika rankkaa sellaista. Näpyttelen tätä konetta, mutta mikä neuronien ritinä pääknupissani käykään! Katetyömaalla betonia siirtävä duunari nauraa hikoilulleni.
Minusta me molemmat olemme hakoteillä, kuten koko yhteiskunta. Ihmisen elämä jaetaan jyrkästi kahtia: työhön ja vapaa-aikaan. Työtä tehdään palkan vuoksi. Vapaalla harrastetaan ja nautitaan ystävistä. Jos joku yrittää yhdistää nämä kokonaisuudeksi, hän on jotenkin outo: työnarkomaani tai viulua vingutteleva hepokatti.
Jospa maaseudulla ihmiset ovat onnellisia, koska heille joka päivä on elämää. Työ ja vapaa-aika ovat suloinen sekamelska, josta on lupa nauttia tai rasittua ilman ulkopuolista kontrollia.
Jos kyntöpellolle ottaa mukaan pärekorin ja riipaisee pissareissulla sen täyteen tatteja, ei kukaan kysy tuliko pidettyä rokulia kesken päivän. Vaikka maatilan töitä helpottavat koneet, nostamista, kantamista ja lapioimista riittää sen verran, että peruskunto pysyy yllä.
En ole lukenut tutkimuksia, mutta väittäisin ihmisen olevan onnellisimmillaan, kun nauttii työstään kuin vapaa-ajastaan ja päinvastoin. Loppujen lopuksi työ on koko olemassaolomme edellytys. Elimistömme on jatkuvassa työssä eivätkä dna:mme tai solumme kysy, onko tää kivaa. Se on.
http://www.hameensanomat.fi/kolumnit/248767-onni-asuu-maaseudulla
^ Mielenkiintoinen tulos, mutta miten kävisi, jos yhä useampi muuttaisi työttömäksi maalle?
Epäilemättä kutsumusammatissaan oleva maajussi on onnellinen, jos ei konkurssi ihan ovelle koputtele, mutta entä työtön metsätönössään vs. kaupunkilainen duunari?
Kaikille kun ei niitä maatiloja ole tarjolla, ainakaan niiden nykyisellä tulotasolla. Toki jos on valmis downshiftaamaan 50-luvun elintasolle, niin kyllähän Suomessa kehnoa maata viljeltäväksi riittää.
Kunhan maaseutu alkaa todella tyhjentyä, se merkinnee maaseudulla sijaitsevien talojen hinnan alenemista. Kun hinnat menevät tarpeeksi alas, eräät kaupunkilaiset käyttävät hinnat hyväkseen ja muuttavat maalle rauhallisen ja edullisen kodin vuoksi. Tilapäisesti voi siis tulla jonkinlainen maallemuuttobuumi ja jos siellä pystyy itsensä elättämään, niin mikäs siinä.
Quote from: Bigot on 02.09.2015, 16:31:26
^ Mielenkiintoinen tulos, mutta miten kävisi, jos yhä useampi muuttaisi työttömäksi maalle?
Epäilemättä kutsumusammatissaan oleva maajussi on onnellinen, jos ei konkurssi ihan ovelle koputtele, mutta entä työtön metsätönössään vs. kaupunkilainen duunari?
Kaikille kun ei niitä maatiloja ole tarjolla, ainakaan niiden nykyisellä tulotasolla. Toki jos on valmis downshiftaamaan 50-luvun elintasolle, niin kyllähän Suomessa kehnoa maata viljeltäväksi riittää.
Niin tosin tuokin on vähän suhteellista, onko kaupunki nyt ja tuleeko se olemaan jatkossa jonkinlainen "duunareitten paratiisi" . Monissa ihan arvostetuissa talouslehdissä kun on jatkuvasti juttua kuinka ns. perusduunit tulevat vähenemään parinkymmenen vuoden sisällä niin kaupungissa kuin maallakin, kun robotit ym. tekee työt. Juuri luin viikko sitten kirjastossa jostain talouslehdestä pitkän etusivun jutun jossa pohdittiin lähitulevaisuuden yhteiskuntaa missä suurin osa väestöstä olisi työttöminä tai korkeintaan tekisi jotain pätkätöitä tovin siellä sun täällä.
Tietenkin jos aletaan puhua puhtaasti talous-asioista niin tietenkin kaupunki vie aina voiton, onhan siellä palvelut ym. helpompi järjestää. Mutta mielestäni se alkaa mennä vähän ohi aiheen, koska eihän esim. maaseudun/syrjäseutujen tyhjeminen ole pelkästään mikään taloudellinen asia, niinkuin ei ole maahanmuuttokaan - vaan enemmänkin ideologinen asia, jolla on merkittäviä psykologisia ja kulttuurisia vaikutuksia.
Itse henkilökohtaisesti näkisin mielelläni tämän ekokylä trendin maaseudulla kasvavan, kaupunkilaiset viherpiiperöt voisi mennä sanoista tekoihin ja muuttaa ekokyliin ja pitää mm. sen kautta syrjäseutuja elävinä. En oikeastaan vastustaisi jos maalle tulisi myös jotain Kibbutzin kaltaisia paikkoja jonne voisi muuttaa asumaan loppuiäksi tai lyhyeksi aikaa. Sanoisin, että maaseudun ja syrjäseutujen hengissä pysyminen tulee jatkossa perustumaan juurikin vahvaan "yhteisöllisyyteen" esim. lestadiolaiset pohjanmaan maaseudulla tai vaihtoehtoiselämäntapaan esim. ekokylät, ja näitä kannattaa kehittää ja markkinoida.
Mun mielestä olisi tärkeää alkaa jo varautua isoon whiteflight trendiin maassamme. Impivaarassa ei ollut impi vaarassa, ja se on aikamoinen vetovoimatekijä kantasuomalaisille alkuperäisväestön edustajille.
Jos ei muuta niin tälläinen kerho pitäisi saada hommalaisten omaan käyttöön, joiden sielua nyt varmasti raatelee asia.
Lisäksi kun ViNolla on ollut tämä saksalaisilta aateveljiltään kopioitu paita:
(https://kauppa.vihreat.fi/sites/default/files/styles/uc_product_full/public/products/migrantspaita-kuva.jpg?itok=SMPXmmR4)
.... niin mikä estää tuohon logoon vetämästä "white flight" sanat eteen, niin johan tulee söpömpi. Sillä logolla voisi sitten markkinoida VOKittomia maalaispitäjiä työteliään, rehellisen ja tunnollisen alkuperäiskansalaisten viimeisiksi reservaateiksi. Tulevaisuudessa taitaa olla melko kysyntä moisille.
Tulin vain kertomaan että omat duunini pystyisi tekemään missä tahansa missä on netti ja itse asiassa rouvankin työt sujuisivat landella ihan kivasti. Ei ole ollut harkinnassa.
Olen surullinen maaseudun tyhjenemisestä. Täällä ei ole varaa asua työttömillä tai pienituloisilla, koska työt, palvelut, ym ovat käytännössä automatkojen päässä, joten kaupungissa on halvempaa, vaikka asuminen on kalliimpaa. Itse olen tehnyt puhdasoppisen white fligtin tänne n. 3 vuotta sitten. Iso hyväkuntoinen talo ja piha naurettavalla hinnalla peltojen keskellä, "puhdas" koulu aivan vieressä lapsille. Neekereitä ja muslimeita näkee ainoastaan telkkarista.
Kohta maaseudulla asuu pysyvästi ainoastaan varakkaita ja niitä, jotka viimeinen väri päässään odottaa viimeistä siirtoa. No, joillekin se on mahdollisuus, mutta parempi olisi jos kunnon väki asustelisi sankoin joukoin maaseudulla.
Minullakin on suunnitelmissa muuttaa tulevaisuudessa maaseudulle. Maaseutu pysynee kohtuullisen siistinä jatkossakin. Notkujat kuten muslimit ja äärivasemmistolaiset tarvitsevat hyvät ilmaiset palvelut. Omakotitalossa asuminen kohtuullisen kaukana palveluista tuskin onnistuu heiltä.
Mikä on maaseutua? Sen määritelmä vaihtelee. Itse näen että maaseuduksi luokiteltavalla alueella asuu korkeintaan 100000 ihmistä. Maalaiskunnissakin suurin osa ihmisistä asuu kirkonkylissä ym kuntakeskuksissa jotka ovat taajamia kerrostaloineen, k- ja s-marketteineen.
Quote from: Hohtava Mamma on 02.09.2015, 17:31:25
Quote from: junakohtaus on 02.09.2015, 17:25:36
Tulin vain kertomaan että omat duunini pystyisi tekemään missä tahansa missä on netti ja itse asiassa rouvankin työt sujuisivat landella ihan kivasti. Ei ole ollut harkinnassa.
Sopiiko kysyä miksi? Ensinnäkin miksi ei ole ollut harkinnassa ja toisekseen miksi koet tärkeäksi ilmoittaa sen meille ilman perusteluja?
No "junis" varmaan tykkää asua "tatissa", ei kai siinä muuta. Ihmiset vaan tykkäävät eri asioista :)
Maaseudun asuttunapitäminen on ollut kepuloisten virheellisen politiikan seurauksena taloudellinen ja moraalinen katastrofi. Maalla on pidetty turhia kepuloisten suojatyöpaikkoja yllä samaan aikaan kun tilakoot ovat olleet naurettavan pieniä. Nyt kepu on siirtynyt äärivasemmistoon puukottamaan suomalaisia naamaan ja ne maaseudun suojatyöpaikatkin ovat vaarassa koska mocu ajaa kepussakin kaikesta ohi.
Se on selvää että Suomessa osa maaseudusta tyhjenee lähes kokonaan mutta järkevällä politiikalla ehkä osa olisi pidettävissä asuttuna. Kaiken avain olisi mielestäni siinä että koska maalla on vähemmän palveluja niin siellä pitäisi olla myös vähemmän veroja. Näin toimien maalle tulisi ja jäisi sellaista porukkaa joka kykenisi johonkin eikä vain nykyisen kaltaisia virkasyöttiläitä ja erilaisia tyhjää toimittavia lippalakkeja.
Kyllä maallakin voisi yhtä sun toista tehdä, pienyrittäjyyttä, etätöitä jne. mutta koska autoilu- ja energiaverot suolaavat elinkustannuksia samaan aikaan kun virkaloiset yrittävät kaikin keinoin häiritä ihmisiä on ennuste huono.
Minä tosin arvioin velkatrendistä ja mausteena toimivasta maanmutaamisesta sen verran että tämä koko maa kaatuu jo paljon ennen sen maaseudun tyhjenemistä.
Quote from: kriittinen_ajattelija on 01.09.2015, 23:09:15Etenkin nuoret haluaa kaupunkiin mieluummin vaikka kuinka olisi töitä maalla, koska kaupungeissa on enemmän "toimintaa".
Höpö höpö. Kyllä ehdottomasti suurin syy miksi nuoret muuttavat isoihin kaupunkeihin (ja sitten pysyvät niissä) on opiskelu- ja työpaikat. Muuten ei varmasti olisi näin isoa muuttoliikettä.
Ja tietysti kun sitä on kerran muuttanut, niin sitten alkaa sosiaaliset verkostot rakentua kaupunkiin, ja yleensä löytyy se kumppani, joka ei välttämättä ole halukas muuttamaan takaisin maaseudulle.
Quote from: -PPT- on 02.09.2015, 17:48:50
Mikä on maaseutua? Sen määritelmä vaihtelee.
