Kun valtio leikkaa ja lopettaa, on syytä pysähtyä pohtimaan yliopistojen rahoitusta. MUTTA MYÖS toimintaa ja kuluja. Kuinka ja millaisia laitoksia ja asioita tutkitaan, kenen rahoilla ja mihin suuntaan. Tämä keskustelu on yksittäisten ihmisten ja asioiden yläpuolella oleva ja tarkoituksena löytää rahoitus ja suunta akateemiseen Suomen tulevaisuuteen. Kiitoksia Kerttu-tädille hyvästä haasteesta. Kun en ole akateemista koulutusta saanut, en hirveästi harmittele jos vaikka koko humanistinen tiedekunta lopetettaisiin ja muutettaisiin sponsoiduksi työksi. Jollain on varmaan parempi peruste pitää se pystyssä.
Ainoa asia minkä tiedän varmasti on se että nykymeno ei tule jatkumaan.
1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.
En lähtisi koko humanistista tiedekuntaa leikkaaman pois julkisen rahoituksen piiristä. Toki osan humanistisista tieteenaloista (sukupuolentutkimus, Lähi-Idän tutkimus, filosofia, Afrikan tutkimus jne.) voisi lopettaa kokonaan, ja niitä jäljelle jääviä supistaa enemmän tai vähemmän, jos yhteiskunnallista tarvetta siihen on. Riippuu myös alakohtaisesta työllisyystilanteesta ja siitä kuinka hyödyllinen tieteenala ylipäätään on. Omasta mielestäni mm. aineopettajat (kielet, historia) ovat ihan tärkeä osa yhteiskuntaa, jos nyt ei ihan kauheasti ylitarjontaa heistä ole.
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:07:44
1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.
Tämä kylläkin saattaa johtaa siihen, että "ulkopuolinen maksaja" on jokin sopiva yhdistys, joka saa rahansa valtion avustuksina. Silloin julkiseksi maksettavaksi tulee sekä lopputyö että yhdistyksen omat kulut.
Minä veikkaisin että todennäköisempää on se että rikkaan perheen lapsi saa kodistaan varakkaan maksajan kun köyhän perheen lapsi joutuu ponnistelemaan kaksinkertaisesti. Ensin elämä ja opinnot ja sitten ostaja. Mutta minä EN ole ratkomassa maailman moraalikysymyksiä vaan laitosten rahoitusta. Mutta kuten sosialistiaatelin halukkuudesta erottaa omat lapsensa eliittikouluihin kunkerrankin on rahaa, niin lopulta kyse on vain okemassaolevan totuuden myöntämisestä. Rikkaat pärjää aina ja jos halutaan rahaa kouluihin, hyväksytään rikkaille etuoikeuksia.
2. Lukukausimaksut on pakko ottaa käyttöön. Se kuinka monille ja missä mitassa on auki.
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:07:44
1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.
Vapaan tieteen ajatus skenaariossasi? Se on kuitenkin tieteen tekemisen edellytys.
Tarkoitan, että mites luulet että nyt vaikka sellaisen aatteen, kuin suomalaisen kansallisuusaatteen synty 1700-luvun Turun Akatemiassa (Helsingin yliopiston edeltäjä) olisi mielestäsi käynyt, jos tilaaja ja rahoittaja, so. Ruotsin valtaapitävät olisivat saaneet päättää? Että olisivatko nuoret innokkaat ylioppilaat saaneet myytyä Ruotsin kuninkaalle ajatuksen, että me nyt tässä tällaista omaa kansaa ryhdyttiin puuhaamaan, kirjakieli luodaan ja omat sankarit, joihin sinä et kuulu eikä sinun kaverisi, ja omaan valtioon tähdätään, sinä maksat, me erotaan sinusta ja viedään puolet valtakuntaa? Olisivatko saaneet rahaa siihen tieteeseensä?
ps. ihan kiva että muistat minua otsikossa, kiitos, mutta mielelläni itse päättäisin milloin ketjut nimissäni aloitan.
Kaikki tieteet ja niiden tekeminen on ollut kiinni rahoittamisesta. Sellaista tiedettä ei ole mitä rahoittaja ei olisi tavalla tai toisella mahdollistanut. Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:56:08
Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.
Mitä tiukemmin tiede sidotaan rahoittajatahojen lyhyen tähtäyksen intresseihin, sitä varmemmin jää tärkeitä asioita löytämättä. Matematiikassa tutkittiin lukuteoriaa 4000 vuotta koska se oli kivaa. Tämä siis ennen kuin siitä tuli internetin yksi kulmakivi.
Quote from: tinnitus on 25.08.2015, 17:36:03
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:56:08
Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.
Mitä tiukemmin tiede sidotaan rahoittajatahojen lyhyen tähtäyksen intresseihin, sitä varmemmin jää tärkeitä asioita löytämättä. Matematiikassa tutkittiin lukuteoriaa 4000 vuotta koska se oli kivaa. Tämä siis ennen kuin siitä tuli internetin yksi kulmakivi.
En kyllä usko, että kukaan on koskaan rahoittanut merkittävästi jonkun toisen tekemistä vain siksi, että tekijöillä olisi kivaa. Millä perusteella itse jakaisit rajalliset resurssit hyvin laajalle itseään viihdyttävälle porukalle, jotka kaikki ovat vakuuttuneita oman huvinsa suuresta potentiaalista?
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 15:52:49
Kun en ole akateemista koulutusta saanut, en hirveästi harmittele jos vaikka koko humanistinen tiedekunta lopetettaisiin ja muutettaisiin sponsoiduksi työksi. Jollain on varmaan parempi peruste pitää se pystyssä.
