Ylen Koraani-sarja

[TheVanishedTerrorist]

Missä muslimimaassa luetaan raamattua kannesta kanteen radiosta (selvennöksineen ym. paikallisen hämeenanttilan ja papin toimesta)?

Voiko palstan muslimit tehdä listaa?

[Riukulehto]

Länsiväylä 11.3

(https://scontent-ams.xx.fbcdn.net/hphotos-xpa1/v/t1.0-9/14961_10152938230364191_988950042426970973_n.png?oh=70ab366345c6ff9a99e73087f9d8d449&oe=55717D7E)

[Vouti]

Kommentaari jaksoihin 1-2 /60, Al-Fatiha ja Al-Baqarah

Avauksen Suuran (al-Fatiha) läpikäynnissä sivuutettiin, kuten etukäteen olettaa saattoi, Koraanin selityskirjallisuuden antisemitistinen ja kristofobinen perinne al-Fatihan seitsemättä säettä koskien. Samoin sivuutettiin Abdullah Ibn Masudin perinne, jossa al-Fatiha ei kuulunut Koraaniin. Alustuksessa väitettiin osittain virheellisesti Koraanin sisältävän samoja tarinoita kuin Raamattu. Koraanin tekstien lähteet kuitenkin sijaitsevat todennäköisemmin juutalaisten suullisessa perinteessä ja lahkolaisissa kristillisissä teksteissä vaikka samoja tapahtumia ja henkilöitä käsittelevätkin. Islamin pyrkimys juutalaisuuden ja kristillisyyden korvaavaksi uskonjärjestelmäksi tuli esiin selkeästi Hämeen-Anttilan kertomana. Islamin anakronistista ja  perusteetonta väitettä siitä, että juutalaiset profeetat ja Jeesus saarnasivat islamia ei myöskään sivuutettu.

Lehmän Suurasta (al-Baqarah) Anas Hajjar nosti esiin Koraanin haasteen, jonka älyllisesti epärehellistä asettelua olen kommentoinut aikaisemminkin. Koraaniin kirjatut ehdot, joilla Koraani voitaisiin todeta ihmisen kirjoittamaksi, ovat laadittu siten, ettei niitä voida mitenkään tyydyttää. Vaatimus jonkin samankaltaisen laatimisesta on täysin riippuvainen tekstien tarkastelijan mielivallasta. Kyseessä on siis vilpilliseen haasteen asetteluun perustuva temppu, johon Anas Hajjarkin valitettavasti vetoaa. Vastaava haaste voidaan laatia mistä tahansa kirjallisesta teoksesta. Persialainen yleisnero Muhammed ibn Zakariya al-Razi vastasi haasteeseen näin:

"Te sanotte, Koraanin ihme on selkeä ja kiistämätön. Te vaaditte, se ken tämän kiistää kirjoittakoon jotain samankaltaista. Tähän minä vastaan, todellakin, me voimme kirjoittaa tuhannen samankaltaista retorikkojen, kaunopuheisten ja runoilijoiden töistä. Ne olisivat osuvammin sanailtuja, paremmin selitettyjä, runomitassaan pysyviä ja välittäisivät asiansa selkeämmin. Jumalan nimeen, se mitä te väitätte lyö meidät ällikällä! Te puhutte kirjasta, johon on kirjattu ikiaikaisia tarinoita. Kirjasta joka on täynnä ristiriitoja vailla selityksiä tai hyödyllistä tietoa. Sitten te vaaditte, kirjoittakaa jotain samankaltaista!"

Koraanin tekstissä toistuvalle virheelle uskollisena Anas Hajjar väittää, että juutalaisille ja kristityille olisi annettu ilmoituksena erillinen kirja. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Raamatun toimittaminen on ollut huomattavasti pidempi prosessi. Esimerkiksi Wellhausenin lähdeteorian mukaan Mooseksen kirjoilla on useampia eri toimittajia, jotka ovat käyttäneet useampia eri lähteitä. Teoriassa lähteet ovat nimetty kirjaimilla J,E,D ja P (Jahvisti, Elohisti, Deuteronomisti ja Pappiskirja), jotka ovat sitten yhdistetty Pentateukiksi osin limittäin.

Ohjelmassa qiblan vaihtamisen konkreettisia syitä ja muutoksen ajankohdan sijoittumista Mohamedin uralle ei käsitelty kuin pintapuolisesti. Mohammed vaihtoi qiblan Hijran toisena vuotena. Tämä tarkoittaa Mohammedin 23 vuotta kestäneen saarnaajan uran puolivälin jälkeistä aikaa. Hajjarin väite Abrahamin ja Ismaelin osuudesta Kaaban perustamiseen, sekä väite Kaabasta ensimmäisenä Jumalan palvelemiseen perustettuna pyhättönä, ovat täysin riippuvaisia islamin omasta perimätiedosta. Islamin ulkopuoliset lähteet eivät tue millään tavoin näitä väitteitä. Historiallisesti alueella sijaitsi useita Kaaboja. 

Tabarin historiassa osa Yathribin juutalaisista pilkallisesti väitti, että Mohammed ei edes tiennyt mihin suuntaan olisi pitänyt rukoilla, elleivät juutalaiset olisi häntä ensin neuvoneet. Tabarin mukaan tämä johti Hajjarin mainitseman rukoussuunnan muutoksen oikeuttavan säkeen ilmoittamiseen. Rukoussuunta ei ollut myöskään ainoa tapa, jonka Mohammed ensin omaksui juutalaisilta ja sitten muutti muuksi juutalaisten torjuttua Mohammedin profeetalliset pyrkimykset. Samoin kävi esimerkiksi Sovituspäivän paastolle. Käytäntöjen vaihtelut vaikuttivat noudattelevan ennenminkin Mohammedin poliittisia tavoitteita kuin mitään jumalallista sanomaa. Sekulaari tutkimus on heittänyt oman varjonsa rukoussuunnan muutoksia koskevan keskustelun ylle. Lähes koko ensimmäisen islamilaisen vuosisadan aikana rakennetut moskeijat rakennettiin siten, että moskeijan rakenteen määräämä luontainen rukoussuunta osoitti kohti Petraa Mekan sijasta.

Idea Abrahamiin liittyvästä pyhätöstä ei ole millään tavoin ainutlaatuinen. Nestorilainen munkki joka eli Mesopotamiassa 660-luvulla, kirjoitti Abrahamin Kupolista, jota arabit pitivät pyhättönään. Vastaavasti noin parikymmentä mailia Jerusalemista etelään sijaitsi paikka nimeltä Mamre, jonka väitettiin olevan paikka, jossa Abraham kohtasi Herran. Siellä seisoo vieläkin Abrahamin Tammeksi kutsuttu puu. Paikalla sijaitsee myös Abrahamin kaivoksi väitetty kaivo. Salminius Sozomenus kirjoitti kuvauksen paikalla järjestettävistä kesäjuhlista. Hän kuvasi, kuinka juutalaiset, kristityt ja pakanat viettivät juhlia kukin omalla tavallaan. Osa teki kauppaa, osa rukoili Jumalaa, osa antoi uhrilahjoja ja osa ylisti enkeleitä. Rabbiinisessa perinteessä juutalaisten juhlille osallistuminen, juhlan pakanallisten elementtien vuoksi, oli kiellettyä. Myös keisari Konstantius pyrki suitsimaan paikalla tapahtuvaa palvontaa. Hän määräsi paikalla sijaitsevat pakanalliset idolit hävitettäväksi, kielsi paikalla harjoitettavat pakanalliset rituaalit ja rakennutti paikalle basilikan.