Hyvä pointti.
Quote from: -PPT- on 02.09.2015, 17:48:50Itse näen että maaseuduksi luokiteltavalla alueella asuu korkeintaan 100000 ihmistä.
Tuliko yksi nolla liikaa? Jos ei, niin on kyllä aika omintakeinen määritelmä.
Tuo yleinen töiden loppuminen ja kansalaispalkka voisi vapauttaa useamman muuttamaan maalle. Tosin silloisessa yhteiskunnassa suurin osa töistä olisi palvelualan minitöitä, joita kaupungissa paljon enemmän. Maalla eläminen on myös kalliimpaa, kuten jo ketjussa todettiin. Se on myös yhteiskunnalle kalliimpaa ja yhteiskunnan kulut kaadetaan talousromahduksen jälkeen entistä enemmän yksilöille eli maalaiskuntien verot nousevat ja / tai palvelut laskevat.
^ Minä myös näen tulevaisuuden kaupungit Suomessa mustina ja maaseudun valkoisena. Valkoiset pärjäävät maaseudulla, mustat eivät pärjää kaupungissa eivätkä maaseudulla, mutta kaupungeissa heidän on helpompi hakata toisiaan.
Quote from: -PPT- on 02.09.2015, 17:48:50
Mikä on maaseutua? Sen määritelmä vaihtelee.
Itse laskisin maaseuduksi:
1) pienet kunnat ja kaupungit (noin 10 000 asukasta tai alle)
2) varsinaisen maaseudun (missä on maatilat ja paljon metsää jne.).
Kannattaa huomata, että jos haluaa suomalaiselle alueelle, niin ei tarvitse muuttaa mihinkään erämaahan. Pienet kunnat ovat todella suomalaisia, ja niissä ne harvat maahanmuuttajat ovat jotain virolaisia ja venäläisiä.
Syrjäseutujahan tällä hetkellä vokitetaan täydellä höyryllä ettei vain ihmisillä voisi olla harhaluuloja että multikultia voisi päästä jonnekin pakoon.
Quote from: -PPT- on 02.09.2015, 18:41:54
Syrjäseutujahan tällä hetkellä vokitetaan täydellä höyryllä ettei vain ihmisillä voisi olla harhaluuloja että multikultia voisi päästä jonnekin pakoon.
Itse vastustan haittamamujen hajasijoitusta (= sijoittamista maaseudulle), mitä esimerkiksi jotkut perussuomalaiset ovat esittäneet. Juuri tästä syystä. Ei pidä pilata koko maata.
Vastaanottokeskukset mahdollisimman lähelle etelän isoja kaupunkeja. Tai tietysti kaikkein parasta olisi, jos haittamamut sijoitettaisiin suoraan suvaitsevaisten koteihin, suvaitsevaisten omalla kustannuksella.
Quote from: -PPT- on 02.09.2015, 18:41:54
Syrjäseutujahan tällä hetkellä vokitetaan täydellä höyryllä ettei vain ihmisillä voisi olla harhaluuloja että multikultia voisi päästä jonnekin pakoon.
No eivät nuo vokkipaikat vielä mitään todellisia syrjäseutuja ole, syrjempääkin seutua Suomesta löytyy. Sitten kun Sallan Naruskassa on Vokki, niin sitten on syrjäseudutkin vokitettu.
Vastaanottokeskukset ja muu monikulttuurin ihanuus pitäisi sijoittaa voimakkaasti painottaen niille alueille, missä monikulttuuripolitiikan syylliset asuvat.
Quote from: Nikolas Ojala on 02.09.2015, 18:57:24
Vastaanottokeskukset ja muu monikulttuurin ihanuus pitäisi sijoittaa voimakkaasti painottaen niille alueille, missä monikulttuuripolitiikan syylliset asuvat.
Ehdotuksesi oli periaatetasolla hyvä, mutta kaikki mamut eivät mahdu asumaan eduskuntaan, pääministerin ja presidentinlinnaan.
Quote from: Nikolas Ojala on 02.09.2015, 18:57:24
Vastaanottokeskukset ja muu monikulttuurin ihanuus pitäisi sijoittaa voimakkaasti painottaen niille alueille, missä monikulttuuripolitiikan syylliset asuvat.
Toisaalta on hyvä hieroa monikulttuuri kaikkien hyväntahtoisien pullahalaajien naamoille, jotta yleissivistyvät vaalejakin varten.
Quote from: -PPT- on 02.09.2015, 18:41:54
Syrjäseutujahan tällä hetkellä vokitetaan täydellä höyryllä ettei vain ihmisillä voisi olla harhaluuloja että multikultia voisi päästä jonnekin pakoon.
Tämä on niin iso maa ettei se onnistu mitenkään. Vaarassa ovat vain ne kulmat jossa on joku tyhjä kohtuukuntoinen kiinteistö. Huh, onneksi täällä kulmilla ei ole tyhjää eikä täyttä hiukankaan VOKiksi sopivaa kiinteistöä vaan pelkkiä OK taloja :D
Väite on maaseudun tyhjenemisestä on väärä. Se on ollut totta ennen, mutta ei ole enää. Hesarin jutuissa ei usein ole totta kuin sen verran, että saadaan valhe kuulotamaan uskottavalta. Tälläkin kerralla on niin. Kaupungistuminen on jo pysähtynyt, vaikka sitä yhä ruokkii muutama trendi, kuten maalaisvanhusten siirto kaupunkien vanhainkoteihin. Ihmiset ovat alkaneet jo kaivata maaseudulle ja varautua sinne lähtemiseen, mutta eivät vielä ole saaneet aikaiseksi tai oikeammin kyenneet. Se on kuitenkin tulossa. Suurin syy ei ole "valkovuoto" kaupunkien monikulttuurisuuden vuoksi, vaan talouskriisin synnyttämä tyhjyys ja yhteiskunnan romahtaminen.
