Joka neljäs suomalainen leikkaisi kehitysyhteistyöstä (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1435891274391.html)
QuoteEniten leikkaukset saavat kannatusta perussuomalaisten riveistä. Puoluetta kannattavista vastaajista lähes puolet on leikkaamisen kannalla. Kokoomuslaisista leikkauksia budjettiin kannattaa lähes joka kolmas. Määrärahojen pitämistä nykyisellä tasolla kannattavat etenkin keskustalaiset. Heistä 78 prosenttia on tätä mieltä.
Vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien kannattajat suhtautuvat kehitysyhteistyöhön myönteisimmin.
Vain joka neljäs. Meillä on paljon työtä edessämme... :(
Iltasanomien kommenteissa aivan mielettömän hyvä ehdotus.
QuoteKoko kehitysyhteistyörahoitus olisi oltava vapaaehtoista.
Veroilmoitukseen ruksi, jos haluaa osallistua ja millä summalla.
Kääntäen: 75% suomalaisista haluaa saada vähemmän palkkaa kuin muuten olisi mahdollista.
Kansa on tyhmää. Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi. Täysin absurdia.
Tässä on käytännössä mitattu miten moni ihminen on vapautunut medioiden aivopesusta. Onneksi määrä on kasvussa, vaikka se vielä pieni onkin.
Quote from: Mika on 03.07.2015, 10:54:07
Kansa on tyhmää. Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi. Täysin absurdia.
"Kehitysapuun" tungetaan 1,2 miljardia per vuosi (siis 1200 miljoonaa). Koko maan poliisitoiminta maksaa 800 miljoonaa per vuosi. Lukiotasoinen opetus koko maassa per vuosi myös samat noin 800 miljoonaa.
Jos ei sitten kehitysavusta saa leikana, niin leikataan muualta. Mitä helvettiä sitten parkuvat, kun mummiolta menevät vaipat ja lapsilta koulukirjat, jono terveyspalveluihin pitenee sekä sitä, että poliisi ei edes tutki polkupyörävarkauksia ja muita pikkurikoksia. Oma valinta. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Koko kysely pitäisi tehdä uusiksi siten, että kyselyn alustukseksi kerrotaan, paljonko kehariapuun nyt käytetään.
On nimittäin tiedossa, että suomalaiset luulevat kehariapuun menevän jopa kertaluokkia vähemmän, kuin mitä siihen todellisuudessa menee.
Quote from: jmk on 03.07.2015, 10:59:26
Koko kysely pitäisi tehdä uusiksi siten, että kyselyn alustukseksi kerrotaan, paljonko kehariapuun nyt käytetään.
Tänä vuonna kehittymättömyysapuun on budjetoitu rapiat 812 miljoonaa veronmaksajilta laillisesti ryövättyä rahaa.
Quote from: jmk on 03.07.2015, 10:59:26
Koko kysely pitäisi tehdä uusiksi siten, että kyselyn alustukseksi kerrotaan, paljonko kehariapuun nyt käytetään.
Asiaa voisi kysyä myös niin, että kerrotaan lähtötilanne: valtionvelka on 95 miljardia euroa ja Suomi velkaantuu edelleen kovaa vauhtia. Sen jälkeen kysytään: "Kannatatteko sitä, että otetaan muun lainanoton päälle vielä miljardi lisävelkaa ja lahjoitetaan se kehitysapuun?". Voipi olla, ettei kovin moni kannattaisi.
QuoteNuorista jopa 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti kehitysavun antamiseen.
Perkele. Idealistinen ja raha-asioista mitään ymmärtämätön nuoriso on tukevasti vihervasemmiston talutusnuorassa. Muutenkin olen syvästi pettynyt tämän kyselyn tuottamiin tuloksiin. Enemmistö suomalaisista ei selvästikään hahmota, millaisista summista tässä puhutaan, mistä nuo rahat ovat pois ja kuinka haitallisesta puuhastelusta nykymuotoisessa kehitysyhteistyössä ylipäätään on kyse.
En luota tähän tutkimukseen. Kiva olisi tietää että missä on kyselty ja monen aikaan. Toisaalta jos tämä pitää paikkansa niin se osoittaa vaan sen että eipä tällä maalla kovin hyvää tulevaisuutta voi odottaa.
Quote from: disodium on 03.07.2015, 12:06:39
En luota tähän tutkimukseen.
Lainaus uutisesta (http://yle.fi/uutiset/kehitysapua_pidetaan_entista_tarkeampana__joka_neljas_leikkaisi_siita/8123956):
Quote"Kehitysyhteistyöstä erityisen tärkeänä suomalaiset pitävät humanitaarista apua, jota pitää erittäin tai melko tärkeänä 90 prosenttia suomalaisista.
Puurot ja vellit sekaisin.
Kysymyksen asettelulla on suuri merkitys tälläisille "tutkimuksille", niillä voidaan kiertää leopardisuikille annettujen rahalahjojen kyseenalaistaminen.
Kun näytetään pallovatsaista kärpässilmäistä lasta, ja kysytään:
"Haluatko auttaa?", niin vastaus on yleensä myönteinen, mutta jos kerrottaisiin minne, ja miten ne rahat menevät, niin vastaus todennäköisesti on kielteinen.
