Työmiehen tuumaustunti torstaina: maahanmuuton kustannukset

[Foundation]

^ No voisiko samalla kertoa tällä forumilla, että minkä maalainen tämä tunnettu maahanmuuttokriitikko oli??

"Kun Halla-ahoa ei lasketa, katsotaan jäljelle jäävän, oli se miten epätodennäköistä tahansa, no shit." -- Sherlock Holmes

[Miniluv]

Foundation, jos haluat keskustella, esittele kantasi kunnolla, perustele ja vastaa jos kysytään.

Jos haluat heitellä aforismeja, saat viestikaton tai oman nimikkoketjun Peräkammariin.

[Roope]

juhana vartiainen ‏@filsdeproust Aug 9

Arvoisa @VerkkomediaPS, se mitä maahanmuuton julkistalousvaikutuksista on sanottavissa löytyy suurelta osin jo tästä: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j67.pdf

Twitter 9.8.2015

Vartiaisen tyrkyttämä VATT-analyysi jäi monilta osin kesken, mutta onhan se kohtuullinen alku. Sivun 40 graafi (kantaväestö sininen, maahanmuuttajat oranssi ja vihreä) summaa havainnot maahanmuuttajan ja kantaväestön elinkaaren nettovaikutuksesta julkiselle taloudelle.

(http://i.imgur.com/2zmz4AB.jpg)

Analyysi ei tue Vartiaisen teesejä, vaan vahvistaa käsitystä, että maahanmuuton olisi oltava huomattavasti nykyistä laadukkaampaa ollakseen keskimäärin taloudellisesti kannattavaa.

[Rikastaja]

juhana vartiainen ‏@filsdeproust Aug 9

Arvoisa @VerkkomediaPS, se mitä maahanmuuton julkistalousvaikutuksista on sanottavissa löytyy suurelta osin jo tästä: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j67.pdf

Twitter 9.8.2015

Vartiaisen tyrkyttämä VATT-analyysi jäi monilta osin kesken, mutta onhan se kohtuullinen alku. Sivun 40 graafi (kantaväestö sininen, maahanmuuttajat oranssi ja vihreä) summaa havainnot maahanmuuttajan ja kantaväestön elinkaaren nettovaikutuksesta julkiselle taloudelle.

(http://i.imgur.com/2zmz4AB.jpg)

Huutonaurua ekalle skenaariolle. 
Skenaario 1: Ensimmäinen skenaario kuvaa maahanmuuttajaa, joka pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet. Lisäksi hänen lapsensa me- nestyvät yhtä hyvin kuin kantaväestön lapset.

Skenaario 2: maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet maahanmuuttajat keskimäärin, mutta hänen lapsensa menestyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö.

Skenaario 3: Kolmannessa skenaariossa oletamme, että sekä maahanmuuttaja että hänen jäl- keläisensä pärjäävät samalla tavoin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet maahan- muuttajat keskimäärin.

Eli tässä raportissahan käy todella hyvin selväksi kuinka haitallista maahanmutto on. Tilastollista dataa on vuoden 1983-2002 maahanmuuttajista. Miksi vuoisina 2015-> eteenpäin Suomeen tulleet maahanmuuttajat kotoutuisivat sen paremmin. Varsinkin kun on Helsinki on täynä oman lähtömaan kansalaisia joidenka kanssa voi päivät pitkät notkua ostarilla.

Myöskään en jaksa lukea mitä kaikkea tähän on laskettu. Tuskin sitä ainakaan, että maahanmuuttajat kuormittavat poliisia, pelastushenkilökuntaa, vankiloita, oikeuslaitosta jne. huomattavasti. Mamut lisäksi eivät suorita armeijaa armeijaa/sivaria yhtä usein kuin kantikset.

[Samuli Salminen]

Tämä varmaan sopii tähän ketjuun:


Kävin tänään eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa antamassa asiantuntijalausunnon liittyen tulevien vuosien valtion budjettiin. Aiheena oli työllistyminen ja kotouttaminen. Oletan, että Juho Eerola vaikutti siihen, että sain kutsun tilaisuuteen.

Keskityin puhumaan voimakkaasti kasvaneen turvapaikkamaahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiselle taloudelle. Valiokunnalle toimittamani lausuntoni on liitteenä.



Lyhyesti lausunnostani:

-- Pääasiassa irakilaisten ja somalialaisten muodostamasta turvapaikkamaahanmuutosta on tullut nopeasti Suomen koko maahanmuuton suurin komponentti. Se mahdollisesti muodostuu suuremmaksi kuin koko muu maahanmuutto yhteensä.

-- Irakissa ja Somaliassa syntyneillä heikot työllisyysasteet verrattuna Suomessa (kantaväestö), Ruotsissa ja Virossa syntyneisiin. Myös pitkällä aikavälillä.

