2015-01-13 Alexander Stubb: Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

[ilkka75]

"Vaaleissa on yleensä 5-6 aihetta ja sitten yksi yllättävä aihe. Yleensä se on talouspolitiikka, vaikkapa hyvinvointipolitiikka, turvallisuuspolitiikka, työllisyyspolitiikka, ympäristöpolitiikka ja sitten joku teema, viimeksi se oli Kreikka", Alexander Stubb totesi tiistaina Huomenta Suomessa.

"Voisin hyvin kuvitella, että maahanmuutto nousee yhdeksi teemaksi - toivottavasti myönteisessä hengessä."

Stubbin mielestä maahanmuutto on Suomen kaltaiselle maalle lähtökohtaisesti hyvä asia. Suomessa tarvitaan hänen mukaansa työperäistä maahanmuuttoa.

"Ongelma tässä on se, että aika monesti menee puurot ja vellit sekaisin. Ruvetaan puhumaan maahanmuutosta, pakolaisista ja kiintiöistä ihan eri tavalla kuin puhutaan työperäisestä maahanmuutosta. Suomi on kansainvälinen maa ja hyvä niin", Stubb sanoi.

Stubbin mukaan maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ei ole ratkaisu. Hän muistutti, kuinka ei-suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut joka kymmenes vuosi vuodesta 1990. Vuonna 2030 heitä voi olla jo puoli miljoonaa.

"Suurin osa näistä muuttajista tulee perheen kanssa, opiskelemaan tai töihin. He ovat sitä kautta nettomaksajia meidän sosiaaliturvajärjestelmälle", Stubb muistutti.

"Ei pidä synnyttää sellaista vastakkainasettelua. Me elämme globaalissa taloudessa ja maailmassa, missä tarvitaan sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia."

Stubbin mukaan tärkeää on miettiä, miten ihmisiä pystytään integroimaan Suomeen.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/stubb_mtv_vaaliteema_maahanmuutto-30502


(...)

[Kyklooppi]

Työperäistä maahanmuuttoa?Näinä massatyöttömyyden aikoina?
No,poliittista liturgiaa nyt jauhetaan kun se kuulostaa niin trendikkäältä
Joutavat puheet ja joutava miehenkuvatus.

[Uimakoulutettava]

Ruvetaan puhumaan maahanmuutosta, pakolaisista ja kiintiöistä ihan eri tavalla kuin puhutaan työperäisestä maahanmuutosta. Suomi on kansainvälinen maa ja hyvä niin", Stubb sanoi.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/stubb_mtv_vaaliteema_maahanmuutto-30502

Maahanmuuton perusteiden erottelu on syrjintää.

Pakolaisuuden ja turvapaikkaturismin erottelu on syrjintää.

Nyt marssille talousosaavan ja suvaitsevan Suomen puolesta. Ai niin, ja Stubbin sloganlistalla on nykyään myös koti, uskonto ja isänmaa.

Hauska heppu. Tietämättään.

[Miniluv]

"Voisin hyvin kuvitella, että maahanmuutto nousee yhdeksi teemaksi - toivottavasti myönteisessä hengessä."

En valita yhtään, jos Stubb haluaa maahanmuutosta vaaliteeman

[Mika]

Jonkun pitäisi pistää nämä työperäisen maahanmuuton lisäämisen puolesta vouhkaajat tilille sanoistaan. Jos Suomessa olisi rehellinen media, joku olisi jo järjestämässä TV-väittelyä asiasta.  Stubbin ja Vartiaisen vähäjärkiset argumentit olisi Suomen nykyisessä tilanteessa lapsellisen helppo pistää matalaksi.   

[Whomanoid]

Työperäinen maahanmuutto voi nykytilanteessa tarkoittaa vain pitkälle koulutettuja maahanmuuttajia eli esimerkiksi sairaanhoitajia, lääkäreitä ja tiettyjen alojen insinöörejä ja asiantuntijoita. Ei ainakaan kieli- ja lukutaidottomia kehitysmaalaisia. Eikä varsinkaan heikosti olosuhteisiin sopeutuvia ryhmiä.

[Eino P. Keravalta]

Suomi on kansainvälinen maa ja hyvä niin", Stubb sanoi.

Vaikka kaikki Suomen kehitysmaalaiset lähtisivät huomenna kotimaihinsa, Suomi olisi edelleen kansainvälinen maa.