Sinun mielestäsi Suomessa ei tarvita esimerkiksi kielten opettajia eikä kääntäjiä? Kielten opiskelu siis lopetetaan kokonaan Suomessa ja mitään suomalaista kirjallisuutta ei tarvitse enää kääntää englanniksi. Myöskään ulkomaalaisia teoksia ei enää käännetä suomen kielelle :-[.
Humanistinen tiede.
Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.
Quote from: tinnitus on 25.08.2015, 17:36:03
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:56:08
Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.
Mitä tiukemmin tiede sidotaan rahoittajatahojen lyhyen tähtäyksen intresseihin, sitä varmemmin jää tärkeitä asioita löytämättä. Matematiikassa tutkittiin lukuteoriaa 4000 vuotta koska se oli kivaa.
Jos jätetään lyhemmän tähtäimen intressi, sellaisen kuten "kuka maksaa meidän ruoan" selvittämättättä, kun mokoma on paitsi tylsää myös rahvaanomaista, niin lukuteorian etsintä olisi loppunut 40 vuoden kuluttua sen alkamisesta tai neljän päivän.
Ei riitä että on nero ja nerolla kivaa. Nero saa vakuuttaa myös rahoittajat kuten maailman huippuyliopistoissa tapahtuu. Ja ulkopuoliset rahoittajat, olkoon valtio, olkoon armeija tms.
Minusta on ihan jees että vaikkapa YLIOPISTON kielenpiskelija etsii itselleen maksavan asiakkaan jolle osoittaa tarpeellisuutensa. Jos ei sellaista löydä, niin tuskin löytää koulutusta vastaavaa työtäkään.
Quote from: Siili on 25.08.2015, 17:46:51
En kyllä usko, että kukaan on koskaan rahoittanut merkittävästi jonkun toisen tekemistä vain siksi, että tekijöillä olisi kivaa.
Minkä hyötynäkökohtien sitten arvelet motivoineen lukuteorian tutkimuksen rahoitusta?
Quote from: Siili on 25.08.2015, 17:46:51
Millä perusteella itse jakaisit rajalliset resurssit hyvin laajalle itseään viihdyttävälle porukalle, jotka kaikki ovat vakuuttuneita oman huvinsa suuresta potentiaalista?
Allokoimalla kullekin tieteenalalle könttäsumman rahaa, ja sanomalla että jakakaa kuten parhaaksi näette. Karkeasti ottaen näin toimii esimerkiksi Suomen Akatemia.
Ylipäänsä koko nykyaikainen yhteiskuntamme on sen ansiota, että kaikkien ihmisten ei ole ollut koko ajan pakko tehdä jotain "hyödyllistä".
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 18:20:28
Jos jätetään lyhemmän tähtäimen intressi, sellaisen kuten "kuka maksaa meidän ruoan" selvittämättättä, kun mokoma on paitsi tylsää myös rahvaanomaista, niin lukuteorian etsintä olisi loppunut 40 vuoden kuluttua sen alkamisesta tai neljän päivän.
Toki näin, mutta tieteen ja sivistyksen kehittyminen on ollut mahdollista juuri sen takia, että kaikkien ei ole tarvinnut pohtia kuka sen ruoan maksaa. Järjestäytyneet yhteiskunnat tuottavat sen verran ylijäämää, että osa siitä on varaa "tuhlata" näennäisesti turhien mutta muuten vaan mielenkiintoisten asioiden tutkimiseen.
Tästä on aika pitkä harppaus nykyaikaiseen yliopistoon ja sen rahoittamiseen, vaikka itse "tieteen" periaatteet olisivat samoja. Yliopistoja käytetään työllisyyspolitiikan välineinä sopivat ne siihen tai eivät. Peruskysymyksiä on rahan löytäminen ja luvattoman monelle tulee mieleen sosialistista hapatusta kun rahan löytäminen ei maistu kivalta.
Top tykkänään moinen. Keksikää rahoituksia älkääkä selityksiä!
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 19:12:40
Top tykkänään moinen. Keksikää rahoituksia älkääkä selityksiä!
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki sellainen mistä joku ulkopuolinen ei ole valmis maksamaan pitäisi lopettaa yliopistoissa?
Hömppä "tutkimuksen" voisi poistaa kokonaan. jos esim. kehitysmaa- tai naistutkimuksessa saavutetaan joku uskomaton läpimurto niin se tapahtuu jossain muualla kuin copy-paste - ämpäri"tieteilijöiden" suomi-yli-oppistossa.
Luonnontieteiden tutkimusta pitäisi yllä. Toki siinäkin voisi mietti painotuksia ja varmaan löytyisi jopa minuakin viisaampia miettijöitä mitä leikataan ja mihin voisi laittaa jopa enemmänkin rahaa..
Tekniikkaan laittaisin panosta, samoilla varauksilla kuin ylläkin. Muistetaan kuitenkin "hyödytön kenkäpuhelin" ym.
Paatuneena äärivasemmistolaisena pitäisi yliopistonkin maksuttomana suomalaisille. Muutamaa pientä säätöä ehdottaisin kuten esim. lukukausimaksua lääkäriopintoihin. Sen voisi rahoittaa lisälainalla ja se sulaisi jollain kaavalla kohtuullisen lyhyessä ajassa kun lääkäri työskentelee julkisella puolella Suomessa. Samaa voisi miettiä johonkin muuhunkin alaan, ei tosin nyt juuri tule mieleen että mihin. Tietenkin tätä P-Korealaista vankileirisysteemiä vastustavat liberaalit värimuumit voisivat laittaa edelleenkin ne omat kakaransa opiskelemaan esim. vapaaseen USAan jolloin kaikki voittaisivat.
