Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus tulevaisuudessa

[siviilitarkkailija]

Kun valtio leikkaa ja lopettaa, on syytä pysähtyä pohtimaan yliopistojen rahoitusta. MUTTA MYÖS toimintaa ja kuluja. Kuinka ja millaisia laitoksia ja asioita tutkitaan, kenen rahoilla ja mihin suuntaan. Tämä keskustelu on yksittäisten ihmisten ja asioiden yläpuolella oleva ja tarkoituksena löytää rahoitus ja suunta akateemiseen Suomen tulevaisuuteen.  Kiitoksia Kerttu-tädille hyvästä haasteesta. Kun en ole akateemista koulutusta saanut, en hirveästi harmittele jos vaikka koko humanistinen tiedekunta lopetettaisiin ja muutettaisiin sponsoiduksi työksi. Jollain on varmaan parempi peruste pitää se pystyssä.

Ainoa asia minkä tiedän varmasti on se että nykymeno ei tule jatkumaan.

[siviilitarkkailija]

1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.

[Sitruunamelissa]

En lähtisi koko humanistista tiedekuntaa leikkaaman pois julkisen rahoituksen piiristä. Toki osan humanistisista tieteenaloista (sukupuolentutkimus, Lähi-Idän tutkimus, filosofia, Afrikan tutkimus jne.) voisi lopettaa kokonaan, ja niitä jäljelle jääviä supistaa enemmän tai vähemmän, jos yhteiskunnallista tarvetta siihen on. Riippuu myös alakohtaisesta työllisyystilanteesta ja siitä kuinka hyödyllinen tieteenala ylipäätään on. Omasta mielestäni mm. aineopettajat (kielet, historia) ovat ihan tärkeä osa yhteiskuntaa, jos nyt ei ihan kauheasti ylitarjontaa heistä ole.

1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.

Tämä kylläkin saattaa johtaa siihen, että "ulkopuolinen maksaja" on jokin sopiva yhdistys, joka saa rahansa valtion avustuksina. Silloin julkiseksi maksettavaksi tulee sekä lopputyö että yhdistyksen omat kulut.

[siviilitarkkailija]

Minä veikkaisin että todennäköisempää on se että rikkaan perheen lapsi saa kodistaan varakkaan maksajan kun köyhän perheen lapsi joutuu ponnistelemaan kaksinkertaisesti. Ensin elämä ja opinnot ja sitten ostaja. Mutta minä EN ole ratkomassa maailman moraalikysymyksiä vaan laitosten rahoitusta. Mutta kuten sosialistiaatelin halukkuudesta erottaa omat lapsensa eliittikouluihin kunkerrankin on rahaa,  niin lopulta kyse on vain okemassaolevan totuuden myöntämisestä. Rikkaat pärjää aina ja jos halutaan rahaa kouluihin, hyväksytään rikkaille etuoikeuksia.


2. Lukukausimaksut on pakko ottaa käyttöön. Se kuinka monille ja missä mitassa on auki.

[Kerttu Täti]

1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.

Vapaan tieteen ajatus skenaariossasi? Se on kuitenkin tieteen tekemisen edellytys.

Tarkoitan, että mites luulet että nyt vaikka sellaisen aatteen, kuin suomalaisen kansallisuusaatteen synty 1700-luvun Turun Akatemiassa (Helsingin yliopiston edeltäjä) olisi mielestäsi käynyt, jos tilaaja ja rahoittaja, so. Ruotsin valtaapitävät olisivat saaneet päättää? Että olisivatko nuoret innokkaat ylioppilaat saaneet myytyä Ruotsin kuninkaalle ajatuksen, että me nyt tässä tällaista omaa kansaa ryhdyttiin puuhaamaan, kirjakieli luodaan ja omat sankarit, joihin sinä et kuulu eikä sinun kaverisi, ja omaan valtioon tähdätään, sinä maksat, me erotaan sinusta ja viedään puolet valtakuntaa? Olisivatko saaneet rahaa siihen tieteeseensä?

ps. ihan kiva että muistat minua otsikossa, kiitos, mutta mielelläni itse päättäisin milloin ketjut nimissäni aloitan.

