2009-12-21 MTV3 : Toimikunta tehostaisi suojaa syrjintää vastaan

[ihminen]

Toimikunta tehostaisi suojaa syrjintää vastaan
Kommentoi 0 kommenttia
21.12.2009 11:09

Oikeusministeriön toimikunta ehdottaa syrjintää kokevan oikeussuojan parantamista.

Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistava toimikunta ehdottaa, että syrjinnän tulisi olla lähtökohtaisesti kiellettyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten työelämässä ja koulutuksessa.

Lisäksi vähemmistövaltuutetusta tehtäisiin syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Syrjintää kohdanneiden oikeusturvaa parannettaisiin myös laajentamalla syrjinnästä maksettavan hyvityksen käyttöalaa. Tähän mennessä hyvityskanteita on nostettu harvoin.

(MTV3)
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/12/1021579

yhdenvertaisuusvaltuutettu, kuuloostaaa tooodellla lupaavalta.

Ylessä samasta aiheesta

Syrjinnän ehkäisemisestä eripuraa
...
Toimikunta päätyi ehdottamaan, että syrjinnän tulisi olla lähtökohtaisesti kiellettyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja että eri tilanteita tulisi kohdella mahdollisimman samalla tavalla riippumatta siitä, mistä syystä syrjintä johtuu.
...
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/12/syrjinnan_ehkaisemisesta_eripuraa_1304064.html?origin=rss

Tuota tuota mitenkä jos se johtuu positiivisuudesta?

[requiem]

Toimikunta tehostaisi suojaa syrjintää vastaan

Oikeusministeriön toimikunta ehdottaa syrjintää kokevan oikeussuojan parantamista.

Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä uudistava toimikunta ehdottaa, että syrjinnän tulisi olla lähtökohtaisesti kiellettyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, kuten työelämässä ja koulutuksessa.

Lisäksi vähemmistövaltuutetusta tehtäisiin syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Syrjintää kohdanneiden oikeusturvaa parannettaisiin myös laajentamalla syrjinnästä maksettavan hyvityksen käyttöalaa. Tähän mennessä hyvityskanteita on nostettu harvoin.

Eikö syrjintä ole jo lähtökohtaisesti kiellettyä? Jos ei, milloin muka  syrjinnästä on tehty laillista?

Ai, vähemmistövaltuutettu vastaisi tästä yhdenvertaisuudesta. Sellaista syrjintää ja yhdenvertaisuutta siis haetaankin.

[Eino P. Keravalta]

No saadaankohan sitten loppu esimerkiksi Helsingin kaupungin rektyrointikäytännöissään harjoittamaan suomalaisten syrjintään?

[JoKaGO]

No saadaankohan sitten loppu esimerkiksi Helsingin kaupungin rektyrointikäytännöissään harjoittamaan suomalaisten syrjintään?

Eikös se positiivinen syrjintä ollut nimenomaan vaatimus, ei kielletty?

[Eino P. Keravalta]

No saadaankohan sitten loppu esimerkiksi Helsingin kaupungin rektyrointikäytännöissään harjoittamaan suomalaisten syrjintään?

Eikös se positiivinen syrjintä ollut nimenomaan vaatimus, ei kielletty?

Eikös kaikki syrjintä ole negatiivista? Ja ellei ole, eikö sitten kuka tahansa voisi perustella harjoittamaansa syrjintää sen positiivisilla vaikutuksilla? Itse asiassa uskon, että kaikki syrjintä on positiivista siinä mielessä, että syrjivä osapuoli etsii jotakin etua harjoittamalla syrjintää. Esimerkiksi työnantaja saattaa syrjiä muslimityönhakijoita, koska hän pelkää, että muslimilla on hankalia erityisvaatimuksia, jotka saattavat johtaa työnantajan haastamiseen oikeuteen. Siksi työnantajan näkökulmasta hänen harjoittamansa syrjintä on hyödyllistä. Syrjiihän Helsingin kaupunkikin, koska se uskoo syrjintänsä tuottavan jotakin positiivista. Samoin uskoo työnantaja, joka ei palkkaa muslimia - esimerkiksi.

[EL SID]

JA Suomalaisiin kohdistuvaa syrjintään ei tietenkään puututa...

[Roope]

Oikeusministeriö: Ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Yhdenvertaisuustoimikunnan mietintö.

Mietintö (pdf)

Vähemmistövaltuutetun virka laajenee yhdenvertaisuusvaltuutetuksi. 10-12 lisävirkaa.

