Työmiehen tuumaustunti torstaina: maahanmuuton kustannukset

[SuperSaatana]

Kyllä. kyllä.Totta kai nuo samaiset keskustelijat unohtavat sumeilematta mainita ne kaikki ilmiselvät kulut, jotka Salminen myös on rajannut tutkimuksensa ulkopuolelle.

Mutta Tyeliin hirttäytyminen on se asia, mitä minä en ymmärrä. Kyllähän se on kaiken järjen mukaan on niin, että kaikki maksavat Tyeliä saman prosentin verran suhteessa palkkaan ihan kansalaisuuteen katsomatta, mutta tutkimuksen mukaan "Suomessa syntyneet työikäiset henkilöt maksoivat keskimäärin enemmän välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja kuin yhdessäkään 10 suurimmassa syntymävaltion mukaan määritellyssä maahanmuuttajaryhmässä vuonna 2011". No eikös tämä nyt tarkoita sitten sitä, että jos Tyelit tutkimukseen mukaan otettaisiin niin maahanmuuton nettokustannus vain kasvaisi?


Vai onko tässä nyt jotain mystistä, mitä minä en ymmärrä? 

[Kulttuurirealisti]

Kustannuslaskelmat, ihan OK tapa tehdä politiikkaa? Vai hölynpölyä?

En halunnut klikata sivuille, luin vain täällä olevan tekstin. Ihme itkua, nuo kustannuslaskelmat ovat ihan totta, enkä ymmärrä miksi tosiasioita ei saisi sanoa ääneen.

Pahalta tuntuvat tosiasiat...

Jokaisen arvonsa tuntevan täytyy niitä vastustaa!

[Juho Eerola]

En tiedä oletteko huomanneet, mutta Kotkan ja Haminan seudulla ilmestyvässä Kymen Sanomissa on aiheesta virinnyt vilkas yleisönosastodebatti. Tässä vastineeni viime lauantailta http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2015/04/11/Tutkijan%20kriittisyys%20ei%20ole%20v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%20l%C3%A4ht%C3%B6kohta/2015318879704/69 ja tänään sain taas kirjoittaa uuden eräälle paikalliselle demarille, joka hommankin meni mainitsemaan. Siltä varalta, ettei kirjoitustani enää vaalien tähden julkaista, pistän sen tähän.

Maahanmuuttotutkimus avaa silmiä.

Sosiaalidemokraattisen puolueen kaupunginvaltuutettu Kim Soares pilkkasi kirjoituksessaan (mielipide 14.4) ajatuspaja Suomen Perustan maahanmuuton kustannuksia selvittänyttä tutkimusta silmänkääntötempuksi. Pikemminkin tutkimus avaa silmiä; Suomen talouden pelastajaksi väitetty maahanmuutto maksaa vuositasolla noin 700 miljoonaa euroa. Keisarin uudet vaatteet on viimeinkin paljastettu.

Soares väittää useiden tilasto- ja väestötieteen asiantuntijoiden kritisoineen tutkimustamme. Itse tiedän vain muutaman. Näiden parin tilastotieteilijän ainoa argumentti on ollut sama kuin Soareksenkin, eli että tutkimuksesta oli rajattu pois yli 70vuotiaat.

Yli 70vuotiaita maahanmuuttajia on Suomessa kuitenkin vain noin neljätuhatta. Tilastotieteellisesti ei siis olisi ollut validia jakaa noin pientä määrää eri syntymämaiden mukaan. Jos näin olisi tehty, olisi toki suomalaisten kustannusosuus noussut, mutta esimerkiksi Somaliasta tulleiden ja saksalaisten maahanmuuttajien suhde ei olisi muuttunut mihinkään.

On törkeää, että Soares syyllistää vanhuksien maksavan yhteiskunnallemme. He ovat aikanaan tämän maan rakentaneet ja olemme heille hyvän hoidon velkaa, maksoi mitä maksoi.

Varsinainen paradoksi liittyy kuitenkin siihen, että maahanmuuttajaväestökin vanhenee. Kahdenkymmenen vuoden päästä voi olla täysin perusteltua laskea myös maahanmuuttajavanhusten aiheuttamia kustannuksia. Tulevaisuudessa meillä on edessämme tilanne, jossa vanhainkoteihin tilataan tulkkeja ja Ahmed-papan omaiset vaativat kovaäänisesti väärää sukupuolta olevia hoitajia pidättäytymään vaipanvaihtotilanteesta. Veikkaan, että SDP tulee silloinkin esittämään tilanteen ratkaisemiseksi maahanmuuttoa.

Juho Eerola, Perussuomalaiset
Kotka.

[falco]

Nyt olisi tärkeää ymmärtää, mikä luku tuo 700M€/v on. Eerola toteaa, että sen verran ainakin maahanmuutto Suomelle vuodessa maksaa.

Yritin löytää tuota summalukua Salmisen tutkimuksesta, mutta turhaan. En tiedä, mistä se on tupsahtanut yleiseen keskusteluun, koska perussuomalaiset (eikä Suomen perusta) kumpikaan julkaissut tutkimukseen liittyvää lehdistötiedotetta, josta 700 M€/v olisi ehkä esiintynyt. Ehkä summaluku oli esillä julkistustilaisuuden kalvoilla?

No, tutkimuksesta löysin lähtöluvut ja logiikan miten luku on saatu: se on

ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden määrä vuonna 2011 (205 791)

*

kaikkien ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden keskimääräinen nettovaikutus julkiseen talouteen (-3620 €/hlö/v) (kuvio 46 tutkimuksessa)

=  -744 963 420 €/v

Tuo on sitten julkisuudessa pyöristynyt lukemaan -700 M€/v.

Luvussa on ongelmana se, että siinä on mukana osa tuotoista ja kuluista, mutta ei kaikki. Sarvimäki kyseenalaisti joidenkin kollektiivisesti kulutettujen menojen (mm. puolustusmenojen sisällyttämisen). Jos ne poistettaisiin, 700 M€/v laskisi. En ole eri mieltä Salmisen perusteluista, mitä summia laskelmaan on otettu mukaan.

On tärkeää ymmärtää, että -700 M€/v on tutkimuksen tuottama arvio ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden nettovaikutuksesta julkiseen talouteen, ei koko maahanmuuttajapopulaation nettovaikutus.

Samassa yhteydessä voisi todeta, että samoilla kriteereillä laskettuna työikäisen suomalaisen nettovaikutus julkiseen talouteen on +80 €/v. Liekö sattumaa, että suomalaisen työikäisen nettovaikutus Salmisen laskelmassa on lähellä nollaa? Maalaisjärki sanoo, että nettovaikutuksen pitäisi olla paljon enemmän positiivinen, koska työikäisen väestön tuottamalla nettotuotolla pitää maksaa lasten ja vanhusten aiheuttamat kulut. Salmisen laskema nettovaikutus on laskennallinen ja on oleellista, että tuotot ja kustannukset on allokoitu täsmälleen samoin perustein suomalaisille ja maahanmuuttajille.

Lukuun -700 M€/v ei siis sisälly alle 20-vuotiaiden tai yli 64-vuotiaiden maahanmuuttajien nettovaikutusta julkiseen talouteen. On aivan selvää, että nettovaikutus kummallakin ryhmällä on hyvin paljon miinuksella, kuten toki myös suomalaisten populaation osalta.

Koko mamupopulaation osalta nettovaikutus on alle 20-vuotiaiden, 20-64 -vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden nettovaikutusten summa, ja se on paljon vähemmän kuin -700 M€/v. Eli maahanmuuton kustannukset ovat paljon suuremmat kuin 700 M€/v.

No, ehkä Salmisen lupaama elinkaaritutkimus antaa paremmat arviot maahanmuuton kustannuksista kokonaisuudessaan.

[Roope]

Maahanmuuttotutkimus silmänkääntötemppu

Eduskuntavaaliehdokas Juho Eerola (ps.) puolusteli perussuomalaisten omalta ajatushautomoltaan tilaamaa "tutkimusta" maahanmuuton kustannuksista (Mielipide 11.4.). Maahanmuuttovastaisen Hommaforumin aktiivin kirjoittama tutkimus on osoittautunut täysin tarkoitushakuiseksi.

Tutkimuksessa otanta on ikävuosissa rajattu päättymään 70 vuoteen. Suomalaisia yli 70-vuotiaita on 640000 ja maahanmuuttajia 4000. Mikäli otantaa ei olisi keinotekoisesti rajattu, olisi lopputulos ollut se, että maahanmuuttajat eivät tule sen kalliimmiksi kuin ns. kantasuomalaisetkaan. Tämän ovat osoittaneet useammat väestö- ja tilastotieteen tutkijat, jotka ovat kritisoineet perussuomalaisten tilaustutkimusta mm. silmänkääntötempuksi.

