2015-01-25 HU Korkeasaaren uusi johtaja: Liha voisi olla luksusruokaa

[kissamies Mau]

Suomalaisia on maailman väkiluvusta 0.75 promillea.
Prosentti on sadasosa ja promille tuhannesosa.
Meitä ei ole siis maailman väestöstä tuhannesosaakaan.

Miten me voimme vaikuttaa syömisellämme maailman mittakaavassa yhtään mihinkään?

Yhtä hyvin voisit sanoa että olet yksi seitsemäsmiljardisosa maailman väestöstä, miten sinun toimintasi vaikuttaa yhtään mihinkään.

[Alkuasukas]

Eihän se mitään vaikutakkaan.

[Elcric12]

Eihän se mitään vaikutakkaan.

Mikäs sitten vaikuttaa?

[kissamies Mau]

Eihän se mitään vaikutakkaan.

eikä äänestää kannata, kun ääni on kuitenkin vain yksi kahdestamiljoonasta?

[Alkuasukas]

Eihän se mitään vaikutakkaan.

eikä äänestää kannata, kun ääni on kuitenkin vain yksi kahdestamiljoonasta?

Ei kannatakaan.

[C-Nile]

Purkillinen paskaakin voi olla luksusta, kunhan markkinointi hoidetaan tyylillä.

Artist's Shit (Italian: Merda d'artista) is a 1961 artwork by the Italian artist Piero Manzoni. The work consists of 90 tin cans, filled with faeces, each 30 grams and measuring 4.8x6.5 cm
...
A tin was sold for €124,000 at Sotheby's on May 23, 2007;[5] in October 2008 tin 083 was offered for sale at Sotheby's with an estimate of £50-70,000. It sold for £97,250.

http://en.wikipedia.org/wiki/Artist%27s_Shit

[sivullinen.]

Korkeasaaren uusi johtaja ei ole minun arvojohtajani. Hän on apinoiden esimies ja liskojen kuningas. Saarnatkoon omalle seurakunnalleen lihan luksus-arvoista. Kyllä ne pikku kisut häkeissä saa varmasti opetettua vegaaneiksi, jos uskoa riittää. Pidetään ensin kasvisruokapäivä, ja sitten lähetetään johtajatar tekemään haastattelututkimusta kissimirreille. Turvallisuus on taattu: Eivät kissat ruokkivaa kättä pure.

Vanhaan hyvään aikaankin kristityt kävivät Colosseumilla taputtelemassa nälkäisiä leijonia, ja se johti kristinuskon kukoistukseen. Se osoitti kaikelle kansalle heidän olevan tosissaan asiassa ja uskossaan vahvoja. Sellainen saa kovankin sydämen heltymään. Nämä elitistiset elätit keräävät tekojensa ja sanojensa ristiriidalla vain vihaa ja katkeruutta. Siksi sydämeni itkee verta. Minulle ei rikollinen kelpaa esikuvaksi; minä en ole vihreä.

[siviilitarkkailija]

Ainoat syyt mitkä puoltaa Hellströmmin valintaa on se tosiasia että hän on eläinlääketieteen tohtori ja neuvottelevana virkahenkilönä evirassa läpeensä "voideltu" eliittikalkkuna että kykynee pokerinaamalla höpisemään uusiseelaantilaisen lampaan epäeettisyydestä. Semminkin kun on ollut itse evirassa tuhoamassa suomalaisen lampaanlihan tuotantoedellytyksiä ja edistämässä uusiseelaantilaisen lampaan tuontia. 

Ensiksikin eläinlääkärinä hän voi vähentää eläinlääkärikustannuksia ( mutta eihän korkeasaaren toimarin työnkuvaan kuulu eläinääkäröinti vaan markkinointi,  henkilöstöhallinta yms pikkujutut) .

Sposoripöydistä syömään tottuneena Hellström luultavasti osaa jutella niiden kanssa joilta se raha tulee. Ehdoton plussa. Huom korkeasaari EI OLE KÄVIJÖITÄ VAAN INSTITUUTIO. Ja jos iso raha tulee sponsoreilta,  tavikset ovat lähinnä kuraa eliittitouvan puuhamaassa.

