Minä vuonna Suomen sisäinen devalvaatio päättyy?

[talous ja muutos]

Kun Suomi otti käyttöön euron, niin Suomi ei voinut enää omaa valuuttaa devalvoimalla alentaa kustannustasoa. Jäljelle jäi vain ns. sisäinen devalvaatio eli kitukasvun aikakausi alentaa hinta- ja palkkatasoa, kunnes riittävästi alennut kustannustaso antaa Suomelle riittävän kilpailukyvyn.

Energian hinnannousu aiheutti Eurooppaan laskukauden, jonka finanssikriisi laukaisi. Tässä on vertailun kohteena eurovaltioita ja oman valuutan vanhoja Länsi - Euroopan valtioita.
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2014/02/
Bruttokansantuotteen vuosimuutos:

                    2007    /2008     /2009     /2010    /2011  /2012      /2013
Ei-eurovaltioita:
Ruotsi          3.314   /- 0.613  /- 5.028  /6.557  /2.933  /0.928    /1.637
UK                3.427  /- 0.769  /- 5.170  /1.660  /1.117  /0.278    /1.744
Eurovaltioita:
Alankomaat  4.197  /2.087    /- 3.303  /1.069  /1.664  /- 1.586  /- 0.724
Belgia           2.884  /0.985    /- 2.801  /2.338  /1.754  /- 0.144  /0.196
Ranska         2.361  /0.195    /- 2.941  /1.966  /2.079  /0.334    /0.285
Saksa           3.390  /0.810    /- 5.090  /3.859  /3.402  /0.896    /0.533
Suomi           5.185  /0.721    /- 8.269  /2.992  /2.571  /- 1.458  /- 1.206

Suomessa sisäinen devalvaatio on jatkunut vuodesta 2008. Tälle vuodelle (2015) on ennustettu niukkaa kasvua eli ainakin 8 vuotta kuluu sisäisen devalvaation merkeissä. - Sisäisen devalvaation aikana voi olla pieni lyhytaikainen nousukausi (2010 -2011).

[siviilitarkkailija]

Riippuu hallituksesta. Jos hallituksessa on taikuri, tempovat "kanin hatusta" niin aikaisemmin. Koska uskon euroopan joutuvan sotaan, veikkaan että n 4 vuoden kuluttua ollaan sotavarustelun kautta nousussa. Euro tavallaan vaatii armeijan. Armeija vaatii varusteet. Yhdessä liittovaltiopoliitikkojen kanssa tämä muotoutuu lopulta sodaksi.

Mitä nopeammin aloitetaan sotavarustelu, sitä nopeammin päättyy devalvaatio. Muuta keinoa ei ole. Keskusvalta vs reunamaat. Energian hinnannousu ei ole energian vaan vihervasemmistolaisen ympäristöpolitiikan tulos. Energiasta tehtiin ylihintaista. Seuraukset on olleet surkeita niin ympäristön kuin työllisyyden kannalta.

[Goman]

Ensiksikin, mikä on sisäinen devalvaatio?

Jos pitäydytään wiki-määritelmässä niin se on: " Sisäisellä devalvaatiolla tarkoitetaan sellaisia järjestelmällisiä toimia, jotka aiheuttavat merkittävän suhteellisen kilpailukyvyn parantumisen esimerkiksi palkkoja alentamalla. "

Palkkojahan ei tulla alentamaan tänäkään vuonna. Eli sisäistä devalvaatiota ei määritelmän mukaan ole edes olemassa.

Sisäisen devalvaation määrittely kaipaisi kyllä selvyyttä lisää. Esimerkiksi, mistä sisäinen devalvaatio tarkkaan ottaen lasketaan?

[latrom]

Miten velanmaksykyky kehittyy sisäisessä devalvaatiossa? Velkojakin alennetaan?

[JoKaGO]

Palkkojahan ei tulla alentamaan tänäkään vuonna. Eli sisäistä devalvaatiota ei määritelmän mukaan ole edes olemassa.

Fiskaalisia maksuja on nostettu joka vuosi, enemmän kuin palkat ovat nousseet. Eli palkat ovat alentuneet.
Jokin palkkasumma vs. työllistettyjen määrä ei kerro koko totuutta.

[Jaska Pankkaaja]

Palkkojahan ei tulla alentamaan tänäkään vuonna. Eli sisäistä devalvaatiota ei määritelmän mukaan ole edes olemassa.

