2014-12-31 Maria Lohela: Hallitus verottaa lisää

[Tosiasiallinen Nuiva]

Maria Lohela ongelman ytimessä:

Hallitus verottaa lisää

Minä olen huolestunut.

Minä olen huolestunut Suomen tilanteesta. Olen huolestunut suomalaisten työllisyydestä, taloudellisista mahdollisuuksista ja tulevaisuudennäkymistä. Saako kansanedustaja olla huolestunut? Joku muistuttaa, että sinähän istut siellä eduskunnassa, mikset tee mitään.

En kannata rähinäpolitiikkaa. En hyväksy henkilöön käyvää pilkkaamista tai haukkumista. En ymmärrä loputonta valittamista, toisten aliarvioimista tai ideoiden vähättelyä. Olen kokoomuslaisen pääministerin Alexander Stubbin kanssa eri mieltä monissa asioissa. En esimerkiksi mitenkään jaa hänen rajattomalta vaikuttavaa uskoaan ja ihailuaan Euroopan unionia kohtaan. On kuitenkin yksi asia, josta olen samaa mieltä: toisia ei saisi jatkuvasti tyrmätä. Perusteltuja ehdotuksia tulee voida esittää. Ratkaisut tehdään enemmistön turvin. Huonot päätökset voidaan muuttaa, jos enemmistö haluaa.

Hallitukselta on puuttunut koko kuluvan vaalikauden ideologinen liima, jonka turvin se olisi kyennyt luomaan ja toteuttamaan vanhanaikaisia käytäntöjä ja rakenteita purkavia ratkaisuja, jotka hidastavat kehitystä ja uuden luomista. 2000-luvulla johtavien puolueiden eteenpäin meneminen on käytännössä tarkoittanut päätösvallan luovuttamista EU:lle, velkaantumista sekä säätelyn ja julkisen sektorin kasvattamista. Eteenpäin kyllä, mutta ei kiitos tähän suuntaan.

Sote-uudistuksesta tuli vaalikauden lopun häämöttäessä kaikkien puolueiden yhteinen projekti, mutta sekään ei ole valmis eikä minkäänlaisia takeita onnistumisesta ole. Rohkeiden muutosten sijaan kiristetään sitä ja tätä veroa ja keksitään uusia verotettavia kohteita. Vuoden vaihtuessa verokeppi heiluu jälleen, tällä kertaa Alexander Stubbin johdolla – vaikka pohjatyöt ehtikin tehdä joku muu. Lisää veroja! Verottaminen on helppoa. Ikävien asioiden sanominen ääneen on vaikeaa. Ikävien päätösten tekeminen on vaikeampaa.

Suomalaista keskiluokkaa kurmuutetaan liikaa. Se osa kansasta, joka tähän astikin on käynyt töissä ja hankkinut auton, omakotitalon ja perheen, joku kesämökinkin, ja elänyt ihan tavallista elämää, on maksamillaan veroilla rahoittanut suurimman osan yhteisestä hyvästä. Jatkossa tämä porukka maksaa yhä enemmän. Suomessa on vain vähän varakkaita ihmisiä, vielä vähemmän rikkaita. Heitä on niin vähän, että vaikka verottaisimme heiltä 90 prosentin veroa tulosta emme ratkaisisi perusongelmiamme. Jokaisella on myös oma käsityksensä siitä mitä rikas tarkoittaa. Vasemmistoa äänestävälle se tuntuu tarkoittavan keskituloista palkansaajaa ja kokoomuksen ja rkp:n mielestä Suomessa ei rikkaita olekaan. Euroopan keskuspankin julkistama 15 maan selvitys paljastaa, että suomalaiskotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus oli 161 500 euroa. Kyselyn keskiarvo on 230 800 euroa. Vain Kreikka, Portugali, Slovenia ja Slovakia olivat köyhempiä näin mitattuna. Tällä mittapuulla Suomi on euroopan köyhimpiä maita ja kuluttajan ostovoima alhainen.

Yhteiskunnan tehtävä on auttaa hankalassa tilanteessa olevia. Sen on kannateltava ja tuettava omille jaloille pääsemisessä silloin kun on vaikeaa. Pystyssä pysymisen taito on opeteltava itse. Jos ryyppäät tai pelaat omat rahasi, onko muiden velvollisuus antaa sinulle lisää rahaa että voit ryypätä tai pelata nekin? Oman vastuun ja omien valintojen merkitystä yksilön hyvinvointiin ei pidä sekoittaa niihin tilanteisiin, kun itsestä huolehtiminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Hyvinvointiyhteiskunnan onnistumisesta kertoo se miten yhteiskunta pitää huolta kaikkein heikoimmista.

Ostovoiman jatkuva supistaminen, keskiluokan tilanteen hankaloittaminen ja loputon verottamisen ihannointi eivät enää lisää hyvinvointia. Sosialismi ei ole toiminut muualla, miksi se toimisi meillä. Miksi työnteosta rankaistaan, kun siitä pitäisi palkita. Yrittäjä ottaa riskin perustaessaan yrityksen. Riski kasvaa, kun hän palkkaa sinut ja kaverisi. Miksi hyvinvoinnin luomisesta on tehty riski, kun siihen pitäisi kannustaa?

Ensi vuonna, huomenna, tulee käyttöön jälleen uusia veroja ja maksuja. Luonnollisesti nämä maksut on kohdennettu sinne mistä rahaa on otettavissa, eli vielä työtä tekevän suomalaisen selkänahkaan.

Minkäänlaista keskustelua ei käydä siitä miksi ja mihin näitä uusia veroja tarvitsee kerätä. Automaattivastaus kaikilla puolueilla on, että niitä kerätään hyvinvointivaltion ylläpitämiseen/pelastamiseen/pyörittämiseen. Kuitenkin eri tahojen käsitys siitä mitä hyvinvointivaltion pitää järjestää ja kustantaa on hyvin erilainen.

Iltalehti kertoo tänään, että nyt on ykskaks löydettykin laskelmat siitä, että vieraskielisyyden (eli maahanmuuton ja monikulttuurisuuden) sosiaali- ja terveyspuolen kustannukset kunnille ovat yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksen toimesta valtionosuusjärjestelmäkin on muokattu muotoon, jossa näiden kustannusten lisäämisestä palkitaan. Myös kaksikielisyydestä palkitaan ja kunnat kilvan tuhlaavat rahaa katukylttien kahdentamiseen ja kirjallisten töiden käännättämiseen, koska kaksikielinen kunta saa enemmän tukia.

2000-luvun kantavana ideologiana on ollut kaikenlaisen uuden kivan keksiminen ja sen rahoittaminen veronmaksajien pussista. Valtion keskeisten velvollisuuksien ja ydintehtävien määrittely ei enää onnistu keneltäkään. Budjettikirjassa on pitkä lista kohteita, joille kanavoidaan verorahoja syystä jos toisesta. Uudistuminen, ennakointi ja varautuminen huonoihin aikoihin on unohtunut. Siinä ovat epäonnistuneet hallituksissa vuorollaan johtavissa asemissa olleet kokoomus, sdp ja keskusta sekä niitä hallituksissa vuorollaan tukeneet vasemmistoliitto, vihreät, kristilliset ja rkp.

Ilman talouskasvua rahaa on käytössä on aina saman verran, verot kerätään vain eri paikoista. Käytännössä kaikki puolueet ovat vain keskittyneet keräämään hupenevat eurot siten, että se maksimoisi heidän kannatuksensa. Niin kauan kuin joku vielä suostuu luotottamaan Suomea, ei eurojen lisääminen näytä kiinnostavan yhtäkään puoluetta ja yli varojen eläminen ei näytä olevan ongelma, koska velkaantumalla omat menot voi siirtää muiden maksettavaksi. Jos palveluiden käyttäjät pistettäisiin maksamaan palvelunsa itse, niin eihän sillä saisi ääniä. Olemme Kreikan tiellä ja matkalla Troikan ohjaukseen. Mielelläni näkisin että tekisimme maan pelastustoimet ajoissa itse.

Tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointivaltion sisältö määritellään uudelleen. Pitää perata pois ne toiminnot, jotka eivät luo hyvinvointia. Ja niitä kyllä löytyy, niin omasta julkisesta sektorista, tukipolitiikasta kuin maailmanparannusmenoistakin.

Perussuomalaiset ovat istuneet aina oppositiossa – omasta tahdostaan tai tahtomattaan, se riippuu katsojan näkökulmasta. Perussuomalaisten näytöt ovat antamatta, sillä todellista osaamista ei punnita jäähyllä istuessa. Oppositiopuolueiden mahdollisuus ja velvollisuus on rakentaa varjobudjetteja ja vaihtoehtoisia esityksiä. Niissä on hyvää ja huonoa, mutta totuus on se, että rahan jakaminen ja siirtäminen taskusta toiseen on aina helppoa silloin kun sitä ei tarvitse tehdä oikeasti. Tavoitteiden tai linjausten tulee olla selkeitä. Natoon vai ei? Enemmän vai vähemmän sosialismia? Vapaampaa vai tiukempaa maahanmuuttoa? Lisää veroja vai vähemmän veroja? Euro vai ei? Linjojen tulee olla terävät, niin että ne ymmärretään.

Poliitikkoja syytetään usein virkamiesten selän taakse menemisestä. Olen kuluvan eduskuntakauden aikana kuullut valiokunnissa eri virkamiesten suusta useita teräviä, suoria ja kylmän jäätäviä analyysejä maamme talouden erittäin vakavasta tilasta ja tarpeellisista ratkaisuista. Se puhe on ollut avoimempaa ja rohkeampaa kuin olen kuullut yhdenkään poliitikon suusta. Kukaan ei halua mennä heidän selkänsä taakse. Kaikkea uutta kivaa ja uusia rahanjakokohteita keksiviä virkamiehiäkin on. Heillä riittää kavereita.