Kehitysapu on eräs niitä kaikkein epäonnistuneimpia projekteja ikinä, siis jos odotetaan kehitystä.
Tulokset ovat olleet lähes järjestään kielteisiä, sillä mitään kehitystä suurista panoksista huolimatta ei ole havaittavissa.
"Apua" annetaan vuosikymmenestä toiseen, "avun" saajan pysyessä ikuisena lapsena.
Onko tämä se sama jokavuotinen kysely, jossa ihmiset arvioivat kehitysavun kymmenen kertaa liian pieneksi?
Selvitetään pari asiaa suomalaisille ja tehdään kysely uudestaan.
- Kuinka paljon kehitysapua Suomi tällä hetkellä maksaa?
- Mistä kehitysapurahat otetaan ja mihin ne käytetään?
- Mitä kehitysavulla on koko olemassaolonsa aikana saatu aikaiseksi?
- Kuinka montaa ihmistä kehitysapu auttaa suhteessa kaikkiin apua tarvitseviin?
- Miten kehitysavun säilyttäminen nykytasolla vaikuttaa muihin leikkaustarpeisiin ja jos kehitysavusta ei leikata, niin mistä leikataan?
Quote"Kehitysyhteistyöstä erityisen tärkeänä suomalaiset pitävät humanitaarista apua
Kuten ylempänä todettiin, tässähän on puurot ja vellit täysin sekaisin.
Kehitysavun pitäisi nimensä mukaisesti olla sitä, että autetaan jotain maata
kehittymään. Koulutusta esimerkiksi.
Hengissäpitäminen yms. akuutin hädän lievittäminen eli humanitaarinen apu on jotain aivan muuta.
Jahas, tämä on niitä Taloustutkimuksen toteuttamia: "Oletko lopettanut vaimosi hakkaamisen? Vastaa kyllä tai ei." -tutkimuksia.
Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa. Johdattelevien, hämäävien ja suoranaisten nollakysymysten tuottamia haluttuja vastauksia myöten. Harkittujen vastausten saamiseen vaadittavaa asiaa koskevaa todenperäistä informaatiota ei tietenkään anneta kyselyssä myöskään.
Quote from: Veikko on 03.07.2015, 14:00:56
Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa.
Odotan henkeä pidätellen, että persujen puoluekoneisto ottaa asiasta kopin, ja rupeaa teettämään vastapainoksi omia kyselyitään, ja käyttää niiden tuloksia aktiivisesti politiikassa.
Quote from: jmk on 03.07.2015, 14:06:31
Quote from: Veikko on 03.07.2015, 14:00:56
Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa.
Odotan henkeä pidätellen, että persujen puoluekoneisto ottaa asiasta kopin, ja rupeaa teettämään vastapainoksi omia kyselyitään, ja käyttää niiden tuloksia aktiivisesti politiikassa.
Luullakseni näin on tehty jo ainakin kerran? Voi kuitenkin olla, että muistan väärin.
Eikös tälläinen ollut ennen vaaleja ja silloin lähes kaikki olisivat valmiita säästämään kehitysavusta vai muistanko
väärin. Vai onko nyt niin että joka neljäs säästäisi kehitysavussa ja 3/4 lakkauttaisi kokonaan.
Quote from: Veikko on 03.07.2015, 14:00:56
Tutkimus tehdään toimeksiantajan ehdoilla juuri sellaiseksi kuin toimeksiantaja sen haluaa. Johdattelevien, hämäävien ja suoranaisten nollakysymysten tuottamia haluttuja vastauksia myöten. Harkittujen vastausten saamiseen vaadittavaa asiaa koskevaa todenperäistä informaatiota ei tietenkään anneta kyselyssä myöskään.
Mitä siellä sitten kysytään? Näinkö: Et kai vain halua kovettaa sydäntäsi ja käyttäytyä kuten muukalaisvihamieliset persut ja olla auttamatta viattomia kärsiviä lapsia vaaleanpunaisessa mekossa?
Taas oli yleradioon raahattu joku kepan akka ruikuttamaan aamulla. Toimittelijatädin kanssa yhdessä päiviteltiin, kun rahat eivät enää kilahdakaan tilille kuin manulle illallinen. "Voi voi voi. Ai ai ai. Mihin kylään ei nyt saada apua", kepalainen surkutteli ja toki muisti mainita, että hävettää taas olla suomalainen.
Sitten täti itku kurkussa suorastaan yllytti kansalaisia barrikadeille, koska "kyllä ainakin siihen nollaseiskaan pitäisi päästä, koska muutkin". Tässä vaiheessa hän nosti esimerkiksi fascistisen Tanskan, mikä sekin antaa niin paljon enemmän kuin Hölmölä tehdyistä leikkauspäätöksistäkin huolimatta.
Vahingossakaan ei kepalaiselle tullut mieleen mainita, että Humanitäärinen Suurvalta, mutta myös Tanska käyttää merkittävän osan kehitysapuun tarkoitetuista varoista taikaseinän täyttämiseen omissa maissaan notkuville haittatulijoille. Olen jostain lukenut, että jopa viidennes kehitysapurahoista kuluu tähän tarkoitukseen.