Missään muissa alan tutkimuksissa ei otantaa katkaista 70 ikävuoteen. Siitä syystä perussuomalaisten tutkimus ei myöskään ole vertailukelpoinen esimerkiksi Tilastokeskuksen aineistoihin tai OECD:n tutkimuksiin samasta aiheesta.

Olen itse asiassa tyytyväinen perussuomalaisten "tutkimuksesta", sillä se osoittaa taas kerran, ettei heidän maahanmuuttopuheillaan ole mitään pohjaa.

Kim Soares, kaupunginvaltuutettu (sd.), Kotka

Kymen Sanomat 14.4.2015

Soaresin väitteet kumottu jo aiemmin:

Mitä tulee tutkimuskirjallisuuteen, tutkimuskirjallisuudessa paljon puhuttu OECD (2013) käyttää 15-64-vuotiaita vertailuissaan, VATT (2014) käyttää juuri 20-62-vuotiaita mallintaessaan työikäisten vaikutuksia julkiseen talouteen. Malli on nk. elinkaarivaikutusten malli, jollaiset laadin itse tutkimuksen II osassa. Käytän tutkimuksen I osassa, joka käsittelee vain toteutuneita tuloja ja menoja tuota 20-62-vuotiaiden haarukkaa, jotta se olisi mahdollisimman vertailukelpoinen VATT:n tutkimuksen kanssa sekä oman tutkimukseni II osan kanssa.

Mikäli käyttäisin työikäisistä 15-64-vuotiaiden haarukkaa, niin se tuottaisi maahanmuuttajille heitä yhdessä käsiteltynä todennäköisesti vielä negatiivisemman yhden kokonaisluvun kuin, mitä nyt on tutkimuksessa -- myös suhteessa Suomessa syntyneisiin. Tämä siis sillä oletuksella, että maahanmuuttajia on 15-19-vuotiaissa suhteellisesti Suomessa syntyneitä enemmän ja että 15-19-vuotiaiden julkisen talouden nettovaikutukset ovat keskimäärin negatiiviset.

Lisäksi tutkimuksessani mainitsemastani "tärkeästä kirjallisuudesta" Wadensjö ja Orrje (2002) käsittelevät julkisen talouden toteutuneita nettovaikutuksia lähinnä 19-64-vuotiailla, Bratsberg et. al (2010) 20-64-vuotiaita ja Hinte ja Zimmermann (2014) toteutuneita saatuja sosiaalietuuksia Saksan osalta 18-64-vuotiailla ja Tanskan osalta 18-66/18-59-vuotiailla.

Dan Koivulaakso puolestaan yrittää esittää VATT:n Matti Sarvimäen arvion raportin teilaamisena:

Politiikka unohtaa liikkuvan ihmisen äänen
...
Maahanmuuttoon liittyvä talouskeskustelu on erittäin värittynyttä. Esimerkiksi perussuomalaisten raportti, jonka mukaan maahanmuutto maksaa vuodessa 700 miljoonaa euroa, sai valtavasti palstatilaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Matti Sarvimäen viileän analyyttinen arvio siitä jäi puolestaan valitettavan vähälle huomiolle. Sarvimäki esittää, että PS:n raportin pohjalta voisi hyvin tehdä johtopäätöksen myös kotouttamispolitiikan edistämiseksi ja että tämänkaltaiseen johtopäätökseen päätyminen olisi "järkevää riippumatta siitä, onko tavoitteena auttaa maahanmuuttajia vai kartuttaa valtion kassaa". Kotouttamispoliittisia aloitteita esimerkiksi kielten opetuksen tukemiseksi PS on kuitenkin vastustanut.

Sarvimäen mukaan vaihtoehtoinen tapa tehdä laskelma olisi ollut:

    "arvioida kustannuksia vain Maahanmuuttoviraston menojen kautta, jolloin päädyttäisiin 107 miljoonan vuotuiseen kokonaiskustannukseen. [...]

    Lähtökohtaisesti järkevämpi tapa arvioida maahanmuuton vaikutusta julkiseen talouteen on tehdä ns. dynaaminen laskelma, jossa mallinnetaan maahanmuuttajan ja hänen jälkikasvunsa koko elinkaari. Elinkaarilaskelmiin tosin liittyy yksi kiusallinen piirre: kaikkea niiden tekemiseen tarvittavaa tietoa ei ole vielä olemassa, sillä merkittävä osa menoista ja tuloista syntyy vasta tulevaisuudessa."

Vaikka laskelmassa ei sinänsä ollut virheitä, on esitystapa siis tarkoitushakuinen.

Dan Koivulaakso 14.4.2015

Sarvimäki ei väittänyt tai edes vihjannut raporttia tarkoitushakuiseksi, vaan totesi aivan oikein, että sen tuloksia voi tulkita eri tavoin.

Koivulaakso oli sopivasti poistanut Sarvimäen tekstin lainauksesta välistä kohdan, jossa Sarvimäki totesi VATT:n jo julkaisseen elinkaarimalliin perustuvia laskelmia, ja että myös Samuli Salminen julkaisee elinkaarilaskelmansa myöhemmin. VATT:n raportin elinkaarilaskelmien mukaan maahanmuuttajien keskimääräinen nettovaikutus julkiseen talouteen oli selvästi negatiivinen maahanmuuttoiästä ja lasten menestymisestä huolimatta.

Eli jos jo Salmisen raportin ensimmäinen osa sai tietyt tahot täpinöihin, niin myöhemmin julkaistavat sekä kansallisuuden että maahantulosyyn perusteella jaotellut elinkaarilaskelmat (joita VATT:n laskelmat tukevat) saavat muutamatkin kilahtamaan lopullisesti.

VATT:n raportin elinkaarimalli (skenaario 1 = kantaväestö, skenaario 3 = maahanmuuttajat nykytiedon mukaan):
(http://i.imgur.com/2zmz4AB.jpg)

[Iloveallpeople]

Mielipide: Rasismi ja eriarvoisuus ovat todellisia ongelmia

Vaalien alla on talouteen ja hyvinvointivaltion kuluihin liittyvä puhe yleistynyt: lähes kaikkea mitataan rahassa. Perussuomalaiset ovat tälle logiikalle rakentaen esittäneet laskelmiaan maahanmuuton kustannuksista. He ovat vaatineet maahanmuuttajien valikointia kansallisuuden perusteella. Puolueen puheenvuoroissa oletetaan, että suomensomalit ja -irakilaiset ovat lähtökohtaisesti ryhmiä, jotka eivät tulevaisuudessakaan tule työllistymään ja että tämän "ominaisuuden" vuoksi näiden ryhmien muuttoa Suomeen tulisi rajoittaa.

Tämä ajatus on rasistinen: oletetut negatiiviset piirteet liitetään tiettyihin ihmisryhmiin ja nämä ryhmät asetetaan alempiarvoiseen asemaan. Rasistinen puhe voi vedota moniin seikkoihin: biologisiin tai kuten tässä tapauksessa kulttuurisiin ja taloudellisiin eroihin. Yhteistä on se, että ihmisryhmien eriarvoinen kohtelu luonnollistetaan ja negatiiviset piirteet oletetaan muuttumattomiksi.
...

Suvi Keskinen, tutkija, Turun yliopisto

Aamuset

[Ink Visitor]

Mielipide: Rasismi ja eriarvoisuus ovat todellisia ongelmia

Vaalien alla on talouteen ja hyvinvointivaltion kuluihin liittyvä puhe yleistynyt: lähes kaikkea mitataan rahassa. Perussuomalaiset ovat tälle logiikalle rakentaen esittäneet laskelmiaan maahanmuuton kustannuksista. He ovat vaatineet maahanmuuttajien valikointia kansallisuuden perusteella. Puolueen puheenvuoroissa oletetaan, että suomensomalit ja -irakilaiset ovat lähtökohtaisesti ryhmiä, jotka eivät tulevaisuudessakaan tule työllistymään ja että tämän "ominaisuuden" vuoksi näiden ryhmien muuttoa Suomeen tulisi rajoittaa.

Tämä ajatus on rasistinen: oletetut negatiiviset piirteet liitetään tiettyihin ihmisryhmiin ja nämä ryhmät asetetaan alempiarvoiseen asemaan. Rasistinen puhe voi vedota moniin seikkoihin: biologisiin tai kuten tässä tapauksessa kulttuurisiin ja taloudellisiin eroihin. Yhteistä on se, että ihmisryhmien eriarvoinen kohtelu luonnollistetaan ja negatiiviset piirteet oletetaan muuttumattomiksi.
...

