Tiede-lehti julkaisi uskonnollisia tarinoita Muhammedista

[Ibn Matti]

Oinomaos kysyi mielipidettäni maaliskuun Tiede-lehden (maaliskuu 2015) Muhammed-artikkelista. Minussa se herättää hieman ristiriitaisia ajatuksia. Toisaalta siinä kerrotaan Muhammedin elämästä monia tarinoita aivan kuin ne käsittääkseni islamin kirjoituksissa esitetään, mutta toisaalta siinä jätetään joitakin historian kannalta olennaisia asioita käsittelemättä. Toisaalta islamin profeettaan suhtaudutaan ymmärtävästi, mutta toisaalta myös todetaan, että islamin arvostelu on nykyään hengenvaarallista.

Artikkelissa keskitytään profeetan uran alkuaikoihin, niin sanottuun Mekan kauteen. Silloin Muhammed saarnasi Jumalan tuomiota niille, jotka eivät hyväksy häntä profeetakseen. Mekkalaiset saivat lopulta tarpeekseen Muhammadin saarnaamisesta ja alkoivat "vainota" muslimeja. Lopulta Muhammed joutui pakenemaan Mekasta, koska mekkalaiset olivat päättäneet tappaa hänet ja hänen suojelijansa Abu Talib oli kuollut.


Eikö historiankirjoituksessa yleensä keskitytä politiikkaan?

Yleensä historiaa kerrotaan keskittymällä hallitsijoiden politiikkaan: mitä sotia he kävivät ja mitä poliittisia uudistuksia he saivat aikaan. Profeetasta kertovassa kirjoituksessa myös olettaisin kerrottavan hänen uskonnostaan, minkälainen on islamin uskonnon doktriini ja miten se eroaa vaikkapa kristinuskosta. Näitä asioita artikkelista on kuitenkin turha etsiä.

Artikkeli keskittyy kertomaan tarinoita Muhammedin lapsuudesta, kuinka hän "istuskeli usein isoisänsä matolla ja kuunteli tämän vilkkaita keskusteluja." Ei hänen sotaretkistään, politiikastaan tai uskontonsa periaatteista. Olisin odottanut näin merkittävän henkilön tekoja esitettävän esimerkiksi seuraavien vuosilukujen pohjalta:

570 - syntyy Mekassa (mainittu)
576 - jää orvoksi äidin kuollessa (mainittu)
595 - solmii avioliiton Khadijan, rikkaan lesken kanssa (mainittu)
610 - saa ensimmäiset ilmestyksensä enkeli Gabrielilta (mainittu)
619 - suojelijana toiminut setä kuolee (mainittu)
622 - pakenee Mekasta Medinaan (Hijra) (mainittu)
623 - määrää ryöstöretkiä Mekan karavaaneja vastaan (mainittu)
624 - Badrin taistelu (mainittu ohimennen kuvatekstissä)
624 - karkottaa Qainuqan juutalaisheimon Medinasta (ei mainintaa)
624 - surmauttaa Ka'b al-Ashrafin (ei mainintaa)
625 - Uhudin taistelu (ei mainintaa)
625 - karkottaa Nadirin juutalaiset (ei mainintaa)
627 - vallihaudan taistelu (mainitaan)
627 - Quraizan verilöyly (ei mainita, vaikka vallihaudan taistelu mainitaan)
628 - Hudaibijan rauhansopimus Mekan kanssa (mainitaan)
628 - Khaibarin juutalaisten hävitys ja alistaminen (ei mainita)
629 - ensimmäinen sotaretki kristittyjä vastaan Mutassa (ei mainita)
630 - valloittaa Mekan yllätyshyökkäyksellä (mainitaan)
631 - toinen sotaretki kristittyjä vastaan Tabukissa (ei mainita)
632 - kuolema (mainitaan)

Mitään Muhammedin hirmutekoja (kuten 800 quraizalaisen joukkomurha) tai muuta kiistanalaista toimintaa (kuten Khaibarin juutalaisten naisten ja lasten ottaminen orjiksi ja miehien alistaminen puoliorjuuteen) ei mainita. Miksi ei? Yleensä jos hallitsija on tehnyt jotain mieltä kuohuttavaa (vaikkapa Henrik VIII:n vaimojen kohtalo), ne tuodaan esille, vaikkei niillä olisikaan poliittista merkitystä (Henrikin vaimoilla tosin oli merkittäviä poliittisiakin vaikutuksia).