[Sitruunamelissa]

Stubbin myönteinen työperäinen maahanmuutto tarkoittaa työvoiman tarvehankinnan poistamista kokonaan.

[Roope]

Työperäistä maahanmuuttoa?Näinä massatyöttömyyden aikoina?

Tällä tullaan perustelemaan EU:n ulkopuolelta saapuvien työlupien saatavuusharkinnan poistamista. Tämän takana ovat Kokoomus, Keskusta, RKP, Vihreät ja KD tai ainakin Päivi Räsänen. Vasemmistoliiton nykyinen johto taitaa enimmäkseen kannattaa, mutta en tiedä, onko puolueella asiasta päätöstä, kun taas demarit ovat ennen vastustaneet, mutta nyt jo lievemmin.

Asiaperusteita saatavuusharkinnan kokonaan poistamiselle ei ole, paitsi muutamien työnantajien kapeasta näkökulmasta. Ruotsissa asiat menivät saatavuusharkinnan lopettamisen jälkeen pieleen, mikä hallituksenkin täytyi lopulta tunnustaa, mutta päätöstä ei enää peruttu.

"Suurin osa näistä muuttajista tulee perheen kanssa, opiskelemaan tai töihin. He ovat sitä kautta nettomaksajia meidän sosiaaliturvajärjestelmälle", Stubb muistutti.

Opiskelijat nettomaksajia? Stubb haluaisi lisätä saatavuusharkinnan poistamisella juuri sellaista "työperäistä maahanmuuttoa", joka ei tuota nettomaksajia vaan tulonsiirtoihin oikeutettuja maahanmuuttajia muutamaksi vuodeksi halpahommiin. Sitten heille kansalaisuus etuineen ja taas uudet maahanmuuttajat tilalle.

[Tragedian synty]

En pidä sellaisesta työperäisestä maahanmuutosta, jonka tarkoitus on luoda tarvetta poliittisille työpaikoille, joihin palkataan ylikouluttavan järjestelmämme tuottamia hyödyttömiä vasemmistolaisia tusinamaistereita.

Stubbin mukaan tärkeää on miettiä, miten ihmisiä pystytään integroimaan Suomeen.

Millainen idiootti miettii tätä asiaa vasta silloin, kun porukkaa jo tunkee sisään ovista ja ikkunoista? Pitäisikö puolustusselontekokin tehdä vasta sodan alettua, kun nähdään millä tavoin vihollinen hyökkää?

[kyllästynyt]

"Suurin osa näistä muuttajista tulee perheen kanssa, opiskelemaan tai töihin. He ovat sitä kautta nettomaksajia meidän sosiaaliturvajärjestelmälle", Stubb muistutti.

Perheen kanssa tuleva on nettomaksaja?

[Malla]

"Suurin osa näistä muuttajista tulee perheen kanssa, opiskelemaan tai töihin. He ovat sitä kautta nettomaksajia meidän sosiaaliturvajärjestelmälle", Stubb muistutti.

Perheen kanssa tuleva on nettomaksaja?

Tai opiskelija joka mahdollisesti häipyy maasta opiskeltuaan?
Laajahko käsitys nettomaksusta.

[Alkuasukas]

Opiskeleva nettomaksajaperhe. Siihen ei kantis pysty.

[Mika]

Suomi on kansainvälinen maa ja hyvä niin", Stubb sanoi.

Vaikka kaikki Suomen kehitysmaalaiset lähtisivät huomenna kotimaihinsa, Suomi olisi edelleen kansainvälinen maa.

Ainakin Lieksa menettäisi kansainvälisen kaupungin statuksensa, ja siitä tulisi taas kylmä, pimeä ja itseensä käpertyvä pohjois-karjalainen impivaara. Siellähän kansainvälisyys on tunnetusti kiinni parista sadasta somalista.

[Pollard]

"Stubbin mukaan tärkeää on miettiä, miten ihmisiä pystytään integroimaan Suomeen."

Niin, olisi pitänyt selvittää tämä asia jo yli 20-vuotta sitten, ennen kuin aloitettiin tämä hulluus.

Vertauskuvallisesti voisi sanoa, että Stubb ripuloi housuihinsa, mutta ei suostu lopettamaan. Hän koittaa selvittää, miten hajuhaittoja voisi piilotella muilta, mutta ei vaan mitenkään suostu lopettamaan sitä housuihin ripulointia, mistä se hajuhaitta alunperin tulee.