Kun näitä linjavetoja vedetään, niin olisi ihan mukava saada välillä kuulla näkemyksiä myös niiltä, jotka pitävät leikkauksia perusteltuina.
Huhuu ylen toimittelijat! Teidän ohjelmatoimintanne ja sisältöjen eettisissä ohjeissa muistaakseni taidetaan mainita ohimennen sellainen sana kuin tasapuolisuus.
"Edistämme moniarvoista yhteiskunnallista keskustelua ja vuorovaikutusta. Ohjelmiemme tulee monipuolisesti kuvastaa eri näkemyksiä. Asetamme tasapuolisuuden tavoitteeksi ohjelma- ja sisältötuotannossamme kokonaisuudessaan sekä myös yksittäisissä ohjelmissa, mutta jos se ei ole mahdollista yksittäisen ohjelman kohdalla, huolehdimme siitä, että tasapuolisuus tulee toteutetuksi samankaltaisissa ohjelmissa kohtuullisen ajan kuluessa."
Minä leikkaisin punkkareiden hiusväreistä.
Quote from: Isäntä ja loinen on 03.07.2015, 12:05:32
QuoteNuorista jopa 95 prosenttia suhtautuu myönteisesti kehitysavun antamiseen.
Perkele. Idealistinen ja raha-asioista mitään ymmärtämätön nuoriso on tukevasti vihervasemmiston talutusnuorassa. Muutenkin olen syvästi pettynyt tämän kyselyn tuottamiin tuloksiin. Enemmistö suomalaisista ei selvästikään hahmota, millaisista summista tässä puhutaan, mistä nuo rahat ovat pois ja kuinka haitallisesta puuhastelusta nykymuotoisessa kehitysyhteistyössä ylipäätään on kyse.
Nuoret, jotka eivät ole vielä oppineet ajattelemaan itse, ovat aika paskassa tilanteessa. Aikuiset, jotka poliittisia näkemyksiään mitenkään koulumaailmassa esille tuovat, ovat aina vihervasemmistoa ja luonnollisesti tuo ns. parempiin oppilaisiin tarttuu. Ei mielestäni mitenkään yllättävää, että erinäisten painotusten seurauksena, jengi on aivopesty. Sen lisäksi niitä erikoispäiviä tyyliin "kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia" oli useampi vuodessa. Ja mamuiluun liittyvät aiheet oli tasoa 2 kertaa yleisempiä kuin muut aiheet yhteensä. Erinäiset taksvärkki päivät, joissa rahat lähti poikkeuksetta Afrikkaan pitänee lisätä listaan. Haen lähinnä sitä, että meidän nuoret on jatkuvassa mamuilu pommituksessa koko koulutuksensa läpi ja yllättävää olisi, jos se ei tarttuisi nuoriin.
Quote from: rähmis on 03.07.2015, 16:33:03
Taas oli yleradioon raahattu joku kepan akka ruikuttamaan aamulla. Toimittelijatädin kanssa yhdessä päiviteltiin, kun rahat eivät enää kilahdakaan tilille kuin manulle illallinen. "Voi voi voi. Ai ai ai. Mihin kylään ei nyt saada apua", kepalainen surkutteli ja toki muisti mainita, että hävettää taas olla suomalainen.
Tänään, eilen , sitä edellisenä päivänä, ja tietenkin myös huomenna ja ylihuomenna täyttyvät ainakin YLE Puheen studiot jengillä joka elää aivan omassa maailmassaan. Heille on itsestään selvää että suomalaisten täytyy maksaa Ugandan lasten koulunkäynti, kuten myös Sambian, Ylä-Voltan, ja kaikkien muidenkin joissa ei vielä ole ilmaista peruskoulua. Elämmehän samalla maapallolla.
Miten voikin aikuisten(?) ihmisten talouden hahmottamiskyky olla niin pihalla kuin se näillä 'kepalaisilla' on. Ei voi ymmärtää.
Toivottavasti joku toimittaja edes joskus tulisi kysyneeksi näiltä 'kepalaisilta' että ovatko he henkilökohtaisesti menossa pankkiin nostamaan omiin nimiinsä lainaa, jolla saadut rahat sitten lahjoitetaan Ugandan alakoululaisille.... tiedä vaikka nämä pilvissäleijailijat tekisivät senkin.
Ainakin Suomi valtiona menettelee juuri noin!
Kaikki riippuu kysymyksenasettelusta.
"Leikkaisitko mieluummin kehitysavusta 20 % vai kasvattaisit peruskoulujen luokkakoon 25:stä 30:een" (toim. huom. esimerkinomainen, en tiedä oikeita lukuja).
Vieläkö kehitysavun leikkausta vastustaisi 75 % vastaajista?
Quote from: op on 03.07.2015, 18:52:17
Kaikki riippuu kysymyksenasettelusta.
Tuleeko kehitysapua jatkossakin antaa korruptoituneille ja omaa kansaansa sortaville valtioille, jotka polkevat räikeästi kansalaistensa ihmisoikeuksia eivätkä pysty estämään kansalaisiaan vaeltamasta pitkin Eurooppaa kuin mustalaislaumat?