[siviilitarkkailija]

Kaikki tieteet ja niiden tekeminen on ollut kiinni rahoittamisesta. Sellaista tiedettä ei ole mitä rahoittaja ei olisi tavalla tai toisella mahdollistanut. Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.

[tinnitus]

Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.

Mitä tiukemmin tiede sidotaan rahoittajatahojen lyhyen tähtäyksen intresseihin, sitä varmemmin jää tärkeitä asioita löytämättä. Matematiikassa tutkittiin lukuteoriaa 4000 vuotta koska se oli kivaa. Tämä siis ennen kuin siitä tuli internetin yksi kulmakivi.

[Siili]

Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.

Mitä tiukemmin tiede sidotaan rahoittajatahojen lyhyen tähtäyksen intresseihin, sitä varmemmin jää tärkeitä asioita löytämättä. Matematiikassa tutkittiin lukuteoriaa 4000 vuotta koska se oli kivaa. Tämä siis ennen kuin siitä tuli internetin yksi kulmakivi.

En kyllä usko, että kukaan on koskaan rahoittanut merkittävästi jonkun toisen tekemistä vain siksi, että tekijöillä olisi kivaa.  Millä perusteella itse jakaisit rajalliset resurssit hyvin laajalle itseään viihdyttävälle porukalle, jotka kaikki ovat vakuuttuneita oman huvinsa suuresta potentiaalista?

[kauhistuttaja]

Kun en ole akateemista koulutusta saanut, en hirveästi harmittele jos vaikka koko humanistinen tiedekunta lopetettaisiin ja muutettaisiin sponsoiduksi työksi. Jollain on varmaan parempi peruste pitää se pystyssä.

Sinun mielestäsi Suomessa ei tarvita esimerkiksi kielten opettajia eikä kääntäjiä? Kielten opiskelu siis lopetetaan kokonaan Suomessa ja mitään suomalaista kirjallisuutta ei tarvitse enää kääntää englanniksi. Myöskään ulkomaalaisia teoksia ei enää käännetä suomen kielelle .

[Faidros.]

Humanistinen tiede.

Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.

[siviilitarkkailija]

Anarkia on vapaata, tiede monin tavoin rajoitettua ja sidottua.

Mitä tiukemmin tiede sidotaan rahoittajatahojen lyhyen tähtäyksen intresseihin, sitä varmemmin jää tärkeitä asioita löytämättä. Matematiikassa tutkittiin lukuteoriaa 4000 vuotta koska se oli kivaa.

Jos jätetään lyhemmän tähtäimen intressi,  sellaisen kuten "kuka maksaa meidän ruoan" selvittämättättä, kun mokoma on paitsi tylsää myös rahvaanomaista, niin lukuteorian etsintä olisi loppunut 40 vuoden kuluttua sen alkamisesta tai neljän päivän.

Ei riitä että on nero ja nerolla kivaa. Nero saa vakuuttaa myös rahoittajat kuten maailman huippuyliopistoissa tapahtuu. Ja ulkopuoliset rahoittajat, olkoon valtio, olkoon armeija tms.

Minusta on ihan jees että vaikkapa YLIOPISTON kielenpiskelija etsii itselleen maksavan asiakkaan jolle osoittaa tarpeellisuutensa. Jos ei sellaista löydä, niin tuskin löytää koulutusta vastaavaa työtäkään.

[tinnitus]

En kyllä usko, että kukaan on koskaan rahoittanut merkittävästi jonkun toisen tekemistä vain siksi, että tekijöillä olisi kivaa.

Minkä hyötynäkökohtien sitten arvelet motivoineen lukuteorian tutkimuksen rahoitusta?

Millä perusteella itse jakaisit rajalliset resurssit hyvin laajalle itseään viihdyttävälle porukalle, jotka kaikki ovat vakuuttuneita oman huvinsa suuresta potentiaalista?

Allokoimalla kullekin tieteenalalle könttäsumman rahaa, ja sanomalla että jakakaa kuten parhaaksi näette. Karkeasti ottaen näin toimii esimerkiksi Suomen Akatemia.

Ylipäänsä koko nykyaikainen yhteiskuntamme on sen ansiota, että kaikkien ihmisten ei ole ollut koko ajan pakko tehdä jotain "hyödyllistä".

[tinnitus]

Jos jätetään lyhemmän tähtäimen intressi,  sellaisen kuten "kuka maksaa meidän ruoan" selvittämättättä, kun mokoma on paitsi tylsää myös rahvaanomaista, niin lukuteorian etsintä olisi loppunut 40 vuoden kuluttua sen alkamisesta tai neljän päivän.

Toki näin, mutta tieteen ja sivistyksen kehittyminen on ollut mahdollista juuri sen takia, että kaikkien ei ole tarvinnut pohtia kuka sen ruoan maksaa. Järjestäytyneet yhteiskunnat tuottavat sen verran ylijäämää, että osa siitä on varaa "tuhlata" näennäisesti turhien mutta muuten vaan mielenkiintoisten asioiden tutkimiseen.

[siviilitarkkailija]

Tästä on aika pitkä harppaus nykyaikaiseen yliopistoon ja sen rahoittamiseen, vaikka itse "tieteen" periaatteet olisivat samoja. Yliopistoja käytetään työllisyyspolitiikan välineinä sopivat ne siihen tai eivät. Peruskysymyksiä on rahan löytäminen ja luvattoman monelle tulee mieleen sosialistista hapatusta kun rahan löytäminen ei maistu kivalta.

Top tykkänään  moinen. Keksikää rahoituksia älkääkä selityksiä!

[tinnitus]

Top tykkänään  moinen. Keksikää rahoituksia älkääkä selityksiä!

Oletko siis sitä mieltä, että kaikki sellainen mistä joku ulkopuolinen ei ole valmis maksamaan pitäisi lopettaa yliopistoissa?

[Jaska Pankkaaja]

Hömppä "tutkimuksen" voisi poistaa kokonaan. jos esim. kehitysmaa- tai naistutkimuksessa saavutetaan joku uskomaton läpimurto niin se tapahtuu jossain muualla kuin copy-paste - ämpäri"tieteilijöiden" suomi-yli-oppistossa.

Luonnontieteiden tutkimusta pitäisi yllä. Toki siinäkin voisi mietti painotuksia ja varmaan löytyisi jopa minuakin viisaampia miettijöitä mitä leikataan ja mihin voisi laittaa jopa enemmänkin rahaa..

Tekniikkaan laittaisin panosta, samoilla varauksilla kuin ylläkin. Muistetaan kuitenkin "hyödytön kenkäpuhelin" ym.

Paatuneena äärivasemmistolaisena pitäisi yliopistonkin maksuttomana suomalaisille. Muutamaa pientä säätöä ehdottaisin kuten esim. lukukausimaksua lääkäriopintoihin. Sen voisi rahoittaa lisälainalla ja se sulaisi jollain kaavalla kohtuullisen lyhyessä ajassa kun lääkäri työskentelee julkisella puolella Suomessa. Samaa voisi miettiä johonkin muuhunkin alaan, ei tosin nyt juuri tule mieleen että mihin. Tietenkin tätä P-Korealaista vankileirisysteemiä vastustavat liberaalit värimuumit voisivat laittaa edelleenkin ne omat kakaransa opiskelemaan esim. vapaaseen USAan jolloin kaikki voittaisivat.

Suomalaisten rahat riittäisivät järkevällä politiikalla ja siedettävällä veroasteella juuri säälliseen sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen jos se kustannettaisiin vain suomalaisille. Vallassa oleva hallintoeliitti pyrkii ajamaan Suomeen anarkokapitalismia ja köyhien rakenteellista syrjäyttämistä sekä myöhemmin eliminointia joten hallinto tulee kaataa ja sen toimijat asettaan vastuuseen tihutöistään!

