KKK-Krohn kikkailee kielellä

[Siili]

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Minerva Krohn (vihr) on Helsingin suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtaja, jonka äidinkielen pitää sääntöjen mukaan olla suomi.  Krohn kuitenkin halusi Kuntaliiton hallitukseen ruotsinkielisten kiintiöön, joten hän muutti äidinkieltään hieman ennen Kuntaliiton valtuuston päättävää kokousta 2013.  Hän jäi kuitenkin myös Helsingin suomenkielisen opetuslautakunnan puheenjohtajaksi, eli hän ilmeisesti kuvitteli, että Helsingissä ei pykäliä tulkittaisi yhtä kireästi kuin Kuntaliitossa, ainakaan kun kyse on vähemmistökielen äidinkielekseen ilmoittaja.  Hän myös väitti, että äidinkielen muutos johtui yksityisistä ja siviilityön tarpeista, eikä ollut mitään politiikkaan liittyvää kikkailua.  Uskokoon ken tahtoo.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1418795242323

On mukava seurata, mitä ankkalammessa ja vihreiden keskuudessa asian tiimoilta keskustellaan. 

Millaisen muuten kuvittelisitte Höblän etusivun näyttävän, jos tilanne olisi ollut toisin päin ja suomenkielinen olisi istunut puolitoista vuotta ruotsinkielisten kiintiöpaikalla?

[Roope]

Ritva Viljasen näkökulma asiaan:

Syrjivä laki ravisti apulaiskaupunginjohtajan toimiin – Helsinki haluaa vieraskielisillekin oikeuden opetuspolitiikkaan
...
Helsingin opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) havahtui uutisen luettuaan oudoksumaan kuntalain mää­räystä, että opetustoimen luottamustehtävissä on pakko olla joko suo­men- tai ruotsinkielinen.

"Tämä tapaus herätti meidät lain vanhentuneisuuteen erityisesti koulu­maailmassa, jossa lapset elävät täysin monikulttuurisesti", Viljanen ker­too.
...
"Minulla oli tiistaina tilaisuus tavata opetus- ja kulttuuriministeriön kans­liapäällikkö, jolle kerroin ongelmasta. Tänään olemme jo lähettäneet ministeriöön esityksen, että tätä lainsäädäntöä lähdettäisiin muutta­maan."
...
Ruotsin kielen erityisasemaan Viljanen ei tässä puuttuisi, koska hänestä yhdenvertaisuuskysymyksissä ei pidä heikentää vähemmistön asemaa.

Helsingin Sanomat 18.12.2014

[Jaakko Sivonen]

Ruotsin kielen erityisasemaan Viljanen ei tässä puuttuisi, koska hänestä yhdenvertaisuuskysymyksissä ei pidä heikentää vähemmistön asemaa.

"Yhdenvertaisuus" tarkoittaa Viljasen retoriikassa sitä, että ihmiset asetetaan eri asemaan taustan perusteella.

Viljanen todennäköisesti vastusti myös apartheidin purkamista Etelä-Afrikassa, koska siinä "heikennettiin vähemmistön asemaa".

[Chew Bacca]

Kelkka-Minerva. Vihreä moraali, punainen vastuu. Päivän uutisten perusteella tulee kenkää lautakunnasta.

[RP]

"Tämä tapaus herätti meidät lain vanhentuneisuuteen erityisesti koulu­maailmassa, jossa lapset elävät täysin monikulttuurisesti", Viljanen ker­too.
...
...
Ruotsin kielen erityisasemaan Viljanen ei tässä puuttuisi, koska hänestä yhdenvertaisuuskysymyksissä ei pidä heikentää vähemmistön asemaa.

Helsingin Sanomat 18.12.2014

Onhan tässä tietysti se sisäinen logiikkansa, että monikultturisuus koskee käytännössä vain suomenkielistä (tai siis ei-ruotsinkielistä) koulumaailmaa. Ankkalammen ei tarvitse ottaa muunkielisiä huomooon, kun ei heitä sillä puolella käytännössä ole.