Uskonnollinen myytti tiedelehdessä?

Tarinan Muhammedista voi toki kertoa eri näkökulmista ja onhan tässäkin artikkelissa paljon informaatiota. Asiaan sisältyy kuitenkin paljon vakavampi ongelma, jota Tiede-lehden päätoimittaja ei ehkä tullut ajatelleeksi hyväksyessään artikkelin lehteensä.

Tieteessä (jota uskon Tiede-lehden haluavan edustaa) johtopäätökset perustuvat verifioitaviin ja falsifioitaviin faktoihin. Muhammedin tarina perustuu vain ja ainoastaan islamin pyhiin kirjoituksiin, Koraaniin, haditheihin ja Muhammedin elämäkertoihin. Historiallisia tai edes arkeologisia todisteita näistä tarinoista ei ole. Ei mitään. Miksi tämä kirjoitus on Tiede-lehdessä? Jos se olisi Seitsemän Päivää -lehdessä tai Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä tai vaikkapa Mitä Vittua-lehdessä, minulla ei olisi mitään sitä vastaan.

Tiede-lehti esittää uskonnollisen myytin historiallisena tosiasiana. Tehdäänpä seuraava ajatuskoe: Minä tarjoan Tiede-lehdelle seuraavansisältöistä historiallista artikkelia Jeesuksen elämästä:

Ensin kertoisin Vanhasta Testamentista ja kymmenestä käskystä ja siitä kuinka Vanhan Testamentin profeetat ovat ennustaneet Messiaan tulemisen. Sitten kertoisin hieman Rooman valtakunnasta ja silloisesta Palestiinasta. Ehkä maalailisin hieman kuvaa sen ajan juutalaisten elämästä.

Seuraavaksi tulisi kuvaus Johannes Kastajan äidistä, Mariasta ja enkeli Gabrielista (sic!). Kertoisin, kuinka Jeesus oli jo lapsena niin etevä kirjoitusten tuntija, että hän opetti Jerusalemin temppelissä kirjanoppineita.

Jeesuksen rabbiinin uralta kertoisin ehdottomasti ainakin veden muuttamisen viiniksi, sokean miehen tarinan, valtavan väenpaljouden ruokkimisen parilla leivänkannikalla ja tietysti Lasaruksen herättämisen kuolleista.

Sitten juoni tiivistyy ja kertoisin tarinan Juudaasta, viimeisestä illallisesta ja lopulta oikeudenkäynnistä ja teloituksesta. Ylösnousemusta voisin hieman kriittisenä historiantutkijana epäillä, mutta joka tapauksessa opetuslapset lähtivät levittämään sanaa aina Roomaan asti. Kertoisin ehkä vielä kristittyjen vainoista Rooman valtakunnassa ja lopuksi hieman raakalaismaisista ristiretkistä rauhanomaisten ja suvaitsevaisten muslimien maille.

Ottaisitko päätoimittaja Jukka Ruukki tämän artikkelin lehteesi? Lupaan kirjoittaa sen pieteetillä ja loppuun liitän vielä kaikki lähdeviitteet sekä joitain viittauksia myös tarinaan kriittisesti suhtautuviin artikkeleihin. Etkö? Haluan huomauttaa, että tarina perustuisi lähes pelkästään kristittyjen pyhiin kirjoituksiin, Vanhaan ja Uuteen Testamenttiin. Eikä näistä ole mitään historiallisia eikä arkeologisia todisteita - eikun hetkinen! Näistä tapahtumista ON historiallisia ja arkeologisia todisteita.

Monet ulkopuoliset historioitsijat mainitsevat Kristukseksi kutsutun henkilön eläneen Palestiinassa. He myös tietävät, että kyseisellä kansankiihottajalla oli opetuslapsia, jotka levittivät uutta uskontoa johtajansa noin vuoden 30 jKr (sic!) paikkeilla tapahtuneen teloituksen jälkeen (roomalaiset käyttivät ristiinnaulitsemista yleisesti ei-roomalaisten teloitusmuotona). Lisäksi on löytynyt arkeologinen todiste ainakin Pilatuksen olemassaolosta (nimi Pilatus on kaiverrettu kiveen, joka on kuulunut erääseen rakennukseen).

Minun artikkelini olisi siis paljon luotettavampi kuin Hannu Pesosen kirjoitus, vaikka me molemmat käytämme lähteenä vain uskontojen pyhiä kirjoituksia. Uuden Testamentin Jeesus on sentään historiallinen henkilö päinvastoin kuin Muhammed, josta me emme tiedä mitään. Siis tieteelliseltä kannalta. Tiede-lehdessä.

Suosittelen kaikkia Muhammedin historiallisuudesta kiinnostuneita katsomaan Tom Hollandin erinomaisen dokumenttielokuvan Islam: The untold story. Siitä saisi Tiede-lehteen erinomaisen historiallisen artikkelin.

http://www.mrctv.org/videos/islam-untold-story

Julkaistu myös blogissani: http://ibnmatti.blogspot.fi/2015/03/uskonnollinen-myytti-tiedelehdessa.html

[weekendsoldier]

Tätä mäkin olen aina ihmetellyt . Muhamedin olemassaolosta ei ole sen kummempaa historiallista evidenssiä kuin Jeesuksenkaan olemassaolosta, mutta lähtökohtaisesti aina Muhamedia pidetään todellisena historiallisena henkilönä, kun taas Jeesusta väitetään keksityksi hahmoksi.

[Tavan]

Tätä mäkin olen aina ihmetellyt . Muhamedin olemassaolosta ei ole sen kummempaa historiallista evidenssiä kuin Jeesuksenkaan olemassaolosta, mutta lähtökohtaisesti aina Muhamedia pidetään todellisena historiallisena henkilönä, kun taas Jeesusta väitetään keksityksi hahmoksi.

Mahomettiin en ole tältä osin perehtynyt, mutta mikäli Jeesuksen kaltaisiin antiikin henkilöihin liittyvä todistusaineisto hylätään epäluotettavana, joudutaan samalla periaatteella hylkäämään myös Aleksanteri Suuren kaltaiset henkilöt sepitteenä. Muinaisten Aleksanteri Suuresta kirjoitettujen elämäkertojen pohjalta tehdään luotettavana pidettävää historiantutkimusta, vaikka ne olisi kirjoitettu satoja vuosia miehen kuoleman jälkeen. Esimerkiksi Plutarkhoksen kohdalla aikaväli on 400-500 vuotta. Jeesuksesta kertovat elämäkerrat taas on kirjoitettu vain kymmeniä vuosia väitettyjen tapahtumien jälkeen.

[talous ja muutos]

Merkittävässä asemassa olevista henkilöistä on usein olemassa sekä todellinen historiallinen henkilö että häntä vastaava myyttinen hahmo.

Diktatuurimaissa ei nykyäänkään tiedetä kuin osaksi, millainen on diktaattori ja mitä hän on tehnyt. Varsinkin yksityiselämästä on vaikea saada luotettavaa tietoa. Diktaattorin oma propagandakoneisto tekee hänestä myönteistä myyttistä hahmoa. Ja hänen ulkomailla elävät vastustajansa yrittävät tehdä hänestä kielteistä myyttistä hahmoa. - Pohjois - Koreaa hallinneitten Kim -suvun jäsenten elämä on paljolti myyttistä - sekä länsimaitten asukkaille että varsinkin pohjoiskorealaisille itsellensä.
Vaikutusvaltaisesta poliitikosta demokraattisessa maassa juoruverkostot ja huhukampanjat yrittävät tehdä hänestä myyttistä hahmoa. USA:ssa on viime vuosikymmenien aikoina mustamaalauskampanjoilla yritetty estää kilpailevan puolueen ehdokkaitten menestymistä vaaleissa.
Jos protestipuolue menestyi hyvin vaaleissa tai uhkaa menestyä hyvin vaaleissa, niin julkisuuskampanjoilla yritetään saada sen ehdokkaat sopimaan ennalta valittuun epämiellyttävään muottiin. Esim. vuoden 2011 suuren vaalivoiton jälkeen perussuomalaisista kansanedustajista etsittiin suurennuslasin ja mikroskoopin avulla rasistifasistinatsin piirteitä.

-----

Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri on selvä esimerkki merkittävästä historiallisesta henkilöstä, josta on olemassa elämäkertoja, jotka perustuvat historialliseen henkilöön tai myyttiseen hahmoon.

Wikipedia/Aleksanteri Suuri
/Antiikin lähteet
"Monet Aleksanterin kanssaan samaan aikaan eläneet henkilöt kirjoittivat teoksia jotka käsittelivät Aleksanteria. Näihin kuuluvat Aleksanterin hovihistorioitsijansa Kallisthenes, kenraali Ptolemaios, laivaston komentaja Nearkhos ja Aristobulos. Vanhimpiin lähteisiin kuuluu myös Kleitarkhoksen kirjoitukset. Valitettavasti kaikki nämä lähteet ovat kadonneet ja niistä ei ole enää jäljellä muuta kuin sitaatteja myöhemmissä teoksissa. "

/Tarinoita Aleksanterista
Jo Aleksanteri Suuren eläessä hänestä kerrottiin tarinoita ja kuoleman jälkeen entistä mielikuvituksellisempia tarinoita. Näin syntyi Aleksanteri Suuren myyttinen hahmo, joka kehittyi vuosisatojen myötä. Keskiajalla tämän myyttisen hahmon elämästä oli jo saatu aikaiseksi yli 20 000 riviä sisältä versio, joka sisältää tyypillisiä keskiaikaisia anakronismeja.

-----

Wikipedia/Kuningas Arthur
Kuningas Arthur on myyttinen hahmo, jonka elämäkerta laajeni ja muutenkin muuttui vuosisatojen mittaan.
Arthuria vastaava historiallinen henkilö on kuningas tai sotapäällikkö, joka sai monta voittoa taisteluissa Britanniaan tunkeutuvia germaaneja vastaan. Hän oli brittiläinen tai roomalainen. - On hyvinkin mahdollista, että alkuvuosisatoina Arthurin kuoleman jälkeen hänen elämäkertaansa yhdistettiin usean kuninkaan ja sotapäällikön sotamenestystarinat ja johtamistarinat.

Kuningas Arthur on jo niin myyttinen hahmo, että häntä vastaavan historiallisen henkilön edes nimestä ei ole varmuutta. - Luultavasti brittiläis - roomalainen sotapäällikkö Ambrosius Aurelianus oli kuningas Arthuria vastaava historiallinen henkilö.

-----

Mooseksen ensimmäisessä kirjassa kerrotaan Aabrahamin klaanista. Koska tämä paimentolaisklaani ei perustanut edes pientä valtiota, niin ei ole yllättävää, että heistä ei ole säilynyt historiallisia aikalaislähteitä. Heistä ehkä kirjoitetut papyrukselle tai pergamentille kirjoitetut tekstit ovat hävinneet. - Näistä syistä Aabrahamin klaani on myyttinen tarina, jonka jäsenten historiallisuudesta ei ole varmuutta.
Mutta farao nimitti Joosefin Egyptin käskynhaltijaksi eli suurvisiiriksi (1Moos41: 33 - 45). Egyptinkielellä se on tjati (Wikipedia/Vizier (Ancient Egypt). Se tarkoittaa korkeinta faraota palvelevaa virkamiestä vanhan, keskimmäisen ja uuden valtakunnan aikana.
Egyptin faraoista ja suurvisiireistä on melko kattava luettelo tiedossa. (Wikipedia/List of pharaohs)
Länsiseemiläinen 14. dynastia hallitsi lähes koko Niilin suistoa (Wikipedia/Fourteenth Dynasty of Egypt).
Hyksoslainen 15. dynastia valloitti koko Niilin suiston, jolloin se kukisti sekä 13. että 14. dynastian. Vähäksi aikaa se valloitti Ylä - Egyptin (eli Etelä - Egyptin), jolloin se kukisti 16. dynastian. Useimmat hyksosnimet ovat seemiläisiä, mutta mukana on myös hurrilaisia nimiä. Hyksos käytti ensimmäisenä Egyptissä hevosvetoisia sotavaunuja.
Seemiläisen klaanin jäsenenä Joosef olisi voinut toimia suurvisiirinä Egyptissä 13. tai 15. dynastian faraon palveluksessa.
Joosefin aika Egyptin suurvisiirinä paljastuisi melkein varmasti faraon nimen avulla. Mutta Joosefin tarinassa ei ole mainittu faraon nimeä! - Tämä on erikoista ja vaatii selityksen. Todennäköisin syy on, että Joosefin tarinan tallentajat eivät uskoneet sen todellisuuteen.
On säilynyt monta listaa faraoista (Wikipedia/List of pharaohs/Existing primary old lists of pharaohs). Nuorin faraolistoista on Manethon 200 -luvulta BC.

-----

Historiallisesta Muhammadista ei ole aitoa elämäkertaa, vaan Muhammadin elämäkerroissa on mukana myyttisiä aineksia.
Nimittäin X -henkilöstä voi tehdä elämäkerran: X itse, x:n läheisesti tuntenut henkilö, jos mukaan halutaan yksityiselämä, työtoveri, lähisukulainen. Haastattelemalla X:ä tai hänet tuntevaa ihmistä.
Historiallisia dokumentteja tutkimalla voidaan koostaa elämäkerta vaikutusvaltaisista ihmisistä tai muuten julkimoista. Mutta tulos olisi puutteellinen ennen tv:n ja sanomalehtien aikakautta.
Eämäkerran voi koostaa tarinoista ja huhuista, joita on kuullut ainakin jonkin verran X:ä tunteneiltä ihmisiltä. Silloin tuloksena on osittain myyttinen hahmo X:stä.

Wikipedia/Muhammad/Sources for Muhammad's life
/Early biographies

Varhaisin Muhammadin elämäkerta on Ibn Ishaqin noin vuonna 767 tekemä. Mutta se on kadonnut. Tähän lähteeseen paljolti perustuvat Ibn Hishamin ja Al-Tabarin elämäkerrat Muhammadista.
Muhammadin kumppanien historian on kirjoittanut al-Waqidi ja Ibn Sa'd al-Baghdadi on kirjoittanut Islamin kuuluisien henkilöitten elämäkertoja.

Muhammad kuoli vuonna 632.
Muhammadin tai häneen liittyvien henkilöitten elämäkertojen tekijöistä tietoa:
* Ibn Ishaq. Syntyi 704 ja kuoli 761 - 770.
- Hän syntyi Madinassa. Hänen isoisänsä oli Yasar, joka oli kristitty mies Kufasta (Etelä - Irakissa). Yasar siepattiin yhdessä Khalid ibn al-Walidin johtamassa hyökkäyksessä. Yasar siirrettiin Madinaan ja hänestä tehtiin orja. Kun Yasar oli kääntynyt islamiin, hänet vapautettiin orjuudesta.
- Noin 30 -vuotiaana Ibn Ishaq matkusti Kairoon ja palasi takaisin Madinaan.
- Myöhemmin hän muutti tai pakotettiin muuttamaan pois Madinasta. Hän matkusti länteen ja päätyi lopulta Irakiin. Hän kuoli Baghdadissa.
* Al-Waqidi. Syntyi 748 Madinassa ja kuoli 822. (Wikipedia/Al-Waqidi)
- Hän toimi tuomarina Abbasidin suvun 5. kalifin Harun al-Rasidin (763/766 - 809) ja kalifi Al-Ma'mun (786 - 833) valtakausina.
- Hän eli Madinassa Abū Ḥanīfan (702 - 772) ja Ja'far al-Sadiqin (700/702 - 765) aikoina.
- Hän eli Madinassa vehnäkauppiaana, kunnes 50 -vuotiaana katastrofin jälkeen muutti Irakiin.
- Hän pääsi tapaamaan Muhammadin kumppanien lapsenlapsia.
* Ibn Hisham. Hän kuoli 828 tai 833. (Wikipedia/Ibn Hisham)
- Hän syntyi Basrassa (Irakissa) ja muutti myöhemmin myöhemmin Egyptiin. Mutta toisten lähteitten mukaan hänen sukunsa on kotoisin Basrasta, mutta hän itse on syntynyt Kairossa. Alunperin hänen sukunsa oli kotoisin Himyarin valtiosta, johon kuului nykyisen Jemenin lounaisosa.
* Ibn Sa'd al-Baghdadi. Syntyi 784 ja kuoli 845. (Wikipedia/Ibn Sa'd al-Baghdadi)
- Hän syntyi Basrassa. Hän eli pääosan elämästänsä Baghdadissa, jossa hän myös kuoli. Nämä kaupungit sijaitsevat nykyisessä Irakissa. (Wikipedia/Ibn Sa'd al-Baghdadi)
- Hän kuului sunnalaiseen koulukuntaan. Hän sai koulutuksensa Al-Waqidilta ja muilta kuuluisilta (ylistetyiltä) opettajilta.
* Muhammad ibn Jarir al-Tabari. Syntyi 839 ja kuoli 923. (Wikipedia/Muhammad ibn Jarir al-Tabari)
- Hän syntyi Amolissa Tabaristanissa, joka sijaitsee Kaspian meren etelärannikolla sisältäen Elburz -vuoriston. Tabaristan kuuluu nykyiseen Iraniin lukuunottamatta itäisintä osaa, joka kuuluu Turkmenistaniin. Itse Amol sijaitsee melkein keskellä Kaspian meren etelärantaa, kuuluen nykyiseen Iraniin.
- Amolin asukkaat omaksuivat islamin 775 - 785 CE. (Wikipedia/Amol)
- Hän muutti 12 -vuotiaana opiskelemaan Reyhin, joka on nykyään Teheranin esikaupunki. Hän opiskeli siellä 5 vuotta.
- Hän siirtyi 17 -vuotiaana opiskelemaan Baghdadiin sunnalaisten eri koulukuntien islamilaista lakia lukuunottamatta Hanbalin koulukuntaa.
- 25 - 30 -vuotiaana hän matkusteli Syyriassa, Libanonissa, Palestiinassa ja Egyptissä.
- Hän sai rahaa opettamalla. Kuitenkin hänen elantonsa turvasi isän antamat rahat ja isän kuoleman jälkeen perintö.

Näistä Muhammadin tai häneen liittyvien henkilöitten elämäkertojen kirjoittajista vain 2 on elänyt varsinaisessa Arabiassa, joka on rannikkoalue Punaisen Meren itärannalla Aqaban lahden ja Jemenin välissä.
* Ibn Ishaq syntyi ja eli yli 30 -vuotiaaksi Madinassa. Näin hänelle oli tuttu madinalainen perimätieto Muhammadista ja hänen kumppaneistansa. - Mutta voi hyvinkin olla, että hän ei päässyt Muhammadin ja hänen kumppaniensa jälkeläisten tuttavapiiriin. Nimittäin hän oli Irakista siepatun vääräuskoisen lapsenlapsi. Tosin tämä siepattu isoisä kääntyi islamiin.
- Mutta Ibn Ishaqin teokset eivät ole säilyneet.
* Al-Waqidi syntyi eli Madinassa 50 -vuotiaaksi asti.
- Al-Waqidi pääsi tapaamaan Muhammadin kumppanien lapsenlapsia. Niinpä hän pääsi hyödyntämään Muhammadin kumppanien jälkeläisten perimätietoa.

Kannattaa huomata, että ei ole olemassa Muhammadin tai hänen kumppaniensa tai heidän jälkeläistensä kirjoittamaa elämäkertaa Muhammadista. Tämän takia elämäkerroissa Muhammadiin sekoittuu myyttisiä aineksia.

-----

Tämä vaatii selitystä: Miksi ei Muhammad eikä hänen kumppaninsa eikä heidän lapsensa ole kirjoittaneet elämäkertaa Muhammadista? - Muhammad on sentään varsin tärkeä henkilö islamissa!

[Impi Syvärivi]

Tiede-lehden taso romahti sen siirryttyä Sanoma Oy:lle. Peruin tilauksen jo jokin aika sitten, kun joka lehdessä alkoi olla hallituksen propagandaa tukevia juttuja, kuten "tieteellisiä" vakuutteluja siitä, että Suomella ei ole liikaa velkaa, pelottelujuttuja joko ilmastonmuutoksesta, sukupuutosta tai lihansyönnin vaarallisuudesta, tai suomalaisten kauheasta menneisyydestä, kuten siirtomaahoureista. Sanoma Oy:n roskalehtiin ei kannata tuhlata aikaansa.

[Noottikriisi]

Minäkin peruutin Tiede-lehden tilaukseni jokin aika sitten joko jonkin yksittäisen jutun tai yleisen linjan takia. Perusteluksi sanoin jotain sellaista että en halua lukea tieteen arvovallalla pönkitettyjä mielipidekirjoituksia.

Off-topiccina mainostan Pauli Ojalan viihdyttäviä kotisivua. Ojala on mielenkiintoinen hahmo.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Raamatun_arkeologinen_arvo.htm

Leif Nummela on laskenut, että jo 1. vuosisadalta on 9 Jeesuksesta Uuteen Testamenttiin kirjoittavaa kirjailijaa ja 11 muuta varhaista kristittyä kirjailijaa säilyneissä käsikirjoituksissa. Näiden lisäksi ainakin 4 harhaoppista ja 7 ei-kristittyä kirjailijaa mainitsevat Jeesuksen 150 vuoden sisällä hänen syntymästään. Tätä voi verrata tuon ajan Rooman keisari Tiberiukseen, aikansa tunnetuimpaan mieheen, jonka nimi ja kasvot painettiin koko tunnetun maailman kolikoihinkin: Vain 4 lähdettä mainitsevat Tiberiuksen 150 vuoden sisällä hänen syntymästään: Tacitus, Svetonius, Paterculus - ja Luukas.

[Urpo Juusto]

Tiede-lehti on jo menetetty tapaus, ikävä kyllä. Oli aikanaan asiallinen pumaska. Lopetin itsekin tilaukseni siinä vaiheessa, kun näitä pseudotieteellisiä mielipidekirjoituksia alkoi läpyskään ilmestyä.
Jännityksellä odotamme, valtaavatko Tiedostavat Tahot joku päivä myös Tähdet ja Avaruus -lehden. Kvasaarit monikulttuurisesta näkökulmasta tai queer-teorian kautta tulkittuina voisi olla hämmentävää luettavaa.

[Impi Syvärivi]

Tiede-lehden taso romahti sen siirryttyä Sanoma Oy:lle.

Jaa-a. Sanoma on näköjään ollut aina Tieteen kustantaja ja Tieteen tiedotus ry sen julkaisija. Muutoksen sisällössä huomasin vasta muutama vuosi sitten. Enpähän sitten tiedä, mistä muutos johtuu, kun päätoimittajakaan ei ole vaihtunut. Voihan olla, että itse huomasin särön Matrixissa vasta tuolloin ja aloin kiinnittää huomiota sisältöön?

[Martin]

Sama juttu täällä eli vaikuttaisi että Tiede-lehti on politisoitunut ja pääkirjoitusten sekä muidenkin juttujen osalta punavihertää. Tilaus on peruttu, kuten myös muut sanoman lehdet kuten Aku Ankka.