Vaikutukset julkiseen talouteen

Valtiontalous

Vähemmistövaltuutetun virka ehdotetaan
muutettavaksi yhdenvertaisuusvaltuutetun viraksi.
Valtuutetun tehtävien arvioidaan lisääntyvän
lainsäädännön muutosten johdosta
huomattavasti. Uusia tehtäviä ei voida merkittävästi
hoitaa tehtäviä priorisoimalla, vaan
valtuutetun toimisto tarvitsee lisäresursseja
sekä odotettavissa olevien yhteydenottojen
määrän lisääntymisen että valtuutetun toimivallan
asiallisen laajentumisen vuoksi. Valtuutetun
toimistoon arvioidaan tarvittavan
10—12 lisävirkaa. Vuosittainen kustannus
näistä arvioidaan olevan 700 000 euroa.

Jos esimerkiksi Suomi24-sivustolla on henkilöä tai ihmisryhmää "häiritsevää" materiaalia, niin palveluntarjoajaa voidaan syyttää "uhkaavan ilmapiirin luomisesta", syrjinnästä. Halla-ahon tai Vihavaisen kirjan esillepano Akateemisessa Kirjakaupassa voitaisiin tulkita "etnistä kansanryhmää loukkaavaksi" ja siten syrjintärikokseksi. Uuden yhdenvertaisuuslain mukaan maksettaville korvauksille ei enää määritellä ylärajaa. Käänteinen todistustaakka eli palveluntarjoajan pitää todistaa ettei ole syrjinyt.

Pykälän 4 momentti sisältäisi nykylakia
vastaavan, yhdenvertaisuusdirektiiveihin perustuvan
häirinnän määritelmän. Häirinnällä
tarkoitettaisiin säännöksen mukaan henkilön
tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden
tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista
10 §:ssä tarkoitetulla perusteella siten, että
luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava,
nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Säännöksessä
tarkoitettu häirinnän kielto koskisi
vain toistuvaa, ilmeistä, julkista tai muutoin
suhteellisen vakavaa menettelyä. Kiellettyä
olisi sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely,
joka tosiasiallisesti johtaa häiritseviin
seurauksiin. Häirintää käyttäytyminen olisi
myös silloin, kun tekijän olisi tavanomaista
harkintaa käyttäen pitänyt tietää, että hänen
käyttäytymisensä tai muu menettelynsä loukkaa
toisen henkilön arvoa ja luo uhkaavan,
vihamielisen, halventavan, nöyryyttävän tai
uhkaavan ilmapiirin. Häirinnän ehkäiseminen
ja välttäminen perustuu ennen muuta muiden
ihmisten huomioon ottamiseen ja jokaisen
yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon
kunnioittamiseen.

Kiellettyä olisi myös menettely, joka kohdistuu
tai jonka seuraukset kohdistuvat johonkin
ihmisryhmään. Esimerkiksi ammatinharjoittajan
liiketiloissa julkisesti nähtävillä
oleva jotain etnistä kansanryhmää halveksivasti
ja loukkaavasti kuvaava materiaali voisi
olla säännöksessä tarkoitettua häirintää. Häirinnän
määritelmässä mainittaisiin selvyyden
vuoksi myös "ihmisryhmä". Syrjinnäksi voitaisiin
katsoa esimerkiksi internetsivuilla tapahtuva
ihmisryhmään kohdistuva häirintä.
Säännöksellä ei rajoiteta perustuslain
12 §:ssä säädettyä sananvapautta

Positiivisen erityiskohtelun pitäisi olla tarkkaan harkittua ja perusteltua. Sen pitäisi olla paras mahdollinen keino tavoitteen saavuttamiseksi.

Tavoitteen hyväksyttävyyttä tulisi arvioida
Suomen oikeusjärjestelmän, mukaan lukien
Suomea velvoittavien kansainvälisten ihmisoikeusnormien
näkökulmasta. Tavoite ei siten
voisi olla ristiriidassa voimassa olevan
oikeuden kanssa. Hyväksyttävän tavoitteen
saavuttamiseksi käytettävien keinojen tulee
edelleen olla tarkoitukseen sopivia ja olla sillä
tavoin tarpeellisia, että asetettua tavoitetta
ei olisi ollut mahdollista saavuttaa muilla,
yhdenvertaisen kohtelun periaatteen paremmin
turvaavilla keinoilla.