Tosiasiassa ainoat kiinnostavat ja vaaralliset eläimet eivät käyskentele häkissä vaan häkin ulkopuolella.  Eläimtarhanjohtajan pitäisi olla ihmisiä rakastava ja lämmin ymmärtäjä ja vasta sitten eläinten hoitaja. Viherperkeleen poliittinen valinta on kylmä virkalounailla turvotettu luksuskalkkuna. Ihminen jolle puitteet merkitsevät enemmän kuin kaupunkilaisten ja suomalaisten hyvinvointi.  Näin niitä virkoja jaetaan kun suomalaisten perisynti, itseinho, rulettaa vaalikopissa.

[Eino P. Keravalta]

JJohannes:

Ehkä 30 vuodesta puhutaan, mutta minun lapsuudessani 90-luvulla syötiin vielä jotain maksapihvejä, silakkaa ja sen sellaista normaalina arkiruokana. Ja usein ei ollut lihaa ollenkaan pöydässä, vaikka perheeni oli ylempää keskiluokkaa ja koulunikin varmaan paremmasta päästä.

Minun perheeni ei ollut paremmasta päästä, vaan tavallista työväenluokkaa ja yrittäjiä. Silti kuolleita eläimiä meillä syötiin joka päivä kautta lapsuuteni, joka osui niin 60-, 70- kuin 80-luvullekin. Mitään sisäfilettä ei kyllä ollut, vaan liha oli yleensä jauhelihaa tai makkaraa keitossa. Sisäelimiä en saanut, vaikka lempiruokani olikin keitetty munuainen. Sitä saadakseen piti käydä isoäidillä. Koulussa sai sentään maksakastiketta. Silakoita ei juuri pöydässä näkynyt, kalapuikkoja kylläkin. Eikä liha rajoittunut vain päivälliseen, vaan lihapiirakoita tarjottiin iltapalaksikin ainakin perjantaisin, jolloin koko perhe hankkiutui television ääreen katsomaan Dallasia.

[Haplotaxida]

Lihan kulutus lähtikin nousuun 50-luvulla:

(http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2009/04/lihan-kulutus-suomessa1.jpg)

- http://www.soininvaara.fi/2009/04/02/lihan-kulutus-kiinassa-ja-suomessa/

Pieneksi arvoitukseksi jää se, että miten lihan kulutus on viime vuosisadan alun vuosikymmeninä tilastoitu per nuppi, sillä yhteiskuntaluokkien välillä sen kulutus ei vielä tuolloin jakautunut kovinkaan tasaisesti:

.. 1900-luvun alussa yli puolet kulutusmenoista käytettiin ravintoon. Ravinnon suhteellinen osuus kulutusmenoista pieneni kuitenkin vähitellen. Vastaavasti vaatteiden, asumisen ja muun kulutuksen osuus suureni. Suomalaisen talonpojan pääasiallinen ruokavalio koostui leivästä, maidosta ja perunasta. Juustoa, vihanneksia ja lihaa tai kalaa talonpoikien ateriaan kuului vähän. ..

.. 1950-luvulla Suomi alkoi muuttua toden teolla kulutusyhteiskunnaksi. Kulutusyhteiskunnan läpimurto tapahtui seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Vastaava kehitys oli muissa Pohjoismaissa kestänyt useampia vuosikymmeniä. Voidaan väittää, että yhä useampien ulottuville tulevat kulutustavarat lisäsivät osaltaan tasa-arvoa yhteiskunnassa olojen vakautuessa ja elintason alkaessa vähitellen nousta.

.. 1950-luvun alussa suomalaiset söivät rasvaista ruokaa. Juuston, lihan, sokerin, hedelmien ja vihannesten kulutus alkoi lisääntyä vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Leivän ja perunan kulutus puolestaan väheni. Yleisesti ottaen työläis-, toimihenkilö- ja maalaiskotien ruokavalio oli yllättävän samankaltaista. Tyypillisiä arkiruokia olivat puuro, hernekeitto, läskisoosi, makkarakastike keitettyjen perunoiden tai muusin kera ja jauhelihamakaronilaatikko. Koulu- ja työpaikkaruokailun yleistyminen alkoi muuttaa vähitellen ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan. ..

- Nälkämaasta moderniksi kulutusyhteiskunnaksi (Tieteessä tapahtuu, 2000/6)

Omien vanhempieni kokemuksen mukaan vielä 40-50 luvulla liha ei ollut maalaiskodissa jokapäiväinen juttu. Appelsiinikin oli harvoin saatu herkku. Vähän kaikesta oli pulaa. Kalaa käytettiin jonkun verran. Kaupungissa 60-luvulla jahtimakkara löysi sitten tiensä jo eväidenkin väliin, työläisenä. Elintaso muuttui radikaalisti.