EDIT lisäys: yksityinen raha olisi tietenkin tervetullutta mutta utopistista kuvitella että sillä katettaisiin muu kuin pieni osa menoista.

[Vaniljaihminen]

Humanistinen tiede.

Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.

Uskontoja tutkiva tiede, siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä.

Itse en sen sijaan pidä tieteenä tätä kvasimatemaattista yhteiskuntatiedettä, joka suoltaa toinen toistaan pöpimpää korrelaatiotutkimusta. Se vähän aikaa sitten mainittu Grossman, joka sanoi että 90% jalkaväestä ei ammu kohti vihollista, kuuluu juuri tähän "tieteeseen". Jostain käsittämättömästä syystä on USA nykyään tämän alunperin marksilaisen reduktionismin, eli "neuvostotieteen", nykyinen kultamaa.

Ehkäpä monet tutkijat pelaavat vain varman päälle ja ryhtyvät siksi tutkimaan jotain yleishyödytöntä aihetta luonnontieteestä pöllityllä positivistisella metodilla: virheiden välttely alalla, jossa kateus on usein käsinkosketeltavaa, tuo aika monta suojatyöpaikkaa niille, jotka vain tajuavat sellaisen mahdollisuuden. Ja valitettavasti moni professori rajaa ohjaamansa tutkimukset niin kapea-alaiseksi, ettei tulkinnanvaraa ja virhearviointeja tulisi. Siksi moni tutkimus tuntuu yleisöstä idioottimaiselta ja syynä onkin se, että nimenomainen tutkimus ei ainoastaan tunnu idioottimaiselta vaan se myös on sitä.

[siviilitarkkailija]

Top tykkänään  moinen. Keksikää rahoituksia älkääkä selityksiä!

Oletko siis sitä mieltä, että kaikki sellainen mistä joku ulkopuolinen ei ole valmis maksamaan pitäisi lopettaa yliopistoissa?

Kyllä. Vaikka jäisi tieteen filosofian ja etiikan luento kokematta. Jos olisin kepulikokkaleministeli niin antaisin ostajille/tilaajille veronalennuksen sekä muita kannusteita ostaa yliopiston tiedetuotteita ja osaamista suoraan.

Perusjutut opitaan tai ollaan oppimatta peruskoulussa ja jatkokoulutuksessa. Yliopistojen helmasynti on pilipalitiedon ja yleishuuhaan tarjoilu kun pitäisi keskittyä rahan ja tieteen tekemiseen, soveltamiseen ja kannattavien keksintöjen tuottamiseen. Pahimmillaan laitokset ovat ihmiskuljettajien etappeja tai sosiaalipornoa tuottavien vasemmistovihreiden päiväkoteja.

Rahan tekemistä jopa vierastetaan ja keksitään mielikuvituksellisia keinoja välttää rahoituksen löytäminen muualta kuin yliopiston ja valtion hallinnosta. Mikä on suorastaan perseestä. Kandin ja maisterin paperit vaikka miljonäärien kaupan hyllylle. Eli jos haluaa kunniatohtorin, saa ostaa yhden laitoksen tohtorin saadakseen hatun ja viitan. Mutta ne jotka haluaa olla esim jonkin tietyn alan asiantuntijoita käyvät alansa koulutuksen läpi. Tämä lienee selvä.

Armeija on hyvä organisaatio ostamaan. Jos haluaa esim tutkinnon, menee armeijaan ja tekee kontrahdin. Minä en ymmärrä mikä tässä on vaikeaa,  paitsi tietysti yliopistojen vasemmistovihreät valehtelijat ja mm sosialismien tukimus- ja höpöhöpöperiaatteet. Toimi jenkeissä oikein hyvin kunnes sota syttyi. Sitten alkoi itku ja poru.

Enkä pidä huonona sitä että oppilaat sitoutetaan omilla rahoillaan valmistavaan tutkintoon

ps. Jos armeija tilaa, maksaa ja saa tutkimuksen jonka mukaan 90% sotilaista ampuu ohi ihmisen, niin yliopiston tehtävä on tutkia ja rahastaa ei pohtia eettistä moraalia rahastukselleen. Tilaajalla voi olla ihan hyvä syynsä maksaa moisesta. Valtion tehtävänä ei tietenkään tarvi olla moisen tutkimuksen tilaaminen ja maksaminen.

