Suvi Sipilä: Islam, identiteetti ja naiseuden tuottaminen ... (gradu)

[Kemolitor]

Suvi Sipilä: Islam, identiteetti ja naiseuden tuottaminen suomalaisten musliminaisten blogeissa

Tampereen yliopisto
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Pro gradu -tutkielma
Sosiologia
Toukokuu 2012

Tiivistelmä:

Islam on tänä päivänä ajankohtainen ja mielipiteitä herättävä aihe. Islam nähdään lännessä usein muuttumattomana ja yhtenäisenä kokonaisuutena, joka mielletään jollain tapaa jopa vastakkaiseksi länsimaiselle sivistykselle ja modernille elämäntavalle. Mielikuvilla islamista ja muslimeista on tänä päivänä konkreettisia seurauksia, koska islam ei ole enää kaukainen ilmiö, vaan se on tullut lähemmäksi myös suomalaisten elämää ja arkitodellisuutta. Muslimien määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti 1990-luvulta lähtien ja samaan aikaan myös islamiin kääntyneiden määrä on kasvanut. Islamiin kääntyneet joutuvat usein kokemaan epäluuloa länsimaissa, koska uskonnollisten ja etnisten rajojen ylittäminen rikkoo totuttuja tapoja. Naisten kääntyminen herättää jopa vahvempia reaktioita kuin miesten, koska sukupuolikäsitykset ovat olleet tärkeitä rakennettaessa toiseutta islamin ja lännen välille.

Tarkastelen tässä tutkielmassa islamiin aikuisiällä kääntyneiden suomalaisten naisten internetissä olevia blogeja. Aineisto koostuu kahdeksan suomalaisen musliminaisen blogikirjoituksista vuodelta 2010. Analysoin blogikirjoituksia siitä näkökulmasta, millaista naiseutta islamiin kääntyneet suomalaisnaiset tuottavat kirjoituksissaan ja miten he rakentavat musliminaisidentiteettiä yhtäältä islamilaisen ja toisaalta suomalaisen kulttuurin välimaastossa. Toinen laaja näkökulma on, millaista islamia suomalaiset musliminaiset blogikirjoitusten perusteella arkielämässään elävät ja kuinka uskonto näkyy ja vaikuttaa heidän elämäänsä. Islamin nähdään muotoutuvan naisten toiminnan kautta ja saavan omanlaisen muodon suomalaisessa kulttuurikontekstissa. Tähän liittyy läheisesti ajatus "monista islameista".

Analysoin blogikirjoituksia teemoittelun kautta. Kirjoituksista nousi esiin kolme pääteemaa, jotka ovat muslimi-identiteetin kokonaisvaltaisuus, naiseuden rakentuminen kahden kulttuurin välissä ja pukeutuminen musliminaiseuden rakentumisessa. Musliminaiseuden selkein representaatio on uskonnollinen pukeutuminen ja huivin käyttö. Suomalaiset naiset pukeutuvat uskonnon edellyttämällä tavalla, mutta antavat samalla pukeutumiselleen myös toisenlaisia merkityksiä. Peittävä pukeutuminen voidaan nähdä muun muassa vapautumisena länsimaisista ulkonäkövaatimuksista. Islamiin kääntyneet naiset kokevat uskonnollisen identiteetin ensisijaiseksi ja islam vaikuttaa elämän kaikkiin osa-alueisiin. Kääntyneet pyrkivät myös löytämään tärkeiksi kokemilleen asioille ja arvoille hyväksyttävät perustelut islamista, vaikka nämä asiat eivät lähtökohtaisesti kuuluisi islamin piiriin. Toisin sanoen kääntyneet eivät katso sellaisten asioiden, jotka ymmärretään epäoikeudenmukaisiksi kuuluvan islamin piiriin ja vastaavasti hyvinä pidetyt asiat hyväksytään "omaan islamiin" kuuluviksi. Vaikka islam nähdään blogikirjoituksissa lähtökohtaisesti muuttumattomana, eivät islamin eletyt muodot ole kuitenkaan immuuneja sille kulttuurikontekstille, jossa sitä eletään.

Kaksi muuta suomalaisia islamiin kääntyneitä naisia käsittelevää gradua:
Aulikki Lehtinen: Islamilainen feminismi muslimiyhteisössä
Anne Haataja: Suomalaiset muslimisiskot


Luku 1. Johdanto s. 1 - 5

s. 1: Tarkastelen tässä tutkielmassa islamiin aikuisiällä kääntyneiden suomalaisten naisten internetissä olevia blogeja eli nettipäiväkirjoja. Aineisto koostuu kahdeksan suomalaisen islamiin kääntyneen naisen blogikirjoituksista vuodelta 2010.

Analysoin blogikirjoituksia siitä näkökulmasta, millaista naiseutta islamiin kääntyneet suomalaisnaiset tuottavat kirjoituksissaan ja miten he rakentavat musliminaisidentiteettiään yhtäältä islamilaisen ja toisaalta suomalaisen kulttuurin välimaastossa. Tarkastelen suomalaisten musliminaisten tekstejä siis siitä näkökulmasta, millaisia asioita ja merkityksiä he liittävät musliminaisidentiteettiin. Toinen laaja näkökulma on, millaista islamia suomalaiset musliminaiset blogikirjoitusten perusteella arkielämässään elävät ja kuinka uusi uskonto näkyy ja vaikuttaa heidän elämässään.

s. 2: En lähtökohtaisesti keskity tutkielmassani niihin syihin ja motiiveihin, joiden takia suomalaiset naiset ovat kääntyneet islamin uskoon, vaikka sivuankin aihetta siinä määrin kuin aineisto sen mahdollistaa.

Yleisesti on hyväksytty, että kristinuskon ja juutalaisuuden teologian tulee muuttua ajan kuluessa, mutta silti ei-muslimien on vaikea hyväksyä, että myös islamin käsitykset voivat olla muutoksen tilassa.

Ei kai mistään hyväksymisestä ole kyse vaan siitä, ettei ainakaan julkisuudessa ole kerrottu minkäänlaisia merkkejä muutoksen tilasta islamissa.

Ihmisten negatiivisiin asenteisiin islamia kohtaan vaikuttavat muun muassa tiedotusvälineet, terrorismi, muslimimaahanmuuttajat ja mielikuvat naisen alistetusta asemasta islamin piirissä. Tiedotusvälineiden välittämä ja ylläpitämä kuva islamista on yleensä varsin negatiivinen, koska niissä keskitytään usein yksipuolisesti vain ongelmiin ja väkivaltaan.

s. 3: Oma kiinnostukseni islamia ja Lähi-itää kohtaan johti työharjoitteluun Syyriassa vuonna 2005. Syyriassa ollessani omat osin tiedostamattomat mielikuvat ja käsitykset islamista, muslimeista ja Lähi-idästä muuttuivat täysin. Jo islamin monimuotoisuuden ja erilaisten muslimina elämisen tapojen kirjo pakotti tarkastelemaan asioita uudesta näkökulmasta.

s. 4: Gradua miettiessäni tuntui luonnolliselta valita aihe, joka liittyi jollain tapaa islamiin ja päädyin lopulta tarkastelemaan islamia lännessä. Aiheessa kiehtoi alun perin islamiin kääntymisen syyt ja seuraukset kääntyneiden elämässä. Ensisijainen kiinnostuksen kohteeni oli kuitenkin, minkälainen on se islam, johon ihmiset kääntyvät lännessä. Muslimimaissa ihmiset syntyvät tietynlaiseen "paikalliseen islamiin" ja kulttuuriin, jossa islamilaisen elämäntavan voi nähdä koostuvan sekä uskonnosta että kulttuurin mukaisista perinteisistä käytännöistä.

