2015-01-15 YLE: Näkökulma: Ruotsin ruma rotuhistoria

[RP]

Näkökulma: Ruotsin ruma rotuhistoria
Kansankodissa ei ole kaikki hyvin, kirjoittaa Yle Uutisten kulttuuritoimittaja Jussi Mankkinen.

Olin jo aiemmin tiennyt, millaisia varjopuolia ruotsalaiseen kansankotiaatteeseen ja maan lähihistoriaan on kuulunut ja että ruotsalaisuus ei ole pelkkää ihanaa jättekivaa prinsessadiipadaapaa tai Skansenin idyllisiä yhteislauluiltoja. Silti Tapio Tammisen tuore Kansankodin pimeämpi puoli -kirja on varsin hämmentävää luettavaa.

Kun rotuoppia ryhdyttiin luomaan 1800-luvun Euroopassa, esikuvana toimi Ruotsi, jota pidettiin puhdasrotuisena arjalaisena maana. Rotuoppia, jossa mitattiin kalloja ja jossa rodut jaettiin parempiiin ja huonompiin, pidettiin aikansa huipputieteenä. Opin mukaan esimerkiksi suomalaiset leimattiin rodulliseksi pohjasakaksi ja esimerkiksi seka-avioliittoja haluttiin välttää, ettei se kaikkein puhtain rotu olisi saastunut.

Nykymittapuun mukaan kallojen laskeskelu voi vaikuttaa hassunhauskalta huuhaalta, mutta sillä oli varsin arvaamattomat seuraukset.

1920-luvun alusta lähtien Ruotsi oli rotubiologian johtava maa, jonne perustettiin ensimmäinen valtiollinen rotuinstituutti. Jälkijunassa tullut Saksa haki vuosia myöhemmin syntyneeseen instituuttiinsa oppinsa Ruotsista. Saksassa rotuhygienia johti tunnetuin seurauksin holokaustiin.

Toisen maailmansodan aikaan Ruotsilla oli muutenkin tiiviit ideologiset ja taloudelliset suhteet Saksaan, ja esimerkiksi vuoteen 1943 asti ei Ruotsiin juutalaispakolaisia haluttu. Tämä herätti ihmetystä muualla Euroopassa, ja esimerkiksi Daily Herald kirjoitti, että "natsit ovat onnistuneet taivuttamaan polvilleen yhden maailman demokraattisimmista maista".

Sodan kauhujen jälkeen natsit katosivat muualla maailmassa maan alle, mutta eivät Ruotsissa. 1950- ja 60-luvulla Ruotsi oli keskeisessä asemassa, kun natsit ryhtyivät järjestäytymään Euroopassa uudestaan. Nyky-Ruotsissa rotuopin punainen lanka on saattanut yhteen myös yllättäviä yhteistyötahoja: maassa on ollut  ääri-islamistien ja äärioikeiston liittoumia juutalaisia vastaan. Ja se yhdistävä tekijä on nimenomaan ollut antisemitismi.

Siinä missä meillä Suomessa ehkäpä kaikkien aikojen tunnetuin arjalaisintoilijamme Pekka Siitoin on vaikuttanut lähinnä harmittomalta parodiahahmolta, Ruotsissa natsit ovat olleet jotakin ihan muuta. Esimerkiksi vuonna 1999 uusnatsit murhasivat ammattiyhdistyaktiivi Björn Söderbergin, joka oli tehnyt heistä paljastuksia. Samana vuonna toimittaja Peter Karlsson ja hänen poikansa yritettiin murhata autopommilla. Karlsson oli aiemmin selvittänyt uusnatsien ja ammattirikollisten yhteyksiä. Juuri tällaista tapahtumista kumpusi Stieg Larssonin Millennium-trilogia. Larsson oli tutkinut jo pitkään Ruotsin uusnatsien toimintaa.

Rotuhygieniapolitiikkaan on kuulunut myös sterilisaatio: samaan aikaan kun ABBA voitti euroviisut, Ruotsissa vielä steriloitiin vammaisia ja mielisairaita. Yhteensä maassa steriloitiin kansankotiaatteen arvoihin sopimattomia ihmisiä 40 vuoden aikana yli 60 000. Tosin samaa tehtiin Suomessakin.

Nyky-Ruotsi vaikuttaa erilaisten ääriaatteiden temmellyskentältä. Maahan on esimerkiksi syntynyt väkivaltaisten mielenosoitusten kaanon, jossa uusnatsit sekä antirasistit ja -fasistit ovat ottaneet rajusti yhteen. Vakavilta loukkaantumisiltakaan ei ole vältytty.

Tällä hetkellä Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousseen Ruotsidemokraattien poliittiset juuret taas ovat äärioikeistolaisuudessa, josta puolue on sanoutunut painokkaasti irti. Puolueen jäsenten rasistiset möläyttelyt kuitenkin ovat jatkuneet. Äskettäin esimerkiksi puoluesiihteeri Björn Söder ilmoitti, etteivät saamelaiset kuuluu Ruotsin kansaan. Lausahduksessa kaikuivat viittaukset eugeniikan kulta-aikoihin.

Antisemitismi taas on iso ongelma etenkin Ruotsin kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, monikulttuurisuuden lippulaivaksi  mainostetussa Malmössa. Juutalaiset eivät enää koe kaupunkia turvalliseksi paikaksi asua.

Kansankodissa ei todellakaan ole kaikki hyvin.

Jussi Mankkinen Yle Uutiset

http://yle.fi/uutiset/nakokulma_ruotsin_ruma_rotuhistoria/7753564

Sitä jutussa ei ollut mainintaa, minkä puolueen demokraattinen yksinvalta maassa vallitsi aikana, jolloin vähempiarvoista ainesta pakkosteriloitiin kymmeniätuhansia. Malmön kohdalla itse asiaasa on linkki ruotsalaiseen uutiseen, jossa käy ilmi, että lisääntyvä juutalaisvastaisuus littyy nimenomaan lähi-itäläisiin maahnmuttajiin - mutta suhteellisen harva kirjoituksen lukija linkkiä tuskin seuraa.

[Roope]

Nyky-Ruotsissa rotuopin punainen lanka on saattanut yhteen myös yllättäviä yhteistyötahoja: maassa on ollut  ääri-islamistien ja äärioikeiston liittoumia juutalaisia vastaan. Ja se yhdistävä tekijä on nimenomaan ollut antisemitismi.

Häh? Äärioikeistoa (sekä "äärioikeistoa") syytetään nyky-Ruotsissa islamofobiasta. Sen sijaan islamistien ja vasemmiston liittoa yhdistää kyllä antisemitismi.

[Veikko]

Nyky-Ruotsissa rotuopin punainen lanka on saattanut yhteen myös yllättäviä yhteistyötahoja: maassa on ollut  ääri-islamistien ja äärioikeiston liittoumia juutalaisia vastaan. Ja se yhdistävä tekijä on nimenomaan ollut antisemitismi.

Häh? Äärioikeistoa (sekä "äärioikeistoa") syytetään nyky-Ruotsissa islamofobiasta. Sen sijaan islamistien ja vasemmiston liittoa yhdistää kyllä antisemitismi.

On toki varsin tunnettua vanhojen natsien - ja joidenkin uusienkin natsien - yhteistyö ja syvä yhteisymmärrys muslimien kanssa. Mutta se, että määrittelee kansallissosialismin olevan - tai edustavan - "äärioikeistoa" on jo rajanvetoa melkoisen hyllyvällä pohjalla.

"Varsinaiset" sosialistithan ovat olleet antisionisteja ja antisemitistejä 30-luvulta lähtien ja antisemitistejä yhdessä muslimien kanssa arabisosialismin noususta lähtien, eli 50-luvulta lähtien.