[foobar]

Ritva Viljasen näkökulma asiaan:

Syrjivä laki ravisti apulaiskaupunginjohtajan toimiin – Helsinki haluaa vieraskielisillekin oikeuden opetuspolitiikkaan
...
Helsingin opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) havahtui uutisen luettuaan oudoksumaan kuntalain mää­räystä, että opetustoimen luottamustehtävissä on pakko olla joko suo­men- tai ruotsinkielinen.

Tiedän kyllä, kenen asialla Viljanen on. Viron-, venäjän- tai englanninkielisten asiaa hän ei ainakaan aja. Se olisi liian järkevää.

Jään mielenkiinnolla odottamaan sitä millaisilla kiemuroilla Ritva Viljanen kertoo meille sen, ettei selkeästikin agendalla oleva opetuspoliittiseen päätöksentekoon somalien ujuttaminen (jotta "eri kriteerit eri oppilastaustaiskuuksille" -järjestelmä saataisiin voimaan) perustu pelkkään somaliuden ja somalinkielisyyden käyttämiseen meriittinä - tavalla, joka haiskahtaa vähintäänkin oudolta kehäpäätelmältä.

Suomessa ei kuitenkaan ole tapana antaa ainakaan suomenkielisille palkkiovirkoja sen perusteella, että he osaavat puhua suomea. Viljasen avautuminen ongelmasta haiskahtaa minun nokkaani siltä, että lain rajoitteesta tehdään kohta uhriperuste, ja uhriperusteesta meriitti. Sillä ei ole väliä, ettei somalinkielisyys tee kenestäkään asiantuntijaa kovinkaan monessa asiassa - ei välttämättä edes somalin kielessä.

[Roope]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1418795242323

Sen sijaan, että vihreät olisivat ymmärtäneet hävetä Minerva Krohnin tökeröä kielikikkailua, he päättivätkin, että hyökkäys on paras puolustus. Vika on syrjivissä kielisäännöksissä, ei Krohnissa, joka tilanteen mukaan virallista äidinkieltään vaihtamalla edustaa elävää kaksikielisyyttä.

Vihreät: Kielilaki syrjii jos et ole suomen- tai ruotsinkielinen

Helsingin vihreät vaatii kielisäännösten muuttamista.

– Jos Helsingin kaupungin johtosääntöä tulkitaan kuten tällä hetkellä, ei opetuslautakuntaan voida nimittää ketään, jonka äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli, sanoo vihreän valtuustoryhmän johtaja Emma Kari.

– Tällaisia ihmisiä on Helsingissä kuitenkin 12 prosenttia väestöstä. Tässä ei toteudu tasa-arvo, Kari parahtaa.

Vihreät kimpaantuivat kielilakiin, kun kaupunki ryhtyi vaatimaan opetuslautakunnan ja sen suomenkielisen jaoston puheenjohtajaa Minerva Krohnia (vihr) eroamaan näistä luottamustoimistaan.

Krohn vaihtoi viime vuonna äidinkielensä suomesta ruotsiksi eikä hän itse eikä kukaan muukaan tuolloin huomannut, ettei hän enää voi edustaa suomenkielisiä opetustoimen päätöksenteossa.

Vihreiden mukaan nykyinen kielilaki syrjii kaksikielisiä ihmisiä ja estää elävän kaksikielisyyden syntymisen.

Puolue muistuttaa, että kielikiintiöt on sorvattu turvaamaan vähemmistökielten edustus päätöksenteossa – ei estämään vähemmistön edustajia osallistumasta siihen.

Helsingin Uutiset 18.12.2014

Arvatenkin vihreät ratkaisisivat ongelman Viljasen tapaan jättämällä jäljelle vain ruotsinkielisten kiintiön.