Suvi Keskinen, tutkija, Turun yliopisto

Aamuset

[Roope]

Vaalien alla on talouteen ja hyvinvointivaltion kuluihin liittyvä puhe yleistynyt: lähes kaikkea mitataan rahassa. Perussuomalaiset ovat tälle logiikalle rakentaen esittäneet laskelmiaan maahanmuuton kustannuksista. He ovat vaatineet maahanmuuttajien valikointia kansallisuuden perusteella. Puolueen puheenvuoroissa oletetaan, että suomensomalit ja -irakilaiset ovat lähtökohtaisesti ryhmiä, jotka eivät tulevaisuudessakaan tule työllistymään ja että tämän "ominaisuuden" vuoksi näiden ryhmien muuttoa Suomeen tulisi rajoittaa.

Edelleenkään Perussuomalaiset ei ole vaatinut, että maahanmuuttajat pitäisi valikoida kansallisuuden perusteella. Kyseessä on Ylen luoma uutisankka, joka näköjään elää omaa elämäänsä.

On sinänsä pätevä oletus historian perusteella, että "suomensomalit ja -irakilaiset ovat lähtökohtaisesti ryhmiä, jotka eivät tulevaisuudessakaan tule työllistymään", ja on järkevää rajoittaa huonosti työllistyvien ryhmien Suomeen muuttoa, mutta rajoitukset tehdään maahantulosyyn ja maahanmuuttajien muiden ominaisuuksien kuin kansallisuuden perusteella.

Monien maahanmuuttajaryhmien, mukaan lukien suomensomalien ja -irakilaisten, valtaväestöä suurempi työttömyys on ongelma – halustaan huolimatta moni ei löydä pysyvää työpaikkaa vaan joutuu pitkäaikaiseen kurssi-, työttömyys- ja harjoittelukierteeseen. Tässä on kuitenkin kyse yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja rakenteellisesta rasismista, joka asettaa näihin ryhmiin kuuluvia epäedulliseen asemaan.

Työelämään pääsy ei ole yksinomaan työnhakijasta kiinni, vaan siihen vaikuttavat myös työnantajien asenteet ja rekrytointikäytännöt. Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät maahanmuuttajataustaiset työnhakijat pääse yhtä hyvin työhaastatteluihin tai tule valituksi työpaikkoihin, sillä kaikki työnantajat eivät anna heille mahdollisuutta osoittaa taitojaan tai vetoavat esimerkiksi asiakkaiden vastustukseen. Myös muualla yhteiskunnassa esiintyy ennakkoluuloja varsinkin Afrikan ja Lähi-Idän maista saapuvia kohtaan.

Tutkimusten mukaan (mm. Carlsson, Rooth (2007)) työnantajien oletetut asenteet (esim. ero työhaastatteluun kutsumisissa) eivät selitä kuin pienen osan erosta maahanmuuttajien ja kantaväestön työttömyysasteiden välillä. Ylivoimaisesti suurin osa erosta johtuu maahanmuuttajien omista ominaisuuksista.

[Eino P. Keravalta]

Gelle:

Rasismin olemassaolon ensimmäinen merkki on sen kieltäminen

Vastaavasti todiste siitä, että rasismia ei ole olemassa, on siinä, että rasismista puhutaan.

[Topi]

Samassa yhteydessä voisi todeta, että samoilla kriteereillä laskettuna työikäisen suomalaisen nettovaikutus julkiseen talouteen on +80 €/v. Liekö sattumaa, että suomalaisen työikäisen nettovaikutus Salmisen laskelmassa on lähellä nollaa? Maalaisjärki sanoo, että nettovaikutuksen pitäisi olla paljon enemmän positiivinen, koska työikäisen väestön tuottamalla nettotuotolla pitää maksaa lasten ja vanhusten aiheuttamat kulut.

Hönöpäissäni en malta olla kommentoimatta, jotta kyllähän puutteellista tulotasoa voi ainakin jonkin aikaa korjata vippaamalla "kavereilta"...

[Lahti-Saloranta]

Suvi Keskinenhän tekee kirjoituksillaan hyvää vaalityötä persuille. En oikein usko että noilla karkoitetaan perussuomalaisten potentionaalisia äänestäjiä vaan pikemminkin päinvastoin.

[Samuli Salminen]

Pyrin vastaamaan tähän ketjuun parin viime päivän aikana tulleihin viesteihin huomenna perjantaina iltapäivästä.

Nyt olen varsin kiireinen sen suhteen, että huomenna perjantaina saadaan ulos tutkimuksen I osan laajennettu versio. Laajennus tarkoittaa sitä, että samat tulokset, jotka esitettiin to 2.4. julkaistussa tutkimuspaperissa 10 suurimmalle (maahanmuuttajien) syntymävaltiolle, kaikille ulkomailla syntyneille sekä Suomessa syntyneille, esitetään laajennetussa versiossa syntymäalueittain.

Kaikki ulkomaat on jaettu toisin sanoen 8 alueeseen, ja tutkimuksen I osan tulokset esitetään niille. Aluejako on esitetty tämän viestin liitteenä olevassa kuviossa.

Lisäksi huomenna perjantaina ilmestyy koko tutkimuksen I osasta tiivistelmäversio.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisään vielä selvennyksenä: huomenna perjantaina 17.4. julkaistaan Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous -tutkimuksen syntymäaluetuloksilla laajennettu versio. Kyse on edelleen tutkimuksen I osasta. Laajennettu versio sisältää kaikki samat syntymävaltioita koskevat tulokset kuin 2.4. julkaistu raportti. Nyt samat tulokset esitetään myös syntymäalueittain.

Huomenna pe 17.4. julkaistava tutkimuksen I osan laajennettu versio ei ole tutkimuksen II osa, joka sisältää tulokset elinkaarivaikutuksista. Arvioin, että tutkimuksen II osa ilmestyy syksyllä 2015.

[Samuli Salminen]

Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous -tutkimuksen I osasta on nyt ilmestynyt syntymäaluetuloksilla laajennettu versio:

http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/

Se sisältää samat tulokset 10 suurimman syntymävaltion osalta kuin 2.4. julkaistu, mutta nyt tulokset löytyvät myös siten, että kaikki ulkomaat on jaettu 8 alueeseen (aluejakokartta liitteenä). Tutkimuksen II osa, joka sisältää tulokset elinkaarivaikutuksista, ilmestyy arviolta syksyllä 2015.

Tutkimuksen koko I osasta, Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot, on saatavilla myös suhteellisen lyhyt tiivistelmä:

http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1-tiivistelma/


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tässä Suomen Perustan toiminnanjohtajan Simo Grönroosin tiedote tänään pe 17.4. tehdystä julkaisusta:

Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot (17.4. laajennettu versio)


Suomen Perusta -ajatuspaja julkisti 2.4. ensimmäisen osan maahanmuuttojen Suomen julkiselle taloudelle aiheuttavia vaikutuksia käsittelevästä tutkimuksestaan Maahanmuutot ja Suomen julkinen talous. Osa 1: Toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot.


Tutkimuksen ensimmäisestä osasta on tänään julkaistu laajennettu versio, jossa kymmenen suurimman maahanmuuttajaryhmän lisäksi tarkastellaan aluekohtaisesti eri alueilta muuttaneiden tulijoiden vaikutuksia Suomen julkiselle taloudelle.


Tutkimuksen laajennetusta versiosta käy ilmi, että länsimaisilla maahanmuuttajilla on vähiten negatiivinen nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle. Negatiivisin nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle on taas Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta ja Keski-Aasiasta (LIPAKA) tulleilla maahanmuuttajilla. Tutkimuksessa ilmenee, että LIPAKA -alueelta tulleiden työikäisten maahanmuuttajien yhteenlaskettu nettovaikutus Suomen julkiselle taloudelle on vuosittain noin -310 miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet työikäisten maahanmuuttajien aiheuttamista nettokuluista.   


