2015-03-19 Somaliyrittäjät: Vaikka ei tee mitään, yhteiskunta huolehtii

[Golimar]

Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaverkot passivoivat ihmisiä, eivätkä rohkaise heitä ryhtymään yrittäjiksi. Näin arvioivat somaliyrittäjät Helsingin kaupungin teettämässä tutkimuksessa.

– Yrittäjän elämä on kovaa, siksi se ei houkuttele ihmisiä, mutta työttömyys voi houkutella. Sillä vaikka ei tee mitään, niin silti saa hoitoa, yhteiskunta huolehtii sinusta. Tämä on se pointti.

Sosiaalisilla tulonsiirroilla voi tulla toimeen yhtä hyvin kuin pienyritystoimintaa harjoittamalla, tutkimukseen haastatellut yrittäjät katsoivat. Yrittäjien mukaan hyvinvointivaltion jarruttava vaikutus selittää osaltaan sitä, miksi Suomessa toimii toistaiseksi varsin vähän somalitaustaisia yrittäjiä.

Yksi haastatelluista nosti esiin perhekokojen tuomat esteet yrittäjyydelle.

http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2015/03/19/somaliyrittajat-suomesta-vaikka-ei-tee-mitaan-yhteiskunta-huolehtii/20153529/137?n=1

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_03_19_Tutkimuksia_1_Joronen.pdf

[qwerty]

Pikavilkaukseen osuneita

Somalialaiset itse pitävät itseään hyvinkin yritteliäinä, ja se, ettei somaliyhteisön piirissä harjoitettu liiketoiminta näkynyt tilastoissa, saattoi somalialaisen tutkijan mukaan johtua siitä, että se oli vielä niin pienimuotoista ja tapahtui suureksi osaksi epävirallisella sektorilla ( ).

Maahanmuuttajien yritysten kohdalla markkinat muodostuvat usein yhtäältä kilpailulta suojatuista etnisistä markkinoista (mitvit?) ja toisaalta laajemmista avoimista markkinoista, joilla maahanmuuttajayrittäjät joutuvat kilpailemaan muiden yrittäjien kanssa.

Somalialaisia yrittäjiä on toistaiseksi vähän. Koko Suomessa heitä oli vain 36 vuonna 2012.

Somalialaisten yrittäjien yksilöhaastatteluja saatiin seitsemän, kaksi naista ja viisi miestä.

Yleisimmät toimialat olivat rahanvälitystoiminta ja vähittäiskauppa. Joillakin yrittäjillä yrityksiä oli useampia tai samassa yrityksessä oli monenlaista toimintaa. Esimerkiksi kahdella tulkkivälitysyritystä pitävällä yrittäjällä oli kummallakin sen rinnalla myös muuta yritystoimintaa. Rahanvälitystoiminta oli päätoimiala vain yhdessä yrityksessä, mutta kolmessa sitä harjoitettiin muun toiminnan ohessa. Vähittäiskauppaa harjoitti yhteensä neljä yrittäjää joko päätoimialana tai muun toiminnan (esim. call centre ja nettikahvila) ohessa.

Lähes kaikkien haastatteluihin osallistuneiden somaliyrittäjien asiakaskunta muodostui ensisijaisesti muista somalialaisista.

Monet haastateltavat haaveilivat esimerkiksi somalialaiseen ruokakulttuuriin keskittyvän ravintolan perustamisesta. Asia ei kuitenkaan ollut edennyt, koska he pelkäsivät joutuvansa tukeutumaan vain muista somalialaisista muodostuvaan asiakaskuntaan. Suomalaiseen valtaväestöön kuuluvia asiakkaita he eivät uskoneet saavansa, koska olettivat alkoholin nauttimisen liittyvän niin kiinteästi suomalaiseen ravintolakulttuuriin. Sitä he eivät kuitenkaan katsoneet uskonnollisista syistä voivansa myydä.

Haastattelujen ulkopuolella tuli esiin sellainenkin tapaus, jossa kuljetusliikkeen perustanut henkilö joutui peruuttamaan virvoitusjuomatehtaan kanssa valmiiksi neuvotellut sopimukset, koska hänen olisi pitänyt kuljettaa myös olutta.

[Rauli]

Omasta mielestäni artikkelin ydin oli tässä:

Yksi haastatelluista nosti esiin perhekokojen tuomat esteet yrittäjyydelle.

– Jos on viiden lapsen isä tai viiden lapsen perhe, tai kuuden, seitsemän lapsen perhe, niin jos se lähtee yrittämään ja menettää sitten mahdolliset etuudet, mitä kaikkea siihen liittyy. Se pelko on myös olemassa.

Suomalaiselle perheelle lapsi ja lapsen kasvattaminen aikuisikään on suuri taloudellinen uhraus, menoerä. On arvioitu, että lapsen 18-ikävuoteen mennessä suomalaisperhe joutuu, kaikkien yhteiskunnan tukien jälkeen, laittamaan omia rahojaan lapsen "kasvatukseen" n. 100.000 euroa.

Somaleilla ( ja miksei white trash -porukalla ) yhtälö on päinvastainen, lapsi on muuttunut menoerästä tulonlähteeksi, kiitos yhteiskunnan antamien tukien, kuten lapsilisä+korotusosat muista lapsista, korotettu yksinhuoltajatuki jne. Somaleilla touhu on moniavioisuuden myötä muuttunut (normiyhteiskunnan mitoilla) vielä kieroutuneemmaksi.

Otetaan esimerkiksi  Kuvitteellinen ahkera somalimies nimeltään siittäjä-Salah. Salahilla on neljä vaimoa ja jokaisella vaimolla maltilliset kuusi lasta yht. 24 kpl. Sanotaan, että Salahin neljän perheen lapset saavat keskimäärin 150 euroa/kk lapsilisää ja tämä kerrottuna lastenmäärällä, niin lapsilisän kokonaissumma on 3600 euroa/kk. Koska siittäjä-Salah on perheittensä päämies, niin luonnollisesti lapsilisät ovat hänen. Kuviteellinen Salah on kuitenkin niin reilu mies, että hän ottaa perheittensä saamista joka kuukautisista yhteiskunnan tuista vaivaiset 70%, arviolta 3000-3500 euroa/kk netto.

Näillä rahoilla siittäjä-Salahin kelpaa nauttia laatuaikaa muiden kaltaistensa ahkerien somalityömiesten kanssa rauhassa hektiseltä perhe-elämältä, vaikkapa RAY:n täyspotissa tapetoimassa pelimerkeillä rulettipöytää.
Samaan aikaan hänen säkkeihin pukeutuneet vaimonsa raahaavat 10 kilon riisisäkkejä kaupoista koteihinsa perheittensä ruokkimiseksi.

[Alkuasukas]

tapahtui suureksi osaksi epävirallisella sektorilla

Joo harmi että pimeä työ ei näy tilastoissa.

[Antti Kontio]

...

Lähes kaikkien haastatteluihin osallistuneiden somaliyrittäjien asiakaskunta muodostui ensisijaisesti muista somalialaisista.

Nerokasta taikaseinäpisnestä!

Tuota mallia harjoitellaan jo ala-asteella. Lapset myyvät toisilleen ylihintaisia keksejä leirikoulukulujen kattamiseksi.
Lapsille unohdetaan kertoa, että rahat ovat kuitenkin vanhempiensa taskuista.
(Vain keksifirma voittaa.)

Ilmeisesti somputkaan ei ymmärrä sitä ihmettä, mistä hemmetistä se raha oikein lisääntyy pelkästään toisille myymällä. 
(Vain suomalainen häviää.)

[Roope]

Vaikuttaa juuri siltä kuin arvata saattaa.