[tinnitus]

Oletko siis sitä mieltä, että kaikki sellainen mistä joku ulkopuolinen ei ole valmis maksamaan pitäisi lopettaa yliopistoissa?

Kyllä. Vaikka jäisi tieteen filosofian ja etiikan luento kokematta.

Onneksesi uusiseelantilainen ämpäriyliopisto ehti jo mahdollistaa Karl Popperin huuhaapohdinnat tieteenfilosofian alalla. Falsifioitavuuden käsitteen voi nimittäin perustellusti olevan nykyaikaisen luonnontieteellisen (ja paljon muunkin) tutkimuksen pohjana.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Popper

[op]

1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.

Tämä kylläkin saattaa johtaa siihen, että "ulkopuolinen maksaja" on jokin sopiva yhdistys, joka saa rahansa valtion avustuksina. Silloin julkiseksi maksettavaksi tulee sekä lopputyö että yhdistyksen omat kulut.

Tai siihen, että ei valmistuta koskaan kun ei ole suhteita, joilla lopputyöpaikkaa saisi. Nykyään pystyy sentään ottamaan paperit ulos ja lähtemään muille maille työnhakuun.

[Idumea]

Humanistinen tiede.

Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.

Et sitten tiedä mitä kumpikaan on ja taidat vielä olla ylpeä siitä. Ei vittu.

[siviilitarkkailija]

1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. ...

Tai siihen, että ei valmistuta koskaan kun ei ole suhteita, joilla lopputyöpaikkaa saisi. Nykyään pystyy sentään ottamaan paperit ulos ja lähtemään muille maille työnhakuun.

Kaikki siemenet eivät idä ja heti kun selviää että rahaa ei tule, musiikki loppuu. Itseasiassa tämä estää jopa akateemista työttömyyttä kun ei valmisteta akateemiseen työttömyysputkeen ketään. Kaikki jotka saa rahoituksen saavat työtä ja heti suhteita.

Yliopisto lakkaa olemasta se paikka missä sosialistiaatelin ja korporaatiokommunistin jälkikasvu elintaso-opiskelijan kera etsii itseään toisten rahoilla.

[siviilitarkkailija]

3. Opettajakunnan siirtäminen yrittäjiksi jotka myyvät osaamistaan ja yrittävät samanaikaisesti

Suomessa on runsaasti yliopistojen tiloja sekä materiaalia vajaalla tai kannattamattomalla käytöllä. Vastaavasti monelle pk-yritykselle ei ole investointi- tai starttimahdollisuuksia. Ongelma on pahin ns kaupallisen koulutuksen kohdalla. Sitä ja suorastaan yrittäjävihaa yhdistää akateeminen halveksunta.

Siirtämällä kaikki opettajat yrittäjiksi jotka myyvät opetus- ja osaamistuotettaan kilpaillusti laitokset pystyvät ohjaamaan toimintojaan kannattaviin suuntiin ja toiminnot jotka eivät edistä yrittämistä ja kasvua luonnollisesti kuihtuvat pois.

Eli opettajat joutuvat kilpailemaan oppilaista ja samaan aikaan käyttämään x määrän aika yritystoimintaan tai toiminimeensä jonka avulla saavat rahaa itselleen. Vastaavasti tutkiminen ja kehitystyö sekä muu rahoitus kohdistuu opettajan toiminimen tai yrityksen kautta luonnolliseen kasvuun ja hyvinvointiin.

ps Itse opettajalle tämä tietysti tuottaa lisätyötä, mutta sellaista on yrittäminen ja yritystoiminta Suomessa. On tärkeä että akateemiset ihmiset oppivat yritystoiminnan todellisuuden ja lainalaisuudet ja levittävät tätä tietoa keskuudessaan koska mitään muuta keinoa yritystoiminnan ja yrittämisen helpottamiseksi ei valitettavasti ole näköpiirissä. Eli opettajat joutuvat ottamaan SEKÄ RISKIN ETTÄ TEKEMÄÄN LISÄTYÖTÄ. Kamalaa... ;(

[kultturelli marssilainen]

Humanistinen tiede.