Tutkimuksen ensimmäisen osan laajennettu versio ja tiivistelmä tutkimuksesta ovat saatavilla Suomen Perusta -ajatuspajan verkkosivuilla osoitteessa: http://www.suomenperusta.fi/tutkimus/



Tutkimusta käsitelleissä uutisoinneissa on esiintynyt joitain virheellisiä tulkintoja, joihin on vastattu ajatuspajan verkkosivuilla osoitteessa: http://www.suomenperusta.fi/ajatus/vaitteita-maahanmuuttotutkimuksesta/



Lisätietoja:

                         
Samuli Salminen     

projektitutkija

044 919 0614 

samuli.salminen(at)helsinki.fi


Simo Grönroos                                                                                     

toiminnanjohtaja                                                                               

Suomen Perusta -ajatuspaja                                                         

050 321 1755                                                                                           

simo.gronroos(at)suomenperusta.fi                 

[Samuli Salminen]

Olen käynyt tästä tutkimuksesta naamakirjassa vääntöä nyt pari päivää ja varmaan reilun 500 viestin verran. En tiedä miksi. Ei noiden uskovaisten kanssa voi voittaa. Siellä kuitenkin kolme keskustelijaa on lopullisesti hirttäytynyt siihen lopputulokseen, että tyellin puuttuminen Salmisen laskuista aiheuttaa niin suuren vääristymän lopputulokseen, että oikeastaan koko tutkimukselle voi viitata kintaalla. Karkein väittämä on, että työperäinen maahanmuutto tuottaa sen, mitä humamuilu maksaa.

Mitä mieltä arvon herrasväki on? Pitääkö tämä väite paikkaansa?

(Jos näin on niin menen ja syön hattuni myönnän olleeni väärässä.)

Työnantajien maksamat pakolliset eläkevakuutusmaksut puuttuvat tutkimuksen I osassa kaikissa vain työikäisiä koskevissa tuloksissa (= lähes kaikki tulokset).

Kirjoitan näin asiasta itse tutkimuspaperissa (http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf):

s. 9:

Työnantajien maksamat pakolliset eläkevakuutusmaksut ovat tutkimuksen määritelmien kannalta hieman ongelmallisia, sillä niissä maksajana ei ole henkilö (ks. kuvio 1). Sisällytän ne kuitenkin mukaan tutkimuksen niissä osissa, joissa käsittelen yli 62-vuotiasta väestöä eli eläkeikäisiä, sillä henkilöiden saamat eläkkeet karttuvat suureksi osaksi työnantajien maksamista pakollisista eläkevakuutusmaksuista.

ja

s. 25:

Tutkimuksen ensimmäisessä osassa (toteutuneet julkisen talouden tulot ja menot) ei ole ilman erillistä mainintaa mukana työnantajien maksamia pakollisia eläkevakuutusmaksuja, sillä ne ovat tutkimuksen määritelmien kannalta hankalia, sillä niitä ei peritä henkilöiltä (palkansaajilta) itseltään. Lisäksi tutkimuksen ensimmäisessä osassa keskityn lähinnä työikäisten, 20–62-vuotiaiden väestöjen tutkimiseen, jolloin mukana on suurin osa työeläkejärjestelmän henkilöiltä saamista tuloista, muttei toisaalta menopuolta maksettujen eläkkeiden muodossa. Tutkimuksen toisessa osassa, jossa käsitellään julkisen talouden tuloja ja menoja koko elinkaaren yli, nämä kummatkin osat sisältyvät mukaan täysimääräisinä.

------------

Tässä vielä samasta asiasta kolmessa kohdassa, joissa toistoa tutkimuksen tekstistä:

1. Tutkimusmääritelmä: mukana vain henkilöiden vaikutukset. Mikäli olisin sisällyttänyt mukaan työnantajien maksamat pakolliset eläkevakuutusmaksut, niin tämä olisi rikkonut tutkimusmääritelmän. Minun olisi ollut vaikeampaa perustella, miksi mukana ei ole muita yritysten suoria julkisen talouden vaikutuksia kuten maksettuja yhteisöveroja (tulopuoli) ja saatuja yritystukia (menopuoli).

2. Käsitteellinen mielekkyys. Tutkimuksen I osa keskittyy työikäisten toteutuneisiin julkisen talouden suoriin vaikutuksiin. Näin ollen työeläkepuolelta mukana ovat suuressa osassa maksajat (työikäiset), muttei saajia (eläkeläiset) -- tämän olenkin kirjoittanut suoraan tutkimustekstiin, kuten yllä olevat lainaukset osoittavat. Tutkimuksen II osassa, joka käsittelee elinkaarivaikutuksia, joudun rikkomaan omaa tutkimusmääritelmääni siltä osin, että huomioin työnantajien maksamat pakolliset eläkevakuutusmaksut. Muuten elinkaarimallit eivät olisi eläkkeiden osalta mielekkäitä.

3. Erot julkisen talouden nettovaikutuksissa. Mikäli olisin sisällyttänyt tutkimuksen I osaan työnantajien maksamat pakolliset eläkevakuutusmaksut, niin tämä olisi lisännyt keskimääräisiä eroja julkisen talouden nettovaikutuksissa eri maahanmuuttajaryhmien välillä. Erot eri ryhmien välillä työikäisten keskimääräisissä toteutuneissa julkisen talouden nettovaikutuksissa olivat tutkimukseni I osan keskeisin tulos. Rikkomalla itse oman tutkimukseni määritelmää (henkilöiden suorat vaikutukset), eli ottamalla mukaan työnantajien maksamat pakolliset eläkevakuutusmaksut, olisin "keinotekoisesti" kasvattanut eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä tutkimukseni päätulosta koskien. Halusin välttää tämän kritiikin, johon olisi ollut vaikeaa vastata siten, että tutkimuksen I osa olisi pysynyt määritelmiensä puolesta johdonmukaisena.

------------

Näin nk. maahanmuuttokriittisenä kyseenalaistaisin käymissäni maahanmuuttopoliittisissa keskusteluissa seuraavan väittämän lähtökohdat:

Karkein väittämä on, että työperäinen maahanmuutto tuottaa sen, mitä humamuilu maksaa.

Vaikka tuo pitäisikin paikkansa, niin maahanmuuttopolitiikka ei ole monoliitti. Koska "työperäiseen maahanmuuttoon" -- mitä sillä sitten tarkoitetaankaan -- ja "humamuiluun" vaikutetaan eri politiikkavalinnoilla, niiden onnistumisiin ei ole järkevää käyttää yhtä mittaria.

[Samuli Salminen]

Soares väittää useiden tilasto- ja väestötieteen asiantuntijoiden kritisoineen tutkimustamme. Itse tiedän vain muutaman. Näiden parin tilastotieteilijän ainoa argumentti on ollut sama kuin Soareksenkin, eli että tutkimuksesta oli rajattu pois yli 70vuotiaat.

Vastaukset Juho Eerolan viittaamaan mielipidekirjoitukseen:

Olen vastannut siihen, miksi tutkimuksen I osassa käsittelen lähes pelkästään työikäisiä, useissa edellisissä viesteissäni. Kokonaisten elinkaarien vaikutuksia (sisältäen yli 70-vuotiaat) tarkastelen tutkimuksen II osassa.

En mielelläni vetoa itse auktoriteetteihin, mutta tuohon Soaresin nimeltä mainitsemattomiin auktoriteetteihin vetoamiseen voisin vastata sillä, että tutkimusalan kenties korkein auktoriteetti Suomessa, VATT:n erikoistutkija Matti Sarvimäki, kirjoittaa tutkimukseni I osaa koskien (vahvennukset omiani) http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/348:

Samuli Salmisen kirjoittaman raportin vahvuus on sitä varten kerätty yksityiskohtainen yksilötason aineisto maahanmuuttajien maksamista veroista sekä heidän saamistaan tulonsiirroista ja käyttämistään julkisista palveluista. Välilliset verot on arvioitu bruttotulojen ja aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Selvitys koostuu lähes kokonaan tämän aineiston keskiarvojen ja jakaumatietojen raportoinnista. Laskelmien taustalla olevat oletukset kuvataan selkeästi ja erityisesti julkisten palveluiden käyttöä koskeva osa sisältää uutta tietoa.

Raportti on siis tervetullut lisä suomalaiseen maahanmuuttotutkimukseen. Siitä virinnyttä julkista keskustelua seuratessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää kaksi asiaa.

(Vastasin Sarvimäen esittämään kritiikkiin Suomen Perustan sivuilla julkaistussa tekstissä: http://www.suomenperusta.fi/ajatus/vastaus-erikoistutkija-sarvimaelle/)

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Nyt olisi tärkeää ymmärtää, mikä luku tuo 700M€/v on. Eerola toteaa, että sen verran ainakin maahanmuutto Suomelle vuodessa maksaa.

Yritin löytää tuota summalukua Salmisen tutkimuksesta, mutta turhaan. En tiedä, mistä se on tupsahtanut yleiseen keskusteluun, koska perussuomalaiset (eikä Suomen perusta) kumpikaan julkaissut tutkimukseen liittyvää lehdistötiedotetta, josta 700 M€/v olisi ehkä esiintynyt. Ehkä summaluku oli esillä julkistustilaisuuden kalvoilla?