[Sibis]

"Rotuhygieniapolitiikkaan on kuulunut myös sterilisaatio: samaan aikaan kun ABBA voitti euroviisut, Ruotsissa vielä steriloitiin vammaisia ja mielisairaita. Yhteensä maassa steriloitiin kansankotiaatteen arvoihin sopimattomia ihmisiä 40 vuoden aikana yli 60 000. Tosin samaa tehtiin Suomessakin."

Tästä on keskusteltu, tuloksetta mm dosentit Tala ja M seuraavasti:

Dosentti, FT M M
Turun yliopisto

Hyvä kollega M,

Olen yhtäkkiä törmännyt väitöskirjaasi kahtakin eri kautta. Stakesissa dosentti Allan Tiitta kirjoittaa parhaillaan Lääkintöhallituksen historiaa. Olen siellä LKH:n entisenä pitkäaikaisena työntekijänä mukana sekä työryhmässä että toimituskunnassa. Nyt Allan kirjoittaa rotuhygieniaan liittyvää osaa keskusviraston työssä, ja siinä hänen tärkein lähteensä on Sinun väitöskirjasi.
Toisaalta internetin kielipoliittisessa keskustelussa on paljon väännetty kättä ruotsalaisten suhtautumisesta suomalaisiin alempana rotuna. Siihen keskusteluun osallistun Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana.

Kun luin väitöskirjasi englanninkielisen yhteenvedon, niin mieleeni nousi kysymys, miksi et ole käsitellyt Florinin komission ja Folkhäsanin arkistoja kuten mainitset? Onko siihen syynä aiheen rajaus, vaikeus päästä arkistoja tutkimaan vai mikä?
Olisin kiitollinen tiedosta.

Kollegiaalisin terveisin

HEIKKI TALA
Dosentti (emeritus), ylilääkäri

Ja vastaus:

Hei Heikki,

Mainitsemasi arkistot (Florinin komissio ja Folkhälsan) ovat yksityisten laitosten arkistoja: näillä laitoksilla on täysi valta itse päättää kenet päästävät papereitaan tutkimaan.

Kysyin aikanani tutkimuslupaa Folhälsanilta: silloin vastaus oli, että arkistoaineksen järjestelemättömyyden takia arkisto ei ole käytettävissä(ni). En siis päässyt aineistoon käsiksi. Niinpä kiersin ongelmaa käyttämällä julkaistua materiaalia (esim. Folkhälsanin painettuja ja julkaistuja vuosikertomuksia, silloin olivat HYKissä, ehkä nykyään terveystieteiden keskuskirjastossa?) niin paljon kuin mahdollista.

Terveisin
M M
FT, dosentti

[DuPont]

Aika erikoista, että toimittajalta on "unohtunut" Ruotsin rotupolitiikan eräs keskeisin vaikuttaja, sosialidemokraattinen puolue. Varmaan ihan lapsus.

[Ano Nyymi]

Aika erikoista, että toimittajalta on "unohtunut" Ruotsin rotupolitiikan eräs keskeisin vaikuttaja, sosialidemokraattinen puolue. Varmaan ihan lapsus.

Toimittaja ei halua polttaa siltoja, ties vaikka pääsisi vielä jossain vaiheessa tiedottajaksi demareihin 

[Taikakaulin]

Ruotsin kätketty fasismi

Seitsemän oikein -ohjelmassa Tuomas Enbusken vieraina olivat kulttuuriantropologian tohtori Tapio Tamminen ja perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho.

Tänään keskusteltiin Ruotsin historian pimeästä puolesta. Tuomas Enbuske, Tapio Tamminen ja Sampo Terho ottivat kantaa muun muassa ruotsalaisen fasismin historiaan ja fasismiin nykypäivänä. He pohtivat myös vastausta kysymykseen: Missä Suomessa esiintyy fasismia? Pohdintaan otti puhelimitse osaa myös Vasemmistoliiton eduskuntaehdokas Dan Koivulaakso.

Ohjelma kuunneltavissa Radio Novan sivustolla: http://www.radionova.fi/ajankohtaista/uutiset/Ruotsin-katketty-fasismi-33623.html