-- Ensimmäisinä maassaolovuosina työvoimakoulutusten menot Somaliassa ja Irakissa syntyneitä työikäisiä kohti ovat lähes 2 000 euroa per henkilö. Jos Suomeen tulee vuodessa 50 000 työikäistä Irakissa ja Somaliassa syntynyttä, tämä nostaa työvoimakoulutusten menoja arviolta 100 miljoonalla eurolla vuosittain muutaman seuraavan vuoden aikana. Tällä hetkellä valtion vuoden 2016 budjetissa koulutuksiin on varattu hieman yli 200 miljoonaa euroa. Tähän tulisi 50 000 työikäisellä turvapaikkamuuttajalla noin 50 %:n korotus.
         -- TEM:n tutkimuksen (Sihto et al, 2012) mukaan irakilaiset ja somalialaiset työllistyvät heikosti avoimille työmarkkinoille työvoimakoulutuksista. Tuloksissa on suuret erot eri maahanmuuttajaryhmien välillä.

-- Irakissa ja Somaliassa syntyneiden heikko työllistyminen myös pitkällä aikavälillä indikoi negatiivisia nettovaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle. Julkisen talouden nettovaikutuksest ovat tulojen (maksetut verot yms.) ja menojen (saadut tulonsiirrot, palvelut, yms.) välinen erotus. Esitin huhtikuussa julkaisemastani tutkimuksesta lukuja vähintään 20 vuotta Suomessa olleille Somaliassa, Irakissa, Ruotsissa ja Virossa syntyneille työikäisille verrattuna Suomessa syntyneisiin työikäisiin. Irakissa ja Somaliassa syntyneillä nettovaikutukset ovat huomattavan negatiiviset.

-- Viittasin myös keskeisiin kriteereihin, joilla turvapaikkamaahanmuuton vaikutuksia voidaan ennustaa realistisesti:

1. Ennusteissa käytettävät aineistot maksetuista veroista, saaduista tulonsiirroista, yms. tultava kattavista ja luotettavista viranomaisrekistereistä. Ei ennusteiden laatijoiden omien oletustensa pohjalta luomia.

2. Turvapaikkamaahanmuuton vaikutukset tutkittava erikseen muusta maahanmuutosta. Syynä se, että Somaliassa ja Irakissa syntyneiden toteutuneet julkisen talouden vaikutukset ja työllistyminen ovat olleet heikkoa verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin. Ei tammikuunkaan lämpötilaa ennusteta koko vuoden keskilämpötilasta.



Vaikka aiheena oli kotouttaminen, toin esille sen seikan, että maahanmuuttajia voitaisiin maahanmuuttopolitiikan avulla valita paremmin. Niin että Suomeen muuttavilla olisi jo hyvät valmiudet työllistyä muuttaessa sen sijaan, että kotouttamisella yritettäisiin paikata maahanmuuttopolitiikan valintoja.



Lausuntoni perustuu pitkälle aiheesta Suomen Perustalle hieman yli viikko sitten kirjoittamaani tekstiin Turvapaikanhakijoiden työllistymisestä: http://www.suomenperusta.fi/ajatus/turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta/

Suomen Uutiset teki mainitusta tekstistä myös artikkelin: https://www.suomenuutiset.fi/tutkija-lyttaa-ennusteet-turvapaikanhakijoiden-tyollistymisesta-eivat-perustu-mitattavissa-olevaan-todellisuuteen/

[Mietiskeliä]

Kun mietitään maahamuuton kustannuksia, niin mielestäni olennainen asia on myös se paljonko palkastaan maahanmuuttajat lähettävät kotimaihinsa, joka jää sinne pyörimään.

Suomesta siirtolais työläiset lähettävät vuodessa 355 miljoonaa euroa kotimaihinsa. Tämän luvun siis poimin täältä.
http://yle.fi/uutiset/euroopan_siirtotyolaiset_lahettavat_vuosittain_lahes_100_miljardia_euroa_kotimaihinsa/8084782

Yritin laskeskella miten suuri osuus maahanmuuttajien palkoista sitten lähetetään heidän kotimaihinsa.

Täältä sain maahanmuuttajien keskiansion vuodessa 27.500
http://www.hs.fi/kotimaa/a1399170231462

Suomen perustan turkimuksesta löytyi, että mamut maksaa välittöjiä veroja vuodessa keskimäärin 4000 euroa.
Työssä käyvien maahanmuuttajien määrä 144 000, siitä vähennetään rikkaimmista maista tulevat maahanmuuttajat noin 35 000(YK:n raportissa ei ole huomioitu ollenkaan kehittyviin maihin tehtyjä raha lähetyksiä.

Eli näitä lukujen mukaan laskettuna sain tulokseksi, että köyhemmistä maista tulevat mamut tienaavat nettona vuodessa 2 007 miljoonaa, joista siis 355 miljoonaa lähetään heidän kotimaihinsa joka tekee 14,16 prosenttia kaikista heidän tienaamistaan rahoistaan.