Suomalaisten rahat riittäisivät järkevällä politiikalla ja siedettävällä veroasteella juuri säälliseen sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen jos se kustannettaisiin vain suomalaisille. Vallassa oleva hallintoeliitti pyrkii ajamaan Suomeen anarkokapitalismia ja köyhien rakenteellista syrjäyttämistä sekä myöhemmin eliminointia joten hallinto tulee kaataa ja sen toimijat asettaan vastuuseen tihutöistään!
EDIT lisäys: yksityinen raha olisi tietenkin tervetullutta mutta utopistista kuvitella että sillä katettaisiin muu kuin pieni osa menoista.
Quote from: Faidros. on 25.08.2015, 17:55:28
Humanistinen tiede.
Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.
Uskontoja tutkiva tiede, siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä.
Itse en sen sijaan pidä tieteenä tätä kvasimatemaattista yhteiskuntatiedettä, joka suoltaa toinen toistaan pöpimpää korrelaatiotutkimusta. Se vähän aikaa sitten mainittu Grossman, joka sanoi että 90% jalkaväestä ei ammu kohti vihollista, kuuluu juuri tähän "tieteeseen". Jostain käsittämättömästä syystä on USA nykyään tämän alunperin marksilaisen reduktionismin, eli "neuvostotieteen", nykyinen kultamaa.
Ehkäpä monet tutkijat pelaavat vain varman päälle ja ryhtyvät siksi tutkimaan jotain yleishyödytöntä aihetta luonnontieteestä pöllityllä positivistisella metodilla: virheiden välttely alalla, jossa kateus on usein käsinkosketeltavaa, tuo aika monta suojatyöpaikkaa niille, jotka vain tajuavat sellaisen mahdollisuuden. Ja valitettavasti moni professori rajaa ohjaamansa tutkimukset niin kapea-alaiseksi, ettei tulkinnanvaraa ja virhearviointeja tulisi. Siksi moni tutkimus tuntuu yleisöstä idioottimaiselta ja syynä onkin se, että nimenomainen tutkimus ei ainoastaan tunnu idioottimaiselta vaan se myös on sitä.
Quote from: tinnitus on 25.08.2015, 19:19:04
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 19:12:40
Top tykkänään moinen. Keksikää rahoituksia älkääkä selityksiä!
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki sellainen mistä joku ulkopuolinen ei ole valmis maksamaan pitäisi lopettaa yliopistoissa?
Kyllä. Vaikka jäisi tieteen filosofian ja etiikan luento kokematta. Jos olisin kepulikokkaleministeli niin antaisin ostajille/tilaajille veronalennuksen sekä muita kannusteita ostaa yliopiston tiedetuotteita ja osaamista suoraan.
Perusjutut opitaan tai ollaan oppimatta peruskoulussa ja jatkokoulutuksessa. Yliopistojen helmasynti on pilipalitiedon ja yleishuuhaan tarjoilu kun pitäisi keskittyä rahan ja tieteen tekemiseen, soveltamiseen ja kannattavien keksintöjen tuottamiseen. Pahimmillaan laitokset ovat ihmiskuljettajien etappeja tai sosiaalipornoa tuottavien vasemmistovihreiden päiväkoteja.
Rahan tekemistä jopa vierastetaan ja keksitään mielikuvituksellisia keinoja välttää rahoituksen löytäminen muualta kuin yliopiston ja valtion hallinnosta. Mikä on suorastaan perseestä. Kandin ja maisterin paperit vaikka miljonäärien kaupan hyllylle. Eli jos haluaa kunniatohtorin, saa ostaa yhden laitoksen tohtorin saadakseen hatun ja viitan. Mutta ne jotka haluaa olla esim jonkin tietyn alan asiantuntijoita käyvät alansa koulutuksen läpi. Tämä lienee selvä.
Armeija on hyvä organisaatio ostamaan. Jos haluaa esim tutkinnon, menee armeijaan ja tekee kontrahdin. Minä en ymmärrä mikä tässä on vaikeaa, paitsi tietysti yliopistojen vasemmistovihreät valehtelijat ja mm sosialismien tukimus- ja höpöhöpöperiaatteet. Toimi jenkeissä oikein hyvin kunnes sota syttyi. Sitten alkoi itku ja poru.
Enkä pidä huonona sitä että oppilaat sitoutetaan omilla rahoillaan valmistavaan tutkintoon
ps. Jos armeija tilaa, maksaa ja saa tutkimuksen jonka mukaan 90% sotilaista ampuu ohi ihmisen, niin yliopiston tehtävä on tutkia ja rahastaa ei pohtia eettistä moraalia rahastukselleen. Tilaajalla voi olla ihan hyvä syynsä maksaa moisesta. Valtion tehtävänä ei tietenkään tarvi olla moisen tutkimuksen tilaaminen ja maksaminen.
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 20:00:21
Quote from: tinnitus on 25.08.2015, 19:19:04
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki sellainen mistä joku ulkopuolinen ei ole valmis maksamaan pitäisi lopettaa yliopistoissa?
Kyllä. Vaikka jäisi tieteen filosofian ja etiikan luento kokematta.
Onneksesi uusiseelantilainen ämpäriyliopisto ehti jo mahdollistaa Karl Popperin huuhaapohdinnat tieteenfilosofian alalla. Falsifioitavuuden käsitteen voi nimittäin perustellusti olevan nykyaikaisen luonnontieteellisen (ja paljon muunkin) tutkimuksen pohjana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Popper
Quote from: Sitruunamelissa on 25.08.2015, 16:19:01
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:07:44
1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.
Tämä kylläkin saattaa johtaa siihen, että "ulkopuolinen maksaja" on jokin sopiva yhdistys, joka saa rahansa valtion avustuksina. Silloin julkiseksi maksettavaksi tulee sekä lopputyö että yhdistyksen omat kulut.