       - Vouti

[Vouti]

Kommentaari jaksohin 3 - 4 / 60, al-Baqarah

Päällimmäisenä jaksoista 3 – 4 jäi mieleen se, mistä jaksoissa ei puhuttu. Suura al-Baqarah sisältää väkivaltaan lietsovia säkeitä, joita on käytetty ja käytetään oikeuttamaan avointa väkivaltaa. Koraanin säkeet ja selityskirjallisuuden viesti, joissa islamin hegemoniapyrkimyksien vastustaminen oikeuttaa väkivallan käytön, ohitetaan kuulijaa aliarvioivalla vaikenemisella. Eritoten Anas Hajjarilla olisi ollut elämänsä tilaisuus kertoa oma näkemyksensä Koraanin säkeisiin liittyvistä tapahtumista ja niiden tulkinnasta, mutta hän valitsee hiljaisuuden. Kuulijalle jää käteen vain kysymyksiä vaikenemisen syistä. Kokonaisuudessaan jaksoja leimasi mainoksellisuus. Hankaliin tai epämielyttäviin asioihin ei haluttu puuttua.

Jaksoissa nostettiin Koraanin luonteelle ominainen asteittain etenevä säännösten tiukentuminen. Samaa teemaa sivuttiin jo aikaisemmin rukoussuuntaa koskevassa keskustelussa. Tämä sitoo Koraanin tiukasti aikaan ja paikkaan, mikä asettaa Koraanin väitetyn universaaliuden outoon valoon. Ruokasäädöksissä Jaakko Hämeen-Anttila käytti virheellistä analogiaa kasvissyönnin ja islamilaisten säädöksien välillä. Tuntemani kasvissyöjät eivät vältä lihansyöntiä sen vuoksi, että he uskoisivat irrationaalisesti, että se olisi Jumalan ilmituotu tahto puhtaan ja saataisen tai sallitun ja kiellytyn välillä, vaan sen vuoksi, että he eivät pidä lihansyöntiä eettisenä sen luonnolle aiheuttaman kuormituksen ja eläimille aiheutetun tarpeettoman kärsimyksen vuoksi.

Studiokeskustelussa nousi esiin myös islamin sensuaalisuus, josta viktoriaanisen moraalikäsityksen aikana elänyt Sir Winston Churchill kirjoitti kirjassaan The River War seuraavasti,

"Kuinka kauhean kirouksen muhamettilaisuus langettaa uskovaistensa ylle. Fanaattisen raivon lisäksi, joka riivaa heitä samoin kuin raivotauti koiraa, he alistuvat pelonsekaiseen apaattiseen fatalismiin. Sen seuraukset ovat selkeät niin monissa maissa. Uhkarohkea käyttäytyminen, tehoton maatalous, kömpelöt kaupankäynnin säännöt ja omaisuuden suojattomuus vallitsevat siellä, missä Profeetan seuraajat elävät tai hallitsevat. Taantumuksellinen aistillisuus ei ainoastaan riistä heidän elämältään sen ylväyttä ja hienostuneisuutta, vaan lisäksi sen pyhyyden ja arvokkuuden".

Tekstistä nostettiin esiin seksuaalisuutta islamilaisen lainsäädännön puitteissa romantisoiva osuus, mutta patavanhoillisen patriarkaaliset säkeet, joissa miehen kuvataan olevan naisen yläpuolella ja nainen kuvataan miehen tarpeiden passiivisena tyydyttäjänä, ohitettiin olankohautuksin. Lehmän suura raapaisee myös ensi kertaa islamin syrjivää ja patriarkaalista avioliittokäytäntöä, jossa avioliiton laillisuus ja hyväksyttävyys on riippuvainen puolisoiden sukupuolesta ja uskontokunnista.

Erityistä ihmetystä aiheutti islamin rangaistuskäytännön huoleton käsittely. Väite kostosta yhteiskunnan suojelumekanismina ja pelotteena on yhdentekevä. Sama pätee mihin tahansa oikeusjärjestelmään, joka perustuu rikoksista säädettyihin rangaistuksiin. Väite anteeksiannosta ja verirahasta häivyttää sen seikan, että islamilainen rangaistuskäytäntö ei ole konsistentti. Raaoissa rikoksissa kuten murhassa, veriraha riistää henkirikoksen uhrilta mahdollisuuden saada oikeutta ja sitoo syyllisen rangaistuksen uhrin omaisten mielivallan alaiseksi. Kumpikaan oppineista ei myöskään ottanut kantaa Koraanin vaillinaisista säkeistä ja traditioista juontuvaan sekavaan ja tulkinnanvaraiseen käytäntöön, jossa uhrin ja tekijän taustat määrittävät eriarvoistavasti ankarimman rangaistuksen asteen, oli kysymys sitten verirahan määrästä tai kostosta.

Myöhemmin Anas Hajjar toistaa apologistien usein käyttämän väistön kaikkien ihmisten yhdenvertaisuudesta Allahin edessä. Tarkan kuuntelijan ei tule sekoittaa tätä islamilaiseen oikeuteen tai yhteiskuntajärjestelmään, jotka ovat vahvasti eriarvoistavia. Hämeen-Anttila mainitsee harhaanjohtavasti, että Koraanissa puhutaan paljon hyvää juutalaisista ja kristityistä jättäen mainitsematta, että Koraanissa puhutaan heistä myös hyvin paljon pahaa. Hämeen-Anttilan esiin nostama uskontojen välinen yhteistyö tuntuu ulkopuolelta katsottuna olevan muodissa vain post-kristillisessä maailmassa. Viimeksi tällä viikolla Saudi-Arabian korkein uskonnollinen johtaja suurmufti Abdul Aziz bin Abdullah vaati Arabian niemimaalla sijaitsevien kirkkojen hävittämistä. Islamin sosiaalista ulottuvuutta käsiteltäessä väitettiin virheellisesti almuveron olevan yleishyödyllinen. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkaansa. Almuveron käyttökohteet on säädetty siten, että siitä hyötyvät vain sisäryhmän jäsenet.

        - Vouti

[Asra]

En ole jaksanut uusia jaksoja enää kuunnella, mutta Voudin kirjoitusten perusteella Ylen Koraani-sarjalla olisi aika paljon enemmän annettavaa, jos keskusteluissa olisi mukana joku kriittisesti suhtautuva. Tällä hetkellä asetelma vaikuttaa siltä, että toimittaja komppaa Hämeen-Anttilaa, jota taas Hajjar komppaa ja kaikilla on kivaa siinä keskustella. Islam on kuitenkin vakava asia, se koskettaa yli 1,5 miljardia muslimia suoraan ja isoa muuta osaa maailman ihmisistä välillisesti.

[far angst]

En ole jaksanut uusia jaksoja enää kuunnella, mutta Voudin kirjoitusten perusteella Ylen Koraani-sarjalla olisi aika paljon enemmän annettavaa, jos keskusteluissa olisi mukana joku kriittisesti suhtautuva. Tällä hetkellä asetelma vaikuttaa siltä, että toimittaja komppaa Hämeen-Anttilaa, jota taas Hajjar komppaa ja kaikilla on kivaa siinä keskustella. Islam on kuitenkin vakava asia, se koskettaa yli 1,5 miljardia muslimia suoraan ja isoa muuta osaa maailman ihmisistä välillisesti.

Epäilen kuitenkin, että 1.5 mrd:a muslimia koskettava islam ei ole sitä "oikeaa islamia", jota ei liene olemassakaan.  Vähän niinkuin oikea sosialismi/kommunismi, jota sitäkään ei sitten jälkikäteen ollut olemassa yhtään missään.  Siltä osin valelääkäri ja julkinen valehtelija Anas Huijjar kyllä on aivan erikoisen sopiva edustaja taikauskolleen.

Uskonto on tarttuva sairaus, koska jokainen ihminen syntyy ateistina.

[Asra]

Ei kukaan voi enää tarkasti tietää mitä "oikea islam" on. Kaikkia maailman muslimeita, Koraani-sarjassa islamia tulkitseva Hajjar mukaan lukien, yhdistää kuitenkin tietyt perusasiat, jotka ovat yhteistä kaikille islamin suuntauksille. Tällaisista asioista voi sanoa, että ne ihan varmuudella ainakin ovat islamiin kuuluvaa.

Edit: viittaus Koraani-sarjaan.

[Miniluv]

Kehotan pitämään keskustelun Ylen Koraanisarjaa koskevana. Yleiselle islamkeskustelulle löytyy "muutama" muukin ketju.