Mitä mieltä olette, onko toi 14.15 prossaa paljon minkä maahanmuuttajat lähettävät tienaamistaan rahoista kotimaihinsa. Tähän tietysti vielä pitäisi laskea päälle ne kaikki sossurahat, joita lähetäään kotiin jääville perheenjäsenille. Aletaan jo varmasti tämän jälkeen pääsemään merkittävimpiin summiin.
Olisin kiitollinen, jos Suomen perustassa viitsittäisiin/olisi aikaa tehdä tarkemman laskelman tosta mikä osuus maahanmuuttajien palkoista lähetetään heidän kotimaihinsa.

Ps. Syy miksi nään näin paljon vaivaa tän asia tutkimiseen on se, että suvakit ovat minulta alkaneet tivaamaan keskusteluissa ton summan määrää minkä siirtotyöläiset lähettävät kotimaihinsa. Suvakeille kaikki pitää vääntää rautalangasta moneen kertaan ennenkuin on edes mahdollista, että jotain menee jakeleen, sen olen huomannut keskusteluisa heidän kanssaan.

[yks vaan]

Tänne pitäisi saada rahaa ja tuotteita, ei ihmisiä. Miten näin yksinkertainen asia voi olla vaikea monelle...

[Pärmi]

Erittäin huolestuttavaa, että hallituksella ei ole hallitusohjelmaa maahanmuuttokriisissä. Ei vaikka voi odottaa tulevien vuosien kustannusten nousevan kymmeniinmiljooniin euroihin lähivuosina tällä menolla. Ei taida hallituksella ja eduskunnalla (ei tarkoita tässä matu-myönteisiä haihattelijoita)olla mitään realistista arviota mihinkään suuntaan paljonko saadaan krediitin puolelle.
Kristitillisen vakaumuksen omaavan ministerin jo ministerivalankin tähden odottaisi toimivan maan edun mukaan, vai oliko se niin. Ja nimenomaisesti Raamatusta ilmitulevan juutalais-kristillisen etiikan perusteiset moraaliarvot viittaisivat em. kristityille virkamiehille kuuluviin velvollisuuksiin.
Vuan suap nähä näijen touhuja lommiin jäläkeen.

[Taikakaulin]

Lisäksi maahanmuuton hallitsemiseksi on tänä vuonna jatkettava kestävien ratkaisujen rakentamista. Hallitusohjelmassa sovittu selvitys maahanmuuton kustannuksista toteutetaan sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan johdolla ja se valmistuu kevään aikana. Vuoden 2015 tilanne ei saa koskaan toistua ja vain Perussuomalaiset voivat hallituksessa sen estää. Vai uskooko joku, että pakolaiskiintiön rajua nostoa juuri ehdottaneet vihreät ja demarit vetäisivät yhtä tiukkaa linjaa?!

- Lähde: Puoluetoimistolta jäsenille tullut sähköpostiviesti.

[Roope]

– Maahanmuuton hallitsemiseksi on tänä vuonna jatkettava kestävien ratkaisujen rakentamista niin kotimaan- kuin Euroopan tasolla. Toissavuotinen maahanmuuttokriisi ei saa toistua koskaan. Maahanmuuttokriisin aiheuttamiin turvallisuusuhkiin on myös vastattava päättäväisesti. Edellytämme lisäksi hallitusohjelmassa sovittua selvitystä maahanmuuton kustannuksista tulevaan kesään mennessä, Terho sanoo.

Verkkouutiset: PS:n Sampo Terho: Maahanmuuttokriisin turvallisuusuhkiin on vastattava päättäväisesti 9.2.2017

[Uuno Nuivanen]

Ai nytkö jo?!

[IDA]

Suomen Perusta on jo ajat sitten teettänyt ja julkaissut hyvän tutkimuksen maahanmuuton kustannuksista. Se olisi vapaasti kenen tahansa kansallismielisen käytettävissä, mutta hyvin harvoin sitä käytetään ainakaan julkisessa keskustellussa. Edes persuissa emme käytä.

Toivotaan, että hallituksen teettämä tutkimus herättäisi enemmän mielenkiintoa. En kuitenkaan usko, että maassa on ketään, joka ei tietäisi maahanmuuton aiheuttamien kulujen olevan todella huomattavat. Silti on paljon niitä, jotka väittävät maahanmuuton olevan tuottavaa. Vaikea uskoa, että mitkään selkeät luvuta näitä ihmisiä vakuuttavat, mutta toivotaan.

[guest14874]

En kuitenkaan usko, että maassa on ketään, joka ei tietäisi maahanmuuton aiheuttamien kulujen olevan todella huomattavat. Silti on paljon niitä, jotka väittävät maahanmuuton olevan tuottavaa.

Täh?

[IDA]

Niin. Jotkut poliitikot ja mielipidevaikuttajat siis ihan pokkana väittävät Suomen tienaavan/tulevan tienaamaan maahanmuutosta, vaikka hyvin tietävät sen vain aiheuttavan suuria kustannuksia. Enkä usko minkään tutkimuksen näihin ihmisiin vaikuttavan.

