2015-01-24 AL: Arhinmäki ja Sipilä rajoittaisivat koulushoppailua

[Arvoton]

Täysin samaa mieltä. Mokutusta ja suvaitsevaisuutta äänestävien vanhempien mielipidettä, jossa he vaativat herkkiä ja lahjakkaita lapsiaan siistimpiin kouluihin ei pitäisi kuunnella.

Erityislahjakkaiden koulujen kanssa pitäisi olla varovainen. Muuten seassamme on joukko muiden yläpuolella leijuvia kusipäitä, joilla ei ole arkea. Heistä voi olla aikuisena riesaa joko yhteiskunnalle tai muille kansalaisille.

Mieluummin entisaikojen oppikoulut laajalle motivoituneelle lapsiporukalle kuin erityislaboratoriot muutamille huippuyksilöille. Huippukehityslaboratorioille pitäisi ainakin säätää omakustanteiset lukukausimaksut (kustantaa neron opetus), jotka siis kattavat mahdollisimman pitkälle "huippu"opetuksen ja "huippu"tilat.

[RP]

Arhinmäellä on ainakin yksi alle kouluikäinen lapsi. Eurotukipaketteihin verrattuna hän voi tehdä takinkääntönsä hyvin verkkaiseen tahtiin (tai eivät kai Lipposetkaan omaa julkista suhtautumistaan monikulttuuriin muuttaneet, vaikka tytärtään sen keskelle eivät halunneetkaan.)

[Kulttuurirealisti]

Jos pidetään huoli, että kukaan ei voi koulushoppailla, tässä voi olla hyviäkin puolia.

[Oho]

Tosin Neuvostoliitossa muuttaminenkin oli säädeltyä.

Kyllähän sitä Suomessakn yitettän säädellä tosin ei niinkäään muuttamista kieltämällä vaan pyrkimyksillä homogenisoida asuinympäristöt sekottavalla asuntopolitiikalla, joka siis ei kosketa ruotsinkielisiä.

[kissamies Mau]

Yksi tuttuni, joka itsekin on maahanmuuttaja, tuli joka päivä itä-Helsingistä länteen lukioon, kun oli ala- ja yläasteilla kyllästynyt somalien & co. häiriköintiin ja kiusaamiseen. Veti hyvät paperit ja meni kauppikseen. Varmaan olisi päässyt sitten Oxfordiin, jos monikulttuurinen ympäristö olisi ollut häntä tukemassa.

[Foundation]

Kyllä sieltä noustaan jos on yhtään itsetuntoa ja isä on oikeaoppisesti tukena pojalleen. Pitää satsata pojan nyrkkeilyharrastukseen ja näyttää kaikissa elämäntilanteissa esimerkkiä vahvasta itsetunnosta(jos sitä on) jne. Mustille silmille ja pienille nirhamille viitataan kintaalla ja treenataan entistä kovemmin. Jätetään pyöräilykypärät, huomioliivit ja muut kulttuurimarxistien pullamössölelut omaan arvoonsa ja opetellaan pärjäämään omin neuvoin tilanteessa kuin tilanteessa.

No nyt pinkiponkimiehet nukkumaan ja evörlaast-miehet hereillä!!

Opetussuunnitelmassa ja oppivelvollisuudessa pitää olla sitten välituntivapaaottelu ilman tuomareita ja tapaturmavakuutusta, jos kerran se noin olisi.

Muutenhan sinne kouluun mennään vain oppimaan niitä asioita, mitä opettaja oppitunnilla opettaa. Kamppaillakin toki voi, mutta kilpailun merkeissä.

Itsenäiseen ajatteluun kykeneville lahjakkuuksille suomalainen sukupuolineutraali koululaitoshan on pelkkää tuhoa. Mitä isompi ongelma, sitä enemmän tarvitsee vaivata päätään ja mitä enemmän päähänlyöjiä/ajatuksenkatkojia, sitä vähemmän ehtii ajatella ja sitä pienempiin ongelmiin keskittyä.

Luokan heterogeenisyys ei myöskään lisäänny pätkääkään, vaikka kantasuomalaisten lasten sekaan tuleekin mamutaustaisia lapsia.

[timouti]

Jos pidetään huoli, että kukaan ei voi koulushoppailla, tässä voi olla hyviäkin puolia.

Mitä puolia? Rikkaat muuttavat omille alueilleen ja lapset käyvät koulua kaltaistensa seurassa. Köyhien alueitten EVVK väki on omassa koulussaan ja toimii omien sääntöjensä mukaan. Pahin tilanne on niillä vanhemmilla, jotka saavat sen verran palkkaa, että ei ole asiaa vuokra-asuntoon, mutta ei ole varaa ostaa asuntoa hyvältä alueelta. Asunto on pakko ostaa edullisesti huonolta alueelta ja laittaa lapsi levottomaan kouluun, jossa kavereitten mukana oppii huonoille tavoille.
Vaihtoehtoja on: a) muuta maalle, vaikka siellä ei ole työtä b) älä hanki lapsia c) annetaan vanhempien valita lastensa koulu.

Mokutusta ja suvaitsevaisuutta kannattavia vanhempia pitää vain valistaa laittamaan omat lapsensa monikulttuuriseen lähiökouluun. Vähintäänkin alalla työskentelevien ihmisten on nautittava työnsä hedelmistä ja rikastettava jälkikasvuaan erilaisten lasten sosiaalistavalla vaikutuksella.

[Foundation]

Ketähän ne rikkaat ja eliitti ovat nykyään velka-Suomessa?

Immonen, Rinne, Halla-aho, Lipponen, Sipilä, Sarasvuo ja Wahlroos kuuluvat mihin?

[Kulttuurirealisti]

Jos pidetään huoli, että kukaan ei voi koulushoppailla, tässä voi olla hyviäkin puolia.

Mitä puolia? Rikkaat muuttavat omille alueilleen ja lapset käyvät koulua kaltaistensa seurassa.

Mokutusta ja suvaitsevaisuutta kannattavia vanhempia pitää vain valistaa laittamaan omat lapsensa monikulttuuriseen lähiökouluun. Vähintäänkin alalla työskentelevien ihmisten on nautittava työnsä hedelmistä ja rikastettava jälkikasvuaan erilaisten lasten sosiaalistavalla vaikutuksella.

Ei siinä kyllä juuri hyviä puolia ole, totta. Ainoa potentiaalinen plussa on, että se pakottaa "väärässä paikassa" asuvat mokuttajat miettimään omien mielipiteidensä seurausta. Toki muuton paremmalle alueelle jälkeen ongelmat voi taas unohtaa.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ketähän ne rikkaat ja eliitti ovat nykyään velka-Suomessa?

Immonen, Rinne, Halla-aho, Lipponen, Sipilä, Sarasvuo ja Wahlroos kuuluvat mihin?

Tää sun perussuomalaisia vastaan kihisevä raivosi on siinä määrin huvittavaa luettavaa, että täytyy ihan pistää popcornit tulemaan.

[Melbac]

Yksi tuttuni, joka itsekin on maahanmuuttaja, tuli joka päivä itä-Helsingistä länteen lukioon, kun oli ala- ja yläasteilla kyllästynyt somalien & co. häiriköintiin ja kiusaamiseen. Veti hyvät paperit ja meni kauppikseen. Varmaan olisi päässyt sitten Oxfordiin, jos monikulttuurinen ympäristö olisi ollut häntä tukemassa.

köh,eiköhän tolla ole ollut joku toinen syy kuin mamujen riehuminen?.Ei taida montaa somppua olla lukiossa?.

[Nuiva kansalainen]

Ei luoja, miten pihalla tuo Sipiläkin on. Mitä seuraavaksi? Valtio alkaa rajoittamaan asuinpaikkashoppailua?

[Leso]

Jos pidetään huoli, että kukaan ei voi koulushoppailla, tässä voi olla hyviäkin puolia.

Mitä puolia? Rikkaat muuttavat omille alueilleen ja lapset käyvät koulua kaltaistensa seurassa. [...]

Asian voi järjestää kädenkäänteessä, jos on halua ja tarvetta.

Esimerkiksi niin, että lapsen tulevan koulun päättäisi äidin virallinen osoite vuosi tai kaksi ennen raskauden laskennallista alkamisaikaa. Huomatkaa, että oletettu yhdeksän kuukauden raskausaika EI siis kuulu tähän ollenkaan.

No mitä?
Täähän just semmoista jekkuilua, mistä suvakit tykkää.

[Blanc73]

Arhinmäki on punikki, joten halu kontrolloida kansalaisten elämää ja valintoja aitoon DDR-tyyliin tulee selkäytimestä. Mutta Sipilä taitaa olla ihan rehellinen idiootti jopa kepun mittakaavassa  mitattuna?

[skrabb]

Sivistyksen supermarketissa
PÄÄKIRJOITUS 27.1.2015 1:59

KOLUMNI
Matti Apunen
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.

Muistiinpano itselle: liitä typerien, populististen ilmausten sanakirjaan "shoppailu".

Vasemmisto ja vihreistö käyttävät "shoppailua" aina silloin, kun ne haluavat kieltää ihmisiltä valinnanvapauden ja mielipiteen ilmaisun. Kun vaikkapa terveyspalvelut halutaan järjestää yhdestä valtion tuutista, huudetaan ensin varoitukseksi "terveysshoppailua". Se on osoitus jostakin mikä on sietämättömän elitististä ja epätasa-arvoista.

"Shoppailua" vastustetaan tavallisten ihmisten nimissä. Kuitenkin juuri tavalliset ihmiset vertailevat mielellään hintoja ja laatua, koska monien on pakko. En menisi ihan heti kieltämään keskiluokkaiselta suomalaiselta ruoan tai vaatteiden shoppailua ja komentamaan, että vastedes tavara tulee yhdestä kaupasta ja valikoiman päättää valtio.

Viime viikon lopun sanastossa toistui usein "koulushoppailu", jota torjuttiin ponnekkaasti Educa-messujen keskusteluissa ja poliitikkojen puheenvuoroissa. Muun muassa Paavo Arhinmäki (vas) näki hyvinvointimme vaarantuvan, jos ihmiset saavat valita lastensa koulun.

Kouluvalintakeskustelussa viitataan epäsuorasti tai suorasti siihen, että ihmiset alkavat karttaa kouluja, joihin kertyy esimerkiksi maahanmuuttajia. Eriytyminen onkin huono juttu, mutta kouluvalinnassa on toinenkin ulottuvuus. Siitä emme pääse koskaan puhumaan, koska keskustelu juuttuu aina kysymykseen oppilasaineksesta.

Tarkoitan opetuksen laatua.

Pisa-tutkimuksissa menestynyt suomalainen koulu on epäilemättä tasa-arvoinen. Sen varjolla kuvittelemme helposti, että kaikki koulut ja kaikki opettajat ovat keskivertaisen hyviä. Eivät ole. Kouluissa on hyviä, keskinkertaisia ja huonoja opettajia.
Tiedämme, miten valtava vaikutus varsinkin ensimmäisellä opettajalla on lapsen myöhempään elämään. Miksi en saisi haluta lapselleni hyvää opettajaa, jos tiedän jossain sellaisia olevan?

Jos ihmiset haluavat palavasti lapsensa tiettyyn kouluun, he löytävät keinon. Ne, jotka voivat, shoppailevat asuinpaikkansa. Tai sitten lapselle valitaan harvinaisempi vieras kieli, jota ei opeteta väistettävässä koulussa. Ja niin edelleen.
Koulun valinta on selvä osoitus siitä, mitä vanhemmat ajattelevat koulun tasosta. Se pakottaa katsomaan, mitä jossain tehdään hyvin ja mitkä koulut kaipaavat apua.

Arvaan vasta-argumentit: huteria mielikuvia laadusta, niinpä. Valinta luo väärää painetta opettajille, kyllä kyllä. Pysyn silti kannassani: koulun valinta on muutakin kuin eliitin erottelua.
Iso kysymys kuuluu, miten osoitamme hyvälle opettajalle, että hän on hyvä ja miten saamme huonon havahtumaan. Väitän, että nykykoulu ei palkitse riittävästi hyviä eikä herättele huonoja.

Jos vanhemmilla on kriittinen mielipide opetuksesta, vaihtoehdot ovat vähissä. Pahimmassa tapauksessa he ajautuvat hyödyttömään konfliktiin yksittäisen opettajan kanssa. Tuloksena voi olla vuosien kuluttava jähnäys, selvittelyitä ja sairauslomia.
Kunta antaa koululle budjetin ja valtio opetussuunnitelman. Näiden välissä rehtori hymyilee kaikkiin suuntiin ja esittää johtavansa.
[...]

Koko kirjoitus:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1422248405460

[Soromnoo]

Haluaisiko kukaan näistä vaivautua pohtimaan, miksi jotkut vanhemmat haluavat valikoida lapselleen jonkin muun kuin lähikoulun?

Ja entä sitten jos koulun vaihtaminen tosiaan kielletään? Siitä voi seurata se, että maksukykyinen ja -haluinen porukka muuttaa sitten kokonaan muualle. Tosin Neuvostoliitossa muuttaminenkin oli säädeltyä.

Kyllä, jos tällainen toteutetaan niin while flight kiihtyy entisestään ja ghettoutuminen kiihtyy. Ruåtsinkielisiltä tämä on aivan erityisen härskiä koska heidän lapsensa käyvät kouluja joissa rikastusaste on n. 0 prosenttia.

[Siili]

Minusta mamupolitiikan status quon kannattajien ei kannattaisi yrittää astua koulushoppailijoiden varpaille.  Ruotsissa shoppailu tapahtuu nk. vapaakoulujen kautta.  Jos niitä ei olisi, niin ruotsidemokraattien kaksinumeroinen kannatusprosenttiluku alkaisi ainakin kakkosella, ellei kolmosella. 

[Oho]

Esimerkiksi niin, että lapsen tulevan koulun päättäisi äidin virallinen osoite vuosi tai kaksi ennen raskauden laskennallista alkamisaikaa. Huomatkaa, että oletettu yhdeksän kuukauden raskausaika EI siis kuulu tähän ollenkaan.

Aah the humanity, alkais kova trafiikki takaisin kriisialueille....... Kannatetaan......

[Roope]

Matti Apunen
Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.

Muistiinpano itselle: liitä typerien, populististen ilmausten sanakirjaan "shoppailu".

Vasemmisto ja vihreistö käyttävät "shoppailua" aina silloin, kun ne haluavat kieltää ihmisiltä valinnanvapauden ja mielipiteen ilmaisun. Kun vaikkapa terveyspalvelut halutaan järjestää yhdestä valtion tuutista, huudetaan ensin varoitukseksi "terveysshoppailua". Se on osoitus jostakin mikä on sietämättömän elitististä ja epätasa-arvoista.

Tästähän se kai lähti:

Vuonna 2003 presidentti Tarja Halonen kertoi Vakuutussanomien haastattelussa ajatuksiaan sosiaalisten etujen liikuteltavuudesta Euroopan unionin alueella. Hän oli huolissaan siitä, että jotkut opintonsa päättäneet nuoret lähtevät edullisen koulutuksen saatuaan ulkomaille töihin kevyemmän verotuksen maihin mutta palaavat myöhemmin Suomeen synnyttämään ja kouluttamaan lapsensa – ja lähtevät taas eläkeiässä takaisin ulkomaille, suomalaiset eläke-edut mukanaan. "Tällaista yksilökeskeistä social shoppingia mikään järjestelmä ei kestä", presidentti Halonen sanoi.

Presidentin ajatukset herättivät keskustelua. Hänen käyttämänsä social shopping -ilmaus suomennettiin haastattelua käsitelleissä jutuissa sosiaaliseksi shoppailuksi, jolla tarkoitettiin tässä yhteydessä tietynlaista sosiaalietujen keräilyä ja asuinpaikan valintaa näiden etujen perusteella.

Kielikello 4/2010

Suunnilleen samoihin aikoihin tuli tutuksi termi turvapaikkashoppailu (asylum shopping), jolla viitattiin turvapaikanhakijoiden kiertelyyn pitkin Euroopan maita turvapaikan ja/tai korkeampien sosiaalitukien toivossa. Suomi oli usein turvapaikkashoppailijoiden viimeinen pysäkki. Meillä ei kuitenkaan paheksuttu itse ilmiötä vaan ilmiöstä käytettyä sanaa ja sen käyttäjiä.

[Jaska Pankkaaja]

Sipilä on ilmeisesti vääntänyt tilit jo pakko-paskakaivoilla ja biznez-miähenä ymmärtää että mamutus on ainoa tapa siivuttaa rahaa romahtavassa suomalian uusderkkulassa. Kouluvalinnan kieltäminen käy lisäksi hyvin aito-kesKustalaiseen 'mullevähänheti ja paskaa muille'-ajatteluun koska lähes kaikki sen äänestelijät asuvat pöndellä ja/tai ovat eläkkeellä.

[repa]

Toivottavasti äänestäjä muistaa...

Muistaa se. Antaa tulevissa vaaleissa äänensä Arhinmäelle, Henriksonille, Stubbille ja Sipilälle.

Kuka hullu nyt noille ääniä antaisi 

[J.M]

Kuka hullu nyt noille ääniä antaisi 

Saatpahan nähdä 19.4 kuika paljon niitä löytyy. Veikkaisin ainakin kolmen noista neljästä menevän läpi. Toivottavasti olen väärässä.

[Ink Visitor]

OAJ:n mukaan koulushoppailu ei ole iso ongelma

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan koulushoppailua harjoittaa vain hyvin pieni osa suurten kaupunkien vanhemmista.

Peruskoulutuksen suuremmat ongelmat ovat muualla.

Koulushoppailulla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat yrittävät saada lapsiaan lähimmän koulun sijasta parempana pitämäänsä opinahjoon.

Ilmiön taustalla on asuinalueiden ja koulujen eriytyminen suurissa kaupungeissa.

– Vielä huomattavasti suurempi ilmiö on kuntien välinen opetuksen eriarvoistuminen. Kahden kunnan välillä oppilaille annettava perusopetus voi olla ihan eri laatuista. Kunnan sisällä erot ovat kuitenkin pienempiä kuin kuntien välillä, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

Opetuksen laadun ohella koulushoppailun syyksi on esitetty esimerkiksi maahanmuuttajaoppilaiden suurta määrää joissain kouluissa.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/728360/OAJn+mukaan+koulushoppailu+ei+ole+iso+ongelma

[Siili]

Jos suurten kaupunkien humamuinvaasio jatkuu ennaallaan, ei koulujen segregaatiota voi millään pysäyttää niillä työkaluilla, joita nykyisessä poliittisessa järjestelmässä on käytössä.  Mamurikkaissa luokissa ei ole samaa sosiaalista synergiaa kuin homogeenisissa kantisluokissa, joten oppimistuloksetkin tulevat olemaan huomattavasti heikompia, kaikista kalliista tukitoimista huolimatta.  Se vain täytyy hyväksyä yhtenä (monista) monikulttuurisen yhteiskunnan haittapuolista.  Ei kai kukaan enää kuvittele, että monikulttuurinen yhteiskunta voi olla tasa-arvoinen kansankoti?

[J.M]

Ei kai kukaan enää kuvittele, että monikulttuurinen yhteiskunta voi olla tasa-arvoinen kansankoti?

Ei varmasti enää kuvittele muut kuin täysin tästä maailmasta irrallaan olevat, mutta kun on tehtävä vaikka kansanvaihto, kunhan vaan kenenkään ei tarvitse myöntää olleensa väärässä.

[MW]

YLEn Prisma taas murehti, kuinka ihminen on muuttanut maapalloa vain yhden sukupolven aikana.

Maapallon muutto ei sitten illmeisesti vertaudu mitenkään maahanmuuttoon, kuten me sen tunnemme, vaikka näin juurikin puretaan joutilaiden väestöpainetta suurimmilta liikakansoitusalueilta?

[Taikakaulin]

Kristillisten, vihreiden ja kokoomuksen kannattajat koulushoppailevat useimmin

Kristillisdemokraatit, vihreät ja kokoomuslaiset valitsevat lapsilleen herkimmin muun kuin lähikoulun. Vastaavasti perussuomalaisten ja keskustalaisten perheiden lapsista valikoituu muita pienempi osuus painotettuun eli johonkin oppiaineeseen erikoistuvaan opetukseen: esimerkiksi musiikkiin, kieliin tai urheiluun.

[...]

Tulokset perustuvat kyselyyn, joka tehtiin Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla kuudesluokkalaisten lasten vanhemmille keväällä 2012. Vastaajia oli noin 2 600.

Yleisintä muun koulun valinta on Turussa ja Helsingissä, joissa noin 40 prosenttia menee muuhun kuin lähiyläkouluun. Vähäisintä se on Vantaalla, jossa lähes 90 prosenttia menee omaan lähiyläkouluunsa.

Puoluekannan mukaiset erot lähikoulun suosimisessa eivät ole kovin suuret, mutta asenteista on isompiakin eroja.

Teot ja asenteet ovat myös osin ristiriidassa keskenään eli tehdään toisin kuin sanotaan.

Esimerkiksi vihreät vastustavat ideologisesti kouluvalinnan vapauttamista, mutta hyödyntävät käytännössä laajamittaisesti valinnanmahdollisuuksia.

"Eivät vihreät vastusta vapaata kouluvalintaa", kommentoi tulosta ihmetellen vihreitten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

"On hyvä, että ala-asteella mennään lähimpään kouluun ihan koulumatkankin takia, mutta yläasteen painotuksia on hyvä saada valita. Jos sitä rajoitettaisiin, varakkaat voisivat helpommin valita asuinalueen koulun mukaan, jolloin asuinalueet eriytyisivät entistä enemmän", Alanko-Kahiluoto tähdentää.

Perussuomalaiset taas ovat periaatteessa vapaan kouluvalinnan innokkaimpia kannattajia, mutta heidän lapsensa eivät silti valikoidu painotetun opetuksen ryhmiin.

Vasemmistoliittoa äänestävät ovat selvästi muita enemmän vapaata kouluvalintaa ja kilpailua vastaan. He myös kannattavat koulutuksellista inkluusiota eli taustaltaan erilaisten oppilaitten opetusta samassa ryhmässä. Vihreät ovat samoilla linjoilla.

Toista ääripäätä edustavat perussuomalaisten kannattajat, joista liki 70 prosentin mielestä peruskouluissa tulisi olla rajoitukset esimerkiksi siitä, miten suuri osa oppilaista voi olla maahanmuuttajataustaisia.

[...]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1422856376950?jako=c8d71ddd6bc0d50a81fdacae640a3985

[nitkunatku]

VIHREÄT kannattavat koulushoppailua?! Jaa juu, siis pottunokkakoulusta mokukouluun, niin päin...

[törö]

Jos pakolaislapsukaiset pantaisiin Steiner-kouluihin niin he saisivat parempaa opetusta ja suvakit voisivat nauttia rikkaammasta oppimisympäristöstä. Kaikki hyötyisivät.

[Faidros.]

Kristillisten, vihreiden ja kokoomuksen kannattajat koulushoppailevat useimmin

Minä katson tämän tuloksen olevan niin, että ko. puolueiden äänestäjät luottavat lapsiinsa vähiten, tai olettavat heidän olevan epämiellyttäville aatteille herkimpiä.
Perussuomalaiset taas luottavat lastensa kasvavan hyvin myös monikulttuurisessahieman heikomminkin pärjäävässä koulussa.

Kumma ristiriita!