Tai siihen, että ei valmistuta koskaan kun ei ole suhteita, joilla lopputyöpaikkaa saisi. Nykyään pystyy sentään ottamaan paperit ulos ja lähtemään muille maille työnhakuun.
Quote from: Faidros. on 25.08.2015, 17:55:28
Humanistinen tiede.
Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.
Et sitten tiedä mitä kumpikaan on ja taidat vielä olla ylpeä siitä. Ei vittu.
Quote from: op on 25.08.2015, 16:19:01
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:07:44
1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. ...
Tai siihen, että ei valmistuta koskaan kun ei ole suhteita, joilla lopputyöpaikkaa saisi. Nykyään pystyy sentään ottamaan paperit ulos ja lähtemään muille maille työnhakuun.
Kaikki siemenet eivät idä ja heti kun selviää että rahaa ei tule, musiikki loppuu. Itseasiassa tämä estää jopa akateemista työttömyyttä kun ei valmisteta akateemiseen työttömyysputkeen ketään. Kaikki jotka saa rahoituksen saavat työtä ja heti suhteita.
Yliopisto lakkaa olemasta se paikka missä sosialistiaatelin ja korporaatiokommunistin jälkikasvu elintaso-opiskelijan kera etsii itseään toisten rahoilla.
3. Opettajakunnan siirtäminen yrittäjiksi jotka myyvät osaamistaan ja yrittävät samanaikaisesti
Suomessa on runsaasti yliopistojen tiloja sekä materiaalia vajaalla tai kannattamattomalla käytöllä. Vastaavasti monelle pk-yritykselle ei ole investointi- tai starttimahdollisuuksia. Ongelma on pahin ns kaupallisen koulutuksen kohdalla. Sitä ja suorastaan yrittäjävihaa yhdistää akateeminen halveksunta.
Siirtämällä kaikki opettajat yrittäjiksi jotka myyvät opetus- ja osaamistuotettaan kilpaillusti laitokset pystyvät ohjaamaan toimintojaan kannattaviin suuntiin ja toiminnot jotka eivät edistä yrittämistä ja kasvua luonnollisesti kuihtuvat pois.
Eli opettajat joutuvat kilpailemaan oppilaista ja samaan aikaan käyttämään x määrän aika yritystoimintaan tai toiminimeensä jonka avulla saavat rahaa itselleen. Vastaavasti tutkiminen ja kehitystyö sekä muu rahoitus kohdistuu opettajan toiminimen tai yrityksen kautta luonnolliseen kasvuun ja hyvinvointiin.
ps Itse opettajalle tämä tietysti tuottaa lisätyötä, mutta sellaista on yrittäminen ja yritystoiminta Suomessa. On tärkeä että akateemiset ihmiset oppivat yritystoiminnan todellisuuden ja lainalaisuudet ja levittävät tätä tietoa keskuudessaan koska mitään muuta keinoa yritystoiminnan ja yrittämisen helpottamiseksi ei valitettavasti ole näköpiirissä. Eli opettajat joutuvat ottamaan SEKÄ RISKIN ETTÄ TEKEMÄÄN LISÄTYÖTÄ. Kamalaa... ;(
Quote from: Faidros. on 25.08.2015, 17:55:28
Humanistinen tiede.
Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.
Mielenkiintoista, ettei uskontovastainen henkilö arvosta humanismia. Kirkon vallan murtanut valistusajattelu ei ollut insinööritiedettä, lääketiedettä, tai oikeustiedettä, vaan humanismia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi).
Millä tavalla akateeminen työttömyys otetaan huomioon tässä tarkastelussa?
Kuinka moni tällä hetkellä akateemisena työttömänä, tai vaihtoehtoisesti täysin ylikoulutettuna työskentelevä, olisi halunnut maksaa opinnoistaan lukukausimaksuja?
Nyt koulutetaan, mutta kukaan ei mieti resurssien hyödyllistä käyttöä. Onko kannattavaa kouluttaa ihmisiä työttömiksi tai ylikoulutetuiksi?
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:07:44
1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.
Oletko koskaan kuullut termiä "perustutkimus"? Perustutkimus on sellaista puhtaan teoreettista tutkimusta jolla ei ole mitään käytännön sovellutuksia. Esimerkiksi, jos nyt klisee sallitaan, Albert Einsteinin työ suhteellisuusteorian parissa oli perustutkimusta, josta kukaan ei olisi ollut valmis maksamaan senttiäkään. Voisi myös sanoa, että koko matematiikka tieteenä on
pelkkää teoreettista perustutkimusta, lukuunottamatta ehkä kryptografian, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen sovellutuksia. Toisaalta suurin osa noidenkin alojen tutkimuksesta on puhtaan teoreettista.
Voisin melkein esittää väitteen, että perustutkimuksen osuus on suurempi "eksaktien" luonnontieteiden kuin "epäeksaktien" humanististen tieteiden alalla.
Quote from: Sitruunamelissa on 25.08.2015, 16:19:01
En lähtisi koko humanistista tiedekuntaa leikkaaman pois julkisen rahoituksen piiristä. Toki osan humanistisista tieteenaloista (sukupuolentutkimus, Lähi-Idän tutkimus, filosofia, Afrikan tutkimus jne.) voisi lopettaa kokonaan, ja niitä jäljelle jääviä supistaa enemmän tai vähemmän, jos yhteiskunnallista tarvetta siihen on.
Olen samaa mieltä siitä, että sukupuolentutkimusta ei pitäisi ehkä pitää itsenäisenä tieteenalana koska se on lähinnä soveltavaa ja valitettavan politisoitua tiedettä, joka yhdistelee politiikantutkimusta, filosofiaa ja sosiologiaa. Tietenkään sukupuolentutkimuksessa esitetyt tutkimuskysymykset eivät ole turhia vaan joskus hyvinkin tarkastelun arvoisia omilla tieteenaloillaan.