Tutkimuksen viitekehys kumpuaa siitä ristiriitaisesta tilanteesta, että Suomessa ja Pohjoismaissa somalialaisten yrittäjyys on hyvin vähäistä, mutta toisaalta Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa heidän yrittäjyysasteensa on hyvin korkea.
...
esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa asuvat somalialaiset maahanmuuttajat ovat perustaneet runsaasti yrityksiä. Erityisen aktiivisia tässä suhteessa ovat olleet Minnesotaan asettuneet somalipakolaiset, ja on alettu puhua suorastaan "Minnesotan ihmeestä". (Carlson, Magnusson ja Rönnqvist 2012; Carlson 2007.)
...
Vuonna 2005 Minnesotassa arvioitiin olleen noin 800 somaliyrittäjää ja heistä suuri osa oli naisia.

Joronen toistaa sitä samaa Carlsonin ja Pearcen horinaa "ihmeestä" ja "menestystarinasta", kun peräti yksi prosentti Columbuksen somaleista on yrittäjiä.

Luku on parempi kuin somaleilla Ruotsissa tai Suomessa, mutta Yhdysvalloissa se ei ole "hyvin korkea". Se on matala.

Joronen toistaa myös Carlsonin antologiaan dokumentoidun "Järfallan menestystarinan":

Tietolaatikko 1.

Esimerkkejä hyvin työmarkkinoilla menestyneistä pakolaisryhmistä Ruotsissa:

• • Järfällan kuntaan oli 2000-luvulla ohjattu useita Ruotsiin saapuneita pakolais-
ryhmiä, muun muassa irakilaisia. Tästä huolimatta työllisyys oli siellä korkein-
ta koko maassa. Menestykseen oli Carlsonin mukaan vaikuttanut yhtäältä se,
että alueella oli ollut tälle pakolaisryhmälle sopivia työpaikkoja ja toisaalta se,
että paikallisten viranomaisten joukossa oli ollut avainhenkilöitä, jotka olivat
monipuolisten ja laajojen verkostojensa avulla edistäneet työllistymistä. Tosin
Järfällan irakilaiset olivat muualle Ruotsiin asettuneisiin irakilaisiin verrattuna
jonkin verran korkeammin koulutettuja ja he olivat myös asuneet siellä jonkin
verran pidempään. Carlson kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että Järfällan
irakilaiset työskentelivät muualla asuvia yleisemmin yksityisellä sektorilla ja
toimivat eri ammateissa kuin muualla asuvat irakilaiset, jotka olivat pääasias-
sa hoitoalalla ja siivoustyössä. Myös irakilaisten yrittäjyysaktiivisuus oli Järfäl-
lassa korkeampi kuin muualla (Carlson 2010.)

Järfällasta on lyhyt "menestystarina" tuossa samassa antologiassa. Siellä on jossain vaiheessa 2000-lukua ollut muuhun Ruotsiin verrattuna maan korkeimmat pakolaisten työllistymisluvut, muun muassa irakilaisilla. Tähän kuulemma "ei ole helppoa selitystä", joskin kyseiset irakilaiset ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja ja ovat olleet maassa keskimääräistä kauemmin. Ruotsin maahanmuuttovirasto kun nimenomaan halusi valikoida hyvinkoulutettuja pakolaisia Järfällan alueelle Tukholman ja Uppsalan yliopistojen läheisyyteen.

Meille muille aika ilmeisestä syy-seuraussuhteesta huolimatta päädytään kuitenkin johtopäätökseen, että menestystarinan (kirjoituksessa ei tosin mainita minkäänlaisia työllisyyslukuja) takana täytyy olla paremminkin ympäristö eli kunnan esimerkilliset kotouttamistoimenpiteet kuin kyseisten maahanmuuttajaryhmien ominaisuudet.