Kuulostaa uskonnottoman korvaan juuri samalta kuin uskontotiede.

Mielenkiintoista, ettei uskontovastainen henkilö arvosta humanismia. Kirkon vallan murtanut valistusajattelu ei ollut insinööritiedettä, lääketiedettä, tai oikeustiedettä, vaan humanismia.

[Supernuiva]

Millä tavalla akateeminen työttömyys otetaan huomioon tässä tarkastelussa?

Kuinka moni tällä hetkellä akateemisena työttömänä, tai vaihtoehtoisesti täysin ylikoulutettuna työskentelevä, olisi halunnut maksaa opinnoistaan lukukausimaksuja?

Nyt koulutetaan, mutta kukaan ei mieti resurssien hyödyllistä käyttöä. Onko kannattavaa kouluttaa ihmisiä työttömiksi tai ylikoulutetuiksi?

[JJohannes]

1. Opiskelijoiden lopputyöt ja niiden tulot ja määrittely oppilaitosten haltuun. Eli vastaisuudessa ei laitos hyväksy yhtään lopputyötä jolle ei ole ulkopuolista maksajaa. Valmistuminen sitoutetaan oppilaan kykyyn myydä itseään ja osaamistaan, ei pelkkään akateemiseen osaamiseen. Samalla oppilas oppii kunnioittamaan rahaa ja tietoa.

Oletko koskaan kuullut termiä "perustutkimus"? Perustutkimus on sellaista puhtaan teoreettista tutkimusta jolla ei ole mitään käytännön sovellutuksia. Esimerkiksi, jos nyt klisee sallitaan, Albert Einsteinin työ suhteellisuusteorian parissa oli perustutkimusta, josta kukaan ei olisi ollut valmis maksamaan senttiäkään. Voisi myös sanoa, että koko matematiikka tieteenä on pelkkää teoreettista perustutkimusta, lukuunottamatta ehkä kryptografian, tilastotieteen ja tietojenkäsittelytieteen sovellutuksia. Toisaalta suurin osa noidenkin alojen tutkimuksesta on puhtaan teoreettista.

Voisin melkein esittää väitteen, että perustutkimuksen osuus on suurempi "eksaktien" luonnontieteiden kuin "epäeksaktien" humanististen tieteiden alalla.

[JJohannes]

En lähtisi koko humanistista tiedekuntaa leikkaaman pois julkisen rahoituksen piiristä. Toki osan humanistisista tieteenaloista (sukupuolentutkimus, Lähi-Idän tutkimus, filosofia, Afrikan tutkimus jne.) voisi lopettaa kokonaan, ja niitä jäljelle jääviä supistaa enemmän tai vähemmän, jos yhteiskunnallista tarvetta siihen on.

Olen samaa mieltä siitä, että sukupuolentutkimusta ei pitäisi ehkä pitää itsenäisenä tieteenalana koska se on lähinnä soveltavaa ja valitettavan politisoitua tiedettä, joka yhdistelee politiikantutkimusta, filosofiaa ja sosiologiaa. Tietenkään sukupuolentutkimuksessa esitetyt tutkimuskysymykset eivät ole turhia vaan joskus hyvinkin tarkastelun arvoisia omilla tieteenaloillaan.