Hyvin suuren osan nimellispalkkoja on alennettu vaikkei juuri Sinun olisikaan. Urakat, tuntimäärät jne koska työtä on vähemmän. Esimerkiksi omakohtainen nimellispalkanlasku - kehitykseni tämän fantastisen menestystarinan aikana on ollut n. 15% eli veronkorotukset maksut ja inflaation huomioiden jossain -30% reaalituloissa mennään. Uskon olevani melko tyypillinen tapaus ja jos palkasta menee esim. 40% lainoihin niin alkaa olla aika rapsakkaa leikkuria..

Sitten ihan fiksut ihmiset ihmettelevät miksi nykyään on vaikeampi tulla toimeen kuin vielä jokin aikaa sitten ja äänestävät samat hassuttajat taas valtaan 

[Sour-One]

Palkkojahan ei tulla alentamaan tänäkään vuonna. Eli sisäistä devalvaatiota ei määritelmän mukaan ole edes olemassa.

Hyvin suuren osan nimellispalkkoja on alennettu vaikkei juuri Sinun olisikaan. Urakat, tuntimäärät jne koska työtä on vähemmän. Esimerkiksi omakohtainen nimellispalkanlasku - kehitykseni tämän fantastisen menestystarinan aikana on ollut n. 15% eli veronkorotukset maksut ja inflaation huomioiden jossain -30% reaalituloissa mennään. Uskon olevani melko tyypillinen tapaus ja jos palkasta menee esim. 40% lainoihin niin alkaa olla aika rapsakkaa leikkuria..

Sitten ihan fiksut ihmiset ihmettelevät miksi nykyään on vaikeampi tulla toimeen kuin vielä jokin aikaa sitten ja äänestävät samat hassuttajat taas valtaan 

Ja eritteletkö vielä prosenteittain tuon -30%.

[talous ja muutos]

En huomannut kertoa, että sisäisen devalvaation sisältö riippuu kilpailijamaitten kustannuskehityksestä.

Esim. B -maan pitäisi sisäisen devalvaation avulla laskea kustannustasoa A -maahan verrattuna 20 % esim. 4 vuoden aikana.
1. tilanne:
- A -maan kustannustaso nousee vuosittain 15 %.
- B -maan kustannustaso saa vuosittain nousta enintään n. 10 %
2. tilanne:
- A -maan kustannustaso nousee vuosittain 5 %.
- B -maan kustannustaso saa vuosittain nousta enintään n. 0 %.
3. tilanne:
- A -maan kustannustaso pysyy ennallaan.
- B -maan kustannustason pitää vuosittain laskea vähintään n. 5 %.

Suomella on ollut pitkäaikainen ja kova sisäinen devalvaatio, koska:
- Saksalla ja Ruotsilla on ollut tiukka ja niukka aikakausi taloudellisesti.
- Baltian mailla ja Puolalla oli alunperin ylivoimainen hintakilpailukyky.

-----

Maan talouden kehitysaste vaikuttaa kilpailukykyiseen kustannustasoon:
- Nyrkkisääntö: Mitä kehittyneempi talous, sitä korkeampi kustannustaso voi olla.
--- Seuraus: Halpatuotanto muuttaa kehittyneistä talouksista vähemmän kehittyneisiin talouksiin.

Esim. finanssikeskusmailla (Wikipedia/Finanssikeskus) voi olla naapurimaita selvästi korkeampi kustannustaso:
- Luxemburg ja Sveitsi Euroopassa
- Hongkong ja Singapore itäisessä Aasiassa

1980 -luvun jälkeen Suomi on siirtynyt monta askelta Pohjolan Japanista Pohjolan Argentiinan suuntaan. (Argentiina oli aikoinaan vauras ja kehittynyt maa:
Wikipedia/Argentiina/Historia/Siirtomaakausi ja itsenäisyys
"1800-luvun lopulla maa rikastui nopeasti uudenaikaisen maatalouden ja kaupan ansiosta. Vuosina 1880–1930 Argentiina kuului maailman kymmenen rikkaimman maan joukkoon.[6]")

Koska Suomi on taantunut muihin maihin verrattuna talouden kehitysasteessa, niin Suomen kustannustason muihin maihin verrattuna pitäisi olla alempi kuin 1980 -luvulla.

[Micke90]

Tuosta puuttuu vaihtoehto: Heti, kun Suomi eroaa eurosta.

[thorbjörn]

Aikaisemmin se meni niin, että työmarkkinajärjestöt korottivat mielipuolisesti palkkoja usean vuoden ajan. Sitten kun
hintakilpailukyky oli menetetty, maan hallitus alensi palkkatasoa devalvaatiolla.

Devalvaatio on sen takia hyvä keino, että sillä voi alentaa kaikkien palkkoja yhdellä kertaa. Ei tarvi satojen tuntien
kolmikantaneuvotteluja.

Miten sisäinen devalvaatio toteutetaan? Tätä pitää kysyä työmarkkinajärjestöiltä ja valtiovarainministeriltä.

(http://www.findikaattori.fi/verti/Graphserver.png?Gedit=false&ifile=../quicktables/findikaattori/tyomarkkinat/palkkojen_kehitys&x=800&y=600&lang=fi)

[Sour-One]

Aikaisemmin se meni niin, että työmarkkinajärjestöt korottivat mielipuolisesti palkkoja usean vuoden ajan. Sitten kun
hintakilpailukyky oli menetetty, maan hallitus alensi palkkatasoa devalvaatiolla.

Devalvaatio on sen takia hyvä keino, että sillä voi alentaa kaikkien palkkoja yhdellä kertaa. Ei tarvi satojen tuntien
kolmikantaneuvotteluja.

Miten sisäinen devalvaatio toteutetaan? Tätä pitää kysyä työmarkkinajärjestöiltä ja valtiovarainministeriltä.

(http://www.findikaattori.fi/verti/Graphserver.png?Gedit=false&ifile=../quicktables/findikaattori/tyomarkkinat/palkkojen_kehitys&x=800&y=600&lang=fi)

Tuo yksityise, valtion ja kuntien palkkojen vertailu on kertakaikkisen turhaa.

[talous ja muutos]

Elvytys vain pitkittää sisäistä devalvaatiota. Pitäisi olla jyrkkä ja syvä sisäinen devalvaatio, jotta se olisi lyhyt.

1990 -luvun alkupuolella Suomessa oli edellinen lamakausi. Se oli voimakas ja lyhytaikainen:
Lähde: http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2014/01/weodata/
Suomen vuotuisen bkt:n muutos:

1989: 5.059 %
1990: 0.531 %
1991: - 6.013 %
1992: - 3.488 %
1993: - 0.802 %
1994: 3.616 %
1995: 3.964 %
1996: 3.585 %  --- Vasta vuonna 1996 Suomen bkt saavutti vuoden 1990 tason.


Suomen 1990 -luvun alkupuolen lamaan liittyi sisäinen devalvaatio:
Wikipedia/Asuntomarkkinoiden romahdus Suomessa 1990

Asuntojen ja liiketilojen hinnat laskivat voimakkaasti. - Tämä vähensi yhtiöitten toimitilakustannuksia ja työntekijöitten palkankorotushaluja.
* Toisaalta rakennusala kärsi tästä ilmiöstä:
- "Vuonna 1990 aloitettiin 69 000 asunnon rakentaminen, kahden vuoden kuluttua 40 000:n, ja vuonna 1996 aloitettiin vain 19 000 asunnon rakentaminen.[5]"
- "Suuria rakennusyhtiöitä, esimerkiksi Haka ja Polar, ajautui yrityssaneeraukseen tai konkurssiin."
- Rakennusalalla oli monivuotinen suuri työttömyys.
* Myös usea asunnonostaja joutui kärsimään:
"Lama iski pahiten omistusasuntojen ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin. Kun laina oli otettu korkean hinnan aikana, korkeiden korkojen ja tulojen supistumisen myötä monet kotitaloudet eivät kyenneet hoitamaan velkojaan. Asuntojen hintojen laskiessa myös vakuusarvot laskivat jopa alle velan arvon. Monet kotitaloudet olivat pakotettuja myymään asuntonsa alle aikoinaan maksamansa hinnan ja myös alle velan määrän."


Suomi käytti ulkoista devalvaatiota:

Wikipedia/Suomen 1990-luvun alun lama/Kriisiä seurannut talouspolitiikka
Suomen markka devalvoitiin 1991 ja uudestaan 1992.

Markan devalvointi vähensi kustannustasoa (hinnat ja palkat), joten se vahvisti Suomen vientiteollisuutta ja tuontia korvaavaa kotimarkkinateollisuutta.

Suomi hyödynsi euron alkuvuosien alhaista arvoa:
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit/Pages/tilastot_valuuttakurssit_valuuttakurssit_long_fi.aspx
Yhdellä eurolla saa näin monta USA:n dollaria:

1999: 1,0658
2000: 0,9236
2001: 0,8956
2002: 0,9456
2003: 1,1312
2004: 1,2439

Halvan valuuttakurssin vaikutus ylti monta vuotta kauemmas kuin talouden taantumisen aika (1991 - 1993):
Lähde: http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2014/01/weodata/
Suomen bkt/asukas dollareissa mitattuna:

1989: 23,486.110
1990: 27,854.861
1991: 25,006.319
1993: 17,223.041
1996: 25,013.864
1999: 25,234.246
2002: 26,057.309
2003: 31,528.526
2004: 36,151.807

Halpa euro antoi kilpailukykyä Suomen vientiteollisuudelle ja maahantuontia korvaavalle kotimarkkinateollisuudelle, kun vertailukohtana oli USA ja moni Euroopan ulkopuolinen maa.

[Ari-Lee]

Myöhemmin. Koska oma valuutta ei ole näköjään vaihtoehto.

[sivullinen.]

En huomannut kertoa, että sisäisen devalvaation sisältö riippuu kilpailijamaitten kustannuskehityksestä.

Esim. B -maan pitäisi sisäisen devalvaation avulla laskea kustannustasoa A -maahan verrattuna 20 % esim. 4 vuoden aikana.
1. tilanne:
- A -maan kustannustaso nousee vuosittain 15 %.
- B -maan kustannustaso saa vuosittain nousta enintään n. 10 %
[...]

Omalaatuisen sisällön olet keksinyt sisäiselle devalvaatiolle. Yleisesti tuota taidetaan kutsua "taloudellisen kilpailukyvyn kasvattamiseksi". Sitä voidaan tehdä muutenkin kuin palkkoja lisäämällä esimerkiksi tuotantoa tehostamalla tai löytämällä uusia luonnonvaroja. Mielestäni se ei ole jotain, mitä tehdään, vaan jotain, mikä tapahtuu. Siksi sen kutsuminen devalvaatioksi on erittäin harhaanjohtavaa, koska devalvaatio on puhtaasti päätös eli teko. Muotoilisin kysymyksesi ennemmin näin: Miten kauan talouden voimakas supistuminen jatkuu? Silloin vastaus olisi: Kunnes sota. Olen siis siviilitarkkailijan kanssa samoilla linjoilla. Mitään päätöstä kehityksen pysäyttämiseksi ei haluta, voida ja osata tehdä. Siksi se ei lopu tämän järjestelmän vallitessa koskaan. Se kuitenkin luo kokoajan lisää työttömyyttä, talousongelmia, epävarmuutta tulevaisuudesta ja sisäistä vastakkain asettelua. Lopulta nämä tekijät romauttavat järjestelmän.

Katsomalla Kreikkaa voimme katsoa omaa tulevaisuuttamme -- tosin ymmärtäen, ettei Kreikka joutunut samoihin ongelmiin Eurostoliiton itsessään ollessa talousongelmissa ja sodassa Venäjän kanssa, ja jonka takia Kreikka pystyttiin "pelastamaan". Kreikka teki ensin muutaman konkurssin ja kaikki sen velat siirrettiin EKP:lle. Tukipakettien vastineena Kreikan oli suoritettava "sisäistä devalvaatiota". Se teki sitä noin neljä vuotta. Se ei auttanut, mutta aiheutti yleislakkoja, yleisradion lakkauttamisen, ääripuolueiden nousun ja lopulta vanhojen valtapuolueiden siirtymisen syrjään. Nyt Kreikan uusi talousministeri Varofakis ja pääministeri Tsipras ovat kertoneet haluavansa lopettaa "sisäisen devalvaation" ja ajaa maan konkurssiin. He ovat jo ehtineet paljon sillä tiellä tehdäkin: He ovat ottaneet kaikki julkisen sektorin irtisanotut takaisin ja estäneet "troikan" pääsyn hallintorakennuksiin ja maan taloutta koskeviin tietoihin. Kreikka on jo oma erillinen valuutta-alueensa, mutta sen käyttämä valuutta on yhä euro. Se olisi meidänkin tie, jos Eurostoliitto pysyisi pystyssä siihen asti, jota se ei tee. Siksi meidän tiemme tulee olemaan kivisempi -- ja samalla lyhyempi eli nopeampi.