Quote from: op on 03.07.2015, 18:52:17
Kaikki riippuu kysymyksenasettelusta.
"Leikkaisitko mieluummin kehitysavusta 20 % vai kasvattaisit peruskoulujen luokkakoon 25:stä 30:een" (toim. huom. esimerkinomainen, en tiedä oikeita lukuja).
Vieläkö kehitysavun leikkausta vastustaisi 75 % vastaajista?
Tiedostavat vihervasemmistolaiset haistattelesivat haastattelun tekijälle, koska ei kehitysapu oo meiltä pois ja joka muuta väittää on pölhöpopulisti.
Miksi ne eivät kysy sitä paljonko itse kukin antaisi kehitysapuun omasta pussista.
Vastaajista on varmana enemmistö porukkaa joka ei ikinä ole nähnyt palkkakuittia josta ennakonpidätys selviää.
Kela ei anna verotodistusta
Quote from: disodium on 03.07.2015, 12:06:39
En luota tähän tutkimukseen. Kiva olisi tietää että missä on kyselty ja monen aikaan. Toisaalta jos tämä pitää paikkansa niin se osoittaa vaan sen että eipä tällä maalla kovin hyvää tulevaisuutta voi odottaa.
Taloustutkimuksen kysely ja siitä tiedottaminen ovat ihan tietoista sumutusta. Tähän sitten vielä päälle tiedotusvälineiden tapa uutisoida siitä painottamalla haluttuja kohtia ja haastattelemalla tiettyjä asiantuntijoita. Käytössä on muutamia hyvän tutkimustavan vastaisia kikkoja.
Esimerkiksi kyselyn mukaan suurin osa vastaajista kannattaa kehitysmäärärahojen säilyttämistä vähintään nykytasolla. Kuitenkin vastaajat arvioivat keskimäärin määrärahojen tason alakanttiin sekä euroina että bkt-prosentteina, eikä tätä oikaista kertomalla kysymyksen yhteydessä oikeaa tasoa. Ei ole oikein antaa ymmärtää, että kehitysavun tasolla on enemmistön kannatus, kun kyselyn mukaan kannatus on kuvitellulla, huomattavasti matalammalla tasolla.
Taloustutkimuksen raporteista ei enää tänä vuonna käy ilmi tarkka kysymyssetti kuten ennen. Ainakin vielä kolme vuotta sitten kysyttiin, mikä olisi Suomelle sopivana pidetty kehitysyhteistyön määrä
prosenttina bruttokansantuotteesta, kun kysymyksessä oli ensin vihjattu, että "Suomi on sitoutunut Euroopan unionin vuonna 2005 asettamaan tavoitteeseen osoittaa vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön vuoteen 2015 mennessä". Johdattelua halutun vastauksen saamiseksi jos mikä.
Yksi kikka on ollut muuttaa kehitysavun arvioituja euromääräisiä vastausvaihtoehtoja joka vuosi niin, että eri vuosia ei voida verrata keskenään ja toisaalta ohjata vastaajia valitsemaan ja jättämään valitsematta tiettyjä vaihtoehtoja. Kun viime vuonna vastausvaihtoehdot olivat ei yhtään,
17 miljoonaa euroa, 110 miljoonaa euroa, 700 miljoonaa euroa, 1,1 miljardia euroa ja 1,7 miljardia euroa, tänä vuonna ne olivat ei yhtään, 110 miljoonaa euroa, 650 miljoonaa euroa, 1 miljardi euroa, 1,7 miljardia euroa ja
2 miljardia euroa. Ihmisillä on taipumus valita monivalintatehtävissä ääripäiden keskeltä, ja vastausvaihtoehtojen keskiarvon nostaminen onkin kohottanut vastausten mediaania selvästi aiempiin vuosiin verrattuna, vaikka oikeiden vastausten määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kun vain 15 prosenttia vastaajista valitsi kuudesta ennalta annetusta euromääräisestä vaihtoehdosta (joista kuudes 0 euroa) oikean vaihtoehdon, on oletettavaa, että vieläkin harvempi vastaaja
tietää oikean tason.
Kysymyssetti on myös mahdollisesti ollut suurempi kuin mitä tiedottamisen yhteydessä julkaistaan, joten vastaajien vastauksia on voitu ohjailla vihjeillä, joista emme tiedä.
edit:
QuoteEdelleen on kuitenkin tärkeä huomata, että selvä enemmistö kansalaisista (61 prosenttia)
pitäisi kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan. Tätä peruslinjaa ei ole lamakaan muuttanut.
...
Eniten osumia, 31 prosenttia, saa arvio 650 miljoonaa euroa. Tosin uuden hallituksen
päättämien leikkauksien toteutuessa todellinen määrä onkin lähempänä tuota summaa kuin
nykyistä reilua miljardia euroa.
Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2015 (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=329460&nodeid=49643&contentlan=1&culture=fi-FI)
Eli enemmistön kannatus onkin tulevilla hallituksen leikkaamilla määrärahoilla, ei nykyisillä.
Aiemmasta kyselystä ja Taloustutkimuksen Juho Rahkosesta:
Quote from: Roope on 12.06.2013, 20:31:42
Quote from: RP on 12.06.2013, 14:26:55
Mitäpä jos kysyttäisiin montako miljoonaa olisi sopiva määrä vuotuiseksi kehitysavun määräksi?
Sellainen olisi väärin kysytty.
Quote from: Juho Rahkonen, TaloustutkimusMonissa aikaisemmissa mielipidetutkimuksissa on havaittu, että kansalaisten tiedontaso yh-
teiskunnallisista asioista ei ole demokratiateorioiden edellyttämällä tasolla. Jopa asioiden to-
dellisen suuruusluokan hahmottaminen on useimmille vaikeaa. Tämä ei välttämättä tarkoita
sitä, että demokratia olisi kriisissä tai että demokratia ei olisi tunnetuista yhteiskuntajärjestel-
mistä paras. Kysymys on pikemminkin siitä, millaisella tasolla liikutaan, kun yleisestä mielipi-
teestä haetaan tukea ja osviittaa päätöksenteolle. Tuskin voidaan kohtuudella edellyttää, että
rivikansalainen käyttäisi aikaansa ja muita resurssejaan perehtymällä kovin tarkasti erilaisiin
hallinnollisiin yksityiskohtiin – sellainen on asiantuntijoiden työtä.
Sen sijaan mielipidetutkimukset ovat parhaimmillaan, kun mitataan omantunnon ja arvojen
tasolla sitä, mitä kansalaiset pitävät tärkeänä, tavoittelemisen arvoisena. Ihminen osaa kyllä
vähäisemmilläkin yleistiedoilla ottaa perustellusti kantaa siihen, minkä hän sisimmässään ko-
kee oikeaksi ja vääräksi. Tilastollisen edustavuutensa ansiosta mielipidetutkimukset voivat
myös korjata virheellisiä olettamuksia, joita saattaa syntyä, jos seurataan vain niitä
mielipiteitä, joita tuodaan näkyvimmin ja äänekkäimmin julkisuuteen erilaisten etu- ja
painostusryhmien toimesta. Mielipidetutkijaa kiinnostaa hiljainen enemmistö, joka on usein
mielipiteissään varsin maltillinen.
Maltillinen hiljainen enemmistö on mielipidetutkijan mielestä oikeassa siitä huolimatta, että sille ei kerrota edes kyselyssä faktoja. Kyselyssä voidaan näköjään vuodesta toiseen ohjailla vastaajia ja tuloksista voidaan muokata paremmin tilaajan kantaa myötäilevä tiedote mediakäyttöön - se on mielipidemanipuloijan työtä se.
Quote from: Juho Rahkonen, Taloustutkimus
Toisaalta, kun kansalaisille kerrotaan, mikä on kehitysyhteistyöhön menevä satsaus, he suh-
tautuvat siihen varsin hyväksyvästi: virallinen tavoite (0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta)
saa enemmän kannatusta kuin se luku, joka on lähempänä tämänhetkistä toteutumaa (0,5
prosenttia).
Tämänvuotisesta raportista ei enää käy ilmi, että jo itse kysymyksessä tarjotaan oikeaksi vastaukseksi tuota 0,7 prosenttia ilmoittamalla se Suomen tavoitteeksi. Hävettääkö yhtään, Juho/Taloustutkimus? Kyllä pitäisi.
Sama vuosittainen tutkimus aiemmin:
2012-07-03 Talouskriisistä viis! Suomalaiset kannattavat kehitysapua (http://hommaforum.org/index.php/topic,72594.msg1055991.html#msg1055991)
2011-07-04 HS: Hautala: Suomi voi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen (http://hommaforum.org/index.php/topic,52584.msg721010.html#msg721010)
Quote from: Foundation on 03.07.2015, 16:54:35
Minä leikkaisin punkkareiden hiusväreistä.
Ei punkkareita ole ollut enää 30 vuoteen.
Nykyisin tosin jotkut fasistisen Systeemin puolella olevat hyödylliset idiootit luulevat olevansa punkkareita. :(
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.07.2015, 21:03:28
Quote from: Foundation on 03.07.2015, 16:54:35
Minä leikkaisin punkkareiden hiusväreistä.
Ei punkkareita ole ollut enää 30 vuoteen.
Nykyisin tosin jotkut fasistisen Systeemin puolella olevat hyödylliset idiootit luulevat olevansa punkkareita. :(
Kyllä mä Nortusen lasken aidoks punkkariks.
QuoteKyllä mä Nortusen lasken aidoks punkkariks.
Ainahan on terveitä poikkeuksia!
Puhuin yleisellä tasolla.
Terveiset Lasselle ja hatunnosto!
Quote from: Eino P. Keravalta on 03.07.2015, 21:24:28
QuoteKyllä mä Nortusen lasken aidoks punkkariks.
Ainahan on terveitä poikkeuksia!
Puhuin yleisellä tasolla.
Terveiset Lasselle ja hatunnosto!
Muuten kyllä ajanmääritys meni suht kohdilleen: siirryin punkkarista inkkariksi about kaskytvuotta sitten. 😜
Aioin tulla avautumaan aamullisesta YLEn tarjoamasta lähes itkukonsertiksi menneestä Kepan naisen vierailusta, mutta rähmis on tuossa ylempänä kertonut kaiken oleellisen. Rupesi aivan väkisin hymyilyttämään, kun Kepan nainen totesi syvän huokauksen ja naurahduksen kera "kyllä hävettää" (Suomen kehitysyhteistyömäärärahat) :roll:
En tiedä, mikä kyselyssä on nuoren määritelmä. Jos minut, jo lähempänä kolmeakymppiä kuin kahtakymmentä oleva, lasketaan vielä nuoreksi, kuulun erittäin haavoittuvaan ja suojelun tarpeessa olevaan vähemmistöön; jäljelle jäävään 5 prosenttiin! Tiedä vaikka 95 prosentin enemmistö aloittaa 5 prosenttia koskevat mielipidevainot, ja yrittävät pakkokäännyttää ajattelemaan kehitysavun olevan Jumalan lahja meille maksajille! :o
Vaan ei minulta taaskaan kysytty mitään. Olen oikein odottanut jo kauan, että tulisi vaikka puhelinkysely aihealueeseen liittyen. Saisi kuunnella, meneekö Taloustutkimuksen kyselijällä kahvi väärään kurkkuun, kun latelen kivenkovat mielipiteeni luuriin.
Sitä päivää odotellessa.
onko vielä kansalaisaloitetta aiheesta, kehitysapu vapaaehtoiseksi?
Vuoden 2017 kysely on julkaistu.
QuoteSuomalaiset haluavat edistää naisten ja tyttöjen asemaa kehitysyhteistyöllä
Suomalaisten kannatus kehitysyhteistyölle on säilynyt vahvana. Ulkoministeriön teettämän kyselyn mukaan 85 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Suomalaiset kannattavat erityisesti naisten ja tyttöjen aseman edistämistä.
Kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. Kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien määrä on nyt kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Lisäksi aiempaa useampi eli 19 prosenttia vastaajista katsoo, että kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä.
Kansalaiset antavat tukensa Suomen kehityspolitiikan ykköstavoitteelle eli tyttöjen ja naisten aseman ja oikeuksien edistämiselle. Suurin osa eli 64 prosenttia suomalaisista pitää sitä parhaana tapana vähentää globaalia eriarvoisuutta. Naisten ja tyttöjen asemaa suomalaiset edistäisivät ennen kaikkea koulutusta lisäämällä sekä poistamalla väkivallan ja hyväksikäytön.
"Maailmalla Suomi tunnetaan naisten ja tyttöjen aseman edistäjänä. Tänä vuonna olemme lisänneet tukeamme erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen. On hienoa kuulla, että suomalaiset selvästi arvostavat tätä työtä", toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.
Jos suomalaiset saisivat itse valita yhden kehitysyhteistyökohteen, naisten ja tyttöjen asiat tulisivat toisena heti koulutuksen jälkeen.
Kehitysavulla ilmastonmuutosta vastaan
Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä tehokkaana keinona maailmanlaajuisen turvallisuuden lisäämisessä. Kansalaisista entistä useampi eli 86 prosenttia näkee, että kehitysyhteistyön avulla voidaan estää pakolaiskriisien syntymistä. Myös Suomen antamaa humanitaarista apua pitää tärkeänä jopa 90 prosenttia vastaajista.
Lisäksi yli puolet suomalaisista uskoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan hillitä ilmastonmuutosta.
"Maailman ongelmat näkyvät paljon mediassa, joten ihmiset ovat niistä tietoisia. Vaikuttaa myös, että Suomessa kasvaa aiempaa kansainvälisempi sukupolvi, joka näkee, että globaaleihin ongelmiin täytyy vaikuttaa", Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi.
Tietoa tuloksista
Kysely nosti myös esiin tarpeen lisätä ja parantaa tuloksista viestimistä. Valtaosa vastaajista arvioi Suomen kehitysyhteistyön olevan tehokasta ja tuloksellista, mutta osuus on hieman laskenut viime vuosina.
"Tarve on tiedostettu ministeriössä. Suomi100-vuoden kunniaksi julkaisemme verkkosivuilla 100 kehitystulosta ja ensi vuonna tuotetaan tuloksia laajemmin summaava tulosraportti", ministeri Mykkänen kertoo.
Käyntihaastatteluina toteutettuun tutkimukseen osallistui toukokuun aikana 1007 suomalaista. Tutkimus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä vuosittain vuodesta 2002 lähtien.
Poimintoja tuloksista:
- Kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä pitää 85 % (2016: 84%)
- Suomen kehitysyhteistyötä tehokkaana ja tuloksellisena pitää 61 % (2016: 61 %)
- Entistä useampi eli 19 % (2016: 14 %) pitää kehitysyhteistyötä ratkaisevana kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä
- Jos suomalaiset saisivat valita yhden kehitysyhteistyökohteen, kärkeen nousisivat koulutus (16 %), naisten ja tyttöjen asiat (15 %) sekä Afrikka (14 %)
- Kansalaisista 86 % prosenttia ajattelee, että kehitysyhteistyön avulla voidaan estää pakolaiskriisien syntymistä (2016: 80 %)
Ulkoministeriö (http://formin.fi/Public/default.aspx?contentid=363867&contentlan=1&culture=fi-FI) 29.6.2017
Mielipiteet kehitysyhteistyöstä tutkimusraportti 2017 (http://formin.fi/public/download.aspx?ID=169484&GUID=%7BCB626934-CD54-4F64-9821-73289DF4662E%7D) (pdf, 57 sivua)
Tiedotteen mukaan kysely nosti myös esiin tarpeen lisätä viestintää kehitysyhteistyön tuloksista. Silloin kannattaisi puuttua vallitseviin harhakäsityksiin kehitysavun vaikutuksesta esimerkiksi pakolaiskriisien syntymiseen ja ilmastonmuutoksen estämiseen. Näin ei tietenkään tule tapahtumaan.