[orientexpressen]

Jos virkamiehet ja hallituskumppanit vastentahtoisesti saadaan jonkun tutkimuksen tekemisen taakse, niin isolla todennäköisyydellä sen tulos on enemmän tai vähemmän unelmahöttöä. Olisihan joku tutkimustulos tyyliin "kotoutuminen on tuomittu epäonnistumaan ja turvapaikanhakijoiden tulo pahentaa radikaalisti kestävyysvajetta" heille pahaa myrkkyä.

[Roope]

Jos virkamiehet ja hallituskumppanit vastentahtoisesti saadaan jonkun tutkimuksen tekemisen taakse, niin isolla todennäköisyydellä sen tulos on enemmän tai vähemmän unelmahöttöä. Olisihan joku tutkimustulos tyyliin "kotoutuminen on tuomittu epäonnistumaan ja turvapaikanhakijoiden tulo pahentaa radikaalisti kestävyysvajetta" heille pahaa myrkkyä.

Kuten OECD:n maahanmuuttoraportin suomalaisesta uutisoinnista ja kommentoinnista nähtiin, oli hyvin helppoa vain valita taulukosta se sarake, jossa maahanmuuton kustannuksille oli saatu positiivinen etumerkki, koska niistä oli karsittu pois muun muassa turvapaikkajärjestelmän kustannukset. Sitten vain hoettiin loputtomiin, että maahanmuutto on aina taloudellisesti kannattavaa. On myös helppo hämätä sekoittamalla maahanmuuton kustannukset bkt:n muutokseen tai pelkästään tiettyihin menoihin valtion budjetissa.

Käytännössä maahanmuuttopolitiikan suunnittelun kannalta ainoa mielekäs mittaustapa kustannuksille on laskea eri maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset elinkaarikustannukset. Tämä projekti jäi Suomen Perustalta kesken viime eduskuntavaalien jälkeen, kun PS nousi hallitukseen. Vain ensimmäinen osa julkaistiin huhtikuussa 2015, mutta paljon tärkeämpi ja taatusti ankaraa kipuilua aiheuttava toinen osa, jonka piti ilmestyä loppuvuodesta 2015 (muistattekos vielä syksyn 2015?), jäi sen kummemmitta selityksittä ilmestymättä.

[Skeptikko]

Hesari on tehnyt taas ongelmaa pahasti vähättelevän jutun. On mm. unohdettu perheenyhdistämiset ja se, että muuttoliike jatkuu edelleen:

Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko
http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html

Vattin tutkimusten mukaan Suomeen vuosina 1990–2009 saapuneiden somalien, afgaanien ja irakilaisten on ollut vaikea työllistyä. Työllisyys on vielä 10 vuoden jälkeen kaukana kantaväestöstä. Sarvimäen mukaan on todennäköistä, että pakolaiskriisin vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen.

"Se on realistinen lähtökohta, koska kaikki, mitä olemme tähän mennessä nähneet, on aika synkkää. Tulevaisuudessa asiat voivat tietysti muuttua, mutta liian ruusuisiin odotuksiin tuskin kannattaa tuudittautua."

PAKOLAISKRIISILLE ei pystytä laskemaan täsmällistä hintalappua, Sarvimäki kertoo.

Tarkin arvio tähän mennessä toteutuneista kustannuksista tulee perussuomalaisten Suomen Perusta -ajatushautomon Samuli Salmiselta. Sen perusteella työikäinen Somaliassa tai Irakissa syntynyt henkilö aiheutti vuonna 2011 julkiselle sektorille keskimäärin noin 10 000 euroa enemmän menoja kuin maksoi veroja. Nykyiseen pakolaiskriisiin sovellettuna se tarkoittaisi 100 miljoonan euron kuluja vuodessa.
...
Huonoimmassa tilanteessa hinta voisi olla noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Ei mitätön raha, mutta silti alle prosentin kymmenys julkisista menoista.

Vattin Sarvimäen mukaan tärkein numero pakolaiskriisissä on arvioitu oleskeluluvan saavien määrä: 10 000 henkeä. Sen voi suhteuttaa siihen, että Suomessa syntyy joka vuosi 60 000 lasta. "Tämä ei ole mitätön asia, mutta ei missään mielessä Suomen kohtalonkysymys."

[Skeptikko]

Hesari on tehnyt taas ongelmaa pahasti vähättelevän jutun. On mm. unohdettu perheenyhdistämiset ja se, että muuttoliike jatkuu edelleen:

Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko
http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html

Samasta aiheesta Hesari on tehnyt myös toisen jutun:

Turvapaikanhakija on aina suurin hyötyjä – etenkin, jos töitä löytyy
http://www.hs.fi/talous/art-2000005139839.html

Vattin uusi tutkimus maalaa tällä saralla varsin synkän kuvan. Pakolaiskriisi todennäköisesti heikentää Suomen kestävyysvajetta eli tulee veronmaksajille kalliiksi. Näin käy, jos oleskeluluvan saaneet työllistyvät yhtä heikosti kuin somalit ja irakilaiset aiemmin.