[Malla]

Tällä hetkellä asetelma vaikuttaa siltä, että toimittaja komppaa Hämeen-Anttilaa, jota taas Hajjar komppaa ja kaikilla on kivaa siinä keskustella.

Saman vaikutelman olen saanut. (Yksi osa jäänyt kuuntelematta.) Ohjelman parasta (ja ainoaa) antia on mielestäni Koraanin ääneen lukeminen (eikä sekään ole minusta erityisen onnistunut, parempiakin lukijoita olisi ollut jopa Ylen leivissä). Siihen se olisi saanut jäädä, noilla eväillä.

[Asra]

Saman vaikutelman olen saanut. (Yksi osa jäänyt kuuntelematta.) Ohjelman parasta (ja ainoaa) antia on mielestäni Koraanin ääneen lukeminen (eikä sekään ole minusta erityisen onnistunut, parempiakin lukijoita olisi ollut jopa Ylen leivissä). Siihen se olisi saanut jäädä, noilla eväillä.

Toivottavasti Vouti tekee oman kommentaarinsa Ylen Koraani-sarjasta loppuun asti.

[Vouti]

Toivottavasti Vouti tekee oman kommentaarinsa Ylen Koraani-sarjasta loppuun asti.

Näin olin ajatellut toimia ellei eteen tule jotain sellaista, että aikaa ei yksinkertaisesti riitä.

En ole jaksanut uusia jaksoja enää kuunnella, mutta Voudin kirjoitusten perusteella Ylen Koraani-sarjalla olisi aika paljon enemmän annettavaa, jos keskusteluissa olisi mukana joku kriittisesti suhtautuva. Tällä hetkellä asetelma vaikuttaa siltä, että toimittaja komppaa Hämeen-Anttilaa, jota taas Hajjar komppaa ja kaikilla on kivaa siinä keskustella. Islam on kuitenkin vakava asia, se koskettaa yli 1,5 miljardia muslimia suoraan ja isoa muuta osaa maailman ihmisistä välillisesti.

Mitä tulee Hämeen-Anttilaan, niin lueskelin hänen suomentamaa Ibn Hishamin Sirat Rasul Allahia taannoin ja hänen kirjoittamansa esipuhe oli huomattavasti lähdekriittisempi kuin YLE:n sarja on tähän mennessä ollut. Oma analyysini on, että Hämeen-Anttilan kädet ovat osittain sidottu kommentoinnin suhteen. Hänen täytyy pitää yllä suhteita YLE:en ja Hajjariin.

      - Vouti

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Oma analyysini on, että Hämeen-Anttilan kädet ovat osittain sidottu kommentoinnin suhteen. Hänen täytyy pitää yllä suhteita YLE:en ja Hajjariin.

Miten yliopiston professorilla voi olla tuollaisia sidoksia?

[Vouti]

Oma analyysini on, että Hämeen-Anttilan kädet ovat osittain sidottu kommentoinnin suhteen. Hänen täytyy pitää yllä suhteita YLE:en ja Hajjariin.

Miten yliopiston professorilla voi olla tuollaisia sidoksia?

Tarkoitin sitä, että jos Hämeen-Anttila lähtee kovaan kritiikkiin, niin Hajjar saattaisi kävellä  tuotannosta ulos, joka olisi taas YLE:lle kohtuullisen noloa. Mielipiteeni on tietenkin täysin spekulaatiota, koska en voi tietenkään tietää mitä kulisseissa on sovittu tai minkälaiset suhteet kaikilla osapuolilla on. Formaatiltaan ohjelma on nimenomaan Koraanin lukuohjelma, jossa lyhyehkö studiokeskustelu toimii alustuksena luettavalle tekstille, jolloin mihinkään syvään analyysiin tai kritiikkiin ei edes jää aikaa. Kuten Asra jo aikaisemmin sanoi, se voisi olla paljon enemmän. Tälläisenään ohjelma käytännössä tarjoaa vain sunna-näkökulman. Sekulaaria tai shia-näkökulmaa ei ole juurikaan otettu huomioon.

   - Vouti

[saint]

Oma analyysini on, että Hämeen-Anttilan kädet ovat osittain sidottu kommentoinnin suhteen. Hänen täytyy pitää yllä suhteita YLE:en ja Hajjariin.

Miten yliopiston professorilla voi olla tuollaisia sidoksia?

Periaatteessa niitä sidoksia ei kai olekaan, mutta käytännössä J.H-A haluaa esittää joviaalia ja mukavaa tyyppiä. Ja vaikka "ihan oikeesti" hänen ei täytyisikään "pitää yllä suhteita YLE:en ja Hajjariin", niin realiteetit ovat mitkä ovat: YLE:n tehtäväksi on annettu (kuka on antanut?) edistää monikulttuurisuutta, ja islam sellaisena, miten se nykyään ilmenee on, jos mikä varsinaista "hard core"-monikulttuuria.

[elukka]

Päivi Räsänen on lääkäri ja Timo Soini valtiotieteilijä ja heidän tietämyksensä kristillisestä uskosta vaikuttaa melko hataralta.

Päivi Räsänen on viidesläinen kristitty, ja perinteisesti siinä porukassa tietämys kristinuskosta ei ole hataraa, koska Raamattua luetaan ja herätysliikkeen pastorit todella opettavat Raamattua tyyliin, jollaista ei ole meidän (alle 50v) aikanamme evlutkirkoissa kuultu eikä nähty.

Jos hataraa kristinuskon tietämystä halutaan, niin arkkipiispa Kari Mäkinen tai piispatar Irja Askola ovat riskittömiä valintoja.

Emo heitti pahan  ;-)

[Ibn Matti]

Robert Spencer on kirjoittanut "Koraaniblogin", jossa hän käy koko Koraanin läpi ja kertoo millaisia tulkintoja islaminoppineet ovat kulloisestakin tekstinkohdasta tehneet.

Muutama ensimmäinen blogi (1. ja osa 2. suurasta) löytyy suomeksi käännettynä täältä:
http://koraaniblogi.blogspot.fi/2015/03/esipuhe.html

Käännän niitä pikku hiljaa lisää, mutta en uskalla luvata pysyväni YLE:n Koraaninluennan vauhdissa.

Alkuperäiset Spencerin blogit löytyvät täältä: http://www.jihadwatch.org/2007/05/blogging-the-quran-introduction

[Malla]

Tarkoitin sitä, että jos Hämeen-Anttila lähtee kovaan kritiikkiin, niin Hajjar saattaisi kävellä  tuotannosta ulos, joka olisi taas YLE:lle kohtuullisen noloa.

Ymmärsin (ehkä väärin), että koko paketti kommentaareineen on jo tallennettu.

[Axlone]

3 jaksoa kuunnelleena täytyy todeta että suurin yllätys oli miten kova pelottelu uskonto islam on. Kokoajan toistetaan miten sokeasti uskovat saavat palkintoja ja muille jumalan viha lankeaa päälle ja tulee rankkua. Tätä toistetaan varmaan puolet ajasta.

[Vouti]

Kommentaari jaksohin 5 - 6 / 60, Al-Baqarah, Al-Imran

Jaksot 5 ja 6 olivat tähän mennessä mielenkiintoisimmat. Hämeen-Anttila uskaltautuu viimein korkeampaan kirjalliseen kritiikkiin soveltamalla lähdekritiikkiä Koraaniin. Hämeen-Anttila haastaa avoimesti Koraanin liittämällä apokryfikirjoihin kuuluvat pseudoepigrafiset tekstit kuten Jaakobin Protoevankeliumin ja Tuomaksen Lapsuusevankeliumin Koraanin Jeesus-kuvan lähteiksi. Hajjar ei vastannut Hämeen-Anttilan väitteisiin millään tavoin. Lähdekritiikkikeskustelua tullaan varmasti jatkamaan myös muiden Mariaa ja Jeesusta käsittelevien suurien kohdalla.

Hämeen-Anttila ei kommentoi Imranin suuran sekaannusta Miriam Amramin tyttären ja Maria Joakimin tyttären välillä (3:35 -36). Koraanissa nämä kaksi Raamatullista henkilöä ovat sulautuneet yhteen yhdeksi henkilöksi, jolloin Mariaa kutsutaan virheellisesti Aaronin siskoksi ja Amramin tyttäreksi. Koraanin selityskirjallisuus on pyrkinyt selittämään Koraanin tekstiin liittyvää ongelmaa eri tavoin aina literaalista tulkinnasta vanhaan nimeämiskäytäntöön. Sirat Rasul Allah ei toista Koraanin sekaannusta, vaan noudattaa pääpiirteittäin juutalaiskristillistä sukupuuta. Hämeen-Anttila käyttää suomennoksessaan sanaa "serkku" Jeesuksen ja Johannes Kastajan välillä (s.135, Miraj), jolloin Maria ja Sakariaan vaimo Elisabeth olisivat aikalaisia ja sukulaisia.

Hämeen-Anttila nostaa esille myös tärkeän perustavaa laatua olevan ristiriidan islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon välillä. Islam ei tunnusta historiallisesti todennettua Raamatullisten tekstien synty- ja toimistushistoriaa, vaan pitäytyy omassa tulkinnassaan, jossa on olemassa vain yksi Toora ja yksi Evankeliumi, jotka annettiin ilmoituksena Moosekselle ja Jeesukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että islam pitää evankeliumia Jeesukselle annettuna kirjana, ei jälkikäteen kirjoitettuina kuvauksina Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta.
 
Koraanin suurien tyyliin tartutaan ohimennen. Hämeen-Anttila mainitsee Koraaniin tyylin muuttuvan Mohammedin uran aikana proosasta lakitekstiin. Tämä juontuu Mohammedin aseman muuttumisesta saarnamiehestä valtiomieheksi ja sotapäälliköksi. Hämeen-Anttila esittää uudelleen väitteensä Mohammedista köyhien ja sorrettujen profeettana. Tämän väitteen Anas Hajjar on jo köyhyyden osalta kertaalleen aikaisemmin kumonnut, sillä Mohammedin lähipiiri kuului Mekan yläluokkaan. Esimerkiksi Abu Bakrilla oli varaa ostaa useita islamiin kääntyneitä orjia vapaaksi. Sorron syy-seuraussuhdetta ei myöskään käsitelty. Islamin sekundäärilähteet eivät peittele, että mekkalaiset alun alkaen reagoivat Mohammedin omaan epäkunnioittavaan tapaan saarnata, mikä jakoi yhteisön kahtia. Eripura ja vihamielisyys Mohammedin ja hänen vastustajiensa välillä kasvoi hiljalleen vuosien saatossa molempien provosoidessa toisiaan. Alun suukopu muuttui Mohammedin suojattomien seuraajien kiusaamiseksi ja väkivalloin nöyryyttämiseksi. Lopulta yhteisöjen välit kylmenivät kauppasaartoon, muslimien sosiaaliseen eristämiseen ja pakolaisuuteen. Mohammed itse nautti kohtuullisen turvallisesta asemasta aina setänsä ja suojelijansa Abu Talibin kuolemaan saakka.

Hajjar ja Hämeen-Anttila keskustelivat myös Lehmän suuran ohjeista islamilaisen velkakirjan laatimiseen. Islamin tapa muistuttaa läheisesti juutalaista tapaa laatia velkakirja kirjurin ja todistajien läsnäollessa sillä erotuksella, että juutalaisilla oli tapana tehdä sinetöity kaksoiskappale. Hajjarin oudot väitteet talouskriisin ehkäisystä islamilaisilla toimintatavoilla voidaan kuitata Hajjarin heikolla taloustieteen tuntemuksella. Apologistisissa piireissä usein esille nouseva kysymys naisen asemasta ja naisen todistuksen puolikkaasta arvosta velkakirjaa laatiessa ohitettiin.

Islamilaista sotahistoriaa käsittelevässä keskustelussa Hämeen-Anttila ja Hajjar vaihtoivat muutaman sanan Badrin ryöstöretkestä ja taistelusta. Hajjar esittää Mohammedin toimineen sen vuoksi, että hän halusi saada muslimien Mekkaan jääneen takavarikoidun ja Quraishien myymän omaisuuden takaisin. Väite on hieman ontuva, koska Badrin taistelu käytiin lähes kaksi vuotta Hijran jälkeen. Sirat Rasul Allahin mukaan Mohammed käytti Abu Sufyanin johtamasta Quraishien karavaanista ilmausta saalis. Osa Mohammedin seuraajista ymmärsi ryöstöretken avoimeksi sotatoimeksi ja suhtautui siihen epäillen. Nakhlan ryöstöretki oli vielä tuoreena muistissa, jolloin Abu Sufyan osasi odottaa ongelmia. Kuultuaan Mohammedin suunnittelevan ryöstöretkeä, hän kootutti nopeasti armeijan suojelemaan karavaania. Armeijat kohtasivat viimein Badrissa ja taktisesti ylivertaisessa asemassa ollut Mohammed voitti monin verroin suuremman, mutta huonosti valmistautuneen, heikosti motivoituneen ja helppoa voittoa odottaneen mekkalaisen armeijan.

Badrin taistelun käsittely paljastaa YLE:n Koraani-sarjan rakenteen heikkouden, koska osa Sotasaaliin suurasta (Al-Anfal) liittyy suoraan Badrin taisteluun ja se käsitellään vasta myöhemmissä jaksoissa. Voidaankin esittää kysymys, olisiko kronologinen etenemistapa ollut parempi, jolloin esimerkiksi suurat Al-Baqarah ja Al-Anfal olisivat olleet perättäisiä suuria?

Hajjar osoitti keskustelussa myös nykyaikana harvinaista rehellistyyttä olemalla laajentamatta säkeen 2:256 "uskonnossa ei ole pakkoa" merkitystä sen välittömän merkityksen ulkopuolelle. Hämeen-Anttilan kommentti Jihadin nyky-ymmärtämyksestä vain ja ainoastaan puolustussotana on riippuvainen sunna-islamin käsityksestä kuinka islamilainen yhteisö voi toimia ilman yleisesti hyväksytyn kalifin auktoriteettia. Itsensä kalifi Ibrahimiksi julistanut (sunna) Islamilaisen Valtion johtaja Abu Bakr al-Baghdadi käy tällä hetkellä kalifin auktoriteetilla apostaasi-sotaansa Syyriassa ja Irakissa. Muiden nykyaikana vaikuttavien fundamentalistiryhmien toimintatapana vaikuttaa olevan todellisen tai keksityn syyn hakeminen. Tällöin voidaan väittää islamin olevan hyökkäyksen kohteena, mikä oikeuttaa väkivallan käytön. Huolestuttavana piirteenä on, että kynnys fundamentalismista kumpuavaan väkivaltaan tuntuu laskevan jatkuvasti kaikkialla maailmassa Eurooppa mukaan lukien.

       - Vouti

[Vouti]

Kommentaari jakso 7/60, al-Imran

Suura al-Imranin pienet vihjeet Koraanin synty-ympäristöstä aiheuttavat enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Säkeen 3:117 maanviljelykseen liittyvä vertauskuva viljasta ja hallasta viittaa selkeästi Hejazin ulkopuoliseen alkuperään. Hämeen-Anttilan mainitsema säe 3:113 mainitsee Kirjan Kansan, joka harjoittaa hartautta koko yön. Säe viitannee yömessuun, jolloin säe voisi viitata syyrialaiseen kristillisyyteen. Suurassa mainitaan myös apologistisissa piireissä merkitykseltään kiistelty Beka (Bakkah). Muslimioppineet ovat yhdistäneet Bekan Mekassa sijaitsevaan Kaaban alueeseen. Apologistit ovat yrittäneet todistaa Kaaban erityisaseman ensimmäisenä pyhättönä yhdistämällä Kaaban Raamattuun väittämällä, että psalmin 84 Bakan (Baca) laakso tarkoittaisi Bekkaa. Vaikka psalmi 84 sisältää juutalaisia elementtejä, jotka voidaan löytää myös islamista, on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että psalmin laakso sijaitsisi Mekassa. Psalmi näet käsittelee pyhiinvaellusta Temppelivuorelle.

Jakson alussa Jaakko Hämeen-Anttila joutuu lieventämään jaksossa resitoituja säkeitä muistuttamalla, että Koraani puhuu myös hyvää juutalaisista ja kristityistä. Hänen väitteensä uskontojen vastakkainasettelusta on harhaanjohtava. Vastakkainasettelu on tässä tapauksessa täysin yksipuolinen. Juutalaiset tai kristilliset tekstit eivät edes mainitse islamia tai Mohammedia. Polemiikki on täysin yksipuolista. Anas Hajjar ei kommentoi vastakkainasettelua millään tavalla, vaan siirtyy suoraan tekopyhiä ja Uhudin taistelua käsitteleviin säkeisiin. Studiokeskustelussa ei käy ilmi näiden säkeiden tausta, jolloin keskustelu jää leijumaan tyhjiöön. Uhudin taistelun tapauksessa termi tekopyhät kiinnitetään Abdullah ibn Ubaihin ja hänen seuraajiinsa, jotka muodostivat noin kolmanneksen Mohammedin komentamasta armeijasta. Studiokeskustelu kuvailee tekopyhiä yleisellä tasolla ja heistä annetaan opportunistinen kuva. Islamin kirjoitusten antama kuva on studiokeskustelua monivivahteisempi. Sira kertoo avoimesti, että osa Mohammedin liittolaisheimojen Ausin ja Khazrajin jäsenistä harjoitti islamia ulkoisesti vain säästääkseen henkensä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Mohammedia ei olisi seurattu pelkästään opportunistisista syistä ryöstösaaliin tai vallanhimon ohjaamana. Mohammedin kuoleman jälkeinen islamilaisen yhteisön välitön hajoaminen viittaa selkeästi selviytymiseen tai opportunismiin.

Ennen Uhudin taistelua Mohammedin sotaneuvosto oli riitaisa siitä, kuinka heidän tulisi kohdata mekkalaisten armeija. Mohammed ja osa muslimeista Abdullah ibn Ubai mukaan lukien, oli sitä mieltä, että olisi järkevämpää puolustautua Medinan linnoituksissa suurempaa mekkalaista armeijaa vastaan. Toiset olivat huolissaan Medinan ulkopuolella sijaitsevista viljelyksistä ja laidunmaista. Huoli saattoi olla perusteltu, koska Abu Sufyan oli suorittanut pienimuotoisen sotaretken, jonka aikana hän oli poltattanut muutamia palmulehtoja ja surmannut 2 ansaria. Kaiken lisäksi mekkalaisten armeija oli leiriytynyt Medinan laidunmaille. Osa nuoremmista muslimeista oli sitä mieltä, että linnoituksiin jääminen olisi ollut pelkuruuden ja heikkouden merkki. He yrittivät taivutella Mohammedia ja onnistuivat muuttamaan hänen mielensä. He tulivat kuitenkin katumapäälle, mutta Mohammed ei enää suostunut muuttamaan mieltään uudelleen ja marssitti armeijansa ulos Medinasta. Abdullah ibn Ubai taas marssitti oman osastonsa takaisin Medinaan.

Studiokeskustelussa mainittu tottelemattomuus ja ahneus viittaa Mohammedin armeijan jousimiehiin. Jousimiehet olivat sijoitettu rinteelle suojelemaan Mohammedin armeijan sivustaa. Heitä oli vannotettu pysymään kaikissa tilanteissa asemissaan, ellei Mohammed itse henkilökohtaisesti käskenyt jotain muuta. Taistelu alkoi hyvin Mohammedin armeijan kannalta ja he pääsivät osittain mekkalaisten linjojen läpi. Tällöin voitto näytti varmalta ja jousimiehet jättivät asemansa sotasaaliin toivossa. Mekkalaiset eivät jättäneet avointa sivustaa käyttämättä ja he ajoivat ratsuväen koukkauksella Mohammedin armeijan Uhudin vuoren rinteille. Taistelun ratkaissutta ratsuosastoa komensi eräs Khalid ibn al-Walid, joka tuli myöhemmin tunnetuksi lempinimellä Allahin Miekka. Khalid ibn al-Walid oli niin tehokas, että Umar kalifiksi tullessaan siirsi serkkunsa Khalidin syrjään komentajan virasta, koska voitot heijastettiin hänen persoonaansa eikä Allahin suosioon. Umarin sanoissa voi aistia pelon monijumalaisuudesta. Kyynisempi lukija tosin saattaa aistia Umarin pelon vahvasta ja suositusta kilpailijasta.

"En siirtänyt Khalidia syrjään sen vuoksi, että olisin ollut hänelle vihainen tai hän olisi tehnyt jotain väärää. Vaan sen vuoksi, että ihmiset ylistivät häntä ja joutuivat eksyksiin. Pelkäsin, että ihmiset turvaisivat häneen (Allahin sijasta). Halusin tehdä heille selväksi, että vain Allah antaa voiton (taistelussa). Pahuutta emme voi sietää keskuudessamme.

        - Vouti

[Vouti]

Jakso 8, Al-Imran ja An-Nisa

Jakso sukeltaa syvemmälle islamin lainsäädäntöön. Suuran An-Nisa teeman mukaisesti Jaakko Hämeen-Anttila ja Anas Hajjar keskustelivat naisten asemasta islamissa. Valitettavasti moniavioisuutta käsittelevässä osuudessa ei määritelty tärkeitä termejä selkeästi, vaan ne kävivät ilmi epäsuorasti. On syytä mainita erikseen, että avioliiton kontekstissa oikeudenmukaisuus tarkoittaa islamilaisen lain määräämiä oikeuksia, kuten oikeutta kohtuulliseen huomenlahjaan, riittävään elatukseen tai seksuaaliseen kanssakäymiseen. Länsimaisen kuuntelijan on tärkeä ymmärtää, että islamilaisessa kontekstissa aviopuolisot eivät ole länsimaisella tavalla ymmärettynä tasa-arvoisia avioliiton jäseniä, vaan heillä on erilaiset tehtävät ja oikeudet. Leimallisesti patriarkaalisessa sunnalaisuudessa aviomies on kirjaimellisesti perheen johtaja, jolle vaimojen tulee olla kuuliaisia, koska mies käyttää omaisuuttaan vaimojen ylläpitoon.

Vaimojen lukumäärää ja naisten oikeuksia käsittelevästä säkeestä jätettiin studiokeskustelussa vähemmän yllättävästi pois orjattarien naimisen osuus. Säkeen alkuperäinen konteksti koski erään orvon huomenlahjan suuruutta (Sahih Al-Bukhari v7b62n2). Hajjar noudatti ortodoksisen sunnalaisuuden tulkintaa ja rajaa päävaimojen lukumäärän enintään neljään. Hämeen-Anttila piti vaimojen määrän rajaamisen neljään mahdollisesti myöhempänä tulkintana säkeen kieliopillisen muodon vuoksi. Islamin profeetalle sallittiin kuitenkin poikkeus Allahin säätämistä säädöksistä, kuten Koraanin säe suurassa Al-Ahzab osoittaa.

33 : 50 Profeetta, Me olemme totisesti vahvistanut sinun laillisiksi vaimoiksesi kaikki ne, joille olet myöntänyt lesken osuudet, sekä ne, jotka omistat Jumalan antamina orjattarina sotasaaliista, sekä setäsi tyttäret ja isäsi sisaren tyttäret, myöskin enosi tyttäret ja äitisi sisarten tyttäret, jotka kanssani pakenivat vainottuina uskonnon vuoksi; samoin on laillinen vaimosi sellainen uskovainen nainen, joka pyrkii avioliittoon kanssasi, mikäli suostut naimaan hänet. Nämä säädökset ovat nimenomaan sinua, mutta eivät muita uskovaisia varten; me tiedämme hyvin, mitä olemme heille säätänyt vaimoista ja orjattarista. Älköön siis mikään parjaus sinuun koskeko; Jumala on anteeksiantava, laupias.

Yrittäessään nostaa islamia muiden uskomusjärjestelmien yläpuolelle Anas Hajjar väitti, että aikaisemmat kansat eivät harjoittaneet rajoituksia vaimojen lukumäärän suhteen. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Anas Hajjar esittää myös järjettömän väitteen islamin perinnönjaon ja matematiikan kehityksen välisestä yhteydestä.
 
Aviorikosta käsiteltäessä studiokeskustelu muuttui farssiksi. Studioraati pyöritteli todistustaakan vaikeutta ja tulkintojen laaja-alaisuutta aina aktista kiinnisaamiseen Saudi-Arabian ilman esiliinaa lukitussa huoneessa olemiseen. Oudointa keskustelussa oli se, että vaikka studioraati pohdiskeli todistustaakkaa ja rangaistusta, yksikään studioraadin jäsenistä ei saanut todettua, että aviorikoksen rangaistus on kivitys. Neljän todistajan vaatimuksen alkuperää (An Nisa : 15) ja säädöksen kehittymistä ja tarkennuksia ei myöskään käyty läpi (An-Nur : 2 – 5). Mohammed resitoi jälkimmäisen neljää todistajaa koskevan säkeen kovennuksen, kun Mohammedin vaimoa Aishaa syytettiin aviorikoksesta. Tällöin väärästä tai todistamattomasta syytöksestä asetettiin myös 80 raipan rangaistus.
     
Seksuaalirikoksien uhrien lohduton tilanne joissakin ortodoksisissa yhteisöissä sivuutettiin myös täysin. Tilanne jossa naimaton nainen tulee raskaaksi raiskauksen vuoksi, asettaa naiselle käänteisen todistustaakan. Tällöin hänen raskautensa paljastaa seksuaalisen kanssakäymisen ja hän joutuu epäilyksen alaiseksi. Jos hän ei kykene todistamaan raiskausta, hän saa pahimmillaan raippoja väärästä ilmiannosta ja laittomasta seksuaalisuhteesta. Kaiken lisäksi 80 raipan rangaistus väärästä ilmiannosta ja lähes mahdoton todistustaakka estää tehokkaasti oikeuden hakemisen myös niille naisille, jotka eivät tule raskaaksi rikoksen uhrina. Pahin tilanne on yhteisöissä, jossa ilmianto tulkitaan myös tunnustukseksi seksuaalisesta kanssakäymisestä, jolloin uhrien tilanne on todella lohduton.

        - Vouti

edit : Viimeistä kappaletta on muokattu Asran kanssa käydyn keskustelun pohjalta.

[Asra]

Jos nainen tulee raskaaksi ilman, että olisi tehnyt avioliittoa kenenkään kanssa ei tällaisessa tilanteessa seuraa kivitystä. Varsinainen aviorikos, josta uskonnollisella tuomarilla on eräiden shariantulkintojen mukaan oikeus, ei missään nimessä kuitenkaan velvollisuus, määrätä kivitys tapahtuu avioliitossa tapahtuneen pettämisen myötä. Tälle tarvitaan neljä miespuolista todistajaa, eli kyseessä on iso häpäisy naisen oikealle aviomiehelle, jos nainen tällaista tekee. Jos todistajat ovat naispuolisia heitä tarvitaan kahdeksan. Jos todistajia ei ole, on teon toteen näyttäminen hyvin vaikeaa.

Sharian tuomiot ovat joiltain osin ankaria ja ne ovat tarkoitettu peloitteeksi, etteivät ihmiset syyllistyisi vääriin tekoihin. Islamissa avioliito arvostetaan hyvin korkealle ja muslimit ajattelevat avioliitossa puolison antavan arvokkaimman asian, oman itsensä aviopuolisolleen.

[Vouti]

Jos nainen tulee raskaaksi ilman, että olisi tehnyt avioliittoa kenenkään kanssa ei tällaisessa tilanteessa seuraa kivitystä. Varsinainen aviorikos, josta uskonnollisella tuomarilla on eräiden shariantulkintojen mukaan oikeus, ei missään nimessä kuitenkaan velvollisuus, määrätä kivitys tapahtuu avioliitossa tapahtuneen pettämisen myötä. Tälle tarvitaan neljä miespuolista todistajaa, eli kyseessä on iso häpäisy naisen oikealle aviomiehelle, jos nainen tällaista tekee. Jos todistajat ovat naispuolisia heitä tarvitaan kahdeksan. Jos todistajia ei ole, on teon toteen näyttäminen hyvin vaikeaa.

Tekstisi pitää sisällään täysin saman ajatuskulun kuin omani, poislukien ulko-Koraaninen raskauden hyväksyvyys todistusaineistona tai tunnustuksena. Muutan tekstiäni siten, että lisään "ortodoksisissa yhteisöissä" ilmauksen eteen sanan "joissakin", ettei se kuulosta geneeriseltä ilmaukselta, joka koskisi kaikkia ortodoksisia islamilaisia yhteisöjä tai tulkintoja.

Sharian tuomiot ovat joiltain osin ankaria ja ne ovat tarkoitettu peloitteeksi, etteivät ihmiset syyllistyisi vääriin tekoihin. Islamissa avioliito arvostetaan hyvin korkealle ja muslimit ajattelevat avioliitossa puolison antavan arvokkaimman asian, oman itsensä aviopuolisolleen.

Kivitys siirtyi islamiin sen omien tekstien mukaan Yathribin juutalaisten kanssa käydyn rangaistuksia koskevan kiistan seurauksena. Yathribin juutalaiset eivät harjoittaneet tapaa, mutta Abdullah ibn Salam, joka oli entinen rabbi ja muslimikäännynnäinen siirsi tavan Mohammedin avulla islamiin. Islamin rangaistuskäytäntö on mielestäni ongelmallinen koko islamin uskottavuudelle järjestelmänä, koska kovimpien rangaistuksien ilmitulo liittyy usein johonkin tiettyyn tapahtumaan, jonka edunsaajana tai osallisena Mohammed itse oli. Esimerkiksi kivityksen tapauksessa Abdullah ibn Salam ja Mohammed mustamaalasivat Yathribin juutalaisia, koska he eivät Mohammedin ja Abdullahin mielestä seuranneet Tooran rangaistuksia ja peittelivät Tooran sisältöä. Näin tehdessään Abdullah ibn Salam ja Mohammed jättivät kuitenkin huomiotta juutalaisen oikeusjärjestelmän, jossa vain suurella tai pienellä Sanhedrin-neuvostolla oli oikeus jakaa tälläisiä tuomioita. Tämä taas tarkoittaa sitä, että islamiin hiipi korruptoitunut versio juutalaisesta lainkäytöstä.

Tälle tarvitaan neljä miespuolista todistajaa, eli kyseessä on iso häpäisy naisen oikealle aviomiehelle, jos nainen tällaista tekee. Jos todistajat ovat naispuolisia heitä tarvitaan kahdeksan. Jos todistajia ei ole, on teon toteen näyttäminen hyvin vaikeaa.

Omassa eettismoraalisessa universumissani häpeän puhdistamiseen tai ylimitoitetun "mieskunnian" säilyttämiseen tähtäävät ankarat rangaistukset ovat muisto ihmiskunnan kehityksen aikaisemmasta vaiheesta. Nykymaailmassa ne edustavat lähinnä taantumusta. Islam pitää aviorikosta Hudud-rikkomuksena, itse pidän aviorikosta lähinnä aviomiehen ja aviovaimon välisenä asiana, johon oikeusjärjestelmän ei tule puuttua, ellei sitä haluta käyttää todisteena avioeron saamiseksi.

     - Vouti
 

[Vouti]

Poistan myös viimeisen kappaleen maininnan kivityksestä, koska malikilainen suuntaus hyväksyy raskauden ainoana todisteena vain naimattoman naisen kohdalla.

     - Vouti

[Kulttuurirealisti]

Oma analyysini on, että Hämeen-Anttilan kädet ovat osittain sidottu kommentoinnin suhteen. Hänen täytyy pitää yllä suhteita YLE:en ja Hajjariin.

Miten yliopiston professorilla voi olla tuollaisia sidoksia?

Yle antaa sille sivutuloa kommentaattorina ja Hajjar on Suomen pääjehuja asiassa jota se tutkii. Eikä se yliopiston proffaksi olisi päässytkään, ellei ole "oikein ajattelevien" tyyppien suosiossa sielläkin päin.

[Vouti]

Jaksot 9. ja 10. An-Nisa

Jaakko Hämeen-Anttila ja Anas Hajjar eivät tällä kertaa juurikaan keskustelleet varsinaisesta Koraanin tekstistä pohjustuksissaan, vaan keskittyivät tekstin lainopilliseen tulkintaan. Anas Hajjar tekee islamille ja sen ymmärtämiselle ensiarvoisen tärkeän huomion toteamalla islamin profeetta Mohammedin aseman lain lähteenä. Islamilainen laki huomioi Koraanin säädösten ohella Mohammedin esimerkin, teot, tuomiot ja tuomitsematta jättämiset. Jaakko Hämeen-Anttila kuvaa islamilaista järjestelmää demokraattisena teokratiana. Islamilainen järjestelmä rajoittaa kuitenkin toisuskoisten poliittisia oikeuksia, jolloin ei voida puhua demokratiasta länsimaisessa mielessä.

Anas Hajjar painottaa oikeudenmukaisesti tuomitsemisen tärkeyttä. On kuitenkin huomioitava, että islamilaisessa ajattelussa oikeudenmukaisuus ei kaikilta osin tarkoita samoja asioita, joita länsimainen kuulija sanalla ymmärtää. Länsimainen kuulija saattaa ymmärtää sanan abstraktisti, kun taas ortodoksi muslimi saattaa ymmärtää sanan tarkoittavan kirjaimellisesti islamilaisen lain noudattamista. Kysymyksiä herätti myös Anas Hajjarin käyttämä sanamuoto "toista uskovaista ei saa tappaa muuta kuin vahingossa", kun hän käsitteli tahattomia henkirikoksia. Lisäksi Hajjar mainitsee epäsuorasti monia ihmisiä askarruttavan polyteistisen säkeen 4:13, jossa Mohammed nostetaan Allahin rinnalle. Tämän assosiaation Hajjar selittää sillä, että islam katsoo Mohammedin toteuttavan vain sitä, mitä hänelle oli paljastettu.

Keskustelussa palataan myös pikaisesti koronkieltoon, islamin positiiviseen suhtautumiseen kaupankäyntiin ja omaisuuden kartuttamiseen. Maininta ei olisi muuten toiston arvoinen, mutta Jaakko Hämeen-Anttila mainitsee sivumennen ristiriidan Mekan kanonisen ja historiallisen aseman välillä kaupan keskuksena selventämättä, mitä hän oikeastaan tarkoitti. Revisionisteista voidaan mainita esimerkiksi tohtori Patricia Crone, joka kyseenalaisti Mekan aseman kaupan keskuksena jo 1980-luvulla. Historioitsija ja nabatealaisuuden tutkija Dan Gibson on mennyt Croneakin pitemmälle ja on haastanut Mekan aseman islamin syntysijana islamin perimätiedosta löytyvän maantieteelliseen todistusaineiston perusteella.

Anas Hajjarin patriarkaalinen maailmankuva tuli selkeästi ilmi moniavioisuuden käsittelyssä. Itsenäinen nainen tuntui olevan Hajjarille täysin tuntematon käsite. Hän perusteli tarvetta moniavioisuudelle pohjalta, jossa nainen nähdään vain vaimona, ei itsenäisenä toimijana. Hän menee jopa niin pitkälle, että epäilee eronneiden naisten mahdollisuuksia uuteen avioliittoon, mikä paljastaa rivien välistä arabi-islamilaisen kulttuurin fiksaation naisen neitsyyteen ja naisen asemaan vaimona. Hajjarin näkemykset puoltavat islamin kapeaa näkemystä seksuaalisuudesta, jossa ihmisten seksuaalinen kanssakäyminen rajoittuu avioliittoon. Hämeen-Anttila kuvaa kuinka hankalaa ortodoksista islamia on sovittaa nykyaikaiseen länsimaiseen tasa-arvokäsitykseen mainitsemalla hataran vähemmistö tulkinnan, jolla voitaisiin perustella yksiavioisuutta. Hajjar tekee myös tärkeän huomion, ettei tasa-arvo islamilaisessa moniavioisuudessa tarkoita tunteellista tasa-arvoa vaimojen kesken, vaan aviomiehen juridisten velvollisuuksien täyttämistä.

Hajjar ja Hämeen-Anttila eivät myöskään keskustelleet muutamista eurooppalaisesta näkökulmasta kiusallisista säkeistä, jotka koskevat naisten asemaa. Säkeet miehen ja naisen erilaisesta asemasta avioliitossa ja kiistelty vaimon kuritus säe ohitettiin, vaikka ne ovat sekulaarin yhteiskunnan ja islamin ristiriitojen polttopisteessä sekä jatkuvan väittelyn kohteena. Ohjelma hukkaa jatkuvasti potentiaaliaan välttelemällä ristiriitoja.

Oikeutus Jihadille, ennen opillista konsensusta, olivat Koraanin säkeet kuten :

(1) Teidät on määrätty sotimaan, vaikka se on teille vastenmielistä ( 2:216).
(2)  Ottakaa heidät kiinni ja surmatkaa, missä heidät kohtaattekin (4:89).
(3)  Taistelkaa pakanoita vastaan, kuten he taistelevat teitä kaikkia vastaan (9:36).

Ja sellaiset Bukharin ja Muslimin raportoimat hadithit, joissa Profeetta sanoi :

"Minut on määrätty taistelemaan ihmisiä vastaan kunnes he todistavat, ettei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Mohamammed on Allahin sanansaattaja, ja pitävät päivittäiset rukoukset, ja maksavat almuveron. Jos he näin tunnustavat, he ovat suojanneet henkensä ja omaisuutensa minulta, paitsi niiltä osin kuin Islam toisin määrä. Ja he tekevät tilinsä Allahille".

'Umdat al-Salik, Ahmad ibn Naqib al-Misri

Hämeen-Anttila sijasi jälleen Prokrusteen vuoteen ja väitti aseellista Jihadia vain puolustautumiseksi hyökkääjiä vastaan. Tälle mielipiteelle ei edelleenkään ole tekstillistä, lainopillista tai historiallista perustetta. Ortodoksisessa islamissa Jihadin päätarkoitus on islamin puolustaminen tai sen levittäminen tilanteen salliessa. Käytännössä tämä tarkoittaa islamilaisen yhteiskuntamallin puolustamista, tukemista tai levittämistä joko aseellisesti, rahallisesti tai muin keinoin, sen mukaan mikä on kenellekin sallittua. Mielenkiintoisena seikkana suuran Jihadia käsittelevistä säkeistä voidaan mainita, että perimätiedon mukaan (al-Bukhari v6 b51 n512) säkeen 4:95 muotoon vaikutti ulkopuolinen henkilö. Säkeeseen kirjattiin muutos sokeutuneen Amr bin Um Maktumin kysymyksen vuoksi. Alkuperäiseen muotoon ei kuulunut lievennystä vamman vuoksi. Hämeen-Anttila esittää myös väitteen, että Jihadia käydään vain aseellisia taistelijoita vastaan. Mohammedin esimerkki ja historia ei kuitenkaan tue tätä väitettä. Mohammedin tapa taistella oli kokonaisvaltainen ja siihen kuului taistelu aseellisia osastoja vastaan sekä vastustajan yhteisön esi-islamilaisen monijumalaisen identiteetin, uskonnon ja kulttuurin hävittäminen.