En kuitenkaan käsitä, miksi vieraiden kulttuurien tutkimuksesta täytyisi täysin luopua Suomessa? Tietääkseni suomalaiset ovat juuri ainakin judaistiikassa ja assyrologiassa maailman kärkeä, sekä tietysti altaistiikassa (Helsingin yliopisto on yksi harvoista yliopistoista
koko maailmassa, jossa altaistiikkaa voi opiskella maisteritasolla) ja uralilaisten kansojen tutkimuksessa. Arabiantutkimus ei ehkä enää ole G. A. Wallinin aikojen tasolla ja Aasian ja Afrikan tutkimuskin varmaan hoidetaan paremmin muualla, mutta ei minusta näitä aloja täysin kannata Suomesta lakkauttaa, sillä ne tukevat kuitenkin muita aloja, joissa tutkimuskohteena voi olla Aasian tai Afrikan alue. Suomalaisilla on myös ainutlaatuinen suhde Namibiaan, joka on tuottanut paljon hyvää tietoa sieltä.
Ehdotus filosofian opetuksen lakkauttamisesta on taasen naurettava. Jos matematiikka on tieteiden kuningatar, on filosofia (tai teologia) tieteiden kuningas. Itseasiassa olisin valmis edelleen määrittelemään koko yliopiston idean keskiajan ihanteen mukaan siten, että se on akatemia jossa opetetaan matematiikkaa ja filosofiaa. Filosofialle pohjautuu koko tieteenteko ja ilman filosofista perustaa tiede itsessään muuttuu naurettavaksi. Mitä matematiikka on luonnontieteille, on filosofia koko tieteen käsitteelle sinänsä.
^ Eikö lähempää Assyriaa löydy riittävästi yliopistoja ja tutkijoita assyrologiaan? Ei minusta ole mitään järkeä pienen Suomen satsata sinne tänne kaikenmaailman muinaiskulttuurien tutkimiseen, kun meille läheisemmästä ja hyödyllisemmästäkin tutkimuksesta joudutaan säästämään.
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 17:53:34
Ei minusta ole mitään järkeä pienen Suomen satsata sinne tänne kaikenmaailman muinaiskulttuurien tutkimiseen, kun meille läheisemmästä ja hyödyllisemmästäkin tutkimuksesta joudutaan säästämään.
Tarkentaisitko vielä mitä mieltä tarkkaan ottaen olet?
1. Muinaiskulttuureja ei pitäisi tutkia lainkaan.
2. Muinaiskulttuureja kyllä pitäisi tutkia, mutta jonkun muun pitäisi se tehdä.
3. Jotain muuta?
Quote from: siviilitarkkailija on 26.08.2015, 10:29:11
3. Opettajakunnan siirtäminen yrittäjiksi jotka myyvät osaamistaan ja yrittävät samanaikaisesti
...
ps Itse opettajalle tämä tietysti tuottaa lisätyötä, mutta sellaista on yrittäminen ja yritystoiminta Suomessa. On tärkeä että akateemiset ihmiset oppivat yritystoiminnan todellisuuden ja lainalaisuudet ja levittävät tätä tietoa keskuudessaan koska mitään muuta keinoa yritystoiminnan ja yrittämisen helpottamiseksi ei valitettavasti ole näköpiirissä. Eli opettajat joutuvat ottamaan SEKÄ RISKIN ETTÄ TEKEMÄÄN LISÄTYÖTÄ. Kamalaa... ;(
Ajatukset yliopiston "kaupallistamisesta" törmännevät vääjäämättä siihen perusongelmaan, että kyseisessä mallissa olisi jäljellä kovin vähän sellaista "porkkanaa", joka tekisi yliopistourasta mielekkään. Ehdottamasi mallihan kuulostaisi vähän siltä, kuin opettajakunnan pitäisi tehdä bisnestä kuin olisivat itsenäisiä yrittäjiä. Mitä lisäarvoa tällaisessa mallissa työntekijä saisi sidoksesta yliopistoon? Jos yliopistopesti pakottaisi käytännössä toimimaan samanaikaisesti sekä itsenäisenä yrittäjänä että opetushenkilönä, niin miksi esimerkiksi tekniikan asiantuntija jäisi yliopistolle sen sijaan että saman tien heittäytyisi sitten pelkäksi yrittäjäksi, jos yliopisto ei tarjoaisi enää mielekästä opetus- tai tutkimusympäristöä vaan näistä jälkimmäisistä tulisi lähinnä bisnestä haittaava ylimääräinen (ja verrattain huonosti palkattu) taakka?
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 17:53:34
^ Eikö lähempää Assyriaa löydy riittävästi yliopistoja ja tutkijoita assyrologiaan? Ei minusta ole mitään järkeä pienen Suomen satsata sinne tänne kaikenmaailman muinaiskulttuurien tutkimiseen, kun meille läheisemmästä ja hyödyllisemmästäkin tutkimuksesta joudutaan säästämään.
Tietenkin ensisijaisesti kulttuuria x pitäisi tutkia ja yleensä parhaiten tutkitaankin juuri "paikan päällä" paikallisten tutkijoiden toimesta. Kuitenkin silloin tällöin tieteenalaa mullistavaa tietoa tuotetaan myös kauempana. Siksi on hyvä säilyttää jokaiselta alalta edes välttämätön minimi kansallisella tasolla. Näinhän tuo käytännössä onkin, esimerkiksi assyrologiassa ei ole professoria eikä edes lehtoria. Kursseja pitää pari dosenttia ja neljä tuntiopettajaa jotka työskentelevät samalla muun lähi-idän tutkimuksen parissa tai vapaina tutkijoina.