Vuosi vaihtuu. Eduskuntavaalit käydään 19.4.2015. Kuka uskaltaa uhrautua Suomen hyväksi. Kuka uskaltaa tehdä kovia päätöksiä silläkin uhalla, että omat tukijat, kehujat ja selkään taputtelijat hylkäävät?

http://marialohela.fi/blogi/2014/12/31/hallitus-verottaa-lisaa/

[Pikkuvaimo]

Hoo, Lohela on viisas nainen! Perussuomalaiset (ja Suomi) tarvitsisivat sellaiset vähintään 40 kpl lisää Maria Lohelaa.

Etten alleviivaisi omaa typeryyttäni fiksumpien edessä, en sano enempää.

[Kyklooppi]

Mukavaa että maria lohela aktivoituu edes näin vaalien alla.
Olisihan tässä ollut aikaa jokunen vuosi tuumata ja tohista mutta paree myöhään kuin ei ollenkaan
Koskahan pertti virtanen aktivoituu?
http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/puhujat/17-pertti-virtanen

[Micke90]

Ehkä Maria Lohelankin voisi lisätä Persujen kärkiehdokkaisiin?

Lisätty!

[Nuiva kansalainen]

Lohela alkaa tosiaan vaikuttaa varsin fiksun oloiselta ja järkevältä naiselta. Kunpa tällaisia naisia olisi Suomessa enemmän.

[Micke90]

Lohela alkaa tosiaan vaikuttaa varsin fiksun oloiselta ja järkevältä naiselta. Kunpa tällaisia naisia olisi Suomessa enemmän.

Kyllä. Fiksu nainen verrattuna kaiken maailman Thurskiin ja Sinnetännemäkiin.

[Goman]

Maria Lohela ongelman ytimessä:

Hallitus verottaa lisää

..... Kyselyn keskiarvo on 230 800 euroa......

http://marialohela.fi/blogi/2014/12/31/hallitus-verottaa-lisaa/


Pitäisi ilmeisesti olla  ..... Selvityksen keskiarvo on.....
tai .......  15 EU-maan kotitalouksien keskiarvo on....

Kysely ja selvitys on ihan eri asia. Ja nyt puhutaan nimenomaan selvityksestä, ei (Gallup-)kyselystä.

Muuten erittäin hyvää tekstiä.

[Markkanen]

 Näyttää vahvasti siltä, että kansa ei halua nykyiseen linjaukseen paljoakaan muutosta muuta kuin puheissa. Äänestetään tulevissa vaaleissa kuitenkin niin kuin ennenkin. Nyt taitaa olla Kepun vuoro 3 koplan puolueista ottaa valta käsiin oppositio jälkeen. Vanhanen ym. on jo saanut synninpäästön kansalta. Heitä on jo suorastaan ikävä.

Kolmen kopla ei uskalla muuttaamuuttaa mitään mikä veisi Suomen pois konkurssilta. Verojen korottaminen on helppo tapa saada uunokansaan uskomaan, että homma on nyt hallussa. Veroja korotetaan vain siksi, että meillä olisi mahdollisuus vielä pitää yllä valtavaa tyhjäntoimittaja-virkamiesmassaa. Kaikki Neuvostoaikaiset byroot on pidettävä pystyssä. Samoin on maksettava sossun ja kelan luukulta harkinnan varaisia tukia aivan kuten hyvinä aikoina jne. Poliitikot kieltäytyvät muutoksista jotka tulevat olemaan sitä kipeämpiä, mitä kauemmaksi mennään ilman muutosta. Poliitikkoja huolestuttaa eniten verokertymä eikä esim. työllisyys ja mm. nuorison raju työttömyys ja syrjäytyminen.

Poliitikot paikkaavat seurauksia ja ummistavat silmänsä seurausten syille. Sitten he haukkuvat populisteiksi kaikkia asioita jotka poikkeavat konsensuslinjasta joka on kaiken pahan ja sonnan pesöke. Muutosta suorastaan pelätään. Sehän voisi todistaa, että ollaan menty vuosikymmenet täysin eksyksissä.

Vaikka koko EU huojuisi savijaloillaan Kreikan ym. juttujen takia niin kansa kuin kolmenkopla pelaa pokeripeliä voitonriemu huulilla. Kansan rahoilla kun on kiva pelata.