Jotta keskustelu saisi hieman tieteellisemmän sävyn hesarin valheiden ja muiden omien tuntemusten lisäksi, otan tähän esimerkiksi jälleen Kreikan. Suomi on Kreikan tiellä, joten esimerkki on perusteltu. Muutamia vuosia sitten Kreikassa huomattiin varsinkin nuorten aikuisten alkaneen muuttaa pois kaupungeista takaisin maaseudulle. Syy oli tietenkin selvä: Talouskriisiin joutuneessa maassa leikkaukset hävittivät kaupungeista suurimman osan yksityisestä sektorista ja julkinen sektori oli miehitetty vanhoilla poliittisilla virkamiehillä, jolloin nuoret olisivat voineet saada töitä enintään maan tuhonneiden ja täysin korruptoituneiden poliitikkojen siivoojina, autonkuljettajina tai muina apumiehinä. Huomion jälkeen siitä tehtiin jopa tieteellistä tutkimusta. Tosin tulokset olivat poliittisesti niin vaikeita hyväksyä, ettei tutkimuksesta paljoa puhuttu tiedeyhteisön ulkopuolella. Minäkään en enää muista tutkimuksien nimiä. Voin vain viitata näihin uutisiin, jotka johtivat tutkimuksen aloittamiseen. Jopa hesari uutisoi siitä silloin. Tosin hesarissa, kuten jo sanoin ei ole totta kuin valheiden tukemiseksi. Hesarin luoman mielikuvan mukaan muuttajat olivat keski-ikäisiä, joka on päinvastoin kuin tutkimuksessa ja ulkomaalaisessa uutisoinnissa. Hesarin luoma mielikuva kertoo vapaaehtoisesti rauhalliseen vanhuuden viettoon hakeutuvista ihmisistä, vaikka kyseessä oli taloudellisen pakon vuoksi elämäänsä maaseudulle rakentamaan lähteneistä opiskelunsa päättäneistä nuorista.
Quote
Greek crisis forces thousands of Athenians into rural migration
Debt, unemployment and poverty is causing mass unrest and thousands to seek a cheaper lifestyle outside the capital
http://www.theguardian.com/world/2011/may/13/greek-crisis-athens-rural-migration
Quote
Insight: In Greece, a painful return to country roots
http://www.reuters.com/article/2012/06/08/us-greece-countryside-idUSBRE85708920120608
Quote
Talouskriisi ajaa kreikkalaisia kaupungeista maalle
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305549890530
Uutiset ovat muutamien vuosien takaa. Suomessa syntyi samoihin aikoihin "zeitgeist" liikehdintää ja "downshiftausta". Ne jäivät kuitenkin pieneksi, koska sosialistisessa järjestelmässä on keinoja estää vääränlaiset liikkeet. Siksi liikkeen muodostuminen voi tapahtua vasta sosialismin romahdettua. Rautalangasta väännettynä kenenkään ei kannata muuttaa kaupungista pois niin kauan kuin sosiaalitoimi maksaa vuokran ja antaa elämiseen rahaa, ja maaseudulle ei saa rakentaa mitään ilman "rakennuslupamääräyksien noudattamista" ja muuta korruptiota, mutta siinä vaiheessa, jos valtio ei enää maksa vuokria ja elätä kaupungeissa ihmisiä, jotka eivät tee mitään tai ovat palvelleet sosialisteja tai sosialismia, joutuvat he pakenemaan maalle, eikä silloin enää heidän rakenteluaan kyetä estämään, koska ylibyrokraattinen virkamieskoneisto ylikuormittuu välittömästi ja koneiston valta katoaa. Sosialismin romahdus johtaa tyhjiöön ja anarkiaan. Anarkiassa omin käsin hankittu ruoka on ainoa ruoka, mitä on tarjolla; muut kuolevat Suomen kaltaisessa kylmässä ja karussa maassa nälkään.
Kyllä tämän mukaan maaseutu edelleen tyhjenee myös muuttoliikkeen takia:
http://www.stat.fi/til/muutl/2014/muutl_2014_2015-05-29_tau_001_fi.html
Tosin vain 4000 hengellä vuodessa. Mutta maaseudun tyhjeneminen on tainnut edetä jo siihen, että top 10:n ulkopuoliset kaupungitkin tyhjenevät "suurkaupunkeihin".
Seuraava taulukko osoittaa, että maaseutu tyhjenee, harvaan asuttu suhteellisesti nopeimmin. Kaupunkien läheinen maaseutu pitänyt pintansa:
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/4e443652-b6c9-4384-b639-23a4f39cb456
Kaupunkien kasvu merkittävältä osin maahanmuuttoa, mutta kyllä suomalaisetkin edelleen virtaavat kaupunkeihin.
Seuraavassa vähän sekavassa taulukossa näkyy Helsingin maan sisäinen muuttovoitto. Eläköityvät ja vanhemmat !pakenevat" stadista, nuoret muuttavat sinne, joten maaseudun ikärakenne mummoutuu entisestään eli tyhjeneminen nopeutuu.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/df5c7cda-9d7a-4e0f-983c-bed77bbafb31
Quote from: Hohtava Mamma on 02.09.2015, 17:31:25
Sopiiko kysyä miksi? Ensinnäkin miksi ei ole ollut harkinnassa ja toisekseen miksi koet tärkeäksi ilmoittaa sen meille ilman perusteluja?
Koska meitä kumpaakin kammoksuttaa ajatus joutua asumaan maalla ja koska nationalismiin johdannaisineen on aina kuulunut (minkä täälläkin näkee) maaseudun ja sen elämäntavan ihannointi perustellusti ja ilman perusteita sekä kaupunkien vieroksuminen, jopa suoranainen pelkääminen ja inhoaminen.
QuoteKyllä ehdottomasti suurin syy miksi nuoret muuttavat isoihin kaupunkeihin (ja sitten pysyvät niissä) on opiskelu- ja työpaikat. Muuten ei varmasti olisi näin isoa muuttoliikettä.
Tämä on ihan suoraa seurausta siitä, että kaupungeissa on ihmisiä. Siksi siellä on työ- ja opiskelupaikkoja sekä pariutumismarkkinat.
Quote from: junakohtaus on 04.09.2015, 10:09:39
Koska meitä kumpaakin kammoksuttaa ajatus joutua asumaan maalla ja koska nationalismiin johdannaisineen on aina kuulunut (minkä täälläkin näkee) maaseudun ja sen elämäntavan ihannointi perustellusti ja ilman perusteita sekä kaupunkien vieroksuminen, jopa suoranainen pelkääminen ja inhoaminen.
Nationalismiin kuuluu kaupunkien vieroksuminen, joten se on syy junakohtaukselle juuri pysyä kaupungissa. Melkoinen logiikka.
Quote from: Hohtava Mamma on 02.09.2015, 18:26:18
Luodaan jonnekin muuttotappiosta kärsivään, rikastusvapaaseen ja luonnonkauniiseen paikkaan -sanotaan vaikka Kainuu - Kuusamo - Lappi- paikallinen veroparatiisi. Tasavero ja sekin hyvin maltillisena.
Quote
Homma toimisi siten, että nuo "paikallisautonomiat" ...
Visioon siis kuuluisi jonkinlainen irrottautuminen ja itsenäistyminen vanhasta Suomesta? Tavoite kai olisi hyvä, mutta mitenköhän mahtaa käydä keinojen ja todellisuuden kanssa?
Se ei ole syyni pysyä kaupungissa vaan syyni kirjoittaa asiasta tänne, kuten itsekin varmasti huomaat.
Tuo ennustus tai arvio kaupunkien väkiluvuista 15v päästä saattaa olla yläkanttiin mutta trendi on selvä.
Quote from: junakohtaus on 04.09.2015, 10:11:56
QuoteKyllä ehdottomasti suurin syy miksi nuoret muuttavat isoihin kaupunkeihin (ja sitten pysyvät niissä) on opiskelu- ja työpaikat. Muuten ei varmasti olisi näin isoa muuttoliikettä.
Tämä on ihan suoraa seurausta siitä, että kaupungeissa on ihmisiä. Siksi siellä on työ- ja opiskelupaikkoja sekä pariutumismarkkinat.
Niin, no. Aika suppea silti on se piiri ihmisiä kaupungissakin, jonka kanssa ollaan tutuiksi asti tekemisissä. Monella työllä ei saa enää maksettua kaupunkiasumiskuluja. Sinkkutalouksien määrä kasvaa ja on jo suuri, kun ihmiset eivät kaupungeissa kohtaa toisiaan eivätkä tutustu.
Ja en ihannoi erikseen maaseutua enkä kaupunkeja, vaan kaikissa eri paikoissa itsessään on kiinnostavia erityispiirteitä. Marketit on jo siirtyneet keskustoista laidoille - ja ihmiset, monet työt ja paljon opiskelustakin on siirtynyt nettiin ja netissä ei asuinpaikalla ole mitään väliä. Vaikea ennustaa miten netti tulevaisuuteen vielä vaikuttaa.
Kuntaliitosten myötä nuo väkiluvutkaan eivät sinällään kerro tarkasti kaupunkien väkiluvusta verrattuna maaseudun väkilukuun koska maaseutumaisia kuntia on liitetty kaupunkeihin esim Oulun ja Kuopion naapurikuntia. Niin ja esim Korpilahti joka on Jyväskylää nykyään mutta ihan nimensä veroinen paikka.
Quote from: Hohtava Mamma on 02.09.2015, 17:31:25
Quote from: junakohtaus on 02.09.2015, 17:25:36
Tulin vain kertomaan että omat duunini pystyisi tekemään missä tahansa missä on netti ja itse asiassa rouvankin työt sujuisivat landella ihan kivasti. Ei ole ollut harkinnassa.
Sopiiko kysyä miksi? Ensinnäkin miksi ei ole ollut harkinnassa ja toisekseen miksi koet tärkeäksi ilmoittaa sen meille ilman perusteluja?
Quote from: jostwix on 04.09.2015, 12:04:20
Quote from: junakohtaus on 04.09.2015, 10:09:39
Koska meitä kumpaakin kammoksuttaa ajatus joutua asumaan maalla ja koska nationalismiin johdannaisineen on aina kuulunut (minkä täälläkin näkee) maaseudun ja sen elämäntavan ihannointi perustellusti ja ilman perusteita sekä kaupunkien vieroksuminen, jopa suoranainen pelkääminen ja inhoaminen.
Nationalismiin kuuluu kaupunkien vieroksuminen, joten se on syy junakohtaukselle juuri pysyä kaupungissa. Melkoinen logiikka.
Quote from: junakohtaus on 04.09.2015, 12:09:19
Se ei ole syyni pysyä kaupungissa vaan syyni kirjoittaa asiasta tänne, kuten itsekin varmasti huomaat.
Pahus, tein siis virheen junakohtauksen sanoja tulkitessani. Oikea tulkinta oli, että nationalistit vieroksuvat kaupunkeja, ja siitä syystä junakohtaus halusi kertoa vieroksuvansa maalla asumista.
Junakohtaus varmaan halusi huomauttaa, etteivät kaikki, nationalistitkaan (?) halua maalle.
Itse en jaksa määritellä nationalismiani, mutta aseintoiset 50-luvun metsäläisen omavaraistalouden fiilistelijät ovat minulle luotaantyöntävä tekijä.
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla, mutta muuttoliike ja huono kaavoitus ovat keikauttaneet kysynnän ja tarjonnan nykyisiksi. Jos laajempi muuttoliike maalle alkaa, niin hinnat kaupungeissa laskevat.
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:10:57
...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...
Pyydän perustelemaan lainaamani väitteen.
Quote from: kelloseppä on 04.09.2015, 13:17:59
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:10:57
...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...
Pyydän perustelemaan lainaamani väitteen.
Tiiviys ja suuruuden ekonomia. Kerrostalossa asuinneliö on halvempi rakentaa, vie vähemmän maata, halvempi lämmittää, ylläpitää jne.. tiiviisti asuville ihmisille kannattaa järjestää palvelut lähelle, eikä matkakuluja tule, suurempi kysyntä laskee hintoja kaupoissa ja parantaa palvelutarjoamaa. Yhteiskunta säästää infrasta jne..
Henkilökohtaisella tasolla vain suoran oman rahavirran laskien voi maalaiselle esimerkiksi lämmitys olla omilla puilla halpaa, mutta silloin tuskin on laskettu työtunteja tai metsään sidottua pääomaa. Maalainen harvoin pysähtyy myöskään laskemaan minkä hinnan yhteiskunta maksaa maalaistien rakentamisesta ja ylläpidosta per käyttäjä / asiointimatka.
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:26:44
Quote from: kelloseppä on 04.09.2015, 13:17:59
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:10:57
...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...
Pyydän perustelemaan lainaamani väitteen.
Tiiviys ja suuruuden ekonomia. Kerrostalossa asuinneliö on halvempi rakentaa, vie vähemmän maata, halvempi lämmittää, ylläpitää jne.. tiiviisti asuville ihmisille kannattaa järjestää palvelut lähelle, eikä matkakuluja tule, suurempi kysyntä laskee hintoja kaupoissa ja parantaa palvelutarjoamaa. Yhteiskunta säästää infrasta jne..
Henkilökohtaisella tasolla vain suoran oman rahavirran laskien voi maalaiselle esimerkiksi lämmitys olla omilla puilla halpaa, mutta silloin tuskin on laskettu työtunteja tai metsään sidottua pääomaa. Maalainen harvoin pysähtyy myöskään laskemaan minkä hinnan yhteiskunta maksaa maalaistien rakentamisesta ja ylläpidosta per käyttäjä / asiointimatka.
Todellisuudessa maalaiset ja syrjäseutujen asukkaat saisi suuren osan "yhteiskunnan hommista" tehtyä itsekkin, eikä maalaiset siten mitenkään riippuvaisia ole "yhteiskunnan tuesta" joten tuokin on vähän suhteellista. On vähän kummallista ajatella kokonaisuuksia tuolta kantilta. Yhteiskunta on kansalaista varten, eikä kansalaiset yhteiskuntaa varten.
^ Kustannus se itsetehtykin on. Ei aika, työ, työvälineet jne.. ole ilmaisia, vaikka kuka työn tekisi.
Itse olen kaupunkilainen, koska halusin yliopistoon, ja yliopistot katsovat tehokkaammaksi kutsua opiskelijat yhteen paikkaan, kuin lähettää yksityisopettajia joka pikkukylään.
Kaupunkeihin liittyy paljon hyviä puolia, mutta myös huonoja, ja ei ole selvää miten näiden puoliskojen painoarvot vielä kehittyvät. Ehkä se on niin, että kaupungistuminen on luonnollista kehitystä, mutta sitten myös se on luonnollista kehitystä, että suurkaupunkien ja ympäröivien alueiden suhde rupeaa muuttumaan imperialistiseksi, eli hyväksikäyttäväksi. Ja ehkä lopulta nekin ovat luonnollisia tapahtumia, kun suurkaupungit romahtavat? En ole varma, mutta näitä asioita pitäisi miettiä.
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:10:57
Itse en jaksa määritellä nationalismiani, mutta aseintoiset 50-luvun metsäläisen omavaraistalouden fiilistelijät ovat minulle luotaantyöntävä tekijä.
Itse koen lähes kaikki suomalaiset epämiellyttäviksi, joten se ei tähän maaseutukysymykseen vaikuta mun puolesta.
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:10:57
...
Kaupunkien asumiskuluthan ovat luontaisesti halvemmat kuin maalla
...
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:26:44
...
Tiiviys ja suuruuden ekonomia. Kerrostalossa asuinneliö on halvempi rakentaa, vie vähemmän maata, halvempi lämmittää, ylläpitää jne.. tiiviisti asuville ihmisille kannattaa järjestää palvelut lähelle, eikä matkakuluja tule, suurempi kysyntä laskee hintoja kaupoissa ja parantaa palvelutarjoamaa. Yhteiskunta säästää infrasta jne..
Henkilökohtaisella tasolla vain suoran oman rahavirran laskien voi maalaiselle esimerkiksi lämmitys olla omilla puilla halpaa, mutta silloin tuskin on laskettu työtunteja tai metsään sidottua pääomaa. Maalainen harvoin pysähtyy myöskään laskemaan minkä hinnan yhteiskunta maksaa maalaistien rakentamisesta ja ylläpidosta per käyttäjä / asiointimatka.
Vai niin.
Ymmärtääkseni rakennuksen omistaja maksaa itse rakentamisen, joten rakentamis- ja ylläpitokustannukset lienevät vielä toistaiseksi ainakain pääsaantöisesti omistajan ongelma, joten en ymmärrä niiden kulujen merkitystä tässä keskustelussa, ellei niitä kuluja ole tarkoitus jo lähtökohtaisesti sosialisoida.
Asemakaavaoppi ja kaupunkisuunnitteluoppi vilisee monenlaisia tehokkuuslaskelmia mm. palvelujen tuottamisen suhteen, mutta niiden paikkansapitävyyden suhteen ongelmana on tulevaisuuden tarpeiden ja olosuhteiden vaikea ennustettavuus, ainakin jos aikäjänteenä käytetään rakennuskannan ja infran laskennalisen käyttöiän suuruusluokkia.
Henkilökohtaisella tasolla jo pelkästään oma elämänpiiri riittää minulle perusteeksi: noin 100 000 e kokonaisinvestoinnilla ajoneuvojakin jo sisältäen noin 2 km rantaviivaa, 16 ha maapohjaa, noin 300 neliötä lämmintä ja 400 kylmää tilaa noin 500 euron / kk hyvin, hyvin kattavilla ylläpitökustannuksilla. Valtion tie kulkee lähes vierestä, mutta se kulkisi siinä, vaikka minä ja kaltaisiani ei korvessa meidän seutukunnalla asuisi, koska puunjalostusteollisuus tarvitsee ko. tietä kuitenkin.
Jahka saman suuruisella investoinnilla saa saman elitilan kaupungissa, joku täältä korvesta saattaa harkita sinne muuttamista.
Minkäpä hinnan ja millä perusteilla laitat sitten lähiruualle, jota saa niin vesistä, metsästä kuin pellolta enemmän kuin jaksaa syödä?
Niin - jollekin esim. se polttopuunteko tai ruuanhankintaan liittyvä ulkoilu saattaa olla kuntoiluhenkinen harrastus, joten siihen käytetystä työajasta on aivan turha puhua tehottomuuden esimerkkinä, ellei samalla kuntosalilla ja/tai lenkkipolulla käytettyjä tunteja lasketa hukatuiksi työtunneiksi yhtälaisella logiikalla.
Toivoisin älyllistä rehellisyyttä myöntää, että monet joidenkin laskelmissa kustannuseriksi lasketut erät ovat toisten laskelmissa perustellusti tuloja. Olen aivan varma, että yksilönä tulen yhteiskunnalla paljon halvemmaksi täällä korvessa asuen kuin kaupungissa asuen.
PS. Nim. Bigot, koska et ehkä tiedä taustaani aiempien kirjoitusteni valossa, niin koulut loppututkintoihin asti on käyty Helsingissä ja Espoossa...
^ Eräshän laski jopa työmatka-autoilun harrastukseksi, eikä kuluksi. Halonhakkuu on näin kaupunkilaiselle ihan kivaa kerran kesässä, mutta päätellen siitä, että haloiksi hakattu ja tontille toimitettu puu on kalliimpaa kuin metsään jätetty pölli, suurin osa kansasta kokee puutyöt vaivaksi, eikä nautinnoksi.
Henkilökohtaistahan se on mitkä kulut kenestäkin koituvat itselleen ja yhteiskunnalle. Lääniä metsästä tietenkin saa aina enemmän samaan rahaan, koska kaupungissa ei vaan voi olla jokaisella 200m rantaviivaa. Tosin moni kaupunkilainen vaihtaa mielellään sen 200m:n matkaan kaupungin keskustaan.
Kokonaisuutena väestöä ja kansantaloutta ajatellen kaupungit kuitenkin ovat kustannustehokkain ratkaisu, eihän niitä muuten edes olisi olemassa.
Edit: niin omistaja käyttäköön rahansa mihin tykkää, mutta kustannus on kustannus, maksakoon sen sitten appiukko, valtio, artisti tai naapuri.
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 14:18:35
... 1 päätellen siitä, että haloiksi hakattu ja tontille toimitettu puu on kalliimpaa kuin metsään jätetty pölli,
...
2 Tosin moni kaupunkilainen vaihtaa mielellään sen 200m:n matkaan kaupungin keskustaan.
3 Kokonaisuutena väestöä ja kansantaloutta ajatellen kaupungit kuitenkin ovat kustannustehokkain ratkaisu, eihän niitä muuten edes olisi olemassa.
numerointi minun1 Riippuu pöllin kuljetusmatkasta ja sen käsittelytavasta.
2 Moni kaupunkilainen vaihtanee. Entäpä maaseudulla asuva? Nyt vielä ehkä näin, miten rikastuksen edetessä tulevaisuudessa?
3 Kaupunkien synnyssä on myös poliittisilla syillä ollut oma roolinsa, kuten väestönkasvulla, elinkeinorakenteen muutoksilla jne...
Peräänkuulutin jo kerran älyllisen rehellisyyden perään. Kolmatta kertaa en peräänkuuluta sitä samassa keskustelussa, vaan vaikenen.
Kansantaloutta ajatellen loogisinta olisi jos kaikki asutettaisiin tähän malliin. Jokaiselle oma tuollainen lokero.
(http://3.bp.blogspot.com/_Uq92NLuIJm8/TTZ5oO53wTI/AAAAAAAAAaI/lKqxFwc3AGw/s1600/China-Capsule-Hotel-420x0.jpg)
Mutta onneksi emme elä kommunistimaassa, missä "valtiojohto" voi tehdä villejä laskelmia norsunluutorneissa siitä "kuinka me tienataan tällä"
Tulee mieleen ihan Vartiaisen laskelmat siitä kuinka "työperäinen maahanmuutto" niinikään parantaa kansantaloutta, Vartiainenhan myös kannattaa sitä, että maaseutu ja syrjäseudut ajetaan alas ja kaikki muuttaa Helsinkiin. Perustuu ilmeisesti samaan matemaattiseen kaavaan...
Itse pidän tiheän asutuksen psykologisia ja kulttuurisia vaikutuksia sen verran negatiivisenä, että muutama säästetty/tienattu euro ei ole mitään siihen nähden. Sama juttu myös mm. työperäisen maahanmuuton kanssa.
Ihmiset kuitenkin loppupeleissä tekee itsenäiset päätökset sen puoleen, missä he haluavat asua vapaassa yhteiskunnassa.
^ ^
1. Siis joskus pölli metsässä voi olla kalliimpaa kuin hakatut halot tontilla?
2. Elinkeino- ja kustannusrakenne pitänee huolta kaupunkien suosiosta. Vaikka tunteehan historia romahduksia, joissa kaupungit ovat tyhjentyneet. Ei sellaisen romahduksen jälkeen kyllä kivaa ole maallakaan.
3. Minkäs elinkeinorakenteelle teet? Olisiko pitänyt jättää teollistuminen ja jälkiteollinen palveluyhteiskunta väliin ja jäädä alkutuotannon ja maatalouden koneettomaksi Impivaaraksi?
4. Haista ite.
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 14:34:30
^ ^
1. Siis joskus pölli metsässä voi olla kalliimpaa kuin hakatut halot tontilla?
2. Elinkeino- ja kustannusrakenne pitänee huolta kaupunkien suosiosta. Vaikka tunteehan historia romahduksia, joissa kaupungit ovat tyhjentyneet. Ei sellaisen romahduksen jälkeen kyllä kivaa ole maallakaan.
3. Minkäs elinkeinorakenteelle teet? Olisiko pitänyt jättää teollistuminen ja jälkiteollinen palveluyhteiskunta väliin ja jäädä alkutuotannon ja maatalouden koneettomaksi Impivaaraksi?
4. Haista ite.
Vaikenen.
Kiitos.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1438915439056
QuoteSuomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki
Suurempaan hiilijalanjälkien vaikuttaa energiaratkaisujen ohella se, että keskusta-asukas ostaa enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita kuin seutu-asukas
Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla.
Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan.
Tutkijat pitävät laskelmansa tulosta hämmentävänä.
"Valtauskomus kumminkin on, että jos tiivistetään kaupunkirakennetta, saadaan kasvatettua hiilitehokkuutta. Näkemys on lyönyt läpi kansainvälisesti ja myös Suomessa", sanoo professori Seppo Junnila Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta.
"Ydinkeskustoissa on tyydytty liikaa siihen, että kun saadaan tiiviyttä, hiilijalanjälki pienenee. Väljemmillä alueilla on puolestaan panostettu energiatehokkuuteen muilla tavoin."
Maaseutu jäi vertailun ulkopuolelle
Tutkimuksen pohjana oli Tilastokeskuksen kulutustutkimus vuodelta 2012. Kotitalouksien hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin elinkaariarviointia.
Tutkimusaineisto koostui 3 500 kotitaloudesta.
Kotitalouksista 289 asuivat vuonna 2003 tai sen jälkeen valmistuneissa rakennuksissa: 100 kotitaloutta asui tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 134 muualla kaupungissa ja 55 seutualueilla.
Kotitalouksista 1 999 asuivat ennen vuotta valmistuneissa rakennuksissa: 981 tiiviisti rakennetuissa keskustoissa, 730 muualla kaupungissa ja 288 seutualueilla.
Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseudun välistä kaupunkialuetta. Tilastokeskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta hankittu tutkimusaineisto kattaa alueellisesti koko Suomen, joka on jaettu kolmenlaisiin kaupunkivyöhykkeisiin.
"Ensimmäinen on tiivistä kerrostalovaltaista aluetta, seuraava rivitalo- ja omakotitaloaluetta joka on vielä melko tiivistä, ja kolmas sitten väljempi omakotitaloalue. Esimerkiksi Espoossa on kaikkea kolmea vyöhykettä", Junnila kuvailee.
Väljemmin rakennetut alueet ovat vähemmän riippuvaisia olemassa olevasta infrastruktuurista, kuten kaukolämmöstä. Siksi erilaiset lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä muut teknologiat leviävät kaupunkialueiden ulkopuolella nopeastikin. Esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvoi 30 000:sta yli puoleen miljoonaan vuosina 2003–2012.
Pienempää hiilijalanjälkeä selittävätkin juuri päästöt energiankulutuksessa, jotka olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa.
Juttu jatkuu vielä pidemmästi
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kaupunkilaisen-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-isommat-kuin-maalaisen-1.12786
QuotePääkaupunkiseudulla asuvan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat lähes 30 prosenttia suuremmat kuin maalla asuvan.
Myös muissa kaupungeissa ja taajamissa kuormitetaan ilmakehää enemmän kuin haja-asutusalueella.
Ero johtuu suuremmasta kulutuksesta ja energiasyöpöistä kerrostaloista.
Ilmastonmuutosta ei siis ehkäistä pakottamalla ihmiset muuttamaan maalta kaupunkeihin, vaan muuttamalla elintapoja. Asia selviää Aalto-yliopiston tutkijan Jukka Heinosen tuoreesta väitöskirjasta.
Tulosten mukaan kaupunkiasuntojen lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin maaseudulla. Heinosen mukaan kerrostaloasuminen ei myöskään kannusta säästämään energiaa.
Kaupunkilaiset syövät ravintoloissa, ostavat tavaroita ja matkustelevat maalaisserkkujaan enemmän. Lisäksi kaupunkilaiset autoilevat yllättävän paljon. Omalla autolla kuljetaan harrastuksiin ja viikonloppuna mökille.
Siinä missä haja-asutusalueella asuvan elämäntapa päästää ilmakehään alle 9 hiilidioksiditonnia vuodessa, pääkaupunkiseudulla asuva saastuttaa lähes 13 tonnin edestä. Muissa kaupungeissa päästellään keskimäärin 11 hiilidioksiditonnia vuodessa.
Tämäkin juttu jatkuu vielä linkissä.
Quote from: Bigot on 04.09.2015, 13:54:44
^ Kustannus se itsetehtykin on.
Tuloa se itse itselletehtykin on .
Esim Keuruu, 90% Keuruusta on ehtaa maaseutua mutta 90% keurulaista asuu joko keskustaajamassa tai parissa pienemmässä taajamassa eli kaupungissa.