[Mursu]

Minusta tämä hyvin osoittaa miten älytöntä on jakaa paikkoja äidinkielen eikä kielitaidon mukaan. Sama koskee kaikenlaista etnisten perustein jakamista. Jos väestöryhmät täälläkin sekoittuvat enemmän voi tuollaista kikkailua jatkossa tehdä myös etnisin perustein. Tämä myös osoittaa vihreiden tekopyhyyden. He voimakkaimmin (RKP:n ohella) kannattavat tällaisia eriarvoistavia lakeja ja sitten ovat valmiita kikkailemaan niillä. Homma on sama kuin vasureilla, jotka kannattavat korkeita veroja ja sitten kikkailevat työnvaihtopiireillään.

[Jaakko Sivonen]

Krohn vaihtoi viime vuonna äidinkielensä suomesta ruotsiksi eikä hän itse eikä kukaan muukaan tuolloin huomannut, ettei hän enää voi edustaa suomenkielisiä opetustoimen päätöksenteossa.

Vihreiden mukaan nykyinen kielilaki syrjii kaksikielisiä ihmisiä ja estää elävän kaksikielisyyden syntymisen.

Puolue muistuttaa, että kielikiintiöt on sorvattu turvaamaan vähemmistökielten edustus päätöksenteossa – ei estämään vähemmistön edustajia osallistumasta siihen.

Helsingin Uutiset 18.12.2014

Krohn laittoi raksin oikeaan ruutuun, ja tuolla yksinkertaisella kynänliikkeellä muuttui kertaheitolla uhristatuksen omaavaksi vähemmistön edustajaksi, jolle on annettava privilegioita toiseuden tukemiseksi!

[Rusinapulla]

Emma Kari osoittaa taas miten tolloja virheät ovat. Saisimmeko suomea osaamattoman, luku- ja kirjoitustaidottoman afrikkalaisen seuraavaksi apulaiskaupunginjohtajaksi - tai  muuten - syrjintäkortti heiluu!

[Siili]

Vihreät: Kielilaki syrjii jos et ole suomen- tai ruotsinkielinen

Krohn vaihtoi viime vuonna äidinkielensä suomesta ruotsiksi eikä hän itse eikä kukaan muukaan tuolloin huomannut, ettei hän enää voi edustaa suomenkielisiä opetustoimen päätöksenteossa.

Helsingin Uutiset 18.12.2014

Kuinka moni Helsingin kaupungin hallinnossa tiesi, että Krohn oli vaihtanut äidinkieltään?  Kuntaliitto ilmeisesti tarvitsi omia kiintiökuvioitaan varten tiedon äidinkielen statuksesta, mutta mitä syytä Helsingin hallinnolla olisi ollut kysellä kesken kauden Krohnin kielistatusta?

Jos Krohn ei lautakunnan puheenjohtajana tiennyt lautakuntaa koskevia sääntöjä, hän on epäpätevä.  Jos tiesi, niin hän on epärehellinen.  Valitkaa siitä.

Itse kallistun tuolle epärehellisyyden puolelle.  Hän vaihtoi kielensä samoihin aikoihin kun otti vastaan
Kuntaliiton ruotsinkielisen kiintiöpaikan.  Hän ei kuulemma kuitenkaan muista, milloin äidinkielensä vaihtoi mutta on kuitenkin varma, ettei tehnyt sitä poliittisten seikkojen vuoksi.

[Roope]

Helsingin Vihreät: Kielet tasa-arvoisiksi päätöksenteossa

"Helsingissä on suuri määrä ihmisiä jotka puhuvat useampaa kuin yhtä kieltä. Lisäksi on iso joukko ihmisiä joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Jos Helsingin kaupungin johtosääntöä tulkitaan kuten tällä hetkellä, ei opetuslautakuntaan voida nimittää ketään, jonka äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli. Tällaisia ihmisiä on Helsingissä kuitenkin 12 prosenttia väestöstä. Tässä ei toteudu tasa-arvo", valtuustoryhmän johtaja Emma Kari sanoo.

Suomen kielilaki määrittelee, että ihmisellä voi olla vain yksi äidinkieli – riippumatta siitä kuinka montaa kieltä kotona on puhuttu tai kuinka monta kieltä ihminen kokee äidinkielekseen. Käytännössä tämä pakottaa monet suomalaiset tekemään keinotekoisen valinnan kahden äidinkielen välillä. Nykyinen kielilaki syrjii kaksikielisiä ihmisiä ja estää elävän kaksikielisyyden syntymisen.

Mediassa on viime aikoina puhuttu Helsingin kaupunginvaltuutettu Minerva Krohnin äidinkielestä. Krohn on kaksikielinen eikä "paljastunut ruotsinkieliseksi" kuten HS uutisoi.

Minerva Krohn valittiin vuosi sitten marraskuussa opetuslautakunnan suomenkieliseen jaostoon puheenjohtajaksi. Helsingin vihreät pahoittelevat, että paikkaa täytettäessä ei huomattu tarkistaa tehtävään liittyvää kielivaatimusta. "Nykyistä lakia ja johtosääntöjä tietysti noudatetaan. Valtuustoryhmä kokoontuu tammikuussa, jolloin katsotaan miten tämä tilanne saadaan hoidettua niin, että jaoston kokoonpano vastaa voimassaolevaa johtosääntöä", Kari sanoo.

Kielikiintiöt on tehty turvaamaan vähemmistökielten edustus päätöksentekoelimissä. Nyt ollaan jouduttu nurinkuriseen tilanteeseen, jossa lainsäädäntö voi estää vähemmistön edustajia osallistumasta päätöksentekoon. Kuntalaisten etua palvelee ennen kaikkea se, että kaupunginvaltuutettujen osaaminen ja taidot ovat täydessä mitassa kuntalaisten käytössä. Jos johtosääntö kieltää tämän, johtosääntöä pitää muuttaa.

Helsingin vihreät vaativatkin, että kaupungin johtosääntöä järkevöitetään näiltä osin. Johtosäännön pitää taata tasa-arvon toteutuminen luottamuselimissä sekä kuntalaisille parhaat mahdolliset päättäjät. Samalla olisi järkevää muuttaa kielilakia niin että aito kaksikielisyys olisi mahdollista. Kyseessä on hyvin yksinkertainen rekisterimuutos, jossa lainsäädäntöä muutetaan vastaamaan olemassaolevaa tilannetta.

Emma Kari, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vaikea nähdä tilanteessa Emma Karin lailla kaksikielisiin kohdistuvaa syrjintää. Ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä – joista useimmat ovat Krohnin tavoin kaksikielisiä – on Helsingissä kuutisen prosenttia, joten prosenttien mukaan mentäessä ruotsinkielisten kiintiö olisi korkeintaan yksi paikka, ei kahta kuten nyt.

Vihreiden esityksessä ei sanota suoraan, kannattavatko he kiintiöiden poistamista vai vain Krohnin kaltaisten kikkailijoiden palkitsemista. Tasa-arvon kannalta olisi selkeintä luopua kielikiintiöistä ja heittää romukoppaan koko yksilöitä halveksiva kiintiöajattelu.

[Iloveallpeople]

Helsinkiläispoliitikon kieli­kikkailu jatkuu – Minerva Krohn vaihtoi jälleen äidinkieltään

Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtajasta Minerva Krohnista (vihr) on perjantaina tullut taas suomenkielinen.

"Olen tänään vaihtanut äidinkieleni netissä takaisin suomeksi", Krohn kertoi HS:lle perjantai-iltana.
...

Metro

[Mehud]

Kelkka-Minerva. Vihreä moraali, punainen vastuu. Päivän uutisten perusteella tulee kenkää lautakunnasta.

Tai, sitten vähemmistöön kuuluvana sääntöjä muutetaan, positiivisen syrjinnän suuntaan. Tuskin ketään sieltä potkitaan ulos, kielivähemmistöön kuulumisesta?

[Micke90]

Virheethän ovat tunnetusti sääntöjen yläpuolella. Säännöt koskevat vain tavallista rahvasta, eivät virheitä ja varsinkaan ruotsinkielisiksi tekeytyviä sellaisia. 

