Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019 – Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro

[Roope]

Tiedote: VM:n virkamiesraportti talouspolitiikan lähtökohdista 19.3.2015

Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019 – Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro (pdf)

Myös elinkeinopolitiikan tarpeet puoltavat työmarkkinoiden kannustekapeikkojen
avaamista ja muuttoliikkeen – niin maan sisäinen kuin maahanmuuttokin – edellytyk-
sien vahvistamista. Erityisesti pääkaupunkiseudun kasvun edellytykset ja alueen
asuntopolitiikka on kasvun kannalta keskeisessä asemassa. Kaavoituksen pullon-
kaulat on avattava. Kaavoitusmääräyksiä tulisi höllentää kilpailun lisäämiseksi ja
skaalahyötyjen saavuttamiseksi.

Vahvuuksia ovat luonnollisesti väestön korkea koulutusaste ja erityisesti tekninen
osaaminen, jonka ansiosta esim. elektroniikkateollisuudesta irtisanotut ovat työllisty-
neet suhteellisen nopeasti ja on voinut syntyä uutta huipputuotantoa (esim. peliteolli-
suus). Kulttuurisesti suhteellisen homogeenisen väestön kesken syntyy helpommin
taloudellista toimintaa tukevaa luottamusta. Laki ja järjestys, sosiaalinen turvallisuus
sekä ylipäätään vakaat yhteiskunnalliset olot ovat tärkeä muutosta tukeva taustateki-
jä.

Heikkoon sopeutumiskykyyn taas viittaavat työvoiman supistuminen, matalat inves-
toinnit, viime vuosien olematon tuottavuuskasvu ja ennen kaikkea korkea työttömyys
sekä rakennemuutoksen tarpeista katsoen heikko sisäinen muuttoliike. Samat yh-
teiskunnan tukiverkot, jotka vakuuttavat muutokseen liittyviltä riskeiltä ja voivat oikein
rakennettuina edistää muutoksiin sopeutumista, voivat toisaalta aiheuttaa kannus-
tinongelmia, jotka hidastavat sopeutumista muuttuneisiin olosuhteisiin. Rajoittava
maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa samanaikaisesti työvoiman tarjontaan ja eristää
yrityselämää uusilta vaikutteilta. Väestö ikääntyy ja huoltotase heikentyy (kuva 3.5).

VM viittaa huoltotaseella väestölliseen huoltosuhteeseen, ei taloudelliseen. Nykyinen maahanmuutto heikentää taloudellista huoltosuhdetta:

Väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva työikäisen väestön supistuminen leikkaa työpanok-
sen kasvua merkittävästi useiden vuosien ajan. Vaikka samaan aikaan maahan muuttaa
runsaasti työikäisiä, maahanmuuttajien työhön osallistumisaste on kantaväestöä alhaisempi,
joten maahanmuutto ei riitä kumoamaan supistuvan työikäisen väestön vaikutusta. Näin ollen
potentiaalinen työpanos supistuu lähi vuosina, mikä vuoksi työpanoksen kontribuutio talous-
kasvuun on laskelmassa joko nolla tai jopa negatiivinen.