TÄMÄ sietää sanoa ääneen myös kohteliaassa seurassa.

Pakolaiskeskustelussa esiintyy paljon halpaa puhetta siitä, miten hieno asia turvapaikanhakijat ovat Suomen ikääntyvälle taloudelle.

Näin voi olla, mutta vähintään yhtä todennäköistä lienee, että kyse on ruusuisesta ajattelusta. Intoilun sijaan olisi parempi keskittyä kotouttamisen tehostamiseen ja syrjinnän vähentämiseen.

Halpaa puhetta löytyy myös maahanmuuton vastustajilta. Esimerkiksi väite siitä, että pakolais­kriisi on kestämätön taakka rikkaalle Suomelle, on pötyä.

[Sydämistynyt]

Helsingin Sanomat uutisoi 24.3. ihan irakilaisen ja somalialaisen haastattelun kera puhtaasta faktasta, eli siitä, ettei näistä maista tulevat juurikaan työllisty Suomessa.  Artikkelin aiheena on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin uudet tutkimukset, jotka todistavat vahvasti sitä, minkä jokainen voi omin silmin nähdä.  Iraqit, somalit ja afgaanit eivät juurikaan työllisty, vaan sen sijaan ovat kokonaan tulonsiirtojen varassa.

Koko artikkeli kaavioineen löytyy tuosta:

http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html

Vattin äskettäin julkaistut tutkimukset tehnyt taloustieteilijä Matti Sarvimäki sanoo, että turvapaikanhakijat tuskin uhkaavat kantaväestön töitä tai palkkoja.

"Varmasti löytyy niitä, joihin tämä iskee, mutta heitä on todennäköisesti hyvin vähän. Isonkin maahanmuuton vaikutus kantaväestöön on tutkimusten mukaan ollut yllättävän pieni."

Pakolaiskriisin työmarkkinavaikutukset ovat pieniä myös siksi, että tulijoita on vähän suhteessa työmarkkinoiden kokoon ja koska suuri osa heistä saattaa jäädä työttömäksi. Juuri heikosta työllisyydestä seuraa pakolais­kriisin potentiaalisesti suurin taloudellinen vaikutus Suomelle.

"Todennäköisesti moni ei tule löytämään töitä, eli he saavat tulonsiirtoja eivätkä maksa veroja", Sarvimäki sanoo.

Vattin tutkimusten mukaan Suomeen vuosina 1990–2009 saapuneiden somalien, afgaanien ja irakilaisten on ollut vaikea työllistyä. Työllisyys on vielä 10 vuoden jälkeen kaukana kantaväestöstä. Sarvimäen mukaan on todennäköistä, että pakolaiskriisin vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen.

"Se on realistinen lähtökohta, koska kaikki, mitä olemme tähän mennessä nähneet, on aika synkkää. Tulevaisuudessa asiat voivat tietysti muuttua, mutta liian ruusuisiin odotuksiin tuskin kannattaa tuudittautua."

PAKOLAISKRIISILLE ei pystytä laskemaan täsmällistä hintalappua, Sarvimäki kertoo.

Tarkin arvio tähän mennessä toteutuneista kustannuksista tulee perussuomalaisten Suomen Perusta -ajatushautomon Samuli Salmiselta. Sen perusteella työikäinen Somaliassa tai Irakissa syntynyt henkilö aiheutti vuonna 2011 julkiselle sektorille keskimäärin noin 10 000 euroa enemmän menoja kuin maksoi veroja. Nykyiseen pakolaiskriisiin sovellettuna se tarkoittaisi 100 miljoonan euron kuluja vuodessa.

Huonoimmassa tilanteessa hinta voisi olla noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Ei mitätön raha, mutta silti alle prosentin kymmenys julkisista menoista.

Vattin Sarvimäen mukaan tärkein numero pakolaiskriisissä on arvioitu oleskeluluvan saavien määrä: 10 000 henkeä. Sen voi suhteuttaa siihen, että Suomessa syntyy joka vuosi 60 000 lasta. "Tämä ei ole mitätön asia, mutta ei missään mielessä Suomen kohtalonkysymys."

Enemmän Sarvimäkeä huolestuttaa se, että pakolaiskriisin takia tehtäisiin politiikkaa, josta olisi todellista haittaa Suomelle.

Esimerkkinä hän mainitsee Britannian päätöksen lähteä EU:sta, mitä lietsoi maahanmuuttajilla pelottelu. Brexitillä on potentiaalisesti valtavat vaikutukset Britanniaan.

"Suhtautumisessa turvapaikanhakijoihin on mukana niin paljon tunnetta, että asioiden todelliset mittasuhteet usein hämärtyvät."

Artikkelissa haastateltu irakilainen Meisin Al-Bazoon pyörittää Buongiorno-kahvilaa Helsingin Töölössä.

MIKSI turvapaikanhakijat Irakista ja Somaliasta työllistyvät niin huonosti? Siihen on monta syytä, arvioi irakilainen Al-Bazoon.

"Ensinnäkin se riippuu siitä, onko ihminen täysin terve myös henkisesti. Jotkut ovat tulleet tänne sodasta. Mutta luulen, ettei moni myöskään tiedä, mitä haluaisi tehdä."

Somalialainen Ugaaso Buraale siivoaa.

MYÖS rukoilu työn aikana ja ramadan voivat ovat hankalia, Buraale sanoo. Hän lisää, etteivät kaikki työtä vaille jäävät ole suinkaan syrjinnän uhreja.

"Ihmiset voivat olla myös laiskoja! Mielestäni somalit ovat kuitenkin aktiivisia. Monella on oma yritys, moni on töissä."

Kahvilayrittäjällä näyttää olevan kristitty ikoni hyllyssä, joten sekin voi osaltaan selittää sopeutumista.  Samoin kuin tapojen noudattaminen.

Al-Bazoon uskoo, että syrjintä on vähentynyt. Hänellä on paljon hyviä kokemuksia, ja joitain huonoja. Kerran työnantaja ilmoitti hänen mukaansa yllät­täen päin kasvoja, ettei töitä löydy, vaikka TE-toimisto oli kertonut avoimesta työpaikasta.

"Ei ottanut sisälle tai edes kätellyt", Al-Bazoon sanoo.

[matti]

Kahvilayrittäjällä näyttää olevan kristitty ikoni hyllyssä, joten sekin voi osaltaan selittää sopeutumista.  Samoin kuin tapojen noudattaminen.

Saattaapi olla assyrialainen eli ortodoksi.

[Uuno Nuivanen]

Intoilun sijaan olisi parempi keskittyä kotouttamisen tehostamiseen ja syrjinnän vähentämiseen.

Lisää rahaa kotouttamiseen, jolloin bkt kasvaa, ja sitä vastaan voi lainata lisää rahaa kotouttamiseen. Niin, ja rasistit toki tuomiolle. Kyllä tämä tästä.   

[Juffe]

Hesari on tehnyt taas ongelmaa pahasti vähättelevän jutun. On mm. unohdettu perheenyhdistämiset ja se, että muuttoliike jatkuu edelleen:

Turvapaikanhakijat eivät työllisty – etenkin Irakista ja Somaliasta tulevien työllisyys on hyvin heikko
http://www.hs.fi/talous/art-2000005139833.html

Lisäksi suuri osa veroja maksavista irakilaisista ja somalialaisista todennäköisesti maksaa ne palkasta, joka on peräisin maahanmuuttosirkuksen sisäisistä työtehtävistä.

[MiljonääriPlayboy]

Helsingin Sanomat uutisoi 25.3. ihan irakilaisen ja somalialaisen haastattelun kera puhtaasta faktasta, eli siitä, ettei näistä maista tulevat juurikaan työllisty Suomessa.  Artikkelin aiheena on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin uudet tutkimukset, jotka todistavat vahvasti sitä, minkä jokainen voi omin silmin nähdä.  Iraqit, somalit ja afgaanit eivät juurikaan työllisty, vaan sen sijaan ovat kokonaan tulonsiirtojen varassa.

Mitäpä tuohon voi enää muuta sanoa, kuin että ULLATUS?

Sinänsä aika koomista, että suomalaisen huma-maahanmuuton "menestystarinassa" suurimmat maahantunkeutujaryhmät ovat.... that's right, you guessed it.

Eli miten on Cuckoomuslaiset, vieläkö näitä tarvitaan se 1.8 miljoonaa? Torkkupeitto-Vartiainen: vieläkö "työvoimapulaa" pitää kauankin paikata huma-maahanmuutolla? Demarit ja Virheät: näilläkö se huoltosuhde muka korjaantuu ja pyllyt pyyhitään tulevaisuudessa?

Ja ne jotka tiesivät totuuden jo aikoja sitten? No rasssistejahan ne, kaikki tyynni... 

E: typo

[RP]

Vattin raportti:
http://vatt.fi/documents/2956369/4207575/t185.pdf

Kuvat Hesarista

[Kemolitor]

Samaan aiheeseen liittyy Paavo Teittisen kirjoitus, jossa on aika yllättäviä ajatuksia Hesarin suunnalta tulleiksi. Tietysti pakolliset kliseet ovat mukana, jottei rasistiksi epäiltäisi:

Turvapaikanhakija on aina suurin hyötyjä – etenkin, jos töitä löytyy

Vattin uusi tutkimus maalaa tällä saralla varsin synkän kuvan. Pakolaiskriisi todennäköisesti heikentää Suomen kestävyysvajetta eli tulee veronmaksajille kalliiksi. Näin käy, jos oleskeluluvan saaneet työllistyvät yhtä heikosti kuin somalit ja irakilaiset aiemmin.