Quote
Entistä useampi kansalainen (23 prosenttia) olisi valmis lisäämään Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja.
Vastaavasti aiempaa harvempi (15 prosenttia) leikkaisi niitä. Yli puolet pitäisi määrärahat nykyisellä tasollaan.
Vuodesta toiseen prosenttiosuudet ovat suunnilleen samoja. Ylivoimainen enemmistö vastaajista haluaa aina pitää tason ennallaan, oli taso mikä tahansa.
QuoteYli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysavulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Kehitysyhteistyöllä on
suomalaisten mielestä erittäin tärkeä rooli myös pakolaiskriisien ehkäisemisessä.
Yli puolet suomalaisista on sitten väärässä. Kehitysavun vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä on marginaalinen. Samoin kehitysavun rooli pakolaiskriisien ehkäisemisessä on parhaimmillaankin mitätön, ja pitemmällä tähtäimellä kehitysapu saattaa päinvastoin lisätä liikkuvuutta.
QuoteLähes kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja
sillä saadaan aikaan tuloksia. Kehitysyhteistyötä tuloksellisena pitävien osuus on
kuitenkin vähitellen laskenut vuodesta 2002, eli siitä lähtien, kun tätä kysymystä on
kysytty. Syynä saattaa olla se, että myönteisestä kehityksestä ja Suomenkin
ponnisteluista huolimatta maailma näyttäytyy etenkin uutisten valossa entistä
levottomampana, ja hätä ja kärsimys eivät ainakaan näytä vähentyneen.
Mielenkiintoinen piirre tuloksissa on se, että vaikka korkeasti koulutetut vastaajat ovat
keskimääräistä myönteisempiä kehitysyhteistyötä kohtaan, samaan aikaan he epäilevät
sen tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
Eli käsitys Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta perustuu ennen kaikkea mielikuviin. Korkeasti koulutetut pitävät eivät itsekään usko kehitysavun tehokkuuteen, mutta puolustavat sitä moraalisena aneena.
QuoteSuomalaisten tietoisuus määrärahojen suuruudesta ei juuri ole muuttunut viime vuodesta. Suuri osa suomalaisista
arvioi kehitysyhteistyön määrärahat jonkin verran pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.
Melkoista vähättelyä, kun 57 prosenttia arvioi tason alakanttiin, vaikka 20 prosenttia jätti vastaamatta. 37 prosenttia arvioi tason reilusti alle puoleen todellisesta, kun kohdalleen osui 12 prosenttia ja tason todellista korkeammaksi luuli 11 prosenttia vastaajista.
Sama ilmiö bkt-osuudesta kysyttäessä.
QuoteEntistä useampi kansalainen on nyt sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden
nostamisessa pois köyhyydestä.
Entistä useampi on väärässä, mistä voi syyttää valtamediaa ja harhaanjohtavaa tiedottamista. Ratkaiseva merkitys on ollut kaupalla, ei kehitysyhteistyöllä.
QuoteKoska harvalla kansalaisella on omakohtaista ensi käden tietoa kehitysyhteistyöstä, mielipiteet syntyvät väistämättä
mediavetoisesti. Niinpä kehitysyhteistyömielipiteiden tulkinnan kannalta on tärkeää tarkastella sitä kuvaa, jota
media – ja etenkin ulkomaanuutisointi – maailmasta meille välittää.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisten käsitys kehitysmaiden tilanteesta ja esimerkiksi YK:n
kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta on varsin synkkä – jopa negatiivisempi kuin miten asiat
todellisuudessa ovat. Tämäkin todennäköisesti vaikuttaa siihen, että kehitysyhteistyölle on kansalaisten keskuudessa
yhä enemmän tarvetta ja tilausta.
Ei puhettakaan, että ryhdyttäisiin välittämään paremmin todellisuutta vastaavaa tietoa.
Suomalaiset kannattavat erityisesti naisten ja tyttöjen aseman edistämistä.
Aika paljon fyrkkaa säästyisi jo pelkästään yhden uskonnon kieltämisellä.
Quote from: Mika on 03.07.2015, 10:54:07
Kansa on tyhmää. Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi. Täysin absurdia.
Tietääköhän suurin osa suomalaisista, että suurin osa kehitysavusta palautuu Suomeen tilauksina teollisuudellemme.
Jälleen kerran, suurella "yleisöllä" ei tunnu olevan pienintäkään käsitystä siitä, miten, mihin ja missä kyseiset varat käytetään.