[talous ja muutos]

Ritva Viljasen näkökulma asiaan:

Syrjivä laki ravisti apulaiskaupunginjohtajan toimiin – Helsinki haluaa vieraskielisillekin oikeuden opetuspolitiikkaan
...
Helsingin opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) havahtui uutisen luettuaan oudoksumaan kuntalain mää­räystä, että opetustoimen luottamustehtävissä on pakko olla joko suo­men- tai ruotsinkielinen.

"Tämä tapaus herätti meidät lain vanhentuneisuuteen erityisesti koulu­maailmassa, jossa lapset elävät täysin monikulttuurisesti", Viljanen ker­too.
...
"Minulla oli tiistaina tilaisuus tavata opetus- ja kulttuuriministeriön kans­liapäällikkö, jolle kerroin ongelmasta. Tänään olemme jo lähettäneet ministeriöön esityksen, että tätä lainsäädäntöä lähdettäisiin muutta­maan."
...
Ruotsin kielen erityisasemaan Viljanen ei tässä puuttuisi, koska hänestä yhdenvertaisuuskysymyksissä ei pidä heikentää vähemmistön asemaa.

Helsingin Sanomat 18.12.2014

Taustatietoa tilanteelle:

http://www.hs.fi/kaupunki/a1418658321381?ref=hs-art-artikkeli

Vihreiden kärkipolitiikko paljastui yllättäen ruotsinkieliseksi – Helsingin opetuslautakunta uusiksi
Konkaripoliitikko on väärin perustein kahdessa politiikan johtopestissä
Kaupunki 16.12.2014 8:55

...

Opetuslautakunnan kannalta ruotsinkielisyys on ongelma, koska johtosäännön mukaan lautakunnan yhdestätoista jäsenestä yhdeksän on suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä. Krohn on laskuissa suomenkielisenä.

Wikipedia/Helsinki

Väkiluku    620 982
suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys    2 905 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma    2012 [3]
– 0–14-v.    13,6 %
– 15–64-v.    70,6 %
– yli 64-v.    15,8 %
Äidinkieli    2012 [3]
– suomenkielisiä    81,9 %
– ruotsinkielisiä    5,9 %
– muut    12,2 %

...

Ulkomaalaiset

Vuodenvaihteessa 2011/2012 vieraskielisten (joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi) osuus Helsingin väestöstä oli 11,5 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (14 532), vironkieliset (9 065) ja somalinkieliset (6 843). Näihin kolmeen ryhmään kuului 45 prosenttia kaupungin vieraskielisistä. Vuonna 1990 vieraskielisten osuus oli ollut 1,3 prosenttia ja vuonna 2000 5,4 prosenttia.[40] Muiden kuin Suomen kansalaisten osuus kaupungin väestöstä oli vuodenvaihteessa 2011/2012 8 prosenttia.[40]

Wikipedian lähdeviitteitä:

[39] Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
[40] Peuranen, Eeva-Kaisa & Vuori, Pekka: Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2011/2012 ja väestönmuutokset vuonna 2011. Helsingin kaupunki, tietokeskus. ISSN 1455-7231 (painettu), ISSN 1796-721X (verkossa). Teoksen verkkoversio (pdf).

Siis tietoa olisi ollut helposti saatavissa Wikipediasta, jonka tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Helsingin tietokeskuksen julkaisuihin.
Mutta vasta nyt apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen on huomannut lukea nämä tiedot.    
Viljanen sentään valittiin jo huhtikuussa 2012 sosiaalidemokraattien ehdokkaana Helsingin kaupungin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi. Sitäpaitsi Viljanen toimi väestörekisterikeskuksen ylijohtajana 1997–2003. (Wikipedia/Viljanen)
Paljon pahempi tilanne on ollut Helsingin valtapuolueitten kokoomuksen ja sdp:n johdoilla, koska heidän olisi pitänyt tietää Helsingin väestötilanne joka vuosi. 
Mutta pahin tilanne on ollut maahanmuuttointoilevilla vihreillä, joitten olisi luullut seuraavan tarkkaan siirtolaisten lukumäärän kasvua Helsingissä.     

Jo vuonna 2000 opetuslautakunnan kokoonpanon olisi pitänyt olla tälläinen:
18 paikkaa suomenkielisille.
1 paikka ruotsinkielisille.
1 paikka muunkielisille.

-----

Jo varhain 1990 -luvulla suomalaisia alettiin syyttää rasismista. Lehdistö alkoi seurata, pääsevätkö siirtolaiset ravintoloihin. Media vaati, että siirtolaisia ei saanut syrjiä vuokra-asuntoihin pääsemisessä.
Melko pian julkinen sana ja osa poliittisesta eliitistä huomasi, että siirtolaiset tarvitsevat positiivista syrjintää, jotta pärjäisivät rasistisessa Suomessa. Niinpä siirtolaiset saivat helpotuksia työasupukeutumisen säännöistä. Siirtolaiset saivat helpommin kaupungin vuokra-asuntopaikkoja. Siirtolaiset pääsivät pienemmin vaatimuksin kaupunkiin töihin, ja saivat muutenkin etusijan, kun valittiin henkilöitä kaupungin töihin.

Mutta tämäkään ei riittänyt. Julkinen sana ja osa poliitikoista alkoivat rasistien metsästyksen suomalaisten keskuudesta. Tästä aiheestä on oma keskusteluketju. Sieltä löytyy myös linkit yksittäistapausten keskusteluketjuihin.
http://hommaforum.org/index.php/topic,95084.0.html
Poliittisesti korrektin rasismin metsästys Suomessa 1990 - 2010
- Kajaanin pitseriakahakka
- Tampereen 3 ihmisen kuolemaan johtanut pitserian tuhopoltto

Varsinaisen rasisminmetsästyksen jo laannuttua usea taho jatkoi rasismin vastaista toimintaa Suomessa. Tästä esimerkkinä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,95228.0.html
Ei rasismille! -hanke (SPR)
"Huomasin, että tälle Suomen Punaisen ristin 2013 alkaneelle viisivuotiseksi suunnitellulle hankkeelle ei ole vielä ketjua."

Syrjinnän ja rasismin vastaisessa hyörinnässä kuitenkin unohtui vuosikausiksi perusasia, jota siirtolaiset tarvitsevat myös maissa, joissa ei esiinny rasismia eikä syrjintää:
* Paikk(oj)a koululautakunnassa, jotta siirtolaisten lasten erityistilanne tulisi huomioitua.

Vuonna 1990 alkoi Suomessa maahanmuuttointoilu sekä syrjinnän ja rasismin vastustaminen, kun Neuvostoliiton ote itäisestä Euroopasta kirposi.
Mutta kesti 24 vuotta ennenkuin Helsingissä huomattiin, että siirtolaiset tarvitsevat paikkoja Helsingin opetuslautakunnassa.

Taisi syrjinnän ja rasismin vastustaminen vain olla julkisuuspisteitten keräämistä, koska vei 24 vuotta huomata, että siirtolaiset tarvitsevat paikkoja (Helsingin) opetuslautakunnassa. - Tätä varten tarvitaan kuntalain muutos.

-----

Siirtolaisten oikeus paikkoihin opetuslautakunnassa kuuluu perusasioihin. - Sen sijaan positiivisen syrjinnän tarve johtuu huonosta maahanmuuttopolitiikasta. Syrjinnän ja rasismin vastaiset kampanjat johtuvat epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Oikea ratkaisu kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa on korjata maahanmuuttopolitiikka järkeväksi.