[FadeAway]

Tutkimuksen toinen tekijä on Abdirizak Hassan Mohamed

37 (yrittäjää)/16000 (somalia) , profit!
Tulee mieleen Fazer, Gutzeit, Paulig, Koff, Finlayson,..
Tilastossa on luku, että työikäisistä mies-somaleista 0,7% on yrittäjänä. 1000 somalia(työikäistä) -->7 yrittäjää. Raportissa mainitaan suuri lapsiluku. 4+ lasta ei ole kovin harvinaista ja ikärakenne lapsia/nuoria.
Voi verrata työttömyysasteeseen, joka työikäisistä miespuolisista somaleista on 45%!! Naisista lähes 60%!!!, työttömänä. (työikäisistä), yrittäjänaisia 0,1%.
http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_03_19_Tutkimuksia_1_Joronen.pdf

Pari poimintaa:

2000-luvulla työllisyysastetta on pitänyt matalana maahanmuuton jatkuminen
Yksi selitys heikkoon työllistymiseen lienee myös korkea syntyvyys
30-vuotiaista somalialaisista suuri osa lienee vielä opiskelemassa tai etsimässä koulutuspaikkaa
(

Korkeista
työttömyysasteista päätellen ainakin osalla on kuitenkin kysymys siitä, että he eivät
vain ole onnistuneet saamaan työtä.
Yrittäjyysaktiivisuuden alhaisuus saattaa liittyä siihen, että somalialaiset ovat joutuneet
Suomessa kohtaamaan hyvin paljon rasistista syrjintää. Syrjityt ryhmät reagoivat
kohtaamaansa syrjintään usein kehittämällä niin sanottua rajoittunutta solidaarisuutta, jonka voimakkuus riippuu yhteentörmäyksen voimakkuudesta. Jos tämä rajoittunut
solidaarisuus on hyvin voimakasta, sosiaalinen kontrolli saattaa vaikeuttaa sellaista
sosiaaliseen nousuun tähtäävää toimintaa, joka perustuu kilpailuun. Somaliyhteisön
hajanaisuus (ks. esim. Alitolppa-Niitamo ja Ali 2001) on lisäksi vaikeuttanut yrittäjyyteen
tarvittavien resurssien kokoamista. Esimerkiksi vuonna 2007 yrittäjänä toimineiden
somalialaisten joukossa ei ollut yhtään 2000-luvulla Suomeen muuttanutta.

Ruotsissa somalialaisten työllisyyskehitys on ollut lähes yhtä heikkoa kuin
Suomessa. Vuonna 2008 16–64-vuotiaiden Somaliassa syntyneiden keskimääräinen
työllisyysaste oli Ruotsissa vajaa 25 prosenttia

Toisaalta on tullut myös esiin, että somalialaisten
paimentolaiskulttuuriin ja uskontoon liittyvä yhteisöllinen toimintatapa
on auttanut heitä kehittämään sellaisia asettautumisen tapoja, joiden avulla he ovat
kyenneet turvaamaan seuraavalle sukupolvelle paremmat lähtökohdat.

Tiiviin vuorovaikutuksen myötä esimerkiksi tieto eri maiden tarjoamista mahdollisuuksista
siirtyy tehokkaasti maasta toiseen.

Tämä oli jatko muuton yhteydessä. Eli kun yksi maa on kupattu tyhjäksi, siirrytään seuraavaan.

[Unto Häikiö]

Taidampa perustaa yrityksen kilpailulta suojatuille etnisille markkinoille, joka toimii epävirallisella sektorilla.

Epävirallinen sektori. Se moderni sektori.

Hämmentävää, tässä alvia tilittäessä 

[qwerty]

TaidaNpa perustaa yrityksen kilpailulta suojatuille etnisille markkinoille, joka toimii epävirallisella sektorilla.

Voittajan valinta

Loistavan nimimerkin olet keksinyt
Pahkasika klassikko. Unto Häikiö - Suomen vittumaisin mies

[Rusinapulla]

Epävirallinen sektori - pimeä taksi, onhan noita nähty. Tässä tapauksessa tulee mieleen 90-luvun "suosikkiohjelma" Onnenpyörä ja pahamaineinen rosvosektori. Yhteneväisyydet somaleiden epäviralliseen sektoriin ovat tässä yhteydessä varmasti yhtä sattumanvaraisia kuin Onnenpyörässä.