[siviilitarkkailija]

Lihan kulutus ei ole olennainen vaan lihan ja lihatuotteiden säilöntä.  Kun kylmätekniikka kehittyi ja muuttui kuluttajille
kohtuulliseksi kustannukseksi, jääkaappien ja pakastimien levitessä, lihan saatavuus muuttui radikaslisti. Lihan kohdalla olennaista on säilöntä. Liha on tuotteena sellainen että kun ruhoa käsitellään, syötävää tulee enemmän kun syöjät jaksaa. Vasta kylmätekniikan kehitys tasapainotti lihan saatavuuden ympärivuotiseksi.

Vastaavasti kun ihmiset äänestävät viherperkelettä, kriisin sattuessa sähkön tuotanto loppuu tai vaikeutuu.  Tästä seuraa ruokapula kun elintasomme ja ruokamme on täysin riippuvainen sähköstä. Samoin köyhimmän kansanosan elintaso  ja ruokahuolto laskee kun vihreperkele nostaa sähkön hintaa tuuli- ja ympäristöperustein. Eli jotta ihmisilä olisi varaa edes ruokaan, pitää olla kohtuuhintaista sähköä.

[Elcric12]

Suomalaisten lihankulutus on moninkertaistunut muutaman vuosikymmenen aikana. Kasvu tulee pääosin sian ja broilerinlihan syönnin yleistymisestä. Vielä 1970-luvulla vanhempamme eivät syöneet broileria. Se on Yhdysvalloista meille tuotu teollisuudenala, joka muodostui alusta alkaen hyvin toisenlaiseksi kuin pientilallisten hallitsema maidontuotanto. Broilereiden kasvatus on alusta asti ollut ketjuohjattua teollisuutta, jonka tavoitteena on tuottaa lihaa mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti.

http://www.syotavaksikasvatetut.fi/teurasjatetta-nugeteissa-missa-olikaan-eettisen-ongelman-ydin/

[JJohannes]

Eihän se mitään vaikutakkaan.

eikä äänestää kannata, kun ääni on kuitenkin vain yksi kahdestamiljoonasta?

Ei kannatakaan.

Mielessäni kaikuu Markiisi de Saden maksiimi: Dans un siècle entièrement corrompu, le plus sûr est de faire comme les autres.

[Haplotaxida]

Moni asia kulkee käsi kädessä, elintason nousussa. Kylmälaitteet, niiden kehitys ja yleistyminen ovat vaikuttaneet ruuantuotantoon muutenkin. Tänä päivänä sillä ei liene oleellista merkitystä lihan kulutuksen kasvun kannalta Suomen mittakaavassa, ei varmaan ole ollut vuosikymmeniin. Kulutustottumukset määräävät tänä päivänä, mm. hinnan kehityksen ollessa siihen osallisena. Itse asiassa lihan kulutus (mukana elimet) on laskenut viime vuosina, vuoden 2011 tasosta (77,7 kg/hlö). 2013 arvioitu lihankulutus oli  77,1  kg/hlö. Vuonna 1998 lihaa syötiin 68,3 kg/hlö: Lihan kulutus Suomessa kg / hlö

Pienenä huomiona kulutustottumuksista ja niiden muutoksista, niin elimiä käytetään nykyään todella vähän (2013, 0,6 kg/hlö). Niiden käyttö on ollut laskusuunnassa jo kauan aikaa:

Sivutuotteista noin 40 000 tonnia hyödynnetään kattavasti joko elintarviketeollisuuden, lemmikkieläinruokateollisuuden tai muun teollisuuden raaka-aineena. Tähän ryhmään kuuluvat mm. sian nahka sekä osa elimistä, verestä, luista, rasvasta ja jotakin muita yksittäisiä jakeita. Elinten, veren ja rasvan käyttö elintarvikkeena ja elintarviketeollisuuden raaka-aineena on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. ..

.. Elinten käyttö sellaisenaan elintarvikkeena on vähentynyt, sillä niiden aistinvaraiset ominaisuudet eivät kohtaa nykyajan ruokatottumuksia. Elimet ovat usein vahvan makuisia ja niiden rakenne poikkeaa lihan rakenteesta. Elimet sisältävät kuitenkin runsaasti kivennäisaineita sekä erilaisia vitamiineja, aminohappoja ja rasvahappoja. Elinten keskimääräiset proteiinipitoisuudet ovat 15-25 % ja rasvapitoisuus alle 5% joitakin yksittäisiä elimiä lukuun ottamatta. Kaikissa elimissä on rautaa (eniten sianmaksassa n 20 mg/100g) ja useita muita kivennäisaineita. Elimissä on myös runsaasti vitamiineja, erityisesti B6- ja B12-ryhmän vitamiineja. Elimiä voidaan hyödyntää myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä. ..

- Hyötyteuras-hankkeen 2009-2011 loppuraportti (MTT, pdf)

[kissamies Mau]

Pienenä huomiona kulutustottumuksista ja niiden muutoksista, niin elimiä käytetään nykyään todella vähän (2013, 0,6 kg/hlö). Niiden käyttö on ollut laskusuunnassa jo kauan aikaa:

Sivutuotteista noin 40 000 tonnia hyödynnetään kattavasti joko elintarviketeollisuuden, lemmikkieläinruokateollisuuden tai muun teollisuuden raaka-aineena. Tähän ryhmään kuuluvat mm. sian nahka sekä osa elimistä, verestä, luista, rasvasta ja jotakin muita yksittäisiä jakeita. Elinten, veren ja rasvan käyttö elintarvikkeena ja elintarviketeollisuuden raaka-aineena on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. ..

.. Elinten käyttö sellaisenaan elintarvikkeena on vähentynyt, sillä niiden aistinvaraiset ominaisuudet eivät kohtaa nykyajan ruokatottumuksia. Elimet ovat usein vahvan makuisia ja niiden rakenne poikkeaa lihan rakenteesta. Elimet sisältävät kuitenkin runsaasti kivennäisaineita sekä erilaisia vitamiineja, aminohappoja ja rasvahappoja. Elinten keskimääräiset proteiinipitoisuudet ovat 15-25 % ja rasvapitoisuus alle 5% joitakin yksittäisiä elimiä lukuun ottamatta. Kaikissa elimissä on rautaa (eniten sianmaksassa n 20 mg/100g) ja useita muita kivennäisaineita. Elimissä on myös runsaasti vitamiineja, erityisesti B6- ja B12-ryhmän vitamiineja. Elimiä voidaan hyödyntää myös terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä. ..

- Hyötyteuras-hankkeen 2009-2011 loppuraportti (MTT, pdf)

Laitetaan Hommassa isämmarismi-dieettikamppanja alulle. Paluu kultaiseen menneeseen (jossa kaikki oli hyvin, kesät keltasävyisiä ja lapset punaposkisia). Lihan kulutus puoleen. Maksaa, munuaista tai sydäntä joka viikko. Pois eteläinen korruptio kuten pasta, pizza ja valkoinen leipä, tilalle perunaa, lanttua, kaalia ja ruisleipää. Paljon kunnon voita ja punaista maitoa.

[Haplotaxida]

Kyllä! Ja särjet ja muut "roskakalat kunniaan"! Ei tonnikalalle!

Teurastuksen sivutuotteita ei sovi heittää hukkaan

Vääristä ennakkoluuloista on luovuttava. Meillä ei ole varaa hukata eläinruumiin osia ja elimiä, jotka voidaan käyttää maukkaitten ja terveellisten ruokien valmistamiseen. Jokaisen perheenemännän on opittava käyttämään ruokataloudessaan teurastuksen sivutuotteita. ..

- Kansanhuoltoministeriön valistustiedoituksia N:o 6 (1940, Kansalliskirjaston julkaisuarkisto)

Ruokavinkkejä siasta (ilmeisesti kohta on melkein koko sika syöty):

Panu Karhunen on Ilta-Sanomien uutispäällikkö, joka pitää ruoanlaitosta lähes yhtä paljon kuin syömisestä. Blogissaan hän kokkaa sikaa pala palalta - aina korvista saparoon.

- http://blogit.iltasanomat.fi/kokoliha-karhunen/

[dothefake]

Eihän se mitään vaikutakkaan.

Mikäs sitten vaikuttaa?

Korva.