[nollatoleranssi]

Ritva Viljasen näkökulma asiaan:

Syrjivä laki ravisti apulaiskaupunginjohtajan toimiin – Helsinki haluaa vieraskielisillekin oikeuden opetuspolitiikkaan
...
Helsingin opetustoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd) havahtui uutisen luettuaan oudoksumaan kuntalain mää­räystä, että opetustoimen luottamustehtävissä on pakko olla joko suo­men- tai ruotsinkielinen.

"Tämä tapaus herätti meidät lain vanhentuneisuuteen erityisesti koulu­maailmassa, jossa lapset elävät täysin monikulttuurisesti", Viljanen ker­too.
...
"Minulla oli tiistaina tilaisuus tavata opetus- ja kulttuuriministeriön kans­liapäällikkö, jolle kerroin ongelmasta. Tänään olemme jo lähettäneet ministeriöön esityksen, että tätä lainsäädäntöä lähdettäisiin muutta­maan."
...
Ruotsin kielen erityisasemaan Viljanen ei tässä puuttuisi, koska hänestä yhdenvertaisuuskysymyksissä ei pidä heikentää vähemmistön asemaa.

Helsingin Sanomat 18.12.2014

Sairastahan tässä on miten Helsingin Sanomat pitää yllä tätä yhden kielipoliitikan agendaa ilman minkäänlaista kritiikin häivääkään.

Samoin Ritva Viljanen (SDP) antaa ymmärtää, ettei ruotsinkielisten kiintiöpaikoissa ole mitään väärää vaan niitä pitää ollakin. Samaan aikaan suomenkielisten kiintiöpaikat pitäisi lopettaa kokonaan "monikulttuurisuuden nimissä". Miten ruotsinkielisyys on "monikulttuurisuutta" Suomessa?

Opetuspoliitikan avulla pidetään yllä ja lisätään pakkoruotsia Suomessa. Muutamissa kunnissa onkin päädytty enemmistön päätösten vastaisesti ruotsinkielen opettamiseen ensimmäiseltä luokalta asti. Samaan aikaan lehdistössä kerrotaan valheita samojen puhujien toimesta, että "Enemmistö kannatti tätä päätöstä" (yksikään toimittaja ei tietenkään korjaa väitteitä). Jos prosentit ovat 55% englannin opetuksen hyväksi ja vähemmistö 45%:a ruotsinkielen kannalla, niin ei silloin "enemmistö kannata ruotsin kielen opettamispäätöstä 1. luokalta asti".

Kaikki tämä siunataan lehdistön ja valtamedian nolla-kritiikillä. Yksikään toimittaja ei kommentoi tai kysy tarkemmin puhujilta, että eivätkö heidän omat lausuntonsakin sisällä ristiriidan sisältöineen, kuten Ritva Viljasen kommentit. Mitään kohua ei nouse ja näin ollen sama meno jatkuu.

[nollatoleranssi]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1418658321381?ref=hs-art-artikkeli

Opetuslautakunnan kannalta ruotsinkielisyys on ongelma, koska johtosäännön mukaan lautakunnan yhdestätoista jäsenestä yhdeksän on suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä. Krohn on laskuissa suomenkielisenä.

Totuus ei ole välttämättä noin yksinkertainen. Tietämättä tätä tapausta tarkemmin ja Helsingin kaupungin opetustyöryhmän jäsenten osuutta ja määrää, niin ainakin kun on seurannut näitä opetusministeriön alaisia työryhmiä, niin ruotsinkielisten osuus nimien tai RKP-taustan perusteella saattoi olla "selkeä enemmistö".

Pelkästään nimellinen "suomenkielisyys" ei siis kerro sitä, että mitä kielipuoluetta ja kantaa edustaa.

Harvoin vain tapahtuu yhtä törkeää kielikikkailua kuin mitä vihreiden Minerva Krohn on esittänyt tässä tilanteessa.

[Roope2]

...äidinkielen muutos johtui yksityisistä ja siviilityön tarpeista...

Ja hokkus pokkus, tarpeet ovatkin hävinneet...

[nollatoleranssi]

Tässä taitaa olla syy "kielenvaihdokseen". Kuva kopioitu SK2/2015.