Luku 2. Islam s. 6 - 20

s. 6: Tarkastelen islamia aluksi uskontona ja oppina. Naisen asemaa islamissa käsittelen lähinnä uskonnollisten lähteiden näkökulmasta enkä niinkään muslimimaiden moninaisten käytäntöjen kautta.

Aika omituinen ratkaisu. Eikö uskonto juuri muodosta sitä harjoittavista ihmisistä ja heidän käytännöistään.

s. 6: Islam on hyvin kokonaisvaltainen uskonto, jonka säädökset kattavat koko ihmisen elämänkirjon. Näiden uskonnollisten säädösten ja velvollisuuksien ymmärtäminen on olennainen tekijä tarkasteltaessa suomalaisia islamiin kääntyneitä, jotka pyrkivät elämään elämäänsä mahdollisimman oikeaoppisesti uskonnon määräävällä tavalla.

s. 7: Jokaisen muslimin tulisi noudattaa profeetan esikuvallista elämäntapaa myös omassa elämässään. Koraanin teksti on hyvin väljää ja siinä on yksityiskohtaisia määräyksiä vain lähinnä koskien perhe-, rituaali- ja perintölainsäädäntöä. Niinpä Koraanin tekstin ymmärtäminen ja tulkitseminen on sidoksissa sunnaan ja hadithit antavat hyvinkin tarkkoja ja yksityiskohtaisia vastauksia arkielämän kysymyksiin.

No, sitten kirjoittaja toteaakin naisen asemasta:

s. 9: Käsitteet musliminainen tai islamilainen nainen ovat vain yleiskäsitteitä, jotka irrottavat naisen aseman sen historiallisista ja sosiaalisista yhteyksistä ja asettavat sen ideaalin tasolle, jota tulee käsitellä osana ideologiaa. Osana uskonnollista diskurssia islamilainen nainen liittyy maailmanlaajuisen islamilaisen yhteisön, umman, ideaaliin. Islamilaiset naiskuvat ja ihanteet eivät toteudu sellaisenaan musliminaisten arjessa, vaan ne ovat vuorovaikutuksessa käytäntöihin, muokkaavat niitä ja muokkaantuvat itsekin prosessissa. Tarkastelemalla pelkästään islamin ihanteellisia naiskuvia ei voida sanoa vielä paljoakaan musliminaisten elämästä.

s. 10: Islamin opetusten mukaan naiset ja miehet ovat periaatteessa tasaarvoisia ja uskonnon määräykset kuuluvat kummallekin. Eri sukupuolet ovat kuitenkin erilaisia rakenteeltaan ja lahjoiltaan, josta johtuu heidän erilaiset tehtävät ja velvollisuudet. Tästä johtuen tasa-arvon käsitteen sisältö on islamissa verrattain erilainen verrattuna länsimaiseen ajatteluun.

Islamin mukaan avioliiton keskeisiä perusteita on sen tuoma seksuaalisuuden säätely, sillä islam ei hyväksy esiaviollisia eikä avioliiton ulkopuolisia suhteita.

Tässä yhteydessä tulee aina mieleen, että mitenkä sitten raiskaamiset, lasketaanko ne esiavioillisiksi suhteiksi.

s. 11: Islamin mukaan äiteys on naisen tärkein rooli. Kotia pidetään islamissa keskeisenä yhteiskunnan pilarina ja naisen tehtäviä kotona ja perheen parissa pidetään ensisijaisen tärkeinä. Islamilaisissa yhteiskunnissa äiti on merkittävässä asemassa ja lapsia, etenkin poikia, arvostetaan suuresti.

Saman asian voi myös sanoa näin: islamilaisissa yhteiskunnissa tyttöjä arvostetaan paljon vähemmän kuin poikia.

s. 12: Naisen tehtävä äitinä on välittää nämä sukupuoliroolit ja islamin arvomaailma seuraavalle sukupolvelle, jotta yhteiskunnan hengellinen ja moraalinen taso säilyy.

s. 14: 1980-luvulla Egyptissä useat naiset päätyivät itse käyttämään huivia, koska he kokivat sen toimivaksi keinoksi välttää miesten epätoivottua huomiota ja häirintää julkisilla paikoilla sekä puolustautumaan paremmin tällaista häirintää vastaan silloin, kun sitä tapahtui huivista huolimatta.

Minä en kykene ymmärtämään, miten huivin pitäminen voi suojata seksuaaliselta häirinnältä tai vaikkapa raiskauksilta, mutta kyseessä on ilmeisesti islamiin liittyvä juttu, jota vääräuskoinen ei voikaan ymmärtää.

Vaikka Euroopassa on pitkään ollut muslimivähemmistöjä, on muslimien läsnäoloon alettu kiinnittää huomiota vasta viime vuosikymmeninä heidän määrän lisäännyttyä selvästi ja islamin politisoiduttua ja tultua näkyvämmäksi. Alun perin Euroopassa asuvien muslimien uskottiin pikku hiljaa sulautuvan valtaväestöön ja -kulttuuriin ja heidän suhteensa islamiin sen myötä heikkenevän. Nimenomaan avioliitot muslimien ja ei-muslimien välillä nähtiin avaintekijäksi muslimien "eurooppalaistumisessa". Nämä näkemykset eivät ole kuitenkaan toteutuneet. Sen sijaan muslimien ja ei-muslimien erot ovat korostuneet. Euroopassa asuvat muslimit ovat kokeneet vaikeaksi islamin sääntöjen mukaan elämisen käytännön tasolla ja lisäksi he kuuluvat vähemmistöön, jonka edustajat nähdään usein vieraina, erilaisina tai jopa fundamentalistisina ja fanaattisina.

Miten jossakin vaiheessa on voitu ajatella, että avioliitot muslimien ja ei-muslimien välillä olisivat joku "avaintekijä", kun kerran musliminaisen on kiellettyä mennä naimisiin ei-muslimin kanssa.

s. 15: Vasta 1980-luvulla Suomeen alkoi saapua merkittävästi enemmän muslimimaahanmuuttajia ja tuolloin alettiin vastaanottaa myös kiintiöpakolaisia eri muslimimaista. 1990-luvulle tultaessa Suomen muslimiväestö alkoikin kasvaa voimakkaasti. Suomeen saapui muun muassa kurdeja Irakista, Iranista ja Turkista sekä shiiamuslimeja Iranista ja Irakista. Lisäksi pakolaisia tuli Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta. Suomen suurimmat muslimiryhmät ovat tällä hetkellä somalialaiset, arabit, kurdit, Kosovon albaanit ja turkkilaiset, joista eniten julkisuudessa ovat olleet somalialaiset.

Suomalaisten muslimien määrä on siis kasvanut nopeasti 1990-luvulta lähtien. 1980-luvun lopussa Suomessa oli muutamia tuhansia muslimeja, mutta vuonna 2006 heitä on arvioitu olleen vähintään 40 000. Suurin osa Suomen muslimeista asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Muslimien määrän lisääntyessä on myös uskonnollisten yhdyskuntien määrä kasvanut. Varsinaisten islamilaisten yhdyskuntien määrä on tällä hetkellä noin 25 ja moskeijoita Suomessa on noin 40. Muslimien määrä on kasvanut maahanmuuttajien lisäksi myös islamiin kääntyneiden suomalaisten myötä. Suomalaisten kääntyneiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida. Tuomas Martikaisen mukaan arviot ovat yleensä perustuneet islamilaisissa järjestöissä aktiivisesti toimineen Isra Lehtisen näkemykseen, jonka mukaan muslimikäännynnäisiä oli Suomessa vuonna 2007 noin 800-1000 henkeä. Näistä suurin osa, noin 70 prosenttia, oli naisia.

s. 19: Lisäksi musliminaiset niin Lähi-idässä kuin länsimaissakin ovat osoittaneet vääriksi yleistävät käsitykset hunnutetuista, mykistä musliminaisista.