Uudeksi positiivisen erityiskohtelun tavoitteeksi on lisätty "tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen". Yleensä tuo on tarkoittanut siirtymistä mahdollisuuksien tasa-arvosta lopputuloksen tasa-arvoon. Luvut on saatava kauniimmiksi vaikkapa kiintiöillä ja rahansiirroilla.

Voimassa olevassa laissa erityiskohtelun tavoitteena
pidetään tosiasiallisen yhdenvertaisuuden
saavuttamista syrjinnästä johtuvien
haittojen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi.
Kuten edellä on todettu, direktiivit mahdollistavat
positiivisen erityiskohtelun myös
muiden syrjintäperusteisiin liittyvien kuin
syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi
tai toteuttamiseksi. Ehdotetussa pykälässä
tämä otettaisiin huomioon säätämällä, että
positiiviseen erityiskohtelun tavoitteena voi
olla syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemisen
ja poistamisen lisäksi tosiasiallisen
yhdenvertaisuuden edistäminen.

Seuraava mietinnön kohta on minulle hämmentävä, koska se on ristiriidassa kaiken muun kanssa. Sen mukaan aliedustetun ryhmän jäsentä ei saa asettaa automaattisesti muiden edelle edes yhtä pätevien työntekijöiden joukossa. Tämä tekee esimerkiksi Helsingin kaupungin ohjeistuksesta (aliedustetun ryhmän jäsen päihittää muut, vaikka ei olisi edes yhtä pätevä) selvästi yhdenvertaisuuslain vastaisen.

Edelleen "päätettyjä toimia ei saa toimeenpanna mielivaltaisesti, vaan samanlaisissa tapauksissa tulee menetellä samalla tavoin". Tämä tekee käytännössä esimerkiksi koko kaupunginhallinnon laajuisista maahanmuuttajaosuustavoitteista rekrytoinnin ohjeena lain vastaisia, koska niitä noudattaen ei voida täsmälleen tietää miten samanlaisissa tapauksissa milloinkin toimitaan.

Pykälässä sallittujen erityistoimien olisi oltava
tavoitteisiin nähden oikeasuhtaisia, kuten
myös voimassa olevassa laissa säädetään.
Kuten edellä on todettu, hyväksyttäväkään
tarkoitus ei oikeuta sellaista positiivista erityiskohtelua,
joka asiallisesti merkitsee toisiin
kohdistuvaa syrjintää. Euroopan yhteisön
tuomioistuin ei ole toistaiseksi ottanut kantaa
yhdenvertaisuutta koskevien direktiivien
2000/43/EY ja 2000/78/EY osalta hyväksyttävän
positiivisen erityiskohtelun rajoihin.
Yleisesti kuitenkin katsotaan, että tuomioistuimen
sukupuolisyrjintää koskeva oikeuskäytäntö
soveltuu myös mainittujen direktiivien
tulkintaan. Tuomioistuin on tässä oikeuskäytännössään
(mm. Abrahamsson, C—
407/98) vakiintuneesti katsonut yhteisöoikeuden
vastaisiksi kaikki säännöt ja käytännöt,
jotka johtavat siihen, että työpaikalla aliedustettuna
olevaa sukupuolta edustava
työnhakija asetetaan automaattisesti parempaan
asemaan muihin kyvyiltään ja taidoiltaan
tasaveroisiin hakijoihin nähden. Vastaavanlaista
menettelyä on pidettävä muihin
kohdistuvana syrjintänä ja siten kiellettynä
myös yhdenvertaisuuslain kattamien syrjintäperusteiden
osalta.
Lisäksi erityistoimet on toteutettava johdonmukaisesti.
Johdonmukaisuudella tarkoitetaan
sitä, että päätettyjä toimia ei saa toimeenpanna
mielivaltaisesti, vaan samanlaisissa
tapauksissa tulee menetellä samalla tavoin.

Ja muistutukseksi:

Hyvitystä määrättäessä kielen perusteella
tapahtuneesta syrjinnästä on otettava huomioon,
että kielto ei tarkoita siitä, että jokaisella
on oikeus saada palvelua omalla kielellään.
Se ei myöskään tarkoita oikeutta saada koulutusta
omalla kielellä.

[Embo]

Käänteinen todistustaakka eli palveluntarjoajan pitää todistaa ettei ole syrjinyt.

Tästä ei sitten olekaan enää pitkä matka itsesensuuriin, eli yhteiskunnallisen kritiikin vesittämiseen "varmuuden vuoksi".

[Roope]

Yhdenvertaisuuslaki muuttumassa vuodenvaihteessa

Yhdenvertaisuuslain muutos on hyväksytty eduskunnassa 16.12.2014. Tarkoitus on, että laki tulee vahvistettavaksi vielä ennen vuodenvaihdetta ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan heti vuoden alusta.

Muutos tarkoittaa sisäministeriön osalta sitä, että vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siirtyvät oikeusministeriön hallinnonalalle. Samalla ministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuuden vastuualue ja etnisten suhteiden neuvottelukunta siirtyvät oikeusministeriöön.

Vähemmistövaltuutetusta yhdenvertaisuusvaltuutettu

Uuden lain myötä vähemmistövaltuutetusta tulee syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Sisäministeriön yhteydessä toimiva vähemmistövaltuutettu valvoo tällä hetkellä vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista. Uudelle yhdenvertaisuusvaltuutetulle kuuluisi yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvonta kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Jatkossa valtuutettu valvoo myös ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä syrjintäperusteita. Sukupuolisyrjintää valvoo edelleen tasa-arvovaltuutettu.

Syrjintälautakunnasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta yhdistetään uudeksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnaksi. Uuden lautakunnan toimiala kattaa kaikkien syrjintäperusteiden valvonnan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, lukuun ottamatta yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita sekä työelämää.

Yhdenvertaisuusasiat ja etnisten suhteiden neuvottelukunta oikeusministeriöön

Uudistuksen yhteydessä myös uuden yhdenvertaisuuslain mukaiset yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseen liittyvät tehtävät sekä etnisten suhteiden neuvottelukunta siirtyisivät sisäministeriöstä oikeusministeriöön. Oikeusministeriöön siirtyy kaikkiaan yhdeksän virkamiestä sisäministeriön oikeusyksiköstä.

Sisäministeriön tiedote 18.12.2014

[nurkkakuntalainen]

Itsehän olen sitä mieltä, että yksityisille toimijoille on minkä tahansa syrjinnän ja suosinnan oltava ehdottoman sallittua. Sen sijaan julkisten tahojen (esim. valtio) osalta syrjintä ja suosinta ovat jokseenkin arveluttavia.

Syrjinnän kieltäminen eräs puoli valtion harjoittamasta kulttuurinrikastuksen pakkointegraatiopolitiikasta. Toinen puoli on omaisuuden varastaminen verotuksella kantaväestöltä, annettavaksi sosiaaliavustusten perässä tänne tuleville turhapaikkahuijareille, propagandaan ja maahanmuuttokoneistolle.

[Roope]

Muita ketjuja aiheesta:
2011-10-12 YLE: Ministeri vaatii Suomeen syrjintävaltuutettua
2014-04-03 OM: Hallitus tehostaa suojaa syrjintää vastaan
2010-01-26 HS: Kaikki syrjintä lopetettava

Mahdollisuudet ovat rajattomat luovaan juridiikkaan ja strategiseen käräjöintiin:

Ehdotetussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla ihmisarvoa loukkaavana voidaan pitää sellaista käyttäytymistä, joka osoittaa perustavanlaatuista kunnioituksen puutetta henkilöä kohtaan 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun syyn takia tai joka tällaisesta syystä kyseenalaistaa henkilön oikeuden tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Käyttäytymisen käsite olisi tässä yhteydessä ymmärrettävä laajasti siten, että kyse voi olla esimerkiksi puheista, sähköpostiviesteistä, ilmeistä, eleistä tai epäasiallisen materiaalin esille laittamisesta. Ihmisarvoa loukkaavan käyttäytymisen ei tarvitsisi kohdistua suoranaisesti tiettyyn ihmiseen ollakseen häneen kohdistuvaa häirintää. Esimerkiksi rasistisen materiaalin esillä pitäminen tavaran tai palvelun tarjoajan julkisissa tiloissa voi loukata asiakkaaksi tulevan ihmisen ihmisarvoa sillä tavalla, että tekoa voidaan pitää häirintänä.

Ehdotetussa säännöksessä tarkoituksellisesti ja tosiasiallisesti loukkaavalla käyttäytymisellä viitataan siihen, että kiellettyä on paitsi loukkaamistarkoituksessa harjoitettu häirintä myös menettely, joka tosiasiassa on säännöksessä tarkoitetulla tavalla loukkaavaa. Esimerkiksi kansanryhmää halventava leikinlasku saattaa siten loukata kyseiