2015-02-11 TS Tutkimus: Maahantulokiellot toimivat heikosti EU:ssa

[Ink Visitor]

Maahantulokieltojen toimeenpanossa on puutteita EU:ssa, kertoo Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN).

Maahantulokielto määrätään maassa laittomasti oleskelevalle esimerkiksi tilanteessa, jossa hänen oleskelulupahakemuksensa on hylätty eikä hän ole poistunut maasta vapaaehtoisesti. Muun muassa Suomessa kielto määrätään yleensä koskemaan koko Schengen-aluetta.

EMN:n tutkimuksen mukaan kaikki maat eivät kuitenkaan merkitse kieltoja järjestelmällisesti maiden yhteiseen SIS-tietojärjestelmään. Siksi kielto voi jäädä huomaamatta toisen Schengen-alueen maan viranomaisilta. Maahantulokiellon saanut voi myös rikkoa kieltoa käyttämällä vääriä henkilöllisyyspapereita.

Vuonna 2013 Schengen-alueella määrättiin yli 100 000 maahantulokieltoa, joista Suomessa runsaat 2 700.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/733706/Tutkimus+Maahantulokiellot+toimivat+heikosti+EUssa

[Micke90]

Tärkein unohtui, eli EU-kansalaisille annettu maahantulokielto, jota ei käytännössä voi valvoa. Tarvittaisiin sisärajatarkastukset sekä viranomaisille pääsy matkustajatietoihin.

[Kemolitor]

Verkkouutisten sivuilla vähän laajemmin aiheesta:

Vain puolet maahantulokiellon saaneista palautetaan EU:ssa

Maahantulokieltoja jätetään EU-maissa tuoreen tutkimuksen mukaan merkitsemättä tai niitä rikotaan tekaistuilla henkilöllisyyksillä, kertoo Euroopan muuttoliikeverkosto.

Schengen-alueella määrättiin vuonna 2013 yli satatuhatta maahantulokieltoa, käy ilmi, käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston vertailututkimuksesta.

Eniten kieltoja määrättiin Kreikassa, missä niiden määrä oli 52 619. Saksassa kieltoja annettiin 16 100 ja Ruotsissa 10 392. Suomessa maahantulokieltoja määrättiin samana vuonna 2 757 ja viime vuonna 2 477.

Vuonna 2013 kiellot lisääntyivät useissa EU-maissa, kuten Ruotsissa, Virossa ja Norjassa.

– Vain puolet EU:ssa tehdyistä palautuspäätöksistä toteutuu käytännössä. Maahantulokiellon saanut kolmannen maan kansalainen voi siis jäädä kyseiseen EU-maahan ja liikkua Schengen-alueella kiellosta huolimatta, kertoo ylitarkastaja Berit Kiuru Euroopan muuttoliikeverkostosta.

Tutkimuksen mukaan maahantulokielto määrätään EU-maissa varsin samoin perustein. Kieltoa voidaan esimerkiksi käyttää pelotteena laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille tai kannustimena vapaaehtoiseen paluuseen.

Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan kirjaa kieltoja järjestelmällisesti maiden väliseen tietojärjestelmään. Kolmannen maan kansalaiset saattavat myös rikkoa maahantulokieltoja esimerkiksi pyrkimällä maahan väärennettyjen papereiden tai tekaistun henkilöllisyyden avulla.

Jos kolmannen maan kansalainen ei palaa lähtömaahansa vapaaehtoisesti hänelle määrätyssä ajassa, jäsenmaan on poistettava hänet maasta.

Palauttamista tehostetaan EU:n ja kolmansien maiden välisillä takaisinottosopimuksilla, jotka ovat Euroopan muuttoliikeverkoston mukaan ainakin Suomessa osoittautuneet hyödyllisiksi, sillä lähtömaat ovat yhteistyöhaluisia ja noudattavat määräaikoja.

VU: Vain puolet maahantulokiellon saaneista palautetaan EU:ssa

Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vertailututkimus

[Ari-Lee]

kaikki maat eivät kuitenkaan merkitse kieltoja järjestelmällisesti maiden yhteiseen SIS-tietojärjestelmään. Siksi kielto voi jäädä huomaamatta toisen Schengen-alueen maan viranomaisilta.

iSIS-tietojärjestelmällä ei ole mitään virkaa, koska rajavalvonta puuttuu kokonaan. Mikä tämän iSIS-tietojärjestelmän funktio on?

[Marius]

"Pelotteena"?