Muutama esimerkki olisi ollut tässä ihan hyvä mainita.

Lisäksi vaikkapa kristittyjen elämä ei välttämättä poikkea suuresti saman alueen muslimien elämästä arabimaissa.

Ei varmastikaan, koska arabimaissa kristittyjen on pakko noudattaa muslimien määräämiä pukeutumiskoodeja ynnä muita käyttäytymissääntöjä.

Muslimisiirtolaiset tulevat usein sodan ja köyhyyden keskeltä ja monet ovat heikosti koulutettuja ja ymmärtävät islamin traditionaalisella tavalla.

Tarkoittaa kai sitä, että meille tulee tuon perusteella niitä kaikkein pahimpia änkyrämuslimeja.


Luku 3. Aikaisempi tutkimus s. 21 - 26

s. 26: Sen lisäksi, että uskontoa ei tule nähdä naisten elämän ainoana selittäjänä, ei myöskään sukupuolta tule nähdä liian vahvana yhteisenä nimittäjänä. Naisten tarkastelua yhtenä yhtenäisenä ryhmänä on kritisoitu erityisesti kolmannen maailman naisia käsittelevien tutkimusten kohdalla.

Luku 4. Teoreettisia lähtökohtia s. 27 - 38

s. 27: Blogeista käy ilmi, että internet on keskeisessä asemassa etsittäessä tietoa islamista ja blogin pitäminen on erittäin tärkeää islamiin kääntyneille etenkin silloin, kun virtuaalimaailman ulkopuolella ei ole tarpeeksi muslimikontakteja.

Uudemmassa feministisessä teoriassa puolestaan korostetaan sukupuolen merkitystä kääntymisprosessissa ja kääntymisen mahdollisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia naisten elämään ja toimijuuteen. Feministinen näkökulma nousee esiin myös suomalaisten musliminaisten blogeissa. Naiset kokevat uskonnollisen muutoksen ensisijaisesti nimenomaan positiivisena ja "voimaannuttavana" kokemuksena.

Yksi myös suomalaisia naisia islamissa kiehtova piirre on nimenomaan sen kokonaisvaltaisuus. Islamin koetaan järjestävän ja rytmittävän elämän uudella mielekkäällä tavalla.

s. 28: Rituaaliteoriassa rituaalien nähdään olevan luontaisia subjektiviteetin ja yhteisön rakentumisessa. Tällaisia rituaaleja islamissa ovat esimerkiksi paastoaminen ramadanin aikaan ja uskonnollinen pukeutuminen. Myös uskonnon symbolijärjestelmät voivat olla merkityksellisiä kääntyneelle.

s. 31: Islamiin kääntyneet eivät usein itsekään näe kääntymisensä tapahtuneen tiettynä intensiivisten tunteiden hetkenä, vaan kokevat sen olevan tulos pitkään jatkuneesta islamiin liittyvien tekstien lukemisesta, muslimiystävien kanssa keskustelemisesta ja vierailuista muslimimaissa.

Tutkimusten mukaan monet muslimiksi kääntyneet ovat korkealle koulutettuja niin Pohjoismaissa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Toisin kuin kristinuskon kohdalla, islamin uskoon kääntymiseen liittyy harvoin yliluonnollisia kokemuksia ja suuria tunteita. Islamiin kääntyminen näyttää pikemminkin olevan siis älyllinen prosessi, jossa ihminen on jo pitkään etsinyt, tutkinut ja pohtinut eri vaihtoehtoja. Monet kääntyneet kertovat islamin sanoman loogisuuden olleen tärkeä osa heidän kääntymispäätöstään ja islamin vastanneen heidän omia tuntemuksiaan ja ajatuksiaan parhaiten. Kääntyneet pitävät islamia loogisena ja rationaalisena uskontona, joka ei ole ristiriidassa vaan pikemminkin yhteensovitettavissa modernin tieteen kanssa ja näin ollen ainoa mahdollinen vaihtoehto valistuneelle ihmiselle.

Tästä modernista tieteestä ja islamista tuli mieleen tällainen kuukauden vanha uutinen:

Saudiarabialainen uskonoppinut opetti yliopiston opiskelijoille, että Maa ei pyöri ympäri eikä kierrä Aurinkoa.

s. 33: Kääntymisprosessin toista vaihetta Roald kuvaa "pettymykseksi", koska uudet säännöt ja rajoitukset alkavat aiheuttaa myös negatiivisia reaktioita ja islamin opiskelun myötä kääntyneet alkavat erottaa islamin kulttuuriset ilmaisut oikeasta "puhtaasta" islamista. Kääntyneistä tulee ajan myötä kriittisempiä syntymuslimeja kohtaan, jotka eivät usein eläkään ylevien islamilaisten ajatusten mukaisesti ja tähän tilanteeseen pettyneinä jotkut kääntyneet vieraantuvat kauemmas islamista tässä vaiheessa.

s.34: Sukupuoli ei muodostu yhtenäisesti ja johdonmukaisesti eri historiallisissa ympäristöissä, vaan se risteää myös muiden diskursiivisesti muodostuneiden mahdollisten identiteettien kanssa. Kyse on monimutkaisista erojen verkostosta, jota muovaavat muun muassa rodulliset, yhteiskunnalliset, etniset, kulttuuriset ja seksuaaliset erot ja identiteetit.

Huh huh, minä olen naivisti kuvitellut, että sukupuoli muodostuu syntyessä (tai oikeastaan jo ennen syntymää) ja että jotkut sukupuoltaan sitten muuttelevat lääketieteellisillä toimenpiteillä.

s. 35: Käsite nainen ei viittaa yhteen yhteiseen identiteettiin eikä se ole niiden yhteisesti hyväksymä merkki, joita se väittää kuvaavansa ja edustavansa. Käsite nainen on ennemminkin nimeäminen, luokka ja kategoria, johon asetutaan tai asetetaan.

Luku 5. Aineisto ja menetelmät s. 39 - 48

s. 39: Aineistoni koostuu kahdeksasta suomalaisen musliminaisen pitämästä blogista.

s. 41: Islamilaisesta internet-yhteisöstä voidaan käyttää myös nimitystä virtuaaliumma, joka kuvaa hyvin internetin ominaispiirteitä ja muslimien omaa yhteisö-käsitettä. Perinteisessä mielessä umma on lähtökohtaisesti valtion rajat ylittävä kaikkien muslimien yhteinen sosiaalinen rakenne. Virtuaaliumma antaa muslimeille mahdollisuuden olla olemassa muslimina ja kuulua islamilaiseen yhteisöön.

s. 42: Internet ja blogit puolestaan tarjoavat kääntyneille mahdollisuuden kertoa tarinansa omilla sanoillaan ilman keskeytyksiä ja kysymyksiä. Itseilmaisu internetissä on lähtökohtaisesti vapaa ja rajoittamaton tapa luoda ja ilmaista uusia identiteettejä.

s. 44: Aineiston blogeista seitsemän on kirjoitettu suomeksi ja nämä kaikki bloggaajat myös asuvat Suomessa. Yksi nainen sen sijaan asuu Lähi-idässä ja kirjoittaa blogiaan englanniksi. Blogien pitäjistä nuorimmat ovat hieman alle kaksikymmenvuotiaita ja vanhimmat lähempänä viittäkymmentä ikävuotta. Suurin osa blogin pitäjistä ei kerro suoraan ikäänsä, mutta se käy kuitenkin suurin piirtein kirjoituksista ilmi. Kahdeksasta kirjoittajasta kolme opiskelee tai on valmistunut yliopistosta ja kaksi on terveydenhoitoalalla. Lisäksi yksi nainen käy töissä, mutta ei mainitse alaansa. Kaksi kirjoittajaa on luultavimmin kotiäitejä, mutta asia ei käy kuitenkaan täysin tyhjentävästi kirjoituksista ilmi. Kuusi bloginpitäjää on naimisissa ulkomailta kotoisin olevan muslimimiehen kanssa, yksi on naimaton ja yhden kirjoittajan teksteistä tämä seikka ei käy ilmi. Blogin pitäjistä kaksi on ollut muslimeja jo lähemmäs 20 vuotta ja viisi on kääntynyt islamiin vasta 1-4 vuotta sitten. Yhdestä blogista ei käy ilmi kuinka kauan kirjoittaja on ollut islamin uskossa.

s. 45: Olen päättänyt olla kirjaamatta tarkastelemieni blogien nettiosoitteita, koska se ei ole tutkimuksen toteuttamisen kannalta millään tavalla olennaista.

s. 47: Kartoittaessani aineistoa pyrin aluksi selvittämään niin tarkasti kuin blogiaineiston kohdalla on mahdollista kirjoittajien elinolosuhteet. Minua kiinnosti erityisesti se, kuinka kauan naiset ovat olleet muslimeja ja mahdollisesti ne syyt, tapahtumat ja elämäntilanne, jotka vaikuttivat myönteisesti islamiin kääntymiseen. Tähän liittyy läheisesti naisten perhesuhteiden selvittäminen, koska oletuksena voidaan pitää, että naimisissa olevat naiset ovat avioituneet muslimimiehen kanssa, joka on ollut vähintään yksi merkittävä tekijä kääntymispäätöksessä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena on naisten asuinpaikka, koulutus ja työtilanne.

Toiseksi tarkastelin sitä, millainen on se islam, joka blogikirjoituksista välittyy ja jota
suomalaisnaiset elävät arkielämässään. Islamin vaikutus kääntyneiden elämässä tuli esille erilaisten arkielämän asioiden uudelleenarviointina uskonnon näkökulmasta. Tällaisia asioita olivat muun muassa suhde teknologiaan ja laajemmin länsimaalaiseen elämäntapaan. Vaikka kirjoitukset eivät olisi varsinaisesti käsitelleet edes islamiin liittyviä asioita, niin uskonto oli läsnä aina tavalla tai toisella esimerkiksi arabiankielisten tervehdysten ja fraasien myötä.

Tätä en oikein ymmärtänyt. Pitääkö islamiin kääntyneen opetella arabiankielisiä tervehdyksiä ja fraaseja ollakseen hyvä muslimi, ilmeisesti pitää.

[siviilitarkkailija]

 Kiitoksia että jaksoit kahlata mokoman läpi ja löytää ydinkohdat ja puutteet. Minä en olisi. On vain todettava että kommariyliopiston kuuluukin tuottaa epäloogisia, tunteella, ei järjellä tai mittarilla mitattavia tutkimuksia. 1+1 on 2 tai 3 riippuen siitä missä yliopistossa asiaa lasketaan.

Sama tutkimus miehistä lienee sovinistisena mahdoton, varsinkin jos kehdataan liittää asiaan vielä uskonto. No Tampereella on vielä valitettavan vähän monikulttuuria niin yliopiston eri laitoksissa on varaa puuhastella oman navan tai sen aluksen ympärillä. Ajatella että kommariyliopisto nettoaa riihikuivaa rahaa tuostakin räpöstyksestä.

[Kemolitor]

Kiitoksia että jaksoit kahlata mokoman läpi ja löytää ydinkohdat ja puutteet. Minä en olisi. On vain todettava että kommariyliopiston kuuluukin tuottaa epäloogisia, tunteella, ei järjellä tai mittarilla mitattavia tutkimuksia. 1+1 on 2 tai 3 riippuen siitä missä yliopistossa asiaa lasketaan.

Oikeastaan ydinkohtia (ja ainakin kiinnostavimpia kohtia) tässä on gradussa (kuten niin monessa muussakin) ovat haastattelut, tai tässä tapauksessa blogitekstien analyysit ja lainaukset. Työstän loppugradusta yhteenvedon huomiseksi.

Teoriapuoli islamiin liittyvissä opinnäytetöissä on oikeastaan aika pirullinen juttu tehtäväksi. Jaakko Hämeen-Anttila melkein aina on lähteenä, kun gradussa jotakin islamiin liittyvää käsitellään, jälki on tietysti sitten sen mukaista. Mutta kuinkahan paljon oikeastaan löytyy muita suomenkielisiä, gradun teoriaosuuden lähteiksi kelpaavia, islamia käsitteleviä kirjoja? Mutta toisaalta jos graduntekijä huomaa vaikkapa uutisissa ristiriitaisuuksia lähteisiinsä nähden, niin tuskinpa on kiellettyä miettiä olisiko lähteissä jotakin vikaa.

Olisi kyllä ihan mukava, jos joku graduntekijä pysähtyisi miettimään, että miksi muslimeista tai vaikkapa somaleista tiedotusvälineissä tulee aika negatiivinen kuva, olisiko edes teoriassa mahdollista, että vika ei olisikaan tiedotusvälineissä.

[Tuffa]

Kiitoksia että jaksoit kahlata mokoman läpi ja löytää ydinkohdat ja puutteet. Minä en olisi. On vain todettava että kommariyliopiston kuuluukin tuottaa epäloogisia, tunteella, ei järjellä tai mittarilla mitattavia tutkimuksia. 1+1 on 2 tai 3 riippuen siitä missä yliopistossa asiaa lasketaan.

Oikeastaan ydinkohtia (ja ainakin kiinnostavimpia kohtia) tässä on gradussa (kuten niin monessa muussakin) ovat haastattelut, tai tässä tapauksessa blogitekstien analyysit ja lainaukset. Työstän loppugradusta yhteenvedon huomiseksi.

Teoriapuoli islamiin liittyvissä opinnäytetöissä on oikeastaan aika pirullinen juttu tehtäväksi. Jaakko Hämeen-Anttila melkein aina on lähteenä, kun gradussa jotakin islamiin liittyvää käsitellään, jälki on tietysti sitten sen mukaista. Mutta kuinkahan paljon oikeastaan löytyy muita suomenkielisiä, gradun teoriaosuuden lähteiksi kelpaavia, islamia käsitteleviä kirjoja? Mutta toisaalta jos graduntekijä huomaa vaikkapa uutisissa ristiriitaisuuksia lähteisiinsä nähden, niin tuskinpa on kiellettyä miettiä olisiko lähteissä jotakin vikaa.

Olisi kyllä ihan mukava, jos joku graduntekijä pysähtyisi miettimään, että miksi muslimeista tai vaikkapa somaleista tiedotusvälineissä tulee aika negatiivinen kuva, olisiko edes teoriassa mahdollista, että vika ei olisikaan tiedotusvälineissä.

Boldaamani on täysin mahdotonta, ei muslimi itse voi olla väärässä, vaan kaikki murheet tulee aina ulkopuoleta.

[Kemolitor]

Luku 6. Muslimi-identiteetin kokonaisvaltaisuus s. 49 - 62

s. 49: Länsimaissa monen on vaikea ymmärtää islamiin kääntyneiden päätöstä juuri islamin kokonaisvaltaisuuden vuoksi. Kääntyneiden lähipiirin on usein vaikea käsittää, miksi kääntynyt haluaa vapaaehtoisesti rajoittaa omaa elämäänsä ja tehdä siitä monin verroin hankalampaa. Kääntyneet itse kuitenkin kokevat islamin kokonaisvaltaisuuden päinvastoin helpottavan elämää ja antavan elämälle uudenlaisen merkityksen. Juuri islamin kokonaisvaltaisuus on monille yksi tärkeimmistä kääntymisen syistä.

Minusta tuo on aivan ymmärrettävää. On paljon helpompi elää, jos ei tarvitse itse tehdä kaikenlaisia valintoja, vaan joku korkeampi voima tekee nämä valinnat omasta puolesta.

"Islam kattaa koko elämän, se yhdistää uskon ja arjen toisistaan erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Siinä on jotain ikiaikaista, joka ei yritä mielistellä liikaa." (Blogi C)

Tästä kristillisiä kirkkoja juuri on syytetty, kaikkien näkemysten ymmärtämisestä, jota mielistelyksikin voisi hyvin kutsua.

Islam muun muassa rytmittää arkielämän rukousaikojen mukaan, määrittelee miten musliminaisen tulisi pukeutua ja käyttäytyä sekä antaa perheen mallin, jossa miehellä ja naisella on omat selkeät roolinsa. Islam määrittelee myös ystävyyssuhteita, harrastuksia ja jopa suhdetta teknologiaan, jota ei islamin syntyaikoina osattu vielä edes kuvitella.

s. 51: Islamia ei koeta pelkästään uskonnoksi, vaan myös laajemmin elämäntavaksi, jonka jumala on säätänyt ihmisen omaksi parhaaksi. Tämä elämäntapa on ihmiselle oikea ajasta ja paikasta riippumatta. Islam ja sen käytännöt ovat kehittyneet tiettynä historiallisena ajanjaksona, jolloin ihmisten elämä ja koko maailma oli hyvin toisenlainen kuin tänä päivänä. Tästä huolimatta islamin sanoman ei nähdä lainkaan vanhentuneen tai olevan millään tavalla sopimaton tämän päivän ihmiselle. Päinvastoin islamin oppien nähdään olevan erityisen tärkeitä juuri tässä ajassa, jossa erityisesti länsimaalaisena pidetty elämäntapa nähdään haitallisena ihmiselle.

Tässä tuleekin sitten se ristiriita, jota olen paljon ihmetellyt. Jos länsimaalainen elämäntapa on haitallinen muslimille, niin eikö muslimi vaaranna taivasosuutensa ja miehille luvatut 72 neitsyettä eläessään länsimaisessa yhteiskunnassa. Paljon helpompi olisi selvästikin muslimin elää muslimimaassa.

s. 52: "On ikävää, että itsemurhapommittajat ja muut terroristit liitetään islamiin. Voiko islam muka olla syynä kamalille teoille? Oman kokemukseni perusteella islam on rauhan uskonto. Koska olen ollut joskus "tavallinen", tiedän, miltä islam saattaa vaikuttaa ulkopuolisesta." (Blogi F)

Ei terroristeja "liitetä" islamiin vaan he itse liittävät itsensä islamiin ilmoittamalla ymmärtäneensä islamin juuri täsmälleen oikein.

s. 53: Mielenkiintoinen seikka islamiin kääntyneiden ajattelussa on arabian kielen sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden kulttuurin ja elämäntavan liittäminen osaksi islamia. Arabian kielen kohdalla tämä on loogista, koska alkuperäinen Koraani on kirjoitettu arabian kielellä.

Yhdessä blogissa erilaiset uskonnolliset fraasit ovat suomen kielellä ja muissa pääasiassa arabian kielellä, vaikka jotkut käyttävät myös sekaisin suomen- ja arabian kieltä. Tällaisia fraaseja ovat muun muassa jos jumala/luoja/Allah niin tahtoo/suo, joka on arabiaksi inshallah. Myös erilaiset arabiankieliset tervehdykset, kuten assalaamu alaykum ja wa alaykumu as-salaam, ovat yleisiä. Moni nainen sanookin opiskelevansa arabian kieltä, koska haluaa oppia rukoilemaan arabiaksi ja kokee arabian hallitsemisen jopa uskonnolliseksi velvollisuudeksi.

s. 55: "Muslimina olen iloinen, ettei islamissa ole mitään kirkkoa vastaavaa instituutiota. Kun kenelläkään ihmisellä tai järjestöllä ei ole uskonnollisesti korkeaa asemaa, ei ole myöskään paineita pitää asemaa itsellään. Oppineet voivat opettaa sitä, minkä oikeaksi ja hyväksi katsovat, ja heillä on suurempi mahdollisuus myös tuomita tekoja, joita väärinä pitävät. Heille ei ole - tai ei ainakaan pitäisi olla - tärkeää se, kuinka monta kuulijaa perjantaisin istuu heitä kuuntelemassa." (Blogi A)

Toisaalta sitten voidaan miettiä, että jos kellään ihmisellä tai järjestöllä ei ole uskonnollisesti korkeaa asemaa, niin kuka sitten kertoo, mikä on oikeaa ja mikä väärää islamia? Jos jokainen muslimi voi itse päättää toteuttavansa juuri sitä oikeata ja ainoata islamia, niin millä oikeudella hän katsoo toisten samoin ajattelevien edustavan väärää islamia.

Blogien kirjoituksista on havaittavissa, että mitä vähemmän aikaa kirjoittaja on ollut muslimi, sitä enemmän kirjoitukset käsittelevät pikku tarkasti elämistä islamin oppien mukaan niin käytännön kuin teoriankin tasolla. Samalla vasta hiljattain kääntyneet kirjoittajat ovat myös hieman eksyksissä uskontonsa kanssa. Huolta herättävät niin ulkoiset asiat, kuten pukeutuminen, arabian kielen ymmärtäminen ja rukoileminen kuin sisäisetkin uskon asiat.

s. 56: Naiset ovat periaatteessa sitä mieltä, että uskonnon harjoittamisessa kaikista tärkeintä on se, miten omistautunut ihminen on jumalalle sydämessään. Tästä huolimatta ulkoisten seikkojen oikea suorittaminen nousee blogeista huomattavan usein esille. Ikään kuin uskonnon ulkoisten vaatimusten täyttäminen muodostaisi arvoasteikon, jonka perusteella uutta muslimi-identiteettiä mitataan. Kukaan ulkopuolinen ei voi nähdä ihmisen sisäisen uskonnollisuuden tasoa, joten se täytyy näyttää ulkoisten suoritusten kautta, jotka ikään kuin symboloivat sisäistä uskonnollisuutta. Mielestäni myös tässä korostuu islamin yhteisöllinen luonne. Vaikka nainen rukoilisi yksin kotonaan, kantaa hän silti huolta rukoilun suorittamisesta oikealla tavalla islamin sääntöjen mukaisesti.

Minusta tuo ei kerro mistään yhteisöllisestä luonteesta vaan uskonnon näkemisenä erilaisten temppujen tekemisenä. Jos teet joka päivän tämän tempun ja sitten vielä tämän jutun, niin sitten olet hyvä muslimi.

"Uskallan väittää, etten ole ainoa muslimi, jolle rukoiluun liittyvät asiat ovat tuottaneet tai tuottavat edelleen jonkin verran päänvaivaa. Palasin islamiin lähes yhdeksän kuukautta sitten, mutta häpeäkseni ja suureksi synnikseni minun on myönnettävä, etten hallitse vieläkään kunnolla islamin oikeaoppista rukoilua. Tunnen siksi huonommuutta moniin muihin muslimeihin nähden." (Blogi C)

s. 57: Kääntyneitä koskevissa tutkimuksissa on todettu, että yksi tärkeä ellei jopa joskus tärkein syy islamiin kääntymiselle on sen yhteisöllisyys. Muslimien keskuudessa vallitseva yhteisöllisyys viehättää monia islamiin kääntyneitä varsinkin alkuvaiheessa, jossa he usein tuntevat olonsa yksinäiseksi tilanteessa, jossa vanhat ihmissuhteet ovat voineet päättyä tai muuttua etäisemmiksi kääntymisen seurauksena. Oma yhteiskunta nähdään usein individualistisena, jossa jokainen pitää huolen vain itsestään ja perheestään. Muslimiyhteisöön liitetään sen sijaan yhteisöllisyys ja muista ryhmän jäsenistä välittäminen laajemminkin.

Vahva yhteisöllisyys on vähän sama asia kuin erittäin vahva kansallisuusmielisyys. Se on periaatteessa hyvä asia, mutta äärimmäisenä muuttuu haitalliseksi. Omaan yhteisöön kuulumattomat nähdään helposti huonoina ihmisinä, vääräuskoina. Yhteisöllisyys koskee vain samaan kerhoon kuuluvia, samat rituaalit sääntöjen mukaan toistavia. Somaleilla ainakin väitetään olevan voimakas yhteisöllisyys. Mikä on yhteisöllisyyden vaikutus kotoutumiseen, integroitumiseen, uuteen yhteiskuntaan asettumiseen? Somalien kohdalla vahva yhteisöllisyys (mitä sillä sitten aina tarkoitetaankaan) voi olla juuri yksi selittävä tekijä sille, että he ovat kaikissa Euroopan maissa epäonnistuneet pahasti kotoutumisessaan.


Luku 7. Naiseuden rakentuminen kahden kulttuurin välissä s. 63 - 73

s. 63: Länsimaalaiset islamiin kääntyneet yleisemminkin pitävät usein omaa islamiaan ikään kuin "puhtaana" ja vapaana kulttuurisista piirteistä eivätkä siten näe sen kehittyneen länsimaalaisessa kulttuurisessa kontekstissa.

Yksi selkeä esimerkki uskonnollisen ja kääntyneen "alkuperäisen" identiteetin vuorovaikutuksesta on se, että naiset pyrkivät löytämään myös sellaisille tärkeiksi kokemilleen asioille ja arvoille perustelut islamista, jotka eivät lähtökohtaisesti kuulu islamin piiriin.

Tämä seikka nousee esille mitä erilaisten asioiden yhteydessä. Suomalaiset musliminaiset pitävät tärkeinä asioita, jotka liittyvät muun muassa tasa-arvoon, perheeseen, luontoon ja ympäristöön sekä koulutukseen ja työssäkäyntiin.

Tästä voidaan sitten johdattaa ajatus: missä on muslimikäännynnäisen hyvä asua? Jossakin muslimimaassa ei välttämättä kovin kauaa suvaittaisi naisen suusta asioita, joita täällä saa ääneen sanoa. Nuo suomalaisten musliminaisten tärkeinä pitämät asiat kuuluvat juuri heidän halveksimaansa länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin, eivät muslimimaiden arvoihin.

s. 64: Tuottaessaan ja luodessaan uudenlaista islamia kääntyneet eivät katso sellaisten asioiden, jotka ymmärretään epäoikeudenmukaiseksi ja epätasa-arvoiseksi kuuluvan islamin piiriin ja vastaavasti hyvinä ja oikeina pidetyt ajatukset ja toiminta hyväksytään islamiin kuuluvaksi. Se mitä kukin pitää oikeana ja vääränä kumpuaa kulttuurisista ja henkilökohtaisista tekijöistä. Merkityksellistä tässä on se, että käännynnäisille islam edustaa heidän hyvinä ja oikeina pitämiään asioita ja väärät asiat ovat puolestaan islamin vastaisia. Muslimikäännynnäiset muodostavat siis "omia islamilaisia traditioita" siirtämällä alkuperäisen kulttuurin traditioita islamilaiseen yhteyteen.

Ei tuollainen toiminta kovinkaan älylliseltä kuulosta, epärehelliseltä itsensä pettämiseltä pikemminkin.

s. 65: Kuitenkin suurin osa kääntyneistä hyväksyivät skandinaaviset arvot, kuten ihmisoikeudet, demokratian, tasa-arvon ja tietyt ekologiset asenteet ja siirsivät ne osaksi omaa islamiaan. Nimenomaan korkeasti koulutetut ja jo useamman vuoden islamin uskossa olleet henkilöt sisällyttivät islamiin skandinaavisia arvoja tai tarkemmin sanottuna löytävät skandinaavisille arvoille islamilaisen perustan.

Jos suurin osa maailman muslimeista ei sisällytä islamiin skandinaavisia arvoja, niin ei kai silloin voi sanoa tällaisten arvojen olevan islamin mukaisia.

s. 67: Monet näistä suomalaisten musliminaisten korostamista piirteistä, kuten älykkyys, sivistyneisyys ja itsenäisyys ovat sellaisia, joita ei kääntyneiden mielestä yleensä liitetä musliminaisiin.

"Skandinaavinen islam" sallii naisten myös toimia tavalla, joka ei olisi mahdollista naisille
muslimimaissa.

Äitiys on islamin mukaan naisen tärkein rooli ja kotia pidetään keskeisenä yhteiskunnan pilarina. Islamin äitiydelle antama arvo on yksi tekijä, jonka on nähty viehättävän länsimaalaisia naisia islamissa.

s. 69: Yksi naisista on yksinhuoltaja, mutta neljän naisen lasten isät ovat syntymuslimeja, jotka ovat kasvaneet ja eläneet muslimimaassa ja omaksuneet islamin jo lapsuudessaan. Tästäkin huolimatta vastuu lapsen kasvattamisesta muslimiksi jää äidin harteille ja suomalaiset musliminaiset näyttävät myös omaksuvan tämän roolin itsestäänselvyytenä ja luonnollisena asiana.

Aineiston naisista viisi on naimisissa ja yksi kihloissa muslimimiehen kanssa. Nämä naiset ovat kääntyneet muslimeiksi vasta tavattuaan tulevan puolisonsa. Silti kukaan heistä ei näe miehen tapaamisen olleen ainakaan merkittävin syy kääntymiselle.

s. 71: Muslimiaviomiehet ovat myös varsinaisen kääntymisen jälkeen erittäin tärkeässä roolissa. He esimerkiksi auttavat uskonnollisten rituaalien, kuten oikeaoppisen rukoilemisen opettelemisessa, selventävät uskonnollisten tekstien sanomaa ja auttavat arabian kielen opettelussa.

Aineiston suomalaiset naiset eivät yhtä lukuun ottamatta asu muslimimaassa, joten muslimiaviomiehen rooli kääntymisessä voidaan nähdä ratkaisevan tärkeäksi. Ilman kumppania saattaisi koko kääntyminen olla vaarassa epäonnistua. Tästä on esimerkkinä nainen, joka ei ole naimisissa eikä hänellä ole paljon muslimiystäviäkään, jonka takia hän on harkinnut jopa islamista luopumista.

Tässä loppui kirjoittajan rohkeus kesken. Miten muslimiaviomiehen puuttuminen voi vaarantaa kääntämisen, jos käännynnäisen tukena on muslimiyhteisön ainutlaatuinen yhteisöllisyys.

s. 72: Islamin mukaan naisen tärkein tehtävä on huolehtia perheestä ja tätä traditionaalista roolia tulisi arvostaa enemmän myös yhteiskunnan virallisella tasolla.

Massiivinen kakkamyrsky nousisi, jos joku poliitikko Suomessa sanoisi, että naisen tärkein tehtävä on huolehtia perheestä.


Luku 8. Pukeutuminen musliminaiseuden rakentumisessa s. 74 - 85

s. 74: Yksi keskeinen tekijä islamiin kääntyneiden suomalaisten naisten sukupuoli-identiteetin rakentumisessa on uskonnollinen pukeutuminen. Islamissa ei loppujen lopuksi ole kovin tiukkoja sääntöjä pukeutumisen suhteen, mutta naiset näyttävät liittävän vähintään hiukset peittävän huivin ja muun peittävän vaatetuksen käytön musliminaiseuteen kuuluvana velvollisuutena.

Poikkeuksena on yksi Lähi-idässä asuva nainen, jonka asuinmaassa uskonnon mukainen
pukeutuminen on säädetty laissa. Hän kuitenkin ilmaisee pukeutuvansa samalla tavalla peittävästi myös asuinmaansa ulkopuolella. Kirjoituksista ei myöskään ilmene, että muslimimiehen kanssa naimisissa olevat olisivat kokeneet painostusta miehensä, tämän suvun tai yleisesti suomalaisen muslimiyhteisön suunnalta pukeutumisen suhteen.

Naiset muuttivat omien sanojensa mukaan pukeutumistyyliään kääntymisen jälkeen, koska pitävät huivinkäyttöä islamiin liittyvänä uskonnollisena velvollisuutena.

s. 76: Suomalainen islamiin kääntynyt nainen on monille vielä erikoinen yhdistelmä ja huivia käyttävät naiset kiinnittävät muiden ihmisten huomion. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen piirre kulttuurissa, jossa jonkinlaisena itseisarvona pidetään yksilön oikeutta ja vapautta ilmaista persoonallisuuttaan ulkonäön ja pukeutumisen kautta ja näiden suhteen ei yleisesti ottaen ole olemassa kovin tiukkoja sääntöjä. Musliminaisten kohdalla uskonnon mukainen pukeutuminen liitetään kuitenkin niin vahvasti naisen alistamiseen, että huiviin ei kyetä suhtautumaan neutraalisti, vaan kokonainen joukko islamiin liitettyjä mielikuvia ja ennakkoluuloja käynnistyy ihmisten mielissä heidän kohdatessaan suomalaisen musliminaisen.

s. 78: Yksi toinen kirjoittaja puolestaan toteaa, että pelkän huivin käyttö ei kiinnitä liikaa negatiivista huomiota, mutta sen sijaan "kaavun" käyttö aiheuttaa jo voimakkaampia reaktioita. Ihmisten suhtautuminen musliminaisiin riippuu siis myös siitä, kuinka näkyvästi naiset "uskaltavat" kantaa uskonnollista identiteettiä kehossaan ja erottua valtaväestöstä.

Naiset, jotka ovat kerran aloittaneet huivin käytön, eivät edes harkitse siitä luopumista negatiivisten reaktioiden takia. Huivi on tärkeä osa kääntymisprosessia ja olennainen osa musliminaisidentiteetin rakentumista. Huivi ilmentää pohjimmiltaan naisten kokemaa muutosta naiseudessa.

Muutos naiseudessa tarkoittaa ilmeisesti tässä asiayhteydessä sitä, että naisen tärkein tehtävä on huolehtia perheestä.

s. 79: Blogikirjoituksissa otetaan esille myös mediassa käsiteltyjä aiheita liittyen naisen alistamiseen islamin nimissä. Nämä erilaiset naisia alistavat käytännöt liitetään yleensä kyseisen maan tai yhteisön kulttuuriin liittyväksi seikaksi, jolla ei ole mitään tekemistä oikean islamin kanssa.

Mahtavatko kyseisen maan muslimit olla aivan samaa mieltä tästä asiasta?

s. 80: Vaikka länsimaissa vallitsee laajalti käsitys musliminaisten alistamisesta pukeutumisen kautta, näkevät suomalaiset musliminaiset ruumiinsa ja siihen kohdistuvan peittävän pukeutumisen ennemminkin vastarinnan ja vapauden mahdollisuutena. Se mistä naiset kokevat tarvetta vapautua on heidän länsimaalaisena käytäntönään pitämä naisen esineellistäminen ja asettaminen seksuaalisen objektin asemaan. Puhuttaessa siis musliminaisten asemasta ja pukeutumisen vapaudesta, painottavat naiset oikeutta olla asettumatta länsimaalaisiin kauneusihanteisiin ja naisen alistamisena pitämiinsä käytäntöihin.

Aika monessa maassa musliminaisilla (tai oikeastaan kenelläkään naisella) ei ole mitään pukeutumisen vapautta, heidän puolestaan päätetään aika tarkkaan, miten pitää pukeutua. Mutta ehkä näissä maissa ei olekaan oikeaa islamia.

s. 81: Uskonnollisen kääntymisen feministisessä näkökulmassa patriarkaalisen järjestelmän nähdään hallinneen yhteiskuntaa, kulttuuria ja uskontoa lännessä. Tästä on ollut seurauksena miesten näkemysten hallitseva asema sosiaalisissa, kulttuurisissa ja taloudellisissa käytännöissä. Blogiaineiston perusteella naiset näkevät islamiin kääntymisen nimenomaan mahdollisuutena "irtautua" miesten määrittelemäksi koetusta länsimaalaisesta naiseudesta ja sen representaatioista, jotka nähdään naista alistaviksi. Peittävä pukeutuminen nähdään tällöin nimenomaan vastarinnan ja itsesuojelun välineenä miesten harjoittamaa vallankäyttöä kohtaan.

Ehkä muslimimaidenkin naiset kokevat asian noin, ehkä eivät. Huivia käyttämällä nämä käännynnäiset ehkä kokevatkin irtautuvansa miesten määrittämästä länsimaisesta naiseudesta, mutta samalla he siirtyvät miesten määrittämään musliminaiden naiseuteen. Onneksi kirjoittajakin huomaa edes vähän pohtia tätä asiaa:

Suomessa valtavirrasta poikkeava pukeutuminen ja naiseuden määrittely koetaan osoitukseksi itsenäisyydestä, rohkeudesta ja vapautumisesta valtakulttuurin vääristyneestä naiskuvasta. Mielenkiintoista olisi tietää, muuttuisivatko nämä käsitykset ja millä tavalla, jos naiset asuisivat sellaisessa muslimimaassa, jossa uskonnon mukainen pukeutuminen on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Jo yhdestä blogista, jonka pitäjä asuu Lähi-idässä, on havaittavissa kritiikkiä länsimaisen naiskuvan lisäksi myös kirjoittajan nykyisen kotimaan naisia rajoittavia käytäntöjä kohtaan. Kritiikki kohdistuu erityisesti maan viranomaisten ja konservatiivien islamin tulkintaan esimerkiksi pukeutumiskysymyksessä. Itse islamia uskontona ja oppina ei kuitenkaan kritisoida. Kirjoittaja kokee islamin mukaisen pukeutumisen olevan musliminaisen velvollisuus, mutta korostaa samalla, kuinka myös yksilöllisyys on tärkeää ja hän haluaa myös nykyisessä asuinmaassaan erottautua muista musliminaisista.

s. 83: Pukeutumiseen liitetään vaatimattomuuden ajatus eikä vaatteilla, meikeillä tai koruilla tulisi herättää muiden, etenkään vastakkaisen sukupuolen edustajien huomiota. Suomessa huivia käyttävät musliminaiset kuitenkin nimenomaan herättävät muiden ihmisten, myös miesten, huomion. Tätä ristiriitaa ei juurikaan pohdita blogikirjoituksissa, vaan naiset tulkitsevat huivin käytön olevan erottamaton osa islamia ja uutta identiteettiä. Huivin käyttö on muodostunut itseisarvoksi eikä sen käyttöä enää peilata siihen ajatukseen, että pukeutumisella olisi tarkoitus olla nimenomaan kiinnittämättä muiden huomiota.

Tämä oli kirjoittajalta hyvä huomio.

Kirjoituksissa pohditaankin vain satunnaisesti persoonallisen pukeutumisen ja musliminaiselle sopivan huomiota herättämättömän pukeutumisen yhteensovittamista. Asiassa ei kuitenkaan yleensä nähdä ristiriitaa, vaan yksilöllisyys ja islamin mukaisen pukeutumisen nähdään sopivan yhteen. Vain pari kirjoittajaa kritisoi uskonnollisen vaatetuksen ideaa suhteessa sen saamaan huomioon Suomessa.

s. 85: Suomalaiset musliminaiset näyttävät blogikirjoitusten valossa antavan pukeutumiselleen pääsääntöisesti kaksi erilaista, osin ristiriitaistakin merkitystä. Yhtäältä pukeutuminen nähdään olevan tärkeää oman uskonnon takia. Tällöin ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota niinkään pukeutumisen alkuperäiseen ideaan eli vaatimattomuuteen ja huomiota herättämättömyyteen, vaan tietyn tyyppinen pukeutuminen käsitetään musliminaiseuteen kuuluvaksi ja sitä pidetään itseisarvona. Kun musliminainen käyttää tietyt uskonnon asettamat kriteerit täyttävää vaatetusta, voi hän näiden rajojen puitteissa pyrkiä tuomaan persoonallisuuttaan esille ja erottautumaan muista. Samalla vaatetus liittyy oman tilan ja ruumiin haltuunottoon, koska uskonnon mukainen pukeutuminen on vapauttanut naiset länsimaisen kulttuurikontekstin määrittelemästä naiskuvasta. Naisten oman kokemuksen mukaan he eivät ole kritiikittömästi alistuneet muiden asettamaan naiskuvaan, vaan islamiin kääntymistä on leimannut kokonaisvaltainen naiseuden uudelleen arviointi ja omia ajatuksia parhaiten vastaavaan arvomaailmaan asettuminen.

Luku 9. Yhteenveto ja pohdintaa s. 86 - 94

s. 88: Identiteettien yhteensovittaminen näyttää suomalaisten naisten toiminnassa tapahtuvan ennen kaikkea sen kautta, että naiset pyrkivät löytämään tärkeiksi kokemilleen asioille ja arvoille hyväksyttävät perustelut islamista, vaikka nämä asiat eivät lähtökohtaisesti kuuluisi islamin piiriin. "Omaan islamiin" voidaan siis sijoittaa uusia piirteitä lähtökulttuurista ja näin uskonnollisen identiteetin ensisijaisuutta ei tarvitse kyseenalaistaa.

s. 89: Suurempana kääntymisen edistäjänä näkisin tämän aineiston perusteella avioliitot muslimimiesten kanssa, vaikka kääntyminen naisille onkin hyvin subjektiivinen kokemus eikä miestä nähdä varsinaisena syynä kääntymiselle.

Muiden muslimien merkitys on kuitenkin tärkeä onnistuneessa kääntymisessä ja naisten voidaan olettaa tarvitsevan muita muslimeja erityisesti islamiin sitoutumisen vaiheessa, jossa he opettelevat uskonnollisia traditioita ja osallistuvat rituaaleihin, kuten paastoamiseen ramadanin aikana. Rituaalien opettelemisessa myös uskonnollisen kielenkäytön omaksuminen nousi esiin selkeästi kaikissa blogeissa.

s. 90: Suurimmalla osalla naisista on myös muslimiaviomies, jolla on tärkeä rooli kääntymisen onnistumisessa. Omakohtaiset suhteet muihin muslimeihin on tärkeä tekijä, koska ilman niitä olisi vaikea nähdä ja tutustua islamiin ohi sen ankarien sääntöjen ja traditionaalisten sukupuoliroolien. Lisäksi muslimimiehen roolin tärkeys korostuu uusien uskonnollisten tapojen ja rituaalien opettelussa.

s. 91: Naiset toteuttavat musliminaiseutta esimerkiksi avioitumalla muslimimiehen kanssa, kasvattamalla lapsensa hyviksi muslimeiksi, vaalimalla ystävyyssuhteita muslimisiskojen kanssa ja pukeutumalla uskonnollisten säädösten mukaisesti. Blogien perusteella näyttää siltä, että suomalaiset musliminaiset ovat valmiita muuttamaan arkielämän käytäntöjä hyvin pitkälle uskonnon mukaisiksi.

s. 92: Naiset kokevat länsimaisen naisen esineellistämisen ja objektivisoinnin olevan seurausta miesten harjoittamasta sorrosta naisia ja heidän ruumiitaan kohtaan. Peittävä pukeutuminen nähdään tämän alistamisen vastarintana ja siitä vapautumisena.

Pukeutumiseen liitetään myös ristiriitaisia merkityksiä. Vaikka uskonnollisen pukeutumisen alkuperäinen idea on vaatimattomuus ja se, että ulkonäöllä ei saisi kiinnittää vastakkaisen sukupuolen huomiota, pyrkii osa naisista myös nimenomaan erottautumaan pukeutumisen kautta. Naiset näkevät islamin mukaisen pukeutumisen ja huivin käytön lähtökohtaisesti erottamattomana osana musliminaiseutta. Pukeutumiseen liitetään kuitenkin merkityksiä myös yksilöllisyydestä, joka voidaan nähdä läntisenä arvona ja jota jossakin toisessa yhteydessä voidaan myös kritisoida.

Kokonaisuutena ihan kiinnostava gradu, hyvin käsitelty blogeista löytyneitä asioita. Paljon rohkeampaan pohdintaan olisi aineisto kuitenkin antanut mahdollisuuksia, olisi esimerkiksi pitänyt analysoida ja selittää "skandinaavista islamia" ja "oikeaa islamia". Oikea islam on termi, jota viime vuosina on toisteltu paljon. Milloin mikäkin muslimien harrastama asia ei kuulu islamiin, ei ole oikeata islamia. Mutta mikä sitten oikeastaan on oikeata islamia?

Yksi oleellinen asia kirjoittajalta jäi kokonaan miettimättä. Islamin tärkein puoli tuntui kääntyneiden mielestä olevan yhteisöllisyys, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa. Jos kääntyneitä viehätti islamissa yhteisöllisyys, niin oliko oikeastaan kyse islamiin liittyvästä yhteisöllisyydestä vai enemmänkin muslimimaissa vallitsevasta yhteisöllisyydestä. Kyllähän Suomessakin vielä 100 vuotta sitten yhteisöllisyys oli aivan toista luokkaa kuin nykyään varsinkin maaseudulla, monta sukupolvea asui yhdessä. Yhteiskunnan kehittyminen, teollistuminen ja kaupungistuminen aika helposti lopettaa tällaisen yhteisöllisyyden. Blogitekstejä kirjoittaneet naiset ikäänkuin poimivat muslimimaista hyvät puolet ja liittävät ne islamiin, mutta samalla toteavat näiden maiden huonojen puolien olevan vain paikalliskulttuuria, eivät islamiin liittyviä.