Mistä "läheisemmästä ja hyödyllisemmästä" tutkimuksesta olemme joutuneet säästämään? Viime aikoina leikkaukset ovat kohdistuneet vain ja ainoastaan humanistisiin aineisiin joiden kuluttamat resurssit ovat muutenkin olemattomat. Tietysti jos assyrologiaa vastaan asetetaan suomen kieli, kotimainen kirjallisuus, folkloristiikka ja kansatiede niin peli on tietysti selvä.
Suomalaisen assyrologian tutkimuksen takana on muuten käsittääkseni onnekas oivallus. Reikäkorttiaikana suomalainen historiantutkija keksi, että savitaulujen sisältöä voisi olla hyödyllistä tallettaa reikäkorteille. Tästä pienimuotoisesta alusta on kasvanut assyrologeille merkittävä tutkimusresurssi. Tämä on yksi esimerkki siitä, kuinka pienessä maassa pienillä resursseilla voidaan tehdä tieteellisesti merkittävää työtä.
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 17:53:34
^ Eikö lähempää Assyriaa löydy riittävästi yliopistoja ja tutkijoita assyrologiaan? Ei minusta ole mitään järkeä pienen Suomen satsata sinne tänne kaikenmaailman muinaiskulttuurien tutkimiseen, kun meille läheisemmästä ja hyödyllisemmästäkin tutkimuksesta joudutaan säästämään.
Hyvin eksoottisia aihepiirejä tutkivan tai opettavan henkilöstön osuus yliopistoista/korkeakouluista lienee sen verran pieni, ettei kyseessä ole erityisen merkittävä leikkauskohde. Kyllähän valtiovalta säätelee eri oppiaineiden sisäänottomääriä myös sen mukaan, minkä verran millekin alalle on aitoa kysyntää esimerkiksi työpaikkojen suhteen.
Kyllä laaja-alainen opetus ja tutkimus on jo sikäli ihan itseisarvoisesti tärkeää, että se ylläpitää ja kehittää "kansallista sivistystä". Jälkimmäisellä en tarkoita jokapojan sivistystä vaan sitä, missä määrin maasta ylipäänsä löytyy eri asioiden ajantasaista asiantuntemusta. Jos esimerkiksi nyt lopetettaisiin historian tutkimus, niin missä määrin Suomessa olisi 50-100 vuoden päästä enää sellaisia asiantuntijoita, jotka voisivat esimerkiksi tuottaa (ja uudistaa) historian perusopetukseen liittyvää oppimateriaalia? Ei historiakaan kuitenkaan ole sellainen oppiaine, joka olisi jo nyt niin "valmis", että sen nykyinen perustason opetus voisi pysyä muuttumattona maailman tappiin asti.
Pidän edellämainittua asiaa niin tärkeänä, että voin sietää sen muutaman prosentin siivun, mitä tällaisten tyllisyyden ja talouskasvun kannalta "turhien" oppiaineiden opetus syö koulutuksen kokonaiskakusta.
Samalla toki voi sanoa, että liika on liikaa eli tämänkaltaisen perussivistystä ylläpitävän opetuksen ja tutkimuksen tulisi todellakin pysyä laajuudeltaan erittäin vaatimattomina. Supistamisen varaa voisi hyvinkin olla, varsinkin erillisen tutkimusrahan tms. suhteen. Lähinnä sivistyksellistä arvoa omaavien oppiaineiden pitäisi selvitä opetushenkilökunnan peruspalkan kattavalla rahoituksella (tietenkin voivat itsekin kerätä lisärahaa
yksityisiltä tahoilta) ja puhtaasti tutkimukseen liittyvät lisäpanokset pitäisi laittaa jokseenkin pelkästään teknisille aloille (mukaanlukien lääketiede).
Quote from: tinnitus on 26.08.2015, 18:04:48
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 17:53:34
Ei minusta ole mitään järkeä pienen Suomen satsata sinne tänne kaikenmaailman muinaiskulttuurien tutkimiseen, kun meille läheisemmästä ja hyödyllisemmästäkin tutkimuksesta joudutaan säästämään.
Tarkentaisitko vielä mitä mieltä tarkkaan ottaen olet?
1. Muinaiskulttuureja ei pitäisi tutkia lainkaan.
2. Muinaiskulttuureja kyllä pitäisi tutkia, mutta jonkun muun pitäisi se tehdä.
3. Jotain muuta?
2.
Paitsi tietenkin meidän tontillemme kuuluvien muinaiskulttuurien tutkimus eli Suomeen liittyvät kulttuurit.
Jos suomalainen haluaa tutkia assyyreja, niin hakeutukoon maineikkaaseen Bagdadin yliopistoon.
Epäilemättä suomalaiset tutkijat ovat olleet päteviä assyrologeja, mutta ei se ole mikään peruste. Yhtälailla suomalaiset olisivat olleet päteviä Bagdadin yliopistossa tai aivan toisilla tieteenaloilla. Ja tuskin suomalaiset ovat sellainen ylirotu, jota ilman mikään tieteenala ei pärjäisi.
Kaikesta sellaisesta säästetään, johon ei ole äärettömiä resursseja, vaikkei juuri viimeisessä budjetissa leikkauksia olisikaan. Assyrologiakin on siis väistämättä pois jostain muualta.
En ymmärrä assyrologian tutkimuksen välttämättömyyttä historian perusopetukselle. Historiantutkinnan lopettamista en ole ehdottanut.
Mutta onhan meillä varaa!