Kuten ei myöskään tunnu olevan mittasuhteet, eivätkä etenkään numerot hallussa. Erittäin surullista mutta tietämättömyyden ja tyhmyyden rajakin on hyvin häilyvä.
Kehitysapu, turvapaikka- ja pakolaispolitiikka tulee niputtaa käsitteenä kolmannen maailman yhteistyöksi.
Quote from: Takinravistaja on 29.06.2017, 15:35:30
Quote from: Mika on 03.07.2015, 10:54:07
Kansa on tyhmää. Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi. Täysin absurdia.
Tietääköhän suurin osa suomalaisista, että suurin osa kehitysavusta palautuu Suomeen tilauksina teollisuudellemme.
Halvemmaksi tulisi jos valtio tekisi tilaukset suoraan Suomalaiselta teollisuudelta ja sen jälkeen tilaisi Suomalaisilta kuljetusfirmoilta rahdin Suomalaisille jätteenkäsitelylaitoksille. :roll:
Vapaaehtoinen kehitysapu olisi erittäin tervetullut uudistus. Voitaisiin lähteä siitä että kaikki veronmaksajat osallistuvat oletusarvoisesti kehitysapuun mutta verotoimiston sivulla voisi käydä irtisanoutumassa maksusta. Tuo on kuitenkin uskonnon ja omantunnonkysymys siinä kuin kirkkoonkin kuuluminen. Hintakin lienee suunnilleen samaa luokkaa veronmaksajaa kohti.
Quote from: Takinravistaja on 29.06.2017, 15:35:30
Quote from: Mika on 03.07.2015, 10:54:07
Kansa on tyhmää. Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi. Täysin absurdia.
Tietääköhän suurin osa suomalaisista, että suurin osa kehitysavusta palautuu Suomeen tilauksina teollisuudellemme.
Haluaisitko avata tätä väittämääsi jollain konkreettisella esimerkillä, tilastolla, tai jollain vastaavalla?
hmmm. siis kun somaliaan lähetetään kehitysapua ne tilaavat suomesta.... mitä?
Tämä kansakunta on pystyynk u o l l u t. :facepalm:
Tai sitten se on niin fiksua, että tietää suomalaisten tarvitsevan myös kehitysapua tällä menolla. Ja mitä enemmän sitä nyt on siis tarjolla, sitä enemmän sitä riittää myös Suomelle, kun tarve tulee. :o :roll: ;D
Ulkoministeriön vuosittain tilaama kehitysapupropagandapläjäys on taas julkaistu:
QuoteKehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kansalaisilta kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran, 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan, 7 prosenttia vähentäisi jonkin verran tai merkittävästi ja 2 prosenttia lopettaisi kokonaan.
Kansan Uutiset:
Selvä enemmistö suomalaisista korottaisi kehitysyhteistyörahoja (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4104100-selva-enemmisto-suomalaisista-korottaisi-kehitysyhteistyorahoja) 27.6.2019
Suurin osa korottaisi, koska valtamedian puskeman kehitysapupropagandan vuoksi suurin osa suomalaisista arvioi kehitysapumäärärahojen tason reippaasti alakanttiin:
Ulkoministeriö: Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2019 (https://um.fi/julkaisut/-/asset_publisher/TVOLgBmLyZvu/content/kehitysyhteistyon-mielipidemittaus-2019) 27.6.2019
Tutkimusraportti: Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä / Juho Rahkonen (https://um.fi/documents/35732/0/Mielipiteet+kehitysyhteisty%C3%B6st%C3%A4+2019.pdf/e268e7f6-17c5-11d5-7b49-6e7aad6b2236?t=1561466079282) (PowerPoint)
Taloustutkimuksen Juho Rahkonen toteaa kommenttina vain, että
"Aikaisempien vuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytetyn rahamäärän sekä sen bkt-osuuden jonkin verran alakanttiin.", mutta oikeasti arviontivirhe on julkaistun graafin perusteella niin valtava, että sitä ei sattuneesta syystä haluta valottaa tarkemmin.
Peräti
86 prosenttia tasoa arvioineista nimittäin luuli määrärahat liian pieniksi, ja heillä mediaanivirhe alaspäin oli huimat
lähes 500 miljoonaa euroa. Tämän perusteella voidaan puhua melko täydellisestä tietämättömyydestä, mutta näiden tietämättömien halukkuudesta määrärahojen korottamiseen kyllä tiedotetaan innolla ja näyttävästi.
Kysymyspatterin loppuun oli lisätty uutena kysymys, jonka johdannossa paljastetaan myös todellinen määrärahojen taso euroina ja osuutena bkt:stä, mutta vastausvaihtoehdot oli painotettu johdattelevasti bkt-osuuksiin ja 0,7 prosentin bkt-tavoitteeseen, eikä rahamääräisiin leikkauksiin ollut kuin epämääräiset vaihtoehdot "leikataan määrärahoja jonkin verran", "leikataan määrärahoja merkittävästi" ja "lopetetaan kehitysyhteistyö kokonaan". Mikään annetuista vaihtoehdoista ei vastaa esimerkiksi PS:n aiheesta tekemiä aloitteita.