Tämä sietää sanoa ääneen myös kohteliaassa seurassa.

Pakolaiskeskustelussa esiintyy paljon halpaa puhetta siitä, miten hieno asia turvapaikanhakijat ovat Suomen ikääntyvälle taloudelle.

Näin voi olla, mutta vähintään yhtä todennäköistä lienee, että kyse on ruusuisesta ajattelusta. Intoilun sijaan olisi parempi keskittyä kotouttamisen tehostamiseen ja syrjinnän vähentämiseen.
-----
Oli vaikutus Suomen talouteen mikä tahansa, suurin hyötyjä on aina oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija. Etenkin, jos löytää töitä.

Tutkimusten mukaan rikkaisiin maihin muuttaneiden tulot kasvavat satoja prosentteja suhteessa heidän tuloihinsa kotimaassa.

Taloustieteilijä Michael Clemensin mielestä maahantulon esteet voikin nähdä suurimpana mahdollisena palkkasyrjintänä ja maahanmuuton salliminen erittäin tehokkaana kehitysapuna.
-----
Mikä arvo sille pitäisi antaa, että Suomi auttaa 10 000 ihmistä pakenemaan vainoa? Olisiko esimerkiksi 100 miljoonaa euroa vuodessa liikaa siitä, etteivät tuhannet ihmiset joudu kidutuksen kohteiksi tai tule surmatuiksi?

Koko juttu:
HS: Turvapaikanhakija on aina suurin hyötyjä – etenkin, jos töitä löytyy

Teittisen ajattelunyritys menee lopussa pahasti pieleen. Vainottuja ihmisiä maailmassa riittää, kuinka kauan Eurooppa pystyy heitä ottamaan elätettäväkseen, jotta heitä ei enää vainottaisi.

Jutussa yritetään antaa se kuva, että puhuttaisiin kertarysäyksestä, 10 000 elätettävää, joista sitten maksaisimme vuodessa 100 000 000 euroa paremman, jotta Paavo Teittinen tuntisi itsensä hyväksi ihmiseksi. Mutta entä jos tulijoita (oleskeluluvan saajia) olisi 10 000 joka vuosi tästä eteenpäin ja siihen päälle perheenyhdistämiset.

Taloustieteilijä Michael Clemensin ajatuksia en paremmin tunne, mutta eihän siinä ole mitään järkeä, että "maahanmuuton salliminen erittäin tehokkaana kehitysapuna". Jos näin olisi, niin eikö sitten kannattaisi lopettaa perinteinen kehitysapu kokonaan ja käyttää se raha kehityismaista tänne lennätettävien ihmisten elättämiseen, sehän olisi erittäin tehokasta kehitysapua. Afrikan maissa lisääntyminen on edelleen niin hurjaa, ettei tilanne muuttuisi juuri mihinkään vaikka pelkästään Nigeriasta lennätettäisiin vuodessa miljoona ihmistä Eurooppaan elätettäväksi. Heidän taloudellinen tilanteensa kyllä paranisi valtavasti, mutta samaan aikaan Nigeriassa köyhien määrä ei juurikaan muuttuisi.

Länsimailla kivinen tie Afganistanissa - turvallisuustilanne heikkenee ja köyhyys syvenee
-----
– Huolimatta kaikista niistä sadoista miljardeista euroista ja dollareista, joita Afganistaniin on pumpattu vuoden 2001 jälkeen, köyhyys maassa on lisääntynyt. Me emme ole onnistuneet selättämään köyhyyttä, Meskanen toteaa.

Esimerkiksi Suomen kehitysapu Afganistaniin on ollut vuodesta 2002 lähtien yhteensä 275 miljoonaa euroa ja sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus noin 300 miljoonaa euroa.

Toissa vuonna 39 prosenttia afganistanilaisista eli köyhyysrajan alapuolella, nyt jopa puolet. Köyhyys ei vähene, sillä talouskasvu on heikkoa mutta väestönkasvu nopeaa. Maan talous nojaa sotatalouteen ja huumekauppaan, jotka ovat kapinallisten hallussa.

Koko juttu:
SS: Länsimailla kivinen tie Afganistanissa - turvallisuustilanne heikkenee ja köyhyys syvenee

Olisiko tehokkaampaa kehitysapua, jos Afganistaniin ei pumpattaisikaan enää satoja miljardeja euroja, vaan lennätettäisiin sieltä väkeä Eurooppaan elätettäväksi? Sillä sitten varmaankin Afganistanin köyhyys selätettäisiin.

[ervatsalo]

Kannattaa ottaa juttu talteen, ennen kuin häviää...

Lisäksi:

1. Tutkija huomioi vain 10 000 (arviolta turvapaikan saavaa) henkilöä laskiessaan kustannuksia. Ikään kuin ne 25 000 muuta vuonna 2015 saapunutta eivät aiheuttaisi koskaan mitään kustannuksia. Tämähän ei pidä paikkaansa ALKUUNKAAN. Veloitukset Luonalle yms. varasfirmoille alkavat juosta viimeistään päivästä 1 majoituksesta, ruuasta, tulkkauksesta, oikeusavusta etc. Samoin vastaanottorahat turhiksille itselleen. Lisäksi on kustannukset turhisten palatuksista (20 ukkoa kerrallaan omalla koneella irakiin), turhisten rikollisuudesta (vaikka kuinka monessa kohtaa) ja monesta, monesta muusta. Puhumattakaan vaihtoehtokustannuksista: mitä jos kaikki vuosien varrella turhisten elättämiseen pumpatut, veronmaksajilta varastetut rahat olisikin sijoitettu johonkin tuottavaan...

2. "Tutkija"  ei huomioi kuin tuon yhden vuoden tulijat (joista siis vain valitun osan), vaikka turhiselättejä on valunut rajan yli jo kohta 30 vuotta  ja lisää tulee edelleen ainakin joka viikko, jos ei ihan joka päivä. Tulijoiden lisäksi näitä myös valtion toimesta ja veronmaksajien kustannuksella haetaan Etelä-Euroopasta. Ikään kuin nämä eivät ikinä aiheuttaisi mitään kustannuksia.

3. Onko mainitussa Samuli Salmisen ja Suomen Perustan tutkimuksesssa aidosti huomioitu KAIKKI kustannukset mitä turhiksista syntyy sosiaali-ja terveydenhuollossa, koululaitoksessa, vankeinhoidossa, oikeuslaitoksessa, asumiskustannuksina, etc.? Vaikea uskoa, mainittu 10 000 €/a kuulostaa ainakin omaan korvaani varsin alimitoitetulta arviolta, kun puhutaan ihmisestä, jolla ei ole tulopuolella yhtään mitään, siis täysi 0.

4. Kohdista 1-3 huolimatta Matti Sarvimäen mukaan tuo 100 miljoonaa/a on HUONOIMMAN tilanteen hinta veronmaksajille. Lienee lähinnä halvimman mahdollisen, edes jotenkin kuviteltavissa olevan skenaarion hinta.

Tietysti on mahdollista sekin, että tutkija puhuu mitä puhuu ja sitten toimittaja kirjoittaa mitä kirjoittaa. Onhan kyse suomalaisesta "totuus"mediasta.

edit. Unohdin kaiken lisäksi kokonaan listata perheenyhdistämiset, jotka vielä nelin-viisinkertaistavat (vain montako niitä yhdistettäviä keskimäärin olikaan?) loppusumman...

[nollatoleranssi]

Aihe on siinä mielessä erittäin tärkeä, että turvapaikanhakijoiden ottamista on perusteltu merkittävällä työllisyydellä.

[rätkä]

Millä ihmeen laskukaavalla yksi turvis maksaa yhteiskunnalle 10 000e vuodessa? tuo lienee suora rahallinen tuki johon pitäisi laskea päälle terveydenhoito, asuminen, koulutus ja viihdyttäminen ja hankalammin laskettavat rikollisuus, turvattomuus ym. eiköhän todelliset kulut ole lähempänä 30 000e per tulija joka sitten kerrotaan perheenjäsenten määrällä.

[Lemmy]

Kyseessähän on ilmiselvä kohtaanto-ongelma. Suomen pitää välittömästi aloittaa Avaruusohjelma, koska maassa on noin monta astronauttia työttöminä.

[Simo Grönroos]

Jutussa viitattu Suomen Perustan tutkimus löytyy tästä:

http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/

Blogin muotoon tiivistetysti tässä:

http://www.suomenperusta.fi/ajatus/maahanmuutto-ja-kestavyysvaje/

Tutkimuksessa laskettu eri maahanmuuttajaryhmien maksavat verot, saamat tulonsiirrot ja käyttämät julkiset palvelut. Kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän joukosta saksalaiset ovat ainoita jotka maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita ja Somaliasta ja Irakista tulevien muuttajien julkisen talouden vaikutus kaikkein negatiivisin. Työikäisen Somalin tai irakilaisen julkisen talouden vuosittainen vaikutus on n. 13- 14 000 euroa negatiivinen ja laajemmin katsottuna Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta tulevien muuttajien vaikutus noin 10 000 euroa vuodessa negatiivinen. Luvut keskiarvoja koko työikäiselle väestölle ja vasta maahan muuttaneiden vaikutus vielä negatiivisempi kuin pitempään maassa olleiden, mutta kuten VATT:inkin tutkimuksestakin käy ilmi, eivät monista maista, joista humanitaarisin syin Suomeen tullaan, työllistyminen ja sitä myötä julkisen talouden vaikutus parane merkittävästi edes ajan kanssa.