Sitäpaitsi ei tutkijoilla ole osaamista myyntityöhön. On älytöntä haaskata tutkimisen ammattilaisten aikaa ja voimavaroja myyntiin ja yrittäjyyteen, jossa merkonomi olisi heitä parempi.
Muoks: tämä siis vastauksena yliopistojen kaupallistamiseen. Tuli väärään paikkaan.
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 19:20:00
Paitsi tietenkin meidän tontillemme kuuluvien muinaiskulttuurien tutkimus eli Suomeen liittyvät kulttuurit.
Jos suomalainen haluaa tutkia assyyreja, niin hakeutukoon maineikkaaseen Bagdadin yliopistoon.
Eli jokaisen kansakunnan pitäisi tutkia vain omalle tontille kuuluvia muinaiskulttuureja? Inkojen, atsteekkien ja tolteekkien tutkiminen pitäisi jättää vain etelä-amerikkalaisten yliopistojen harteille? Neandertalilaisilla ja denisovan ihmisillä ei ole perillisiä, joten heidän tutkimisensa voi kai sitten lopettaa.
Jokainen tutkikoon mitä haluaa, mutta taikaseinä on ihan oikeasti pelkkä vitsi.
Suurvalloilla USA:lla, EU:lla ja vaikka Kiinalla voi olla paukkuja tutkia kaikkea mahdollista, mutta Suomi ei ole brittiläinen imperiumi. Tietty jos esimerkiksi EU:n akateemisessa työnjaossa Suomelle osuu assyrologia, niin ok.
Ovatko uusi-seelantilaiset mielestäsi juntteja, kun eivät tutki julkisin varoin Kalevalaa tai Karjalaa?
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 20:20:48
Ovatko uusi-seelantilaiset mielestäsi juntteja, kun eivät tutki julkisin varoin Kalevalaa tai Karjalaa?
Päinvastoin, uusiseelantilaiset vaikuttavat olevan sivistyskansaa.
QuoteWhere to Study Egyptology
The following is a list of colleges and universities that offer undergraduate and graduate degrees in Egyptology and Ancient Near Eastern Studies. The list is by no means complete. If you know of an institution that is missing from the list, please let us know. [email protected]
...
New Zealand
Department of Classics and Ancient History
University of Auckland
Private Bag
Auckland, New Zealand
www.auckland.ac.nz
http://www.guardians.net/egypt/education/egyptology_universities.htm
Edit: Ja ettei nyt jää mitään epäselvyyksiä, niin tuotan rahaa sinne taikaseinään enkä ole humanisti.
Ahaa, sivistys siis mitataan nimenomaan assyrologian ja egyptologian tutkimuksella, ei Kalevalan ja Karjalan.
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 20:40:08
Ahaa, sivistys siis mitataan nimenomaan assyrologian ja egyptologian tutkimuksella, ei Kalevalan ja Karjalan.
Sivistystä on tietysti vaikea mitata, mutta hyvä alku on pyrkimys uuden tiedon tuottamiseen ilman välittömän hyödyn tavoittelua, ja muualta kuin välittömästä lähiympäristöstä.
Sinua lohduttanee toisen sivistyskansan panos:
QuoteMetre and alliteration in The Kalevala
Oxford World's Classics
By Keith Bosley
In the original final Finnish version of the Kalevala, published in 1849 (17: 523 – 526):
Ei sanat salahan joua
eikä luottehet lovehen;
mahti ei joua maan rakohon,
vaikka mahtajat menevät.
Before we translate, certain features can be pointed out: a line has eight syllables; stress always falls on the first syllable of a word; every line has alliteration.
...
http://blog.oup.com/2013/02/metre-alliteration-kalevala-finland/
Vain kaksisenttiseni assyrologian puolesta.
Luultavimmin assyrologian budjetti Suomessa on niin pieni, että sillä ei palkkaa edes siivoojaa. Tosin ilman sivistyksellisiä satsauksia Suomi olisi kuin Somalia - sieltä tulee kyllä siivoojia mutta assyrologeja tuskin.
Ahaa, sivistys siis mitataan sillä, kuinka hyödyttömästi resurssinsa osaa käyttää.
Brittiläisen imperiumin jo mainitsinkin.
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 21:39:56
Ahaa, sivistys siis mitataan sillä, kuinka hyödyttömästi resurssinsa osaa käyttää.
Jos haluat asian noin muotoilla. Voisi myös sanoa, että sivistyksen edellytyksenä on ettei yhteiskunta pyöri liikaa vain Maslow'n tarvehierarkian primitiivisten tasojen ympärillä.
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 21:39:56
Brittiläisen imperiumin jo mainitsinkin.
Come again? Imperiumi meni jo vuosikymmeniä sitten.
Quote from: Bigot on 26.08.2015, 20:20:48
Ovatko uusi-seelantilaiset mielestäsi juntteja, kun eivät tutki julkisin varoin Kalevalaa tai Karjalaa?
Pistäisin melkein pääni pantiksi, että Uudesta-Seelannistakin löytyy joku akateemikko joka puhuu muutaman sanasen Suomea ja osaa vastata kysymyksiin Suomen kielestä, kulttuurista, historiasta ja poliittista oloista. Mahdollisesti jostain pohjois-eurooppalaisen kulttuurintutkimuksen laitokselta. Samaten tämän akateemikon työpaikalta löytynee pieni kirjasto Suomea käsitteleviä englanninkielisiä akateemisia teoksia. Jos jollain Uudessa-Seelanissa on pakottava tarve saada akateemisen tason tietoa Suomesta tai tehdä Suomea koskevaa tutkimusta, ainakin on tuo yksi henkilö, joka osaa auttaa alkuun ja eteenpäin.