En kuitenkaan käsitä, miksi vieraiden kulttuurien tutkimuksesta täytyisi täysin luopua Suomessa? Tietääkseni suomalaiset ovat juuri ainakin judaistiikassa ja assyrologiassa maailman kärkeä, sekä tietysti altaistiikassa (Helsingin yliopisto on yksi harvoista yliopistoista koko maailmassa, jossa altaistiikkaa voi opiskella maisteritasolla) ja uralilaisten kansojen tutkimuksessa. Arabiantutkimus ei ehkä enää ole G. A. Wallinin aikojen tasolla ja Aasian ja Afrikan tutkimuskin varmaan hoidetaan paremmin muualla, mutta ei minusta näitä aloja täysin kannata Suomesta lakkauttaa, sillä ne tukevat kuitenkin muita aloja, joissa tutkimuskohteena voi olla Aasian tai Afrikan alue. Suomalaisilla on myös ainutlaatuinen suhde Namibiaan, joka on tuottanut paljon hyvää tietoa sieltä.

Ehdotus filosofian opetuksen lakkauttamisesta on taasen naurettava. Jos matematiikka on tieteiden kuningatar, on filosofia (tai teologia) tieteiden kuningas. Itseasiassa olisin valmis edelleen määrittelemään koko yliopiston idean keskiajan ihanteen mukaan siten, että se on akatemia jossa opetetaan matematiikkaa ja filosofiaa. Filosofialle pohjautuu koko tieteenteko ja ilman filosofista perustaa tiede itsessään muuttuu naurettavaksi. Mitä matematiikka on luonnontieteille, on filosofia koko tieteen käsitteelle sinänsä.

[Bigot]

^ Eikö lähempää Assyriaa löydy riittävästi yliopistoja ja tutkijoita assyrologiaan? Ei minusta ole mitään järkeä pienen Suomen satsata sinne tänne kaikenmaailman muinaiskulttuurien tutkimiseen, kun meille läheisemmästä ja hyödyllisemmästäkin tutkimuksesta joudutaan säästämään.

[tinnitus]

Ei minusta ole mitään järkeä pienen Suomen satsata sinne tänne kaikenmaailman muinaiskulttuurien tutkimiseen, kun meille läheisemmästä ja hyödyllisemmästäkin tutkimuksesta joudutaan säästämään.

Tarkentaisitko vielä mitä mieltä tarkkaan ottaen olet?

1. Muinaiskulttuureja ei pitäisi tutkia lainkaan.
2. Muinaiskulttuureja kyllä pitäisi tutkia, mutta jonkun muun pitäisi se tehdä.
3. Jotain muuta?

[Sivustakatsoja]

3. Opettajakunnan siirtäminen yrittäjiksi jotka myyvät osaamistaan ja yrittävät samanaikaisesti
...
ps Itse opettajalle tämä tietysti tuottaa lisätyötä, mutta sellaista on yrittäminen ja yritystoiminta Suomessa. On tärkeä että akateemiset ihmiset oppivat yritystoiminnan todellisuuden ja lainalaisuudet ja levittävät tätä tietoa keskuudessaan koska mitään muuta keinoa yritystoiminnan ja yrittämisen helpottamiseksi ei valitettavasti ole näköpiirissä. Eli opettajat joutuvat ottamaan SEKÄ RISKIN ETTÄ TEKEMÄÄN LISÄTYÖTÄ. Kamalaa... ;(

Ajatukset yliopiston "kaupallistamisesta" törmännevät vääjäämättä siihen perusongelmaan, että kyseisessä mallissa olisi jäljellä kovin vähän sellaista "porkkanaa", joka tekisi yliopistourasta mielekkään. Ehdottamasi mallihan kuulostaisi vähän siltä, kuin opettajakunnan pitäisi tehdä bisnestä kuin olisivat itsenäisiä yrittäjiä. Mitä lisäarvoa tällaisessa mallissa työntekijä saisi sidoksesta yliopistoon? Jos yliopistopesti pakottaisi käytännössä toimimaan samanaikaisesti sekä itsenäisenä yrittäjänä että opetushenkilönä, niin miksi esimerkiksi tekniikan asiantuntija jäisi yliopistolle sen sijaan että saman tien heittäytyisi sitten pelkäksi yrittäjäksi, jos yliopisto ei tarjoaisi enää mielekästä opetus- tai tutkimusympäristöä vaan näistä jälkimmäisistä tulisi lähinnä bisnestä haittaava ylimääräinen (ja verrattain huonosti palkattu) taakka?