[Fincum]

"Suurin osa näistä muuttajista tulee perheen kanssa, opiskelemaan tai töihin. He ovat sitä kautta nettomaksajia meidän sosiaaliturvajärjestelmälle", Stubb muistutti.

Perheen kanssa tuleva on nettomaksaja?

Reppu täynnä Monopoli-rahaa.

[Foundation]

Me elämme globaalissa taloudessa ja maailmassa, missä tarvitaan sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia.

Mihin niitä kantasuomalaisia tarvitaan globaalissa maailmassa, jos kaikista voi tulla maahanmuuttajia.

[Eino P. Keravalta]

"Stubbin mukaan tärkeää on miettiä, miten ihmisiä pystytään integroimaan Suomeen."

Ei tätä tarvitse miettiä lainkaan.

Riittää, että tänne otetaan vain sellaisia, jotka integroituvat itsekseen.

[Sitruunamelissa]

Opiskelijat nettomaksajia?

Sosialisti Stubb tulee ihan mielellään nojaamaan tähän VATT:in ja CIMO:n yhteiseen "tutkimukseen", jonka mukaan ulkomaalainen opiskelija voi tuoda nettohyötynä 200 000 € Suomelle. Todellisuus on todennäköisimmin vähän toista, mutta eipä se ole ennenkään haitannut.

[Golimar]

Mielestäni Alexander Stubb voisi integroida itsensä pois Suomesta, ei Suomen ja Suomen kansan tarvitse  tuollaista turhaketta elättää ja sietää.

[akez]

Stubb toteaa:

"Voisin hyvin kuvitella, että maahanmuutto nousee yhdeksi teemaksi - toivottavasti myönteisessä hengessä."

Maahanmuuttoa voi sitten lähteä tarkastelemaan vaikka Amsterdamin yliopiston professori Paul Schefferin kirjoituksen pohjalta. Lihavoin muutamia mielestäni merkittäviä kohtia kirjoituksesta.

The open society and its believers

Immigration is the most visible aspect of globalisation and it is as difficult for receiving communities to cope with as it is for the dislocated immigrants to adapt

Paul Scheffer - 24 June 2011 linkki artikkeliin

(...)
How often do we hear the unanswerable 'immigration has always been with us', the notion that people are always on the move and our own time is no exception? The Amsterdam municipality writes, matter-of-factly: 'Almost half of all Amsterdammers were born outside the Netherlands. This is nothing new. For centuries Amsterdam, as a city of immigrants, has been open to people of different origins and faiths. Think of the Portuguese Jews, French Huguenots and seasonal workers from Germany.'

Even if we accept that from a historical perspective there's nothing new under the sun, no one can doubt we are witnessing a profound change to the composition of Western populations. People certainly moved around a great deal in the seventeenth century, but that surely does nothing to mitigate the upheaval that cities are going through now. The guest workers from Morocco and Turkey who are changing Dutch neighbourhoods aren't simply counterparts to the seasonal workers from Germany who spent time in the Low Countries in centuries past. The fact that Jews from Portugal fled to the Netherlands to escape the Catholic Church's Inquisition doesn't make it a matter of course that refugees from Islamist despotism in Iran and Afghanistan should come to live here.

Receiving societies are hesitant in their dealings with newcomers; established populations are becoming noticeably more rigid and tending to turn away from the outside world. There's a need for a more candid approach to the frictions and clashes that always result from the arrival of sizeable migrant groups. Earlier generations of historians and sociologists have left us a remarkable body of work to draw upon. Oscar Handlin, the best known historian of immigration in America, is one source of inspiration. In The Uprooted (1952) he describes the causes and effects of migration from Europe to America. They can be summed up in one sentence: 'the history of immigration is a history of alienation and its consequences.' Alienation and loss are key features of any description of the arrival of migrants in a strange environment.

Handlin is thinking primarily of those who came, 'for the effect of the transfer was harsher upon the people than upon the society they entered'. He tells the story of the millions who were set adrift by industrialization and by the astonishing population growth of the second half of the nineteenth century. The dislocation and poverty that resulted, especially in rural areas, led to mass emigration from countries including Ireland, Germany, Italy, Sweden, Norway and Poland. Huge economic and social forces were at work, and people were torn loose from environments they had occupied for centuries. Hardly anyone welcomed this liberation, Handlin says, since above all it meant separation. In unfamiliar surroundings many sought refuge in the certainties of their religion. 'In that sense all immigrants were conservatives... All would seek to set their ideas within a fortification of religious and cultural institutions that would keep them sound against the strange New World.'