[Aurelius]

Otetaan esimerkiksi  Kuvitteellinen ahkera somalimies nimeltään siittäjä-Salah. Salahilla on neljä vaimoa ja jokaisella vaimolla maltilliset kuusi lasta yht. 24 kpl. Sanotaan, että Salahin neljän perheen lapset saavat keskimäärin 150 euroa/kk lapsilisää ja tämä kerrottuna lastenmäärällä, niin lapsilisän kokonaissumma on 3600 euroa/kk. Koska siittäjä-Salah on perheittensä päämies, niin luonnollisesti lapsilisät ovat hänen. Kuviteellinen Salah on kuitenkin niin reilu mies, että hän ottaa perheittensä saamista joka kuukautisista yhteiskunnan tuista vaivaiset 70%, arviolta 3000-3500 euroa/kk netto.

Liian vähän. Ainakin kolme noista vaimoista menee yksinhuoltajakorotuksella, jolloin jo ensimmäisen lapsen lapsilisä on 144,30 e/kk. Pelkistä lapsilisistä muodostuu tuon perheen kohdalla 4232, 86 eur (18 lapselta yh-korotukset). 176, 36 e/lapsi.

[Titus]

Tutkimuksen toinen tekijä on Abdirizak Hassan Mohamed

eli Suomen Somalia-verkosto ry johtaja:

Suomen Somalia-verkosto ry
Ramaad - ympäristönsuojeluhanke Somaliassa Somalia 272 000 euroa
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=286964&nodeId=43283&contentlan=1&culture=fi-FI
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentId=287374&nodeId=43283&contentlan=1&culture=fi-FI


Jos haluaa räjäyttää otsasuonensa, niin nämä ovat em ry:n jäsenjärjestöt
joiden tuista valunee osa pääjärjestöön:
http://www.somaliaverkosto.fi/meista/jasenjarjestot/

tai laittaa vain googleen em nimi + euroa...

Tosi kumma juttu, ettei yrittäminen paljon somaleita nappaa... avustuksia kahmivat ry:t sen sijaan tuntuvat olevan kovinkin yleisiä... 

[dothefake]

Ei kai somalin kannata yrittää. Jos aikoo vaurastuttuaan muuttaa takaisin kotimaahansa, niin heti suunnitellaan jäähyväisveroa. Sen sai kipeästi kokea Karl Fazerkin.

[FadeAway]

Titus hyvä pointti. Tuli kans mieleen noi Somaliyhdistykset, mehiläistenhoito ry:t sun muut. Niihin kyllä intoa ja rahoitusta löytyy, mutta yrittäminen ei nappaa.

Somaleilla on todella paljon yhdistyksiä. Olemme hyvin sivistyneitä ihmisiä.
https://www.youtube.com/watch?v=JLjIHbS1dw4&;

[foobar]

Hesari ei petä. Sitä lukiessaan tietää tulevansa kusetetuksi:

Helsingin seudun somalialaisilla vahva into yrittäjyyteen

[CaptainNuiva]

"– Yrittäjän elämä on kovaa, siksi se ei houkuttele ihmisiä, mutta työttömyys voi houkutella. Sillä vaikka ei tee mitään, niin silti saa hoitoa, yhteiskunta huolehtii sinusta. Tämä on se pointti."

Ja mikä on monen politiikon ja tiedostavan ratkaisu tähän koko ajan kalliimmaksi käyvään ongelmaan joka on jo ollut tiedossa todella pitkään?
No lisätään maahanmuuttoa ja varsinkin sellaisten osalta joilta puuttuu koulutus,luku ja kirjoitustaito !
Jotta voidaan tämä kaikki rahoittaa, lisätään kantisten veroja, otetaan velkaa sekä leikataan etuja ja ongelma taas selvitetty muutamiksi kuukausiksi...Vain byrokratia kiittää ja paisuu.

[qwerty]

Hesari ei petä. Sitä lukiessaan tietää tulevansa kusetetuksi:

HS: Helsingin seudun somalialaisilla vahva into yrittäjyyteen

Ehkä kannattaisi silmäillä tuo tutkimus. Ihan omilla aivoilla. Eikä tyytyä hyysärin toimittajan siitä esiin nostamia pointteja? Moniko ketjun toisessa postauksessa huomioiduista oli tuossa artikkelissa? Arvaan että nolla. Voin toki olla väärässäkin.

Tuohon koosteeseen meni viitisen minuuttia. 108 sivun tutkimuksesta.

[Ari-Lee]

Kaikki vain turvaverkkoon makaamaan. Vielä kestää. Nitinä kuuluu, mutta ei haittaa. "Kaikki" tarkoittaa jokaista planeetan asukasta - kts. Suomen perustuslaki.

[Roope]

Ehkä kannattaisi silmäillä tuo tutkimus. Ihan omilla aivoilla. Eikä tyytyä hyysärin toimittajan siitä esiin nostamia pointteja? Moniko ketjun toisessa postauksessa huomioiduista oli tuossa artikkelissa?

On maahanmuuttoalalle tyypillistä, että itse tutkimuksessa on asiaakin, mutta siitä muotoillaan toimittajille tiedote, joka korostaa tutkimuksen kannalta sivuseikkoja, ja lopulta tutkijat voivat antaa lausuntoja, jotka kääntävät koko tutkimuksen päälaelleen. Kun tällä kertaa ei keksitty muuta myönteistä, tekaistiin tarinat, että somalit ovat muka onnistuneet yrittäjinä muualla paitsi Pohjoismaissa. Täälläkin olisivat innokkaita yrittäjiä, mutta kun eivät saa rahoitusta ja tietoa suomalaisten kulutustottumuksista. No, kieltämättä on helpompi saada 350 000 euroa Synergian siltaa kuin rehellistä liikeyritystä varten.

Kannattaa tosiaan silmäillä tutkimus läpi ihan itse, eikä luottaa tiedotteisiin tai uutisiin. Sieltä kyllä selviää oikein hyvin, miksi somalit eivät pärjää sen enempää Pohjoismaissa kuin muuallakaan.

[Lasse]

Otetaan esimerkiksi  Kuvitteellinen ahkera somalimies nimeltään siittäjä-Salah. Salahilla on neljä vaimoa ja jokaisella vaimolla maltilliset kuusi lasta yht. 24 kpl. Sanotaan, että Salahin neljän perheen lapset saavat keskimäärin 150 euroa/kk lapsilisää ja tämä kerrottuna lastenmäärällä, niin lapsilisän kokonaissumma on 3600 euroa/kk. Koska siittäjä-Salah on perheittensä päämies, niin luonnollisesti lapsilisät ovat hänen. Kuviteellinen Salah on kuitenkin niin reilu mies, että hän ottaa perheittensä saamista joka kuukautisista yhteiskunnan tuista vaivaiset 70%, arviolta 3000-3500 euroa/kk netto.

Liian vähän. Ainakin kolme noista vaimoista menee yksinhuoltajakorotuksella, jolloin jo ensimmäisen lapsen lapsilisä on 144,30 e/kk. Pelkistä lapsilisistä muodostuu tuon perheen kohdalla 4232, 86 eur (18 lapselta yh-korotukset). 176, 36 e/lapsi.

Liian vähän. Miksi virallistaa yhtäkään avioliittoa rasistisessa valtiossa, kun imaamin siunaus riittää, ja elarit jäävät kaikkinensa kelan piikkiin?

- lapsilisät yh-korotuksilla 4*6 lasta  4524,16 EUR

http://www.kela.fi/lapsilisa_maara

- elatustuet, kun isä tuntematon 4*6 lasta 3724,08

http://www.kela.fi/elatustuki_maara-ja-maksaminen

- Asumistuki neljälle superasunnolle ja Salahin omalle, kaikki merinäköalalla Stadissa, tietenkin.

- Toimeentulotuki hela jengille ja pirunmoiset harkinnanvaraiset, koska rassimus.

Hyvää huomista työpäivää teille muillekin työssäkäyville, hiukan sieppaa...

[Ari-Lee]

Perheyritys? Sana saa uusia ulottuvuuksia.

[Leso]

Pikavilkaukseen osuneita

Monet haastateltavat haaveilivat esimerkiksi somalialaiseen ruokakulttuuriin keskittyvän ravintolan perustamisesta. Asia ei kuitenkaan ollut edennyt, koska he pelkäsivät joutuvansa tukeutumaan vain muista somalialaisista muodostuvaan asiakaskuntaan. Suomalaiseen valtaväestöön kuuluvia asiakkaita he eivät uskoneet saavansa, koska olettivat alkoholin nauttimisen liittyvän niin kiinteästi suomalaiseen ravintolakulttuuriin. Sitä he eivät kuitenkaan katsoneet uskonnollisista syistä voivansa myydä.

Haastattelujen ulkopuolella tuli esiin sellainenkin tapaus, jossa kuljetusliikkeen perustanut henkilö joutui peruuttamaan virvoitusjuomatehtaan kanssa valmiiksi neuvotellut sopimukset, koska hänen olisi pitänyt kuljettaa myös olutta.

Tekosyy ja uhriutuminen.
Kummasti näyttää kalja somalille ainakin Helsingissä maistuvan.

[Arvoton]

Somalialaiset itse pitävät itseään hyvinkin yritteliäinä, ja se, ettei somaliyhteisön piirissä harjoitettu liiketoiminta näkynyt tilastoissa, saattoi somalialaisen tutkijan mukaan johtua siitä, että se oli vielä niin pienimuotoista ja tapahtui suureksi osaksi epävirallisella sektorilla ( ).

On ainakin suht' laaja epävirallinen sektori, joka tekee verottajan ulkopuolella tiliä khattaillen http://www.halla-aho.com/scripta/khattailua.html.

[sivullinen.]

Kaikki epävirallisella sektorilla tehty työ ei ole yhtä hyvin valvottua kuin Harmaan työn ministerivaliokunnan jäsen Heidi Hautalan tsetseenipakolaisella teettämä siivous- ja korjaustyö. Tarkoitan sitä, ettei epävirallinen sektorin kuvaukseksi tässä tapauksessa edes riitä ns. pimeä työ, jolla tarkoitetaan työntekemistä ilman verojen maksamista, vaan sitä, että varsinainen työnsisältökin on laitonta. Khat-kaupasta jo mainittiin. Se on kiellettyä, vaikka maksaisi kaikki verot. Vähittäiskaupan säätely on myös Suomessa liiallisen tarkkaa. Rahanvälitystoiminta kuulostaa jo nimenä epäilyksiä herättävältä. Suomen sisäisiin siirtoihin sitä ei tarvita. Ulkomaan rahasiirtoja on 9/11 jälkeen alettu säädellä erityisen voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Suomessa sitä säätelee Maksupalvelulaki. Al-Shabaabille rahan lahjoittaminen kiellettyä; siitä on ollut Suomessa oikeustapauksiakin. Se ei ole vain verojen kiertoa vaan myös terrorismin ja sotimisen rahoittamista. On surullista, että Suomessa jopa epävirallisella sektorilla toimivaan terrorisminrahoittamiseen on mahdotonta puuttua, koska rasismi.

On tietenkin totta, ettei Suomessa työnteko ja yrittäjänä olo nykyisessä tilanteessa ole missään mielessä normaalia. Sosialismissa yrittäjä on rikollinen; jopa suojavärillinen yrittäjä. En siksi pitäisi somaleita itseään syyllisinä yrittäjyyden vähyyteen tai edes korkeaan työttömyyteen. Ne kuuluvat sosialismin romahduksen piirteisiin. Parempi elää lapsilisillä kuin rikollisella toiminnalla. Huolimatta somalien syyttömyydestä pitäisin nykyistä ajankohtaa erittäin huonona pakolaisten vastaanottamisen kannalta; valtion romahtaessa jokainen pienikin lisäongelma kasvaa mielettömiin mittasuhteisiin.

[Lasse]

Ulkomaan rahasiirtoja on 9/11 jälkeen alettu säädellä erityisen voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Suomessa sitä säätelee Maksupalvelulaki. Al-Shabaabille rahan lahjoittaminen kiellettyä; siitä on ollut Suomessa oikeustapauksiakin. Se ei ole vain verojen kiertoa vaan myös terrorismin ja sotimisen rahoittamista. On surullista, että Suomessa jopa epävirallisella sektorilla toimivaan terrorisminrahoittamiseen on mahdotonta puuttua, koska rasismi.

Kollegan äiti työskentelee pankkivirkailijana Oulussa. Somput lähettävät säännöllisesti suuria summia ulkomaille. Jupista voi, puuttua ei, koska rassismus...

[Nuivake]

Ulkomaan rahasiirtoja on 9/11 jälkeen alettu säädellä erityisen voimakkaasti kaikkialla maailmassa. Suomessa sitä säätelee Maksupalvelulaki. Al-Shabaabille rahan lahjoittaminen kiellettyä; siitä on ollut Suomessa oikeustapauksiakin. Se ei ole vain verojen kiertoa vaan myös terrorismin ja sotimisen rahoittamista. On surullista, että Suomessa jopa epävirallisella sektorilla toimivaan terrorisminrahoittamiseen on mahdotonta puuttua, koska rasismi.

Kollegan äiti työskentelee pankkivirkailijana Oulussa. Somput lähettävät säännöllisesti suuria summia ulkomaille. Jupista voi, puuttua ei, koska rassismus...

Voisikohan tätä käyttää näissä asioissa:

https://www.vero.fi/fi-FI/Palaute/Ilmoita_veronkierrosta

Ai niin, tuo taisikin olla suunnattu vain kantaväestölle...

[Pikkuvaimo]

Voisin lohduttaa yrittäjänelämän aloittamista pelkääviä somali(miehiä), ettei sitä tukien menetystä tarvitse pelätä. Lapsilisät ja kotihoidontuki tippuvat normaalisti, kunhan vain vaimo(t) hoitaa lapset.

Suomalaista naisyrittäjäksi haaveilevaa pelottelen, että kyllä, kaikki muut tuet paitsi lapsilisä loppuu sillä siunaaman hetkellä kun aloitat yrittäjänä. Bonuksena tulee lasten päivähoitomaksut ja ellei yritysidea lähde heti ensimmäisenä vuotena todella hyvään lentoon, olet löysässä hirressä. Onneksi yrittämisen voi aina jättää ja ruveta työttömäksi tai palkolliseksi. Tai sitten löytää kutsumuksensa ja oppia siihen yritysasenteeseen ja alkaa oikeasti menestyä.

[Publicola]

Joronen toistaa sitä samaa Carlsonin ja Pearcen horinaa "ihmeestä" ja "menestystarinasta", kun peräti yksi prosentti Columbuksen somaleista on yrittäjiä.

Luku on parempi kuin somaleilla Ruotsissa tai Suomessa, mutta Yhdysvalloissa se ei ole "hyvin korkea". Se on matala.

Pikaisella googletuksella 13 % aikuisista amerikkalaisista oli vuonna 2013 mukana yritystoiminnassa. Ero näyttää siis tosiaan olevan suuri.

[dothefake]

Paluu yrittäjästä ihmiseksi ei ole mikään läpihuutojuttu.
Nimim. Kokenut

[Ink Visitor]

Täällä on ruodittu tuota somppujen "yrittelijäisyyttä"...

2014-05-22 Yle/Jussi Ronkainen: Somalit ovat perinteistä yrittäjäkansaa
http://hommaforum.org/index.php/topic,93812.0.html