No, tutkimuksesta löysin lähtöluvut ja logiikan miten luku on saatu: se on

ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden määrä vuonna 2011 (205 791)

*

kaikkien ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden keskimääräinen nettovaikutus julkiseen talouteen (-3620 €/hlö/v) (kuvio 46 tutkimuksessa)

=  -744 963 420 €/v

Tuo on sitten julkisuudessa pyöristynyt lukemaan -700 M€/v.

Tuo - 700 miljoonaa tulee juuri noin kuin päättelitkin. En julkaissut sitä itse tutkimuksessa, sillä tutkimukseni keskittyi erojen selvittämiseen eri maahanmuuttajaryhmien sekä Suomessa syntyneiden välillä. Tämän toin mielestäni vahvasti esille myös tutkimuksen julkistamistilaisuudessa sekä jo itse tutkimuksen nimessä.

Luvussa on ongelmana se, että siinä on mukana osa tuotoista ja kuluista, mutta ei kaikki. Sarvimäki kyseenalaisti joidenkin kollektiivisesti kulutettujen menojen (mm. puolustusmenojen sisällyttämisen). Jos ne poistettaisiin, 700 M€/v laskisi. En ole eri mieltä Salmisen perusteluista, mitä summia laskelmaan on otettu mukaan.

On tärkeää ymmärtää, että -700 M€/v on tutkimuksen tuottama arvio ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden nettovaikutuksesta julkiseen talouteen, ei koko maahanmuuttajapopulaation nettovaikutus.

Selvitin tutkimuksen alaluvussa 5.5, mitä tuloja ja menoja jää tutkimuksen ulkopuolelle/erittelemättä eri ryhmien välillä. Sisällytin tutkimukseen yksilöllisesti määriteltävissä olevista tuloista ja menoista lähes pelkästään suoraan rekisteriaineistoista löytyvät tiedot. Tein tämän päätöksen mm. tutkimuksen uskottavuuden kannalta.

Samassa yhteydessä voisi todeta, että samoilla kriteereillä laskettuna työikäisen suomalaisen nettovaikutus julkiseen talouteen on +80 €/v. Liekö sattumaa, että suomalaisen työikäisen nettovaikutus Salmisen laskelmassa on lähellä nollaa? Maalaisjärki sanoo, että nettovaikutuksen pitäisi olla paljon enemmän positiivinen, koska työikäisen väestön tuottamalla nettotuotolla pitää maksaa lasten ja vanhusten aiheuttamat kulut. Salmisen laskema nettovaikutus on laskennallinen ja on oleellista, että tuotot ja kustannukset on allokoitu täsmälleen samoin perustein suomalaisille ja maahanmuuttajille.

Lukuun -700 M€/v ei siis sisälly alle 20-vuotiaiden tai yli 64-vuotiaiden maahanmuuttajien nettovaikutusta julkiseen talouteen. On aivan selvää, että nettovaikutus kummallakin ryhmällä on hyvin paljon miinuksella, kuten toki myös suomalaisten populaation osalta.

Koko mamupopulaation osalta nettovaikutus on alle 20-vuotiaiden, 20-64 -vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden nettovaikutusten summa, ja se on paljon vähemmän kuin -700 M€/v. Eli maahanmuuton kustannukset ovat paljon suuremmat kuin 700 M€/v.

Kirjoitin edellisessä viestissäni lyhyesti, miksi tutkimukseni tulokset eivät ole vertailukelpoiset koko julkisen talouden tilinpidon kanssa:

Lisään vielä tähän, mikäli tämä ei ole jo muutenkin kaikille selvää, että tutkimukseni ensimmäisen osan luvut eivät ole millään tavalla vertailukelpoiset koko Suomen julkisen talouden alijäämän kanssa. En tunne kovin tarkkaan, kuinka julkisen talouden alijäämä lasketaan, mutta omasta tutkimuksestani siihen vaikuttavina asioina puuttuvat muun muassa:

-- Ei-työikäisten vaikutukset
-- Yritysten vaikutukset
-- Julkisen talouden (valtion, kunnat, kuntayhtymät, sosiaaliturvarahasto) velanotto, velananto ja velkainhoito
-- Sosiaaliturvarahastojen markkinatuotto
-- EU:hun liittyvät vaikutukset

Tarkemmin julkisen talouden alijäämän (http://tilastokeskus.fi/til/jali/meta.html) laskeminen on selostettu tuolla: http://tilastokeskus.fi/til/jali/2012/jali_2012_2014-01-24_men_001.pdf

Tuohon voisi vielä lisätä, että eläkkeitä maksetaan eläkerahastoihin kertyneestä varallisuudesta. Esimerkiksi vuoden 2009 lopussa varallisuutta oli yhteensä eläkerahastoissa noin 125 miljardia euroa (http://sel1.yhdistysavain.fi/@Bin/112347/Elakerahastot.pdf). (En sinänsä puutu siihen, että mikä osuus tuosta kuuluu julkisen talouden alaisuuteen, tai eläkejärjestelmän "reiluuteen").

No, ehkä Salmisen lupaama elinkaaritutkimus antaa paremmat arviot maahanmuuton kustannuksista kokonaisuudessaan.

Nuo elinkaarivaikutukset ovat koko tutkimusprojektin tärkein tulos. Nekin kyllä perustuvat tutkimuksen I osassa esiteltyihin tuloksiin, eli lähestulkoon kokonaisuudessaan vain rekisteriaineistoista saatuihin tietoihin. Näillä näkymin elinkaarivaikutukset esitän yhtäältä sekä Suomessa syntyneelle henkilölle että toisaalta erikseen kymmenelle suurimmalle syntymävaltiolle maahanmuuttoiän mukaan. Kaikille ulkomailla syntyneille yhteensä elinkaarivaikutuksia ei tuohon tutkimuksen II osaan varmaankaan tule: tähän on useita syitä, jotka tuon esille viimeistään tutkimuksen II osan tekstissä.


Edit (lisäys):

Elinkaarivaikutusten tulokset tulevat varmaankin käytännönläheisemmiksi siten, että suunnitelmissani on, että tutkimusperinteeseen nojaten tarkastelen, millaisia vaikutuksia eri maahanmuutoilla on keskimääräiseen veroasteeseen.

[Possumi]

YLE jatkaa rummuttamista siitä mihin ennen vaaleja jäätiin...

Maahanmuuton vastustajat: Saksalaisia voisimme ehkä ottaa vastaan

Väestö vanhenee ja työikäisten määrä hupenee Suomessa. Ylen verkkokyselyyn vastanneet ovat kuitenkin valmiita lisäämään maahanmuuttoa lähinnä läntisen Euroopan maista, joiden omakin huoltosuhde on heikkenemässä.

'Tilastomies' Pekka Myrskylä EVA:sta mainostaa taas teesiään jonka mukaan meidän pitää ottaa kehitysmaista 'työikäisiä' korjaamaan uhkaavaa työvoimapulaamme.

Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö Myrskylä kertoo saaneensa EVA:n raportin julkaisemisen jälkeen kielteistä palautetta ja jopa uhkauksia.

– Tilastomiehellä ei ole tavallaan mitään omaa lehmää tässä ojassa, vaan katsotaan vain mitä tapahtuu. Sekin on jo liian paljon toisille piireille, Myrskylä sanoo uhkauksista.

Mitää omaa lehmää ei ole ojassa, joo. Tosin se että 'tilastomies' jatkuvasti sivuuttaa eri maista tulevien todellisen työllistymismäärän sekä huoltosuhteen saa hänen 'tilastonsa' näyttämään siltä että saksasta tuleva kolmekymppinen koulutettu insinööri on Suomelle huonompi asia kuin sodan runtelemasta Irakista tuleva teini. Onhan teinillä hänen tilastoissaan paljon enemmän työvuosia jäljellä - ja ne työvuodethan ovat tasan samanarvoisia - muuhan olisi Rasismia!

'Tilastomies' ei tietenkään myöskään mitenkään viittaa Suomen Perustan tutkimukseen maahanmuuton kustannuksista joissa nämä todetaan - vaan pitäytyy mainostamaan omaa 'tutkimustaan' jossa tilastot on sovitettu ennalta arvattuun johtopäätökseen.

Paljon kielteistä palautetta ja uhkauksia lähettäneet ovat varmaan kritisoineet tutkimusta eri puolilta. Tätä kritiikkiä ei hän tietenkään myöskään kommentoi mitenkään. Kukaan missäänhän ei ole hänen tutkimuksestaan esittänyt mitään kommentoimisen arvoista kritiikkiä - hänhän on 'tilastomies'... 

[Late]

Loogisempaa olisi jatkaa tämän pohtimista varta vasten perustetussa ketjussa: 2015-04-16 YLE Vastaa kyselyymme: Mistä Suomeen työntekijöitä?

[Possumi]

Loogisempaa olisi jatkaa tämän pohtimista varta vasten perustetussa ketjussa: 2015-04-16 YLE Vastaa kyselyymme: Mistä Suomeen työntekijöitä?

Loogisempaa ehkä siten että otsikko sopii paremmin mutta toisaalta samasta aiheesta tulee helposti liian monta ketjua. Minusta keskustelu maahanmuuton kustannuksista voitaisiin pitää yhdessä ketjussa. Modet päättäköön.

[koli]

Hänen mukaansa yritysten kansainvälistymisen kautta Suomeen on kyllä tullut ulkomaisia työntekijöitä, mutta enemmistö heistä on täällä projektiluonteisesti ja lähtee sitten takaisin kotimaihinsa.

– Nämä mainitut Länsi-Euroopan maat ovat sellaisia, että 80 prosenttia tulijoista on viiden vuoden päästä lähtenyt täältä, Myrskylä sanoo.

No mutta tällaistahan sen maahanmuuton nimenomaan pitää ollakin. Sehän on hyvä, kun eivät jää kuormittamaan eläkejärjestelmää.

[Raaka banaani]

Hänen mukaansa yritysten kansainvälistymisen kautta Suomeen on kyllä tullut ulkomaisia työntekijöitä, mutta enemmistö heistä on täällä projektiluonteisesti ja lähtee sitten takaisin kotimaihinsa.

– Nämä mainitut Länsi-Euroopan maat ovat sellaisia, että 80 prosenttia tulijoista on viiden vuoden päästä lähtenyt täältä, Myrskylä sanoo.

No mutta tällaistahan sen maahanmuuton nimenomaan pitää ollakin. Sehän on hyvä, kun eivät jää kuormittamaan eläkejärjestelmää.

Saavat niitten vuosien osalta eläkkeen täältä.
Sinänsä itse asia, maahanmuuton kustannukset on yhäti varsin toisarvoinen pakkoruotsin kustannuksiin verrattuna. Siinä kustannukset ovat erilaisia, jää väkeä työttä, tehtaita pystyttämättä jne.
Olisi voinut tuoda lisäpaikkoja jos niistä olisivat puhuneet ennen vaaleja. Montako, ehkä viisi-kuusi mikäli puhuminen olisi ollut nykytapaan vaisua ja vain osan harjoittamaa.

[Roope]

Vaalikampanjassaan itsensä talousasiantuntijaksi esitelleen Yanarin kontribuutio maahanmuuttokeskusteluun:

– Perussuomalaisten maahanmuuttotutkimuksessa oli monia puutteita ja useat toivatkin sen esille. Esimerkiksi tietty ikäryhmä oli rajattu tutkimuksesta pois, Ozan Yanar sanoo.

MTV: "Maahanmuuttokeskustelun tulee säilyä rakentavana" 22.4.2015

edit:

Perussuomalaisten laskelmiin kuuluu esimerkiksi kielikoulutukset ja muut kotouttamistoimet, jotka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Eli jos me luovuttaisiin niistä, niin maahanmuutto ei ainakaan onnistuisi. Eli niihin pitää keskittyä.

Jos Yanar olisi käynyt tutkimuksen läpi, hän tietäisi, että laskelmissa ei oteta kantaa siihen, ovatko kotouttamistoimet taloudellisesti mielekkäitä vai eivät. Se taas vaatisi ihan omat tutkimuksensa, sillä asiaa ei ole tutkittu Suomessa kuin hyvin suppeasti kotouttamissuunnitelman laatimisen osalta (VATT). Luultavasti osa toimista on perusteltuja, mutta osa on tehotonta tai jopa haitallista puuhastelua. Yhtä hyvin Yanar voisi argumentoida, että maahanmuuttajien tukia ei saa ottaa huomioon kustannuksina, koska niiden poistaminen johtaisi vielä suurempiin kustannuksiin myöhemmin.

[Samuli Salminen]

YLE jatkaa rummuttamista siitä mihin ennen vaaleja jäätiin...

Maahanmuuton vastustajat: Saksalaisia voisimme ehkä ottaa vastaan

Väestö vanhenee ja työikäisten määrä hupenee Suomessa. Ylen verkkokyselyyn vastanneet ovat kuitenkin valmiita lisäämään maahanmuuttoa lähinnä läntisen Euroopan maista, joiden omakin huoltosuhde on heikkenemässä.

'Tilastomies' Pekka Myrskylä EVA:sta mainostaa taas teesiään jonka mukaan meidän pitää ottaa kehitysmaista 'työikäisiä' korjaamaan uhkaavaa työvoimapulaamme.

Tilastokeskuksen entinen kehittämispäällikkö Myrskylä kertoo saaneensa EVA:n raportin julkaisemisen jälkeen kielteistä palautetta ja jopa uhkauksia.

– Tilastomiehellä ei ole tavallaan mitään omaa lehmää tässä ojassa, vaan katsotaan vain mitä tapahtuu. Sekin on jo liian paljon toisille piireille, Myrskylä sanoo uhkauksista.

Mitää omaa lehmää ei ole ojassa, joo. Tosin se että 'tilastomies' jatkuvasti sivuuttaa eri maista tulevien todellisen työllistymismäärän sekä huoltosuhteen saa hänen 'tilastonsa' näyttämään siltä että saksasta tuleva kolmekymppinen koulutettu insinööri on Suomelle huonompi asia kuin sodan runtelemasta Irakista tuleva teini. Onhan teinillä hänen tilastoissaan paljon enemmän työvuosia jäljellä - ja ne työvuodethan ovat tasan samanarvoisia - muuhan olisi Rasismia!

'Tilastomies' ei tietenkään myöskään mitenkään viittaa Suomen Perustan tutkimukseen maahanmuuton kustannuksista joissa nämä todetaan - vaan pitäytyy mainostamaan omaa 'tutkimustaan' jossa tilastot on sovitettu ennalta arvattuun johtopäätökseen.

Paljon kielteistä palautetta ja uhkauksia lähettäneet ovat varmaan kritisoineet tutkimusta eri puolilta. Tätä kritiikkiä ei hän tietenkään myöskään kommentoi mitenkään. Kukaan missäänhän ei ole hänen tutkimuksestaan esittänyt mitään kommentoimisen arvoista kritiikkiä - hänhän on 'tilastomies'... 

Tässä ketjussa on jo ennen tätä viestiäni tuotu esiin monia hyviä pointteja koskien tuota Yle:n juttua ja Pekka Myrskylän kommentteja siinä, joten omat kommenttini ovat lähinnä toistoa.

Ongelman aiheuttaa väestön vanheneminen, joka heikentää Suomen huoltosuhdetta. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa on sataa työikäistä kohti jo 157 ei-työllistä henkilöä.

Ehkä keskeisin kommentoitava asia artikkelissa on se, ettei siinä eritellä ikään perustuvaa väestöllistä (demografista) huoltosuhdetta ja taloudellista huoltosuhdetta. Tämä erittelemättömyys ei tosin ole mikään uusi asia maahanmuuttokeskustelussa, ja kirjoitinkin aiheesta ja erittelyn tarpeesta vuonna 2009 tekstin Humanitaarinen maahanmuutto heikentää Suomen taloudellista huoltosuhdetta: http://hommaforum.org/index.php/topic,3791.msg58434.html#msg58434 *

Taloudellista huoltosuhdetta parempi mittari julkisen talouden vaikutuksille on tutkimuksessani käyttämäni julkisen talouden nettovaikutukset -- näin varsinkin elinkaarivaikutusten osalta. Taloudellinen huoltosuhde kertoo vain työllisten suhteen ei-työllisiin, mikä ei esimerkiksi suoraan kerro, kuinka paljon tiettyyn väestöön kuuluvat henkilöt maksavat veroja ja veronluonteisia maksuja.

Hänen mukaansa yritysten kansainvälistymisen kautta Suomeen on kyllä tullut ulkomaisia työntekijöitä, mutta enemmistö heistä on täällä projektiluonteisesti ja lähtee sitten takaisin kotimaihinsa.

– Nämä mainitut Länsi-Euroopan maat ovat sellaisia, että 80 prosenttia tulijoista on viiden vuoden päästä lähtenyt täältä, Myrskylä sanoo.

Mikäli Länsi-Euroopassa syntyneet maahanmuuttajat eivät jää Suomeen viettämään työuriensa jälkeistä elämää, niin tällä on Suomen julkisen talouden nettovaikutusten kannalta positiivinen vaikutus, kun tarkastellaan vaikutuksia elinkaarien yli. Tämä johtuu siitä, että tällöin erityisesti vanhuusiässä kasvavat terveysmenot eivät jää Suomen julkisen talouden hoidettaviksi. Kaikkein positiivisin vaikutus olisi silloin, jos työura tehtäisiin Suomessa, mutta työuran loputtua muutettaisiin ulkomaille.