Pahin lopuksi: Ranska, Englanti, Italia, Saksa ja eritoteen Ruotsi on... siis on epäonnistunut suureltaosin maahanmuuttopolitiikassaan. Suomalaiset naiivit poliitikot eivä suostu näkemään tätä yleisesti jo tunnustettua asiaa. Ilmeisesti suomalaiset poliitikot ajattelevat, että em. maat ovat hoitaneet mamutusta huolimattomasti ja väärin koska noin on päässyt käymään. Kyllä me täällä Suomessa voidaan todistaa, että ghettoja ja väkivaltaa ei tule kunhan vaan olemme suvaitsevaisia ja antelevaisia? Siis Suomella on jokin salainen ase mitä ei muilla mamu-mailla ei ole? Onko se runsauden sarvi eli loputon verojen korottaminen niin kauan kuin yksikin yksityisauto liikku ja sähkövalo palaa olohuoneessa. Sekö on meidän valttimme? Sitten voimme nauraa saksalaisille, että hyvin menee meillä. Entäs teillä?

Näitä asioita kannattaisi miettiä ennen kuin valitsee puoluetta tai kansanedustajaa. Seuraavat vaalit ratkaisee Suomen kohtalon. Jos muutosta ei tule nykypolitiikkaan niin romahdamme varmasti. Silloin on myöhäistä naukua, että näin kävi.

[Roope]

Iltalehti kertoo tänään, että nyt on ykskaks löydettykin laskelmat siitä, että vieraskielisyyden (eli maahanmuuton ja monikulttuurisuuden) sosiaali- ja terveyspuolen kustannukset kunnille ovat yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Hallituksen toimesta valtionosuusjärjestelmäkin on muokattu muotoon, jossa näiden kustannusten lisäämisestä palkitaan. Myös kaksikielisyydestä palkitaan ja kunnat kilvan tuhlaavat rahaa katukylttien kahdentamiseen ja kirjallisten töiden käännättämiseen, koska kaksikielinen kunta saa enemmän tukia.

http://marialohela.fi/blogi/2014/12/31/hallitus-verottaa-lisaa/

Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ensi vuonna 188 miljoonaa euroa. Vuosina 2012-2017 valtionosuuksia leikataan yhteensä 1,4 miljardia.

Ensi vuonna voimaan astuvan uuden valtionosuusjärjestelmän suurimpia häviäjiä ovat Turku (-26 miljoonaa) ja Pori (-15 miljoonaa), suurimpia voittajia ovat Helsinki (+37 miljoonaa) ja Vantaa (+20 miljoonaa).

Uuden valtionosuusjärjestelmän yksi rahanjakokriteeri on vieraskielisyys: systeemi palveleekin suuria kaupunkeja, joiden kustannukset ovat kasvaneet maahanmuuton vuoksi.

Vieraskielisyyden laskennalliset kustannukset kunnille ovat valtiovarainministeriön mukaan ensi vuonna 522 miljoonaa. Suurin osa kustannuksista koituu sosiaali- ja terveydenhuollon menoista.

Iltalehti: Keppi heiluu! Nämä kiristykset astuvat voimaan keskiyöllä 31.12.2014

Kun kaksikielisyyden eli käytännössä ruotsinkielisten määrän perusteella jaettava tuki oli vanhassa mallissa 53 miljoonaa euroa, on se uudessa mallissa 91 miljoonaa euroa. Vastaavasti vieraskielisyyden eli maahanmuuttajien määrän perusteella jaettava tuki oli vanhassa mallissa 45 miljoonaa euroa, mutta uudessa mallissa 479 miljoonaa euroa.

Sen verran täytyy täsmentää Lohelan kirjoitusta, että kyseessä eivät ole lasketut kustannukset vaan laskennalliset kustannukset, jotka ovat eduskunnan poliittinen päätös esimerkiksi siitä, miten kuntia palkitaan maahanmuuttajien määrän kasvattamisesta tai ruotsinkielisten suuresta määrästä. Kunnallispolitiikassa valtionosuuskriteerien muutettuja painotuksia voidaan käyttää "hei, me tienataan tällä"-argumenttina kunnalle tosiasiallisesti haitallisen politiikan puolesta.

Maahanmuuttajien määrän perusteella maksettavan valtionosuuden yhtäkkinen kymmenkertaistaminen (45 => 522 miljoonaa euroa) vaatisi todella hyviä perusteluja etenkin nyt, kun valtionosuuksia muuten leikataan tulevina vuosina kovalla kädellä, mutta en ole vielä nähnyt sille minkäänlaisia perusteluja. Se vain tapahtui.

[repo]

Pisteet Maria Lohelalle! Hieman tyylipisteitä lähtee siitä, ettei tällaisia kirjoituksia ole suuresti näkynyt tasaisena virtana koko vaalikauden, jolloin Maria Lohela olisi päässyt Micke90:n listalle suoraan  . Mutta kuten jo aiemmin todettua, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja vikaa voi tietysti hakea myös täältä vastaanottavasta päästä, yleensä näitä tarvitaan paljon ja hyvää laatua, kuten Halla-ahon ja Terhon esimerkit näyttävät. Tämäkin jätti paikoin toivomisen varaa ilmaisusta. Esimerkiksi tällaista kapulakieltä tulisi varoa varsinkin, kun ajankohta huomioiden kirjoittajista ja teksteistä ei tule olemaan pulaa seuraavina kuukausina.

Hallitukselta on puuttunut koko kuluvan vaalikauden ideologinen liima, jonka turvin se olisi kyennyt luomaan ja toteuttamaan vanhanaikaisia käytäntöjä ja rakenteita purkavia ratkaisuja, jotka hidastavat kehitystä ja uuden luomista.

Oma lukeminen oli vähällä lopahtaa tähän lausehirviöön. Kuitenkin Roopen lanseeraama yksityiskohta ylitti kynnyksen lähteä kommentoimaan  ketjuun, ei siis Lohelan kirjoitus. Onko tämä jotain apatiaan politiikkaa ja poliittista keskustelua kohtaan? Voi olla, mutta nyt aiheeseen...

Sen verran täytyy täsmentää Lohelan kirjoitusta, että kyseessä eivät ole lasketut kustannukset vaan laskennalliset kustannukset, jotka ovat eduskunnan poliittinen päätös esimerkiksi siitä, miten kuntia palkitaan maahanmuuttajien määrän kasvattamisesta tai ruotsinkielisten suuresta määrästä.

Tarkoittanet että lasketetut kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia ja laskennalliset kustannukset ovat toiselta nimitykseltään, ja minusta poliittisessa keskustelussa helpommin ymmärrettävä, arvioituja kustannuksia, missä arvioon on kenties päästy jonkin laskennallisen menetelmän kautta.

Maahanmuuttajien määrän perusteella maksettavan valtionosuuden yhtäkkinen kymmenkertaistaminen (45 => 522 miljoonaa euroa) vaatisi todella hyviä perusteluja etenkin nyt, kun valtionosuuksia muuten leikataan tulevina vuosina kovalla kädellä, mutta en ole vielä nähnyt sille minkäänlaisia perusteluja. Se vain tapahtui.

"Se vain tapahtui" on ollut leimallista tässä meidän ryhmäpäätösten riivaamassa edustuksellisessa demokratiassa. Epäilen, että tämäkin "uudistus" (sitaateissa siksi, että sanaan uudistus sisältyy ajatus parannuksesta aiempaan) on esitelty eduskunnan ryhmäkabineteissa hallituspuolueiden kansanedustajille: "Hallituksemme esitys on tämä, onko jollain edustajalla eriäviä mielipiteitä? Jos ei ole, niin ryhmäpäätöstä ei tarvita tässä kokouksessa. Päätetty." Nk. oppositiopuolueiden ryhmäkabineteissa on jupistu jotain: Mahdollisesti on kerrattu valiokuntapöytäkirjoihin kirjatut eriävät mielipiteet. Laskettu, kuinka moni edustaja käyttää puheenvuoron, ja  ryhmäpäätös on nuijittu pöytään.   Jos edellisessä on edes vähän todellisten tapahtumien siteeksi, niin mitä hyötyä on siitä, onko näihin kustannusarvioihin päädytty jonkin laskennallisen menetelmän vai hiha-arvion kautta? Epäilen vahvasti todellinen arviomenetelmä on jälkimmäinen, mutta poliittista päätöksentekoa varten se on muuttunut "laskennallisiksi kustannuksiksi".

...ja edellinen oli apatiaa poliittista päätöksentekoa kohtaan.

[Maria Lohela]

...ettei tällaisia kirjoituksia ole suuresti näkynyt tasaisena virtana koko vaalikauden...

Ei pidä paikkaansa.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen oman vaalipiirini (Varsinais-Suomi) sanomalehdissä sekä yksittäisissä muissa lehdissä on julkaistu tähän mennessä yli 60 kirjoitustani. Työtä ja taloutta käsittelevissä kirjoituksissani linjani on ollut johdonmukainen. Tekstit ovat kootusti saatavilla sivustollani aihealueittain jaotultana. Eniten olen kirjoittanut maahanmuuttopolitiikasta, toiseksi eniten työstä ja yrittämisestä. Koosteessa on vain lehdissä julkaistut kirjoitukset, sillä kaikkia tarjoamiani mielipidekirjoituksia ei ole julkaistu.

Lähes kaikki kirjoitukseni olen lisännyt Facebook-sivuni aikajanalle niiden ilmestyttyä. Facebook-sivujeni feedi näkyy verkkosivuillani. Osa kirjoituksista on myös sivujeni blogissa, lehtien verkkosivuilla, Uuden Suomen blogissani ja Perussuomalaisten sivustolla.