         - Vouti

[Vouti]

Jakso 11. An-Nisa ja Al-Maidah

Jakso alkaa keskustelulla tapakulttuurista ja juridiikasta. Anas Hajjarin mukaan Koraani kieltää pahan puhumisen ja juoruilun, mutta kuten Koraani itsessään todistaa, kielto ei koske Koraanin säkeitä. Esimerkiksi rukouskierron välttämätön osio Al-Fatiha resitoidaan päivittäin 17 kertaa, sisältää juutalaisia ja kristittyjä solvaavan osion. Tämän vuoksi Al-Fatihaa kutsutaan joskus myös kirousrukoukseksi.

Anas Hajjar mainitsee sopimusten pitämisen tärkeyden, mutta jättää mainitsematta Pöydän suuran sisältävän myös sovitusmenettelyn, jos rikkoo harkitusti annetun valan. Outoa on myös, että esimerkiksi Ibn Kathir tafsirissaan käyttää nimenomaan termiä harkittu vala. Ikään kuin valoja voisi vannoa myös siten, että niitä ei aiota edes pitää. Tohtori Muzammil Siddiqi selittää ristiriidan järkeenkäypästi siten, että pakkovala ei ole harkittu. Tällöin syntiin syyllistyy pakottaja, ei vannoja.

Käsiteltyihin suuriin kuuluu myös kiistellyt virheelliset polemiikit kolminaisuusoppia vastaan. Naisten suuran säkeet kieltävät sanomasta "kolme" ja antaa olettaa, että kirjoittaja ymmärtää Jeesuksen aseman trinitaarisessa kristillisyydessä kirjaimellisena poikana. Sekaannusta lisää myös Pöydän suuran säe, joka syyttää uskottomuudesta niitä ihmisiä, jotka väittävät messiaan olevan Allah. Säe noudattaa päällisin puolin kolminaisuusoppia, mutta Koraanin vasta-argumentti Jeesuksen ihmisyydestä ja kuolevaisuudesta paljastaa taustalla olevan väärinymmärryksen. 

Koraanin kirjoittaja ei myöskään ymmärrä, mitä kristityt tarkoittavat Jumalan rakkaudella ja sillä, että kristityt kutsuvat itseään Jumalan lapsiksi. Vastaväitteeksi Koraani asettaa epä-argumentin Allahin tahdosta rangaista tottelemattomia kristittyjä, ikään kuin kirjoittaja lukisi termiin Jumalan lapsi ylimaallisen syntyperän. Sekaannus vain kasvaa, kun teksti mainitsee Psalttarin (psalmit) Daavidille annettuna kirjana, mikä ei pidä historiallisesti paikkaansa. Jeesuksen asemasta käydyssä lyhyessä eskatologisessa studiokeskustelussa ohitetaan myös se, että islamin Jeesus tulee taistelemaan juutalaisia vastaan ja lopettamaan kristinuskon, jonka jälkeen islam on ainoa sallittu uskonto.

Hämmennys jatkuu kuvauksella Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, jonka tapahtumista eivät edes islamin oppineet ole päässeet yhteisymmärrykseen. Valtavirtatulkinta tukee korvausteoriaa, jossa joku Jeesuksen näköinen ristiinnaulittiin Jeesuksen sijasta ja Jeesus temmattiin ylös taivaisiin. Studiokeskustelusta käy selkeästi ilmi, etteivät islamin uskonoppineet harjoita esi-islamilaisiin lähteisiin perustuvaa tutkimusta. Islamin ristiinnaulitseminen vastaa erästä gnostilaista kuvausta ristiinnaulitsemisesta, kunhan Koraanin säkeet ensin erotetaan myöhemmin kehittyneestä islamilaisesta selityksestä. Yhdessä gnostilaisessa tulkinnassa Kristus ja Jeesus ovat erillisiä olentoja. Jeesus kuoli ristillä, mutta henkiolento Kristus temmattiin ylös taivaisiin. Tätä näkemystä tukee myös Anas Hajjarin maininta vähemmistötulkinnasta, jossa taivaisiin tempauksen kohteena oli Jeesuksen sielu. Jopa Koraani itse puhuu Jeesuksesta henkenä Allahin luota.

Studiokeskustelussa mainituissa ruokarajoituksissa näkyy juutalaisuuden vaikutus islamiin säännöstöihin. Islam noudattaa pääpiirteittäin Tooran säännöstöä, mutta rajoituksiin on kuitenkin hiipinyt lievennöksiä mahdollisesti islamin arabitaustan vuoksi. Esimerkiksi toisin kuin juutalaisuudessa, kamelin liha on sallittua ravintoa, vaikka osa oppineista pitää kamelin lihaa rituaalista epäpuhtautta aiheuttavana. Samaan kategoriaan voidaan laittaa myös avioliittosäädökset. Ortodoksisen juutalaisuuden tiukkaa avioliittokäytäntöä on lievennetty siten, että muslimi mies ja vain mies voi mennä naimisiin kristityn tai juutalaisen naisen kanssa. Juutalaiset ja kristityt miehet ovat tässä asiassa syrjityssä osassa. Hieman samankaltaista uskontojen välistä erottelua edustaa myös studiokeskustelussa läpikäyty halal-teurastukseen liittyvä diskriminaatio. Anas Hajjarin mukaan teurastajana voi muslimin lisäksi toimia myös kristitty tai juutalainen, mutta ei muiden uskontokuntien jäsen. Tällöin teurastuksen täytyy kuitenkin tapahtua islamin säännösten mukaisesti.

        - Vouti


edit : Viimeinen lauseen lisäys.

[Asra]

Vouti tuo ansiokkaasti esiin kriittistä suhtautumista islamiin.

Muutama kohta vaatii välttämättä tarkennusta. Ensinnäkin al-Fatihassa puhutaan vain harhaan menevistä. Monien islamin tulkintojen mukaan tällä tarkoitetaan erityisesti harhaan eksyviä muslimeita.

Islamissa puhutaan Jeesuksesta arabian sanalla 'ruhani', joka ei tarkoita henkeä vaan sielun merkityksen asettamista ruumiillisuuden edelle. Vastaavaa suomen kielen sanaa ei ole, mutta sielukkuus sanan varsinaisessa merkityksessä on lähellä. Tämä ei tarkoita ettei kyseessä olisi kuitenkin ihminen vartaloineen. Jeesus nostettiin sieluna ja vartalona.

Kolminaisuusopin kritiikkiä islamissa on käsitelty islam-ketjussa.

En ole jaksoa kuunnellut, mutta vaikea uskoa Hajjarin sanoneen kristityn tai juutalaisen teurastaman lihan olevan halal. Shialaisuuden mukaan ei ole, eikä myöskään monien sunnienkaan mielestä. Jos Hajjar meni tällaista sanomaan on kyseessä melkoisen iso lipsautus ja yksinkertaistus.

[Rubiikinkuutio]

Hieman samankaltaista uskontojen välistä erottelua edustaa myös studiokeskustelussa läpikäyty halal-teurastukseen liittyvä diskriminaatio. Anas Hajjarin mukaan teurastajana voi muslimin lisäksi toimia myös kristitty tai juutalainen, mutta ei muiden uskontokuntien jäsen.

Muistatko missä kohtaa keskustelua tämä oli?

[Vouti]

En ole jaksoa kuunnellut, mutta vaikea uskoa Hajjarin sanoneen kristityn tai juutalaisen teurastaman lihan olevan halal. Shialaisuuden mukaan ei ole, eikä myöskään monien sunnienkaan mielestä. Jos Hajjar meni tällaista sanomaan on kyseessä melkoisen iso lipsautus ja yksinkertaistus.

Yle Koraani-sarja jakso 11. ( http://areena.yle.fi/1-2658597 ), kohdasta 8:30 - 10:30. Hajjarin puutteellisesta kielitaidosta huolimatta en millään kykene tulkitsemaan hänen välittämäänsä ajatusta muutoin.

       - Vouti

edit : Omasta tekstistäni ei käy selkeästi ilmi, että tarkoitan fyysistä teurastustapahtumaa. Hajjar tarkoittaa mitä ilmeisimmin halal-riitein tehtyä teurastusta, jossa työntekijänä toimii kristitty tai juutalainen. Muokkaan alkuperäistä tekstiäni siten, että se käy ilmi.