Kreikan talousministeri Varofakisin mukaan ongelmat johtuvat niin sanotusta "ylijäämien kierrätysmekanismin puutteesta". Varofakisin mukaan syy on Eurostoliiton sisäisten ylijäämien kierrätyksen puute; hänen mukaansa Saksa pitäisi pakottaa ostamaan enemmän Kreikasta kreikkalaisten haluamaan hintaa, jolloin Saksan ja Kreikan välinen kauppa olisi tasapainossa ja ongelmia ei olisi. Minusta tämä on vain puoliksi totta. Ongelma on "ylijäämien kierrätyksen" puute, mutta se ei ole pelkästään ja pääasiassa Eurostoliiton sisäisen kierrätyksen puute, vaan se on kansainvälisen kierrätyksen puute. Olen jo usein osoittanut Suomen suunnattoman suuren kauppavajeen Venäjälle ja Kiinaan. Eurostoliitoa vaivaavat samat vajeet. Se on kaiken avain. Vasta jos nämä saadaan hoidettua, voivat ongelmat poistua. Uusi persujen ja muutoksen protestitalouspolitiikkaa noudattava hallitus, eurosta eroaminen, Eurostoliitosta eroaminen tai edes sota eivät pelkästään ongelmaa ratkaisisi. Ongelmat voisivat hautautua hetkeksi kuolleiden sotilaiden täyttäessä lehtien sivut tai kaaoksen vallitsessa kaduilla. Ne kuitenkin olisivat yhä olemassa.

Näistä kahdesta nostaisin vielä merkittävämpänä esiin Kiinan. Vaikka Eurostoliitto on sodassa Venäjää vastaan, ja Venäjä halutaan siksi esittää syyllisenä kaikkeen, on Venäjä itse taloudellisessa mielessä samoissa ongelmissa kuin Eurostoliitto: Senkin kauppatase Kiinan kanssa on pahasti alijäämäinen. Eikä Eurostoliiton alijäämää Venäjälle ole Saksasta johtuen huolestuttavan suuri. Kiina on ennen hyväksynyt alijäämäisyydet todeten talouden jatkuvan kehityksen ja teollistumisen olevan tärkeämpää kuin rahan ansaitsemisen. Se kuitenkin muuttui Xi Jinpingin valtakauden alkaessa. Ensin Kiinan kommunistisen puolueen yleiskokous linjasi jatkossa teollisuuden tuotannon kohteen olevan kotimaassa eli Kiinassa -- eikä viennissä. Sen jälkeen päätöstä on alettu hyvin voimakkaasti toteuttaa. Ensin Kiina lopetti ulkomaiden valtionvelkojen ostot, sitten se lopetti ulkomaisten valuuttareservien keräämisen, seuraavaksi alkoi ostaa kultaa ja käynnisti ohjelman renmimbin muuttamiseksi vapaasti vaihdettavaksi valuutaksi, ja nyt suuren talouskonferensin -- "Boao forumin" -- jälkeen Kiina on ilmoittanut siirtyvänsä kokonaan uuteen talousmalliin eli "kulutusyhteiskunnaksi". Lyhyesti sanottuna Kiina ei enää suostu kierrätämään ylijäämiään länsimaihin. Se on muuttanut tilanteen nopeasti ja täysin. Länsimaat käyttävät nyt kultavarantojaan ajan ostamiseksi. Kulta on elvytyksestä maksettu hinta. Kulta on pelivara, joka rajoittaa kaikkien tulevien hallitusten ja sodankin keston.

[ämpee]

Sisäinen devalvaatio on pelkkä illuusio, sillä se koskee ainoastaan puolustuskyvyttömiä.
Omalla rahalla tehty devalvaatio on demokraattinen, koska kukaan ei siltä voi välttyä.
(Paitsi tietenkin kaikki parhaat kaverit joilla on irtonaista rahaa, ja jotka vippaavat vähän, mutta Suomessa ei ole korruptiota.)

Sisäiseksi devalvaatioksi kutsuttu menetelmä on uusi ryöstämisen muoto, jolla loisten tavoin koitetaan kupata uhria niin ettei se kuole.
Tuossa muuten oli kaikki hyvä mitä asiasta voin sanoa.

[RP]

Elvytys vain pitkittää sisäistä devalvaatiota. Pitäisi olla jyrkkä ja syvä sisäinen devalvaatio, jotta se olisi lyhyt.

Se että se on lyhyt ei tarkoita, että siitä toipumiseen menisi lyhyt aika. Saksassa 1930-luvun alussa kansleri Brüningenin rajun sisäisen devalvaation vaikutuksista toipumiseen meni pitkälti toistakymmentä vuotta. Kun riittävsti taloutta kuritetaan, niin myös poliittinen järjestelmä on uhattuna.

(ja poliittisella järjestelmällä en tarkoita jotain tiettyjä puolueita ('tervemenoa', puolestani) vaan esimerkiksi yleistä käsitystä, että poliittisia erimielisyyksiä ei pitäisi ratkaista vankileireilla ja telotuksilla)