This hankering after old structures and customs served as an aid to survival in an urban environment. It's easy to see why many migrants tried to perpetuate village life in foreign cities, which makes it all the harder to understand why immigrants are so often described as great innovators. In their new country, so confusing and full of dangers, people felt a need for the support of their religion, but maintaining religious faith was a challenge: 'The same environment, in its very strangeness and looseness and freedom, made it difficult to preserve what could be taken for granted at home.'

The end result was all too often a sense of not belonging anywhere any longer. 'They had thus completed their alienation from the culture to which they had come, as from that which they had left.' This is an experience shared by many contemporary migrants as they try to connect with a new society.

It was not only the migrants themselves who were afflicted by insecurity. Those already living in the new country, which after all was not a blank canvas but had customs and traditions of its own, were thrown off balance. Handlin acknowledges their side of the story: 'Everything in the neighbourhood was so nice, they would later say, until the others came. The others brought outlandish ways and unintelligible speech, foreign dress and curious foods, were poor, worked hard, and paid higher rents for inferior quarters.'

In an earlier study Handlin had examined the reaction of nineteenth-century Bostonians to the arrival of Irish immigrants, who came in huge numbers. After the two groups clashed it took at least half a century for the city to regain its balance. 'Group conflict left a permanent scar that disfigured the complexion of Boston social life.' Yet Handlin's approach was subtle and he avoided laying the blame on one side or the other. He used cautious terms like 'latent distrust' and 'social uneasiness' to describe the attitudes of longstanding residents.

Avoidance, conflict and accommodation

It's not hard to understand reactions like these. People saw their world changed by immigrants and instinctively harked back to a shared notion of the community as it had been before. It serves little purpose to impress upon people who no longer feel at home in their neighbourhoods that we all have to move with the times. In the often hostile expression 'stranger in your own country' lies a recognition that migration has brought people from all over the world to settle in today's major cities. We need to face up to the feeling among established populations that a tried and tested society is being lost, just as we need to acknowledge the feeling of uprootedness among many newcomers.

Yet that alienation does not last for ever, quite the reverse in fact. Back in the 1920s American sociologist Robert E Park described what was then generally referred to as the race relations cycle as beginning with isolation and avoidance and moving on via contact, competition and conflict to accommodation and assimilation. There is an underlying logic here: on arrival migrants tend to keep to themselves, partly as a result of the attitude of avoidance they detect in the society around them. In the years that follow, migrants and their children struggle to claim a place for themselves in the new country, and this leads to rivalry and strife. The question of how everyone can live together becomes unavoidable. If a satisfactory answer is found, the descendants of the original migrants will be absorbed more or less smoothly into society. This is a hopeful view and it suggests the familiar model of three generations.

Of course the process can't really be divided into phases or generations as neatly as this, but the important point is that every story of migration involves conflict. That was, and is, the case in America and the pattern is being repeated in contemporary Europe. It's difficult to say how long or how severe the period of conflict will be, but the phase of avoidance is gradually coming to an end. We should see today's frictions as part of a search for ways for newcomers and the established population to live together. Conflict has in many ways a socializing effect.
(...)

Hyvä uutinen on siis, että maahanmuuttajien ja kohdemaan asukkaiden vieraantuminen ei kestä ikuisesti. Bostoniin 1800-luvulla muuttaneiden irlantilaisten kohdalla tämä hellitti jo noin puoli vuosisataa sen jälkeen kun ehdittiin konfliktivaiheeseen. Yhteisöön tosin jäi pysyvä arpi noista ajoista. On oletettavaa, että joidenkin ryhmien osalta tämä voi kestää huomattavasti pitempään, tai ei onnistu koskaan.

Koska maahanmuutosta aiheutuu väistämättä ongelmia, niin sillä pitäisi olla erittäin vahvat perustelut ja syyt. Tällaisia ei ole nähty. Viimeisen 25 vuoden aikana, jolloin maahanmuutto Suomeen on kasvanut valtavasti, on maassa suurimman osan ajasta vallinnut massatyöttömyys ja maa on ollut pitkiä kausia lamassa, eikä talouskaan ole kasvanut kuin korkeintaan kituliaasti. Lisäksi maahanmuuton rakenne on ollut sellainen, että se on osin vain lisännyt kannettavaa taakkaa. Näissä olosuhteissa on selvää, että emme ole pääosin tarvinneet tätä viime vuosien maahanmuuttoa. Miksi maksaisimme siis tuon hinnan, joka maahanmuuttoon väistämättä liittyy, jos maahanmuuttoa ei pääosin edes tarvita? Lisäseikkana voisi vielä mainita, että osaa maahanmuuttajista tuo vieraantuminen ei edes koske samassa määrin kuin joitakin muita. Siinä myös pohtimisen arvoinen seikka.

Koska "maahanmuuton historia on vieraantumisen ja sen seurausten historiaa", niin on helppoa olla samaa mieltä Paul Schefferin kanssa, kun hän toteaa kirjoituksessaan, että "A more restrictive [immigration]policy as a means of restoring the social balance is an option that ought to be taken seriously" (Rajoittavampi [maahanmuutto]politiikka yhteiskunnallisen balanssin saavuttamiseksi on vaihtoehto, johon tulisi suhtautua vakavasti). Koska tämä on selkeä optio ja ratkaisu ongelmiin, niin miksi siihen ei sitten tartuta?

[Roope]

Opiskelijat nettomaksajia?

Sosialisti Stubb tulee ihan mielellään nojaamaan tähän VATT:in ja CIMO:n yhteiseen "tutkimukseen", jonka mukaan ulkomaalainen opiskelija voi tuoda nettohyötynä 200 000 € Suomelle. Todellisuus on todennäköisimmin vähän toista, mutta eipä se ole ennenkään haitannut.

Esiselvitys ei sekään tue Stubbin yltiöpositiivisia väitteitä. Jotta työperäinenkään maahanmuutto olisi taloudellisesti kannattavaa, täytyy sekä maahanmuuttajan että hänen jälkeläistensä pärjätä selvästi paremmin kuin nykyiset maahanmuuttajat. Halpatyövoiman maahanmuuton helpottaminen ei ole ainakaan tulonsiirtoyhteiskunnassa veronmaksajien kannalta järkevää.

Tulosten perusteella maahanmuuttajan nettovaikutus julkiseen talouteen riippuu iän lisäksi oleellisesti siitä, kuinka hyvin hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla. Työuran alkupuolella, 20–40-vuotiaana, maahan saapuvan henkilön pitkän aikavälin nettovaikutus on huomattavan positiivinen (korkeimmillaan lähes 200 000 euroa henkilön elinkaaren aikana), mutta vain, jos hän ja hänen jälkeläisensä menestyvät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

Hyvin nuorena (alle 5-vuotiaana) tai vanhana (yli 50-vuotiaana) maahan saapuneen henkilön nettovaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen. Lisäksi, mikäli maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin keskimääräinen maahanmuuttaja, nettovaikutus jää negatiiviseksi iästä riippumatta. Tätä negatiivista vaikutusta edelleen lisää maahanmuuttajan jälkikasvun mahdollinen heikko (keskimääräistä maahanmuuttajaa vastaava) menestys työmarkkinoilla.

2014-10-29 KU: Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

[Isäntä ja loinen]

Kovapalkkaisia huippuosaajia Suomi ei kykene houkuttelemaan ja matalapalkka-Suomea emme kuulemma halua. Stubb voisi siis hieman tarkentaa lausumisiaan. Millaista työperäistä maahanmuuttoa hän oikein peräänkuuluttaa? Kovapalkkaisia huippuosaajia vaiko luku- ja kirjoitustaidotonta halpatyövoimaa?

[Vaniljaihminen]

Semmoinen ainakin on "työperäistä maahanmuuttoa" kun sen maahanmuuttajan nimi kuuluu sarjaan Fazer, Finlayson, Sinebrychoff.

[Ari-Lee]

Stubb jatkaa työttömien, irtisanomisuhan alla olevien ja lomautettujen naamalle räkimistä. Ei ole sinänsä yllätys. Tätä samaa soopaa suoltavat Sossut, Vassit, RKP ja Kepu.

On vain merkillistä tuo, että "Suomi tarvitsee". Suomi ei, eikä mikään muukaan valtio, tarvitse yhtään maahanmuuttajaa. Suomalaiset tarvitsevat puoli miljoonaa kokopäiväistä tuottavaa työpaikkaa ympäri Suomea. Eikä lama ratkea niilläkään työpaikoilla. Lama kun on globaali ja sen lähde on eurostoliitossa.

[Border guard]

"Ongelma tässä on se, että aika monesti menee puurot ja vellit sekaisin. Ruvetaan puhumaan maahanmuutosta, pakolaisista ja kiintiöistä ihan eri tavalla kuin puhutaan työperäisestä maahanmuutosta. Suomi on kansainvälinen maa ja hyvä niin", Stubb sanoi.

Stubbilla itsellään menee puurot (työperäiset) ja vellit (humanitaariset) sekaisin. Eikä Stubb vaikuta edes tajuavan koko sanonnan merkitystä. Tottakai pakolaisista ja kiintiöistä puhuttaessa täytyy huomioida ihan eri asioita kuin puhuttaessa työperäisestä maahanmuutosta, eikä se tarkoita sitä että puurot ja vellit ovat menneet sekaisin. Sanonta tarkoittaa sitä, että puhuttaessa pakolaisista, ei sotketa keskustelua puhumalla työperäisen maahanmuuton eduista/haitoista.

[Golimar]

Alexander Stubb ei edes tiedä mitä työ on, hän on ollut tyhjäntoimittaja koko ikänsä, Stubb on täysi turhake kuten Jyrki Katainen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Alexander_Stubb

[Onnikka]

Stubb jatkaa työttömien, irtisanomisuhan alla olevien ja lomautettujen naamalle räkimistä. Ei ole sinänsä yllätys. Tätä samaa soopaa suoltavat Sossut, Vassit, RKP ja Kepu.

On vain merkillistä tuo, että "Suomi tarvitsee". Suomi ei, eikä mikään muukaan valtio, tarvitse yhtään maahanmuuttajaa. Suomalaiset tarvitsevat puoli miljoonaa kokopäiväistä tuottavaa työpaikkaa ympäri Suomea. Eikä lama ratkea niilläkään työpaikoilla. Lama kun on globaali ja sen lähde on eurostoliitossa.

Ei ole globaali lama.
EU:ssakin on valtioita joissa kasvua on, Suomi on pikemminkin poikkeus.
http://money.cnn.com/2014/12/23/news/economy/us-gdp-economy-5-percent-growth/

US economy grows incredible 5%

Kolmas kvartaali.
http://www.businessweek.com/articles/2014-11-06/2015-global-economic-outlook-better-than-2014-but-not-by-much

That's led the IMF to reduce its forecast for 2015 global growth to 3.2 percent. It projects 3.1 percent growth for the U.S. next year, just 1.3 percent in the euro area, and 0.8 percent for Japan. China's projected 7.1 percent growth, high compared with other nations', would be the country's lowest in 15 years.

Pientä kasvua ennustaneet tälle vuodelle.

Maahanmuuton sijaan tulisi panostaa maastamuuttoon, sinne missä töitä on. Suomen talous ei millään kestä nykyistä väestömäärää ilman suurehkoja uudistuksia, käytännössä valtiolta ja kunnilta pitäisi laittaa pihalle väkeä ja paljon.

[guest12632]

"Suurin osa näistä muuttajista tulee perheen kanssa, opiskelemaan tai töihin. He ovat sitä kautta nettomaksajia meidän sosiaaliturvajärjestelmälle", Stubb muistutti.

Tällä logiikalla pakolaiset ja turvapaikanhakijatkin ovat työperäistä maahanmuuttoa, koska he saattavat tuntea jonkun, joka käy töissä!

[Arvoton]

Stubido ja Kokoomus haluaa Suomeen työntekijän aseman kuten se on Meksikossa, mitä varten he kutsuvat tänne miljoona eestiläistä, venäläistä ja kehitysmaalaista. Vassarit astuvat hankkeeseen mukaan, koska he kaipaavat Pariisin ja mainitun Meksikon turvallisuusastetta. Tämän lisäksi Kokoomus haluaa tänne Vietnamin kaltaisen demokratian, jossa komm. puolueen tilalla on yrittäjäjärjestö.

Breitensteinin jälkeläinen ei minusta enää edusta vanhaa viiteryhmänsä (mitä yhä pidän tod.näk.) älykkyyttä.