Netissä kirjoitteleminen nimettömänä - tai omalla nimellään - on yksi asia, mutta lehtiin omilla kasvoillaan ja omalla nimellään kirjoittaminen on toinen. Lehdet tavoittavat jopa satojatuhansia lukijoita ja myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät päätyisi lukemaan blogiani. Olen koko vaalikauden ajan pyrkinyt olemaan johdonmukainen poliittisissa asiakysymyksissä, joita pidän tärkeinä. Olen vienyt näkemyksiäni ja Perussuomalaisten linjaa eteenpäin kaikissa kirjoituksissani ja muissa esiintymissä, joissa olen ollut mukana Perussuomalaisten edustajana. Tämä koskee myös eduskuntaryhmää.

[Taikakaulin]

...ettei tällaisia kirjoituksia ole suuresti näkynyt tasaisena virtana koko vaalikauden...

Ei pidä paikkaansa.

Jotkut hompanssit eivät tajua sitä, että se mikä ei näy Hommafoorumilla, ei näkyisi missään muuallakaan. Vähän kun jaksaisi edes googletella asioita, niin ei tarvitsi aina tiettyjen sankarien valittaa edustajien näkymättömyydestä. 

Enkä nyt eritoten kohdista tätä nimimerkki repoon, mutta tuli tässä vain mieleeni tämä asia tuosta viestistäsi.

[repo]

...ettei tällaisia kirjoituksia ole suuresti näkynyt tasaisena virtana koko vaalikauden...

Ei pidä paikkaansa.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen oman vaalipiirini (Varsinais-Suomi) sanomalehdissä sekä yksittäisissä muissa lehdissä on julkaistu tähän mennessä yli 60 kirjoitustani.

Olen vaikuttunut vastauksesta ja seison oikaistuna - tosin esitin myös varauksen, että vikaa voi myös etsiä vastaanottavasta päästä, ehkä jonkinlainen nimi vialle on se etten elä edustajan vaalipiirissä. Mitä tulee politiikan seuraamiseen, niin tällä hompassilla on käytössä myös muita lähteitä kuin Homma, mutta niin tästä kuin Lohelan todistamasta koko vaalikauden mittaisesta ja tasaisesta kirjoitusten virrasta huolimatta edustaja Lohelan kirjoitukset eivät ole omalle kohdalle merkittävästi osuneet. Kiitos Homman ja hompassien, nyt osui.

Väärästä väittämästäni Lohelan julkisuustyöstä huolimatta kiinnittäisin huomiota tähän.

    Maahanmuuttajien määrän perusteella maksettavan valtionosuuden yhtäkkinen kymmenkertaistaminen (45 => 522 miljoonaa euroa) vaatisi todella hyviä perusteluja etenkin nyt, kun valtionosuuksia muuten leikataan tulevina vuosina kovalla kädellä, mutta en ole vielä nähnyt sille minkäänlaisia perusteluja. Se vain tapahtui.

Miten poliittisessa päätökseteossa valtionosuuksien kymmenkertaistuminen monikulttuurisen ideologian mukainen ohjaus menivät läpi? Väitteeni on, että meillä ei ole yhtään parempi poliittinen kulttuuri kuin Ruotsissa. Blokkien nimet ovat vain eri. Toiseksi väitän, että demokratiamme ja laadukas päätöksenteko tarvitsee enemmän itsenäisiä äänestyspäätöksiä tekeviä kansanedustajia kuin puolueiden äänestyskoneita, jolloin tällaisten ideologisten ohjausten tekeminen olisi vaikeampaa ja mahdollisesti ne laskennalliset perusteetkin olisi tullut ruodittua paremmin.

[Kyklooppi]

...ettei tällaisia kirjoituksia ole suuresti näkynyt tasaisena virtana koko vaalikauden...

Ei pidä paikkaansa.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen oman vaalipiirini (Varsinais-Suomi) sanomalehdissä sekä yksittäisissä muissa lehdissä on julkaistu tähän mennessä yli 60 kirjoitustani. Työtä ja taloutta käsittelevissä kirjoituksissani linjani on ollut johdonmukainen. Tekstit ovat kootusti saatavilla sivustollani aihealueittain jaotultana. Eniten olen kirjoittanut maahanmuuttopolitiikasta, toiseksi eniten työstä ja yrittämisestä. Koosteessa on vain lehdissä julkaistut kirjoitukset, sillä kaikkia tarjoamiani mielipidekirjoituksia ei ole julkaistu.

Lähes kaikki kirjoitukseni olen lisännyt Facebook-sivuni aikajanalle niiden ilmestyttyä. Facebook-sivujeni feedi näkyy verkkosivuillani. Osa kirjoituksista on myös sivujeni blogissa, lehtien verkkosivuilla, Uuden Suomen blogissani ja Perussuomalaisten sivustolla.

Netissä kirjoitteleminen nimettömänä - tai omalla nimellään - on yksi asia, mutta lehtiin omilla kasvoillaan ja omalla nimellään kirjoittaminen on toinen. Lehdet tavoittavat jopa satojatuhansia lukijoita ja myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät päätyisi lukemaan blogiani. Olen koko vaalikauden ajan pyrkinyt olemaan johdonmukainen poliittisissa asiakysymyksissä, joita pidän tärkeinä. Olen vienyt näkemyksiäni ja Perussuomalaisten linjaa eteenpäin kaikissa kirjoituksissani ja muissa esiintymissä, joissa olen ollut mukana Perussuomalaisten edustajana. Tämä koskee myös eduskuntaryhmää.

Onko kirjoittelu tärkein toimintatapa ja vaikuttamismuoto kansanedustajalla?
Jos ei niin mitä muuta olet tehnyt ajaaksesi sinulle ja äänestäjillesi tärkeitä asioita
Mitä konkreettista?

[Aretposi]

Hyvä kirjoitus sinänsä, mutta epäselväksi jäi mitä vaihtoehtoa Lohela sitten tarjoaa nykyiselle taloudenhoidolle. Pitääpä käydä lukemassa blogia, jos sieltä löytyisi vastauksia.

[Mika]

Hyvä kirjoitus sinänsä, mutta epäselväksi jäi mitä vaihtoehtoa Lohela sitten tarjoaa nykyiselle taloudenhoidolle. Pitääpä käydä lukemassa blogia, jos sieltä löytyisi vastauksia.

Niin kauan kuin julkisella sektorilla haaskataan rahaa täysin surutta, ei pitäisi olla suuria vaikeuksia keksiä, mikä se vaihtoehto voisi olla. Aloittaa voisi vaikka kehitysavun ja mamuteollisuuden alasajosta. 

[Maria Lohela]

Onko kirjoittelu tärkein toimintatapa ja vaikuttamismuoto kansanedustajalla?
Jos ei niin mitä muuta olet tehnyt ajaaksesi sinulle ja äänestäjillesi tärkeitä asioita
Mitä konkreettista?

Kansanedustaja käyttää vaikuttamismuotoinaan niitä keinoja, joita hänellä on käytettävissä. Mielelläni menisin televisioon puhumaan vaikka joka päivä.

Valtiopäivätoimet ja eduskunnan täysistunnossa käytetyt puheenvuorot ovat eduskunnan sivuilla. Tähänkin löytyy feedi omilta nettisivuiltani. Muu työ on keskustelemista ja vaikuttamista kulissien takana kaikissa erilaisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa, joihin kansanedustajat osallistuvat. Kun puolue kasvaa, niin kasvavat myös tehtävät. Itse olen ollut tämän vaalikauden ulkoasiainvaliokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa ja kolmessa sen jaostossa (asunto/ympäristö, vero, sote). Ulkopolitiikka on aivan omanlaisensa politiikan laji. Johdan yhtä kansainvälistä valtuuskuntaa. Olen Finnfundin hallintoneuvostossa kuuntelemassa mihin suomalaisten rahoja käytetään. Näin olen päässyt kirjoittamaan Perussuomalaisten kehitysapunäkemyksiä mm. Kepan julkaisuihin. Tämä alue on perinteisesti ollut täysin vihervasemmiston temmellyskenttä. Suurella eduskuntaryhmällä on pääsy valtavaan määrään eri paikkoja, kun pikkupuolueella ei ole niihin mitään asiaa. Kun paikka tulee, niin se on täytettävä.

Vaikuttamista tarvitaan myös meidän oman puolueemme sisällä. Maahanmuutto ei nauti esimerkiksi eduskuntaryhmässä, eikä puoluejohdossa mitään erityisasemaa, päin vastoin, monet muut asiat tuntuvat olevan tärkeämpiä.

Oppositio ei tee hallituksen päätöksiä. Käytännössä eduskuntatyötä ohjaa hallituspuolueiden hallitusneuvotteluissa keskenään tekemät sopimukset ja yksittäisten edustajien valtiopäivätoimet eivät muuta mitään. Jos jotain asiaa pitää tärkeänä, siitä kannattaa tiedottaa mahdollisimman laajasti ja mitata ajatusten kannatus seuraavissa vaaleissa. Joskus hallitus tekee muutoksia poliittisen paineen seurauksena, mutta yksittäinen edustaja ei sellaista painetta kykene koskaan yksin luomaan. Koskaan ei myöskään tule olemaan sellaista tilannetta että Perussuomalaiset sanelevat miten asiat tehdään. Kaikki ratkaistaan neuvottelemalla (kaupankäynnillä) ja silloin on ihan oikeasti merkitystä sillä mitä ne muut meistä ajattelevat.

[Kyklooppi]

Kiitos vastauksestasi,uskon että moni muukin on kiinnostunut siitä mitä se oppositio kansanedustajan työ käytännössä on.
Harvallapa täällä on siitä kokemusta.

[talous ja muutos]

Nostan esiin Maria Lohelan toisen lehtikirjoituksen:

https://www.facebook.com/108427315890237/photos/pb.108427315890237.-2207520000.1418922912./643093302423633/?type=3&theater
Terveyspalvelut ja vapaa liikkuvuus

"Samaan aikaan meillä Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvityksen mukaan myös kaikille laittomasti maassa oleville tulisi tarjota kaikki samat terveyspalvelut kuin kenelle tahansa kuntalaiselle."
"Ministeri Huovinen (sd.) suhtautui 7.3. vastaanottamaansa selvitykseen varovaisen innokkaasti ja lupasi viedä sitä eteenpäin."

Tulipa mieleeni, että Huovisen kohdalla kyse voisi olla ns. sukupolviajattelusta. Siis myöhäisteini-iässä tai varhaisen aikuisuuden aikana on omaksuttu silloisen ajanhengen määrittelemä aatemaailma. - Käytännössä se on kyseisen aikakauden julkisen sanan ja Puolueen nuorisojärjestön tai vallitsevien opiskelujärjestöjen propagandan luomaa aatemaailmaa.

Niinhän onkin, kun katsoin tietoja:
Wikipedia/Susanna Huovinen
Susanna Huovinen syntyi 1972 Limingassa. Mutta valmistui ylioppilaaksi Jyväskylässä 1991.

Muistan 1990 -luvulta, kuinka mediamaailma julisti:
- Suomi on täyttynyt pahantahtoisista rasisteista.
- Suomi ja muut länsimaat pelastavat maailman ottamalla vastaan köyhien maitten köyhät.
(Tuossa oli aikakauden sanoma tiivistettynä, yksinkertaistettuna ja vähän kärjistettynä.)
Tähän huomautuksia:
- Vielä 1980 -luvun lopulla media ei ollut löytänyt yhtäkään rasistia Suomessa. Niinpä 1980 -luvun muistaneet ihmettelivät, mistä näitä rasisteja oikein sikisi Suomeen ja vieläpä niin runsaasti.
- Media ei halunnut huomata, että Kiina kehittyi nopeasti taloudellisesti ja siellä köyhyys alkoi vähetä.
- Kokoomuksen vuoden 1994 presidenttiehdokas Raimo Ilaskivi muutama vuosi vaalien jälkeen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalle maahanmuuttokriittisen kirjoituksen. Hän sai vastaansa nimimerkkeinä esiintyneet oikeaoppisen maahanmuuttopolitiikan puolustajat. Ilaskivi yritti puolustautua, mutta oikeaoppiset panivat hänet kuriin ja häpeäpaaluun. - Tämä tilanne kuvasi silloista ajanhenkeä.

Wikipedia/Susanna Huovinen
" Vuosina 1996–1997 hän (Huovinen) työskenteli Nuorisoyhteistyö Allianssin rasisminvastaisen kampanjan yhteyssihteerinä ja teki myös pro gradu -tutkielmansa suvaitsevaisuudesta."
Huovisella on myös ns. ammattipoliitikon tutkinto. Eli hän valmistui yhteiskuntatieteitten maisteriksi pääaineena yhteiskuntapolitiikka vuonna 1998 Jyväskylän yliopistossa.

Huovinen valitsi jo nuorena poliitikon ammatin:
Wikipedia/Susanna Huovinen
"Politiikasta Huovinen kiinnostui 15-vuotiaana ja toimi demarinuorissa. 19-vuotiaana hän oli ehdolla vuoden 1991 eduskuntavaaleissa, joissa sai 1 116 ääntä. Vuoden 1992 kuntavaaleissa Huovinen valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. Hän oli valtuutettu vuoteen 2008, jolloin jättäytyi kuntapolitiikasta.
Huovinen oli ehdolla eduskuntaan jälleen vuoden 1995 vaaleissa, mutta jäi toiselle varasijalle 3 122 äänellä."
Huovinen on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999.

Huovinen ministerinä:
Wikipedia/Susanna Huovinen
Huovinen on toiminut peruspalveluministerinä:
Kataisen hallitus 24.5.2013 - 24.6.2014
Stubbin hallitus 24.6.2014 ->
Huovinen on toiminut liikenne- ja viestintäministerinä:
Vanhasen I hallitus 24.9.2005–18.4.2007

Todennäköisesti Huovinen peruspalveluministerinä päätti, että sosiaali- ja terveysministeriö tilaa selvityksen, jossa todettiin, että kaikille laittomasti maassa oleville tulisi tarjota kaikki samat terveyspalvelut kuin kenelle tahansa kuntalaiselle.

Näyttää siltä, että Huovinen kuuluu yhä 1990 -luvun vihervasemmistolaisen demarisiiven maailmanparannusideologian kannattajiin.

---

Sanonta:
Konsultille maksetaan siitä, että hän keksii hyvät perustelut päätöksille, jotka toimeksiantaja haluaa tehdä.

[Taikakaulin]

Lohelalle vinkkinä sen verran, että perusta sinäkin oma ek-vaaliketju puoluealueelle. 

Sinne voidaan linkittää kaikki nämä kirjoituksesi sitten.