Tarkastelen näitä elinkaarivaikutuksia tutkimukseni II osassa, jossa huomioin mainittujen poismuuttojen vaikutukset.

-----------------------------------

– Perussuomalaisten maahanmuuttotutkimuksessa oli monia puutteita ja useat toivatkin sen esille. Esimerkiksi tietty ikäryhmä oli rajattu tutkimuksesta pois, Ozan Yanar sanoo.

MTV: "Maahanmuuttokeskustelun tulee säilyä rakentavana" 22.4.2015

Omasta mielestäni tutkimuksen I osasta oli jätetty kaksi ikäryhmää pois tarkasteluista: 0-19-vuotiaat (lapset/nuoret) ja yli 62-vuotiaat (eläkeläiset). Näihin ikäryhmiin kuuluvat eivät ole työikäisiä. Kirjoitan mm. tässä viestissä (http://hommaforum.org/index.php/topic,99795.msg1854378.html#msg1854378), miksi keskityn tutkimuksen I osassa vain työikäisten toteutuneisiin julkisen talouden suoriin vaikutuksiiin. Tutkimuksen II osassa tarkastelen vaikutuksia kokonaisten elinkaarien yli, joten silloin pois ei ole rajattu mitään ikäryhmiä.

"Monista puutteista" voisin lukea tarkemmin. Erityisesti suhteessa muihin alan tutkimuksiin. Vielä tällä hetkellä puutteena toki on, että en ole esittänyt elinkaarivaikutuksia. Niiden selvittäminen kuitenkin kuuluu tutkimussuunnitelmaan, ja tämä tuli esille myös tutkimuksen I osan tekstissä (http://www.suomenperusta.fi/maahanmuutot-tutkimus-osa-1/#4.2%20Tutkimuksen%20toisen%20osan%20tutkimuskysymys).

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

* Esitän seuraavan arvelun nk. maahanmuuttokriittisenä. En esitä sitä Suomen Perustan projektitutkijana, sillä tutkijan roolissa kommentoin vain tekemääni tutkimusta sekä sitä koskevia kommentteja. Seuraava arvelu on esitetty tällä keskustelufoorumilla aiemminkin useasti.

Arvelen, että Pekka Myrskylä puhuu vain työikäisen väestön hupenemisesta, s.o. väestöllisestä (demografisesta) huoltosuhteesta, ja ei tuo esille taloudellisen huoltosuhteen merkitystä, hänen työnantajansa EVA:n intressien vuoksi. Varsinkin matalapalkka-alojen työnantajat hyötyvät siitä, että Suomessa matalapalkka-alojen työvoima kasvaa. Hyöty tulee siitä, että työntekijöille maksettavat palkat ovat pienemmät kuin mitä ne olisivat ilman sellaista maahnmuuttopolitiikkaa, joka lisää matalapalkka-alojen työvoimaa Suomessa.

Tästä matalapalkka-alojen työvoiman lisäyksestä seuraavat julkisen talouden negatiiviset nettovaikutukset jäävät kaikkien veronmaksajien maksettavaksi. Sosiaaliset kustannukset puolestaan kohdistuvat erityisesti niihin, jotka asuvat samoilla alueilla kuin matalapalkka-alojen työvoiman lisäämiseksi Suomeen maahanmuuttopoliittisilla valinnoilla saadut henkilöt sekä heidän perheenjäsenensä.

[falco]

Nyt olisi tärkeää ymmärtää, mikä luku tuo 700M€/v on. Eerola toteaa, että sen verran ainakin maahanmuutto Suomelle vuodessa maksaa.

Yritin löytää tuota summalukua Salmisen tutkimuksesta, mutta turhaan. En tiedä, mistä se on tupsahtanut yleiseen keskusteluun, koska perussuomalaiset (eikä Suomen perusta) kumpikaan julkaissut tutkimukseen liittyvää lehdistötiedotetta, josta 700 M€/v olisi ehkä esiintynyt. Ehkä summaluku oli esillä julkistustilaisuuden kalvoilla?

No, tutkimuksesta löysin lähtöluvut ja logiikan miten luku on saatu: se on

ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden määrä vuonna 2011 (205 791)

*

kaikkien ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden keskimääräinen nettovaikutus julkiseen talouteen (-3620 €/hlö/v) (kuvio 46 tutkimuksessa)

=  -744 963 420 €/v

Tuo on sitten julkisuudessa pyöristynyt lukemaan -700 M€/v.

Tuo - 700 miljoonaa tulee juuri noin kuin päättelitkin. En julkaissut sitä itse tutkimuksessa, sillä tutkimukseni keskittyi erojen selvittämiseen eri maahanmuuttajaryhmien sekä Suomessa syntyneiden välillä. Tämän toin mielestäni vahvasti esille myös tutkimuksen julkistamistilaisuudessa sekä jo itse tutkimuksen nimessä.

Luvussa on ongelmana se, että siinä on mukana osa tuotoista ja kuluista, mutta ei kaikki. Sarvimäki kyseenalaisti joidenkin kollektiivisesti kulutettujen menojen (mm. puolustusmenojen sisällyttämisen). Jos ne poistettaisiin, 700 M€/v laskisi. En ole eri mieltä Salmisen perusteluista, mitä summia laskelmaan on otettu mukaan.

On tärkeää ymmärtää, että -700 M€/v on tutkimuksen tuottama arvio ulkomailla syntyneiden työikäisten 20-64 -vuotiaiden nettovaikutuksesta julkiseen talouteen, ei koko maahanmuuttajapopulaation nettovaikutus.

Selvitin tutkimuksen alaluvussa 5.5, mitä tuloja ja menoja jää tutkimuksen ulkopuolelle/erittelemättä eri ryhmien välillä. Sisällytin tutkimukseen yksilöllisesti määriteltävissä olevista tuloista ja menoista lähes pelkästään suoraan rekisteriaineistoista löytyvät tiedot. Tein tämän päätöksen mm. tutkimuksen uskottavuuden kannalta.

Samassa yhteydessä voisi todeta, että samoilla kriteereillä laskettuna työikäisen suomalaisen nettovaikutus julkiseen talouteen on +80 €/v. Liekö sattumaa, että suomalaisen työikäisen nettovaikutus Salmisen laskelmassa on lähellä nollaa? Maalaisjärki sanoo, että nettovaikutuksen pitäisi olla paljon enemmän positiivinen, koska työikäisen väestön tuottamalla nettotuotolla pitää maksaa lasten ja vanhusten aiheuttamat kulut. Salmisen laskema nettovaikutus on laskennallinen ja on oleellista, että tuotot ja kustannukset on allokoitu täsmälleen samoin perustein suomalaisille ja maahanmuuttajille.

Lukuun -700 M€/v ei siis sisälly alle 20-vuotiaiden tai yli 64-vuotiaiden maahanmuuttajien nettovaikutusta julkiseen talouteen. On aivan selvää, että nettovaikutus kummallakin ryhmällä on hyvin paljon miinuksella, kuten toki myös suomalaisten populaation osalta.

Koko mamupopulaation osalta nettovaikutus on alle 20-vuotiaiden, 20-64 -vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden nettovaikutusten summa, ja se on paljon vähemmän kuin -700 M€/v. Eli maahanmuuton kustannukset ovat paljon suuremmat kuin 700 M€/v.

Kirjoitin edellisessä viestissäni lyhyesti, miksi tutkimukseni tulokset eivät ole vertailukelpoiset koko julkisen talouden tilinpidon kanssa:

Lisään vielä tähän, mikäli tämä ei ole jo muutenkin kaikille selvää, että tutkimukseni ensimmäisen osan luvut eivät ole millään tavalla vertailukelpoiset koko Suomen julkisen talouden alijäämän kanssa. En tunne kovin tarkkaan, kuinka julkisen talouden alijäämä lasketaan, mutta omasta tutkimuksestani siihen vaikuttavina asioina puuttuvat muun muassa:

-- Ei-työikäisten vaikutukset
-- Yritysten vaikutukset
-- Julkisen talouden (valtion, kunnat, kuntayhtymät, sosiaaliturvarahasto) velanotto, velananto ja velkainhoito
-- Sosiaaliturvarahastojen markkinatuotto
-- EU:hun liittyvät vaikutukset

Tarkemmin julkisen talouden alijäämän (http://tilastokeskus.fi/til/jali/meta.html) laskeminen on selostettu tuolla: http://tilastokeskus.fi/til/jali/2012/jali_2012_2014-01-24_men_001.pdf

Tuohon voisi vielä lisätä, että eläkkeitä maksetaan eläkerahastoihin kertyneestä varallisuudesta. Esimerkiksi vuoden 2009 lopussa varallisuutta oli yhteensä eläkerahastoissa noin 125 miljardia euroa (http://sel1.yhdistysavain.fi/@Bin/112347/Elakerahastot.pdf). (En sinänsä puutu siihen, että mikä osuus tuosta kuuluu julkisen talouden alaisuuteen, tai eläkejärjestelmän "reiluuteen").

No, ehkä Salmisen lupaama elinkaaritutkimus antaa paremmat arviot maahanmuuton kustannuksista kokonaisuudessaan.

Nuo elinkaarivaikutukset ovat koko tutkimusprojektin tärkein tulos. Nekin kyllä perustuvat tutkimuksen I osassa esiteltyihin tuloksiin, eli lähestulkoon kokonaisuudessaan vain rekisteriaineistoista saatuihin tietoihin. Näillä näkymin elinkaarivaikutukset esitän yhtäältä sekä Suomessa syntyneelle henkilölle että toisaalta erikseen kymmenelle suurimmalle syntymävaltiolle maahanmuuttoiän mukaan. Kaikille ulkomailla syntyneille yhteensä elinkaarivaikutuksia ei tuohon tutkimuksen II osaan varmaankaan tule: tähän on useita syitä, jotka tuon esille viimeistään tutkimuksen II osan tekstissä.


Edit (lisäys):

Elinkaarivaikutusten tulokset tulevat varmaankin käytännönläheisemmiksi siten, että suunnitelmissani on, että tutkimusperinteeseen nojaten tarkastelen, millaisia vaikutuksia eri maahanmuutoilla on keskimääräiseen veroasteeseen.

Kiitos hyvistä täsmennyksistä. En ole mistään eri mieltä kanssasi.

Olisin hyvin varovainen vastaamaan tutkimuksen perusteella kysymykseen: mitä maahanmuutto maksaa Suomelle? Tai Mitä humanitaarinen / tietyistä maista tuleva maahanmuutto maksaa Suomelle? Tutkimushan ei tähän anna vastauksia, ja noissa kommenteissani yritin kirjoittaa auki sitä, miksi 700 M€:n käyttämistä vastauksena ( tyyliin "Maahanmuutto maksaa Suomelle ainakin 700 M€ vuodessa") ei kannattaisi tehdä.

Viestini oli suunnattu oikeastaan Juho Eerolalle ja muille, jotka ovat tuota lukua käyttäneet. Lisäksi yhden summaluvun käyttäminen on eri maahanmuuttajaryhmien niputtamista yhteen, ja siitähän me maahanmuuttokriitikot muita syytämme. Tutkimuksen oleellinen tulos on, että maahanmuutosta pitää puhua monikoissa - maahanmuutoista - koska ryhmien väliset erot ovat valtavat. Tämän me tiedämme, mutta viestinnässä sitä pitäisi jaksaa toistaa, jotta se menee "espoolaisen perheenäidinkin" tajuntaan.

Julkisessa kommentoinnissa pitäisi pitäytyä tiukasti juuri siinä, mitä Salminen on tutkinut. Tutkimuksen tuloksena on saatu esiin maahanmuuttajia koskevia maakohtaisia ja maaryhmäkohtaisia vertailulukuja suhteessa kantaväestöön. Luvut käsittävät työikäisen yksilön nettovaikutusta julkiseen talouteen - ja vieläpä niin, että perustellusti kaikkia tuottoja ja kustannuksia ei tutkimukseen ole voitu sisällyttää.

Minäkin arvelin, että ottamalla huomioon alaikäiset ja iäkkäät maahanmuuttajien nettovaikutus kokonaisuudessaan olisi yli 700 M€/v. Mutta nyt ei kannattaisi arvailla, vaan odottaa kärsivällisesti elinkaarimallin tuloksia. Silloin ehkä saamme käyttöömme luotettavia arvioita siitä, mikä on somalialaisen/irakilaisen/lähi-itäläisen/kaakkoisaasialaisen/saksalaisen... maahanmuuttajan arvioitu elinkaarikustannus/tuotto Suomelle, ja vieläpä verrattuna kantasuomalaiseen.

[Roope]

Perussuomalaisten kynänjälki näkyy kahdessa kohdassa. Hallitusohjelmassa kannustetaan "avoimeen maahanmuuttokeskusteluun, mutta rasismia ei suvaita". Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Toisaalta laaditaan "riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassa". Tällä perussuomalaiset ilmeisesti itsekin myöntävät, ettei heidän ajatuspajan "tutkimus" ollut validi, mutta kirjaus sisältää myös vastenmielisen viestin. Ihmisiä määritellään rahassa.

Paavo Arhinmäki: Sitä saa mitä tilaa – vai saako? 14.5.2015

[Juffe]

Perussuomalaisten kynänjälki näkyy kahdessa kohdassa. Hallitusohjelmassa kannustetaan "avoimeen maahanmuuttokeskusteluun, mutta rasismia ei suvaita". Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Toisaalta laaditaan "riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassa". Tällä perussuomalaiset ilmeisesti itsekin myöntävät, ettei heidän ajatuspajan "tutkimus" ollut validi, mutta kirjaus sisältää myös vastenmielisen viestin. Ihmisiä määritellään rahassa.

Paavo Arhinmäki: Sitä saa mitä tilaa – vai saako? 14.5.2015

No voi...ahteri. 
Paavo Arhinmäen kirjoitus sisältää ääliöpölhön viestin. Politiikassa ei tule ottaa huomioon rahaa.

[Simo Grönroos]

Maahanmuuttotutkimuksesta on julkaistu englanninkielinen tiivistelmä:

http://www.suomenperusta.fi/immigrants-and-public-finances-in-finland-part-1-summary/

[Simo Grönroos]

Tuli myös lähetettyä infoa EU:n sisäministereille aiheesta:

"Dear Minister of the Interior,



You are having a summit on the migration situation in the Mediterranean with your colleagues at The Council of the European Union. According to UNHCR, IOM and Frontex, most of the migrants, that have crossed the Mediterranean in 2014 or during 2015, originated mainly from the Horn of Africa, Middle East and West Africa.


Finnish think tank Suomen Perusta published recently a research titled Immigrations and Public Finances in Finland. Part I: Realized Fiscal Revenues and Expenditures. The study, which is based on academic research tradition in the field, is the most detailed study so far on how different immigrant groups have contributed to public finances. Results from the study reveal that immigrants born in Somalia and in Iraq, or in the Greater Middle East region, have had the most negative net fiscal effects among all immigrant groups differentiated by origin. Additionally, immigrants from Sub-Saharan Africa have had more negative net fiscal effects than immigrants in general and much more so than the native-born.



While making important and far-reaching decisions on migrant policies, perhaps you may want to consider what kind of fiscal effects stem from different kind of immigrations.



Summary of our study in English:

http://www.suomenperusta.fi/immigrants-and-public-finances-in-finland-part-1-summary/



Sincerely yours,


Simo Grönroos

Director

Think tank Suomen Perusta

www.suomenperusta.fi"

[J. Lannan haamu]

Kerrotko Simo, että mitä tuo termi 'fiscal' tarkoittaa? Sitä käytetään niin ahnaasti, että sillä täytyy olla joku arvoa lisäävä merkitys

[Samuli Salminen]

Olemme lähettäneet (pääasiassa Simo Grönroos) tutkimuksen I osan englanninkielisestä tiivistelmästä tällaista viestiä joillekin eurooppalaisille, erityisesti maahanmuuttokriittisille, toimijoille:

Otsikko: The economic impacts of different immigrant groups, results from an extensive study

Dear vastaanottaja,

The most detailed study so far on immigrants' economic impacts tells that immigrants from the Middle East have the most negative effects on the taxpayer while immigrants from the West have the most positive ones.

Perhaps you would like to have a look at the English summary of our research that influenced the outcome of Finnish parliamentary elections earlier this year:

http://www.suomenperusta.fi/immigrants-and-public-finances-in-finland-part-1-summary/

Yours sincerely,
allekirjoitustiedot

Eräs tunnettu eurooppalainen maahanmuuttokriitikko vastasi viestiin näin:

[...] thank you for sending me the study. It provides very valuable information for me.

Ehkäpä samanlaista palautetta ja mahdollisesti jonkinlaista näkyvyyttä voi olla vielä luvassa.

[J. Lannan haamu]

^ No voisiko samalla kertoa tällä forumilla, että minkä maalainen tämä tunnettu maahanmuuttokriitikko oli??