Ei Suomessakaan ole toki jokaiselle Afrikan tai Aasian maalle omaa asiantuntijaa mutta ainakin yleisimpiä afrikkalaisia kieliä osaa muutama akateemikko ja vaikka oma erikoistuminen olisi Etelä-Afrikka tai Namibia tai Etiopia niin kyllä valmius on kommentoida myös Ghanan tai Djiboutin asioita. Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy myös teoksia ja artikkeleita, joissa käsitellään Afrikan oloja ja asioita. Ei löytyisi, jos ei olisi maailmankulttuurien laitosta.
^ Tuossahan puhut lähinnä nykyhetken maista ja niiden ymmärryksestä.
Mikä tarve Uudessa-Seelannissa on olla alkuun ohjaava Suomi-akateemikko, kun uusi-seelantilainen tiedonjanoinen saa kysyä neuvoa omalla äidinkielellään mistä tahansa maailmalta, vaikka suoraan Suomesta?
Maailmankulttuurien laitos ja kirjasto ovat eri asia kuin yksittäisen muinaiskulttuurin aktiivinen tutkimus ja opetus. Tässä saa jatkuvasti puolustaa olkiukkoa, joka on hävittämässä kaiken kulttuurien, kielten, historian ja politiikan tutkimuksen koko maailmasta.
Mihin me tarvitaan enää Yliopistoja/korkeakouluja kun meille saapuu tuhatmäärin korkeasti koulutettuja henkilöitä maahan?
Eli tätä tahoa voidaan supistaa todella paljon.
Quote from: JJohannes on 26.08.2015, 17:13:58
Quote from: siviilitarkkailija on 25.08.2015, 16:07:44
1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. ...
Oletko koskaan kuullut termiä "perustutkimus"? Perustutkimus on sellaista puhtaan teoreettista tutkimusta jolla ei ole mitään käytännön sovellutuksia. Esimerkiksi, jos nyt klisee sallitaan, Albert Einsteinin työ suhteellisuusteorian parissa oli perustutkimusta, josta kukaan ei olisi ollut valmis maksamaan senttiäkään.
Jos näin olisi, sveitsiläinen patenttiviraston työntekijä Albert Einstein, olisi jäänyt loppuelämäkseen selvittelemään sveitsiläisten keksintöjä ja niiden hyödyllisyyttä. Albert Einstein myi osaamistaan ja sai siitä rahaa. Mutta on täysin järjetön ja epälooginen ajatus kuvitella että Saksalainen yliopisto olisi palkannut tai edes tutkinut jotain josta ei uskoisi olevan hyötyä SUORAAN tai välillisesti
itselleen.
QuoteVoisi myös sanoa, että koko matematiikka tieteenä on pelkkää teoreettista perustutkimusta, lukuunottamatta ehkä kryptografian, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen sovellutuksia. Toisaalta suurin osa noidenkin alojen tutkimuksesta on puhtaan teoreettista.
Varmasti. Mutta minun tehtäväni ei ole keksiä yliopisto-opiskelijan ja ulkopuolisen rahoittajan yhteyttä. Jos nyt kuitenkin sellainen pitäisi keksiä, niin minäpä sanon että vaikkapa talousrikollinen Kailajärvi Wincapita yhtiöstä haluaisi itse itselleen jonkun kivan koukun, ja maksaisi, niin yliopiston opiskelijan tehtävänä olisi sitten tuottaa tämä palvelu tai tutkimus. Toki olisi kivempi jos vaikkapa vakuutusyhtiö tai rahoituslaitos tilaisi ja maksaisi.
Miksi yliopistojen opettajien olisi sitten toimittava yhtiömallisen tai yrittäjämallisen kuvion pohjalta? Ehkä siksi että Suomeen ei jäisi marksilaisosialistisen tai korporaatiokommunistisen lukuteorian opettajia seuraavaksi 4000 vuodeksi, jonka jälkeen tämän jalostuneen tieteen avulla aikalaiset sitten keksivät jotain mieltäjärkyttävää kuten aivointernetin jossa mainospornosivuilla ei enää tarvi käydä netissä vaan mainokset tulevat suoraan aivoihin.
Omasta mielestäni ämpäriylipistojen rahoitus tulisi olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä verovaroilla tapahtuvaa kuten nyt.
Quote"Pitäisikö eri uskontoryhmillekin olla omat wc:t?" Sateenkaariväelle ollaan valmiita järjestämään yliopistoihin vessoja, mutta asenteiden kanssa on tekemistä
Osa yliopistoista uudistaa opetustaan, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi. Osassa toimeen käydään vain, jos joku loukkaantuu.
Kun hätä yllättää, on yhä useammalla yliopisto-opiskelijalla nyt kahden vaihtoehdon lisäksi myös kolmas, jossa käydä helpottamassa oloaan.
Entistä useammassa suomalaisessa yliopistossa on nimittäin naisten ja miesten vessojen lisäksi myös sukupuolineutraaleja wc-tiloja.
Haastattelimme juttuun Lapin, Oulun, Jyväskylän, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistot.
Kysyimme, miten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuudesta pidetään huolta, ja jokaisesta kerrottiin, että ellei unisex-vessoja ole jo, niitä on aivan lähiaikoina kampuksille tulossa.
x
https://yle.fi/uutiset/3-11004132
Just tänään juttelin isän kanssa, joka kertoi että velipuolista on joutunut sillä tapaa ns. liriin kun ei oo mahdollista suorittaa maisterin tutkintoa finaaliin, koska opintoon liittyvää työharjoittelua ei ole mahdollista suorittaa koska työnantajalla (verotoimistolla muistaakseni) ei ole varaa ottaa opiskelijaa (velipuolta) tutkintoon vaadittavaan työharjoitteluun.
Jotta näin.