Perussuomalaisilta välikysymys eurokriisistä

[nitkunatku]

Samaan aikaan Tsubb väänteli naamaansa ja virnuili kuin koulukiusaaja joka pyrkii näin ilmaisemaan muille että puhuja on tyhmempi kuin hän.   
Ja vetikö se siellä purkkaa vai essoja? 

No Stubbihan kuulemma onkin entinen koulukiusaaja, siis nykyinen työpaikkakiusaaja, näemmä. Siis sen lisäksi, että hän on täysi sanonko-mikä. 

[Taikakaulin]

Pääministerin joutaisi erota, niin kuin erosi Jäätteenmäkikin jäädessään kiinni valheesta.

[Herbert]

Suomen Kreikka-lainat jo lähes arvottomia

Suomen Kreikka-vastuut ovat jälleen nousseet kuumaksi puheenaiheeksi Kreikan uuden hallituksen lähdettyä vaatimaan lisää velkahelpotuksia. Keskustelu on kuitenkin valitettavan suurelta osin keskittynyt velkojen nimellisarvoon, mikä antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan lainojen oikeasta arvosta ja eri vaihtoehtojen kustannuksista. On aika kertoa totuus Kreikka-lainojen arvosta.

Nimellisten vastuiden ohella on tärkeää tarkastella myös vastuiden markkina-arvoja, jotka ovat Kreikka-lainojen tapauksessa vain murto-osa nimellisarvoista. Suomen Kreikalle myöntämien noin miljardin euron kahdenvälisten lainojen (joille Suomella ei ole vakuuksia) markkina-arvo on tällä hetkellä vain noin kolmannes nimellisarvosta eli noin 340 miljoonaa euroa, kun lainojen arvostuksessa otetaan huomioon markkinoiden arvioimat Kreikkaan liittyvät riskit.

Toisin sanoen, jos Suomi haluaisi myydä Kreikka-lainansa markkinoilla, se kärsisi noin 660 miljoonan tappion myöntämisarvoihin verrattuna. Suomi ei luonnollisestikaan ole myymässä lainoja, mutta markkina-arvo antaa todenmukaisemman kuvan riskeistä. Myös vakausvälineen (ERVV) kautta myönnettyjen Kreikka-lainojen arvo on kaukana nimellisarvoista.

Lainakorkojen alennukset ja laina-aikojen pidennykset voivat helposti vaikuttaa lainan markkina-arvoon enemmän kuin nimellismäärän alaskirjaukset. Kuitenkin useimmille euromaille, kuten Suomelle, lainojen nimellisarvoihin koskeminen on tabu, jota ei voida tehdä. Sen sijaan helposti kalliimmaksi tuleville laina-aikojen pidentämiselle ja korkojen lisäalennuksille ollaan selvästi avoimempia. Myös toisenlaiset velkajärjestelyt, kuten Kreikan ehdottama velkamaksujen kytkeminen talouskasvuun, vaikuttaisivat lainojen arvoon.

Kreikka maksaa tällä hetkellä Suomelle korkoja lainoista 0,5prosenttiyksikköä 3kk:n euribor-koron päälle, eli tällä hetkellä noin 0,55 prosenttia. Jotta lainojen markkina-arvo vastaisi lainan myöntämisarvoa, koron pitäisi olla yli 9 prosenttia. Toisaalta jos korko laskettaisiin nollaan ja laina-aikaa (ja lyhennysvapaata) pidennettäisiin vielä 15 vuotta, arvo putoaisi noin 10 prosenttiin alkuperäisestä (nykyisiä markkinakorkoja käyttäen).

Tutkitaan sitten hieman tarkemmin laina-aikojen pidentämisen ja korkojen alentamisen vaikutusta lainan markkina-arvoon. Teoreettisen Kreikan 15-vuotisen kertalyhenteisen lainan markkinakorko olisi tällä hetkellä noin 10 prosenttia. Jos tämä korko puolitetaan ja laina-aika tuplataan, lainan arvo noin puolittuu. 20 prosentin nimellisarvon alaskirjaus puolestaan laskisi markkina-arvoa tuon saman 20 prosenttia, ja olisi näistä kahdesta vaihtoehdosta velkojalle selvästi parempi vaihtoehto.

Suomen Kreikka-lainojen markkina-arvo puolestaan voisi jopa nousta nimellisarvon alaskirjauksen seurauksena, jos se loisi uskoa Kreikan velkakestävyyteen ja uudistusprosessin jatkumiseen. Jos toimella saataisiin painettua Kreikan korot esimerkiksi viime kevään tasolle, lainan markkina-arvo nousisi selvästi 20 prosentin velkahelpotuksen seurauksena verrattuna nykytilanteeseen, vaikka uuden lainan nimellisarvo olisikin alempi.

Nämä esimerkit havainnollistavat erilaisten velkajärjestelyjen vaikutusta. Kaikenlaiset velkajärjestelyt vaikuttavat lainojen arvoon, eivät pelkästään nimellisarvon alaskirjaukset.

Kreikka-lainojen varsinaisena tavoitteena ei ole koskaan ollut voiton tuottaminen Suomen valtiolle, vaan Kreikan talousremontin mahdollistaminen ja euroalueen yhtenäisyyden tukeminen. Riskejäkään ei pidä vähätellä. Äänestäjät ansaitsevat todenmukaisen arvion Kreikan tukemisen realistisista kustannuksista, vaihtoehdoista ja riskeistä tässä ja nyt – ei mielikuvitusmaailmassa.

Jan von Gerich

http://www.trooli.fi/v.php?id=4037002 (Vaatii kirjautumisen trooliin)

[Foundation]

(http://static.iltalehti.fi/uutiset/19150059_uu.jpg)

Ammattimies ei anna koskaan asioitaan nynnyjen amatöörien hoidettavaksi.

[Taikakaulin]

Köyhäksi menee, jos puhutaan vain leikkauksista

Persujen Timo Soini ei ainakaan mieliaiheensa perusteella viihdy kotimaisissa teemoissa. Soinia kuunnellessa saattaa jäädä epäselväksi, minkä maan vaaleista nyt on kysymys, Suomen vai Kreikan. Soini näyttää luottavan näissäkin vaaleissa niin sanottuun Goebbelsin taktiikkaan: isompikin virheellinen informaatio uskotaan, kun sitä riittävän monta kertaa toistetaan.

Demari Antti Vuorenrinne iskee kovilla. Aika kovat väitteet virheellisestä informaatiosta kera Goebbels-kortin. 

[Taikakaulin]

Välikysymyksen äänestystulos oli:

Äänestysasettelu:    Nauttii luottamusta / Timo Soinin ehdotus
Jaa:    97
Ei:    81
Tyhjiä:    9
Poissa:    12
Yhteensä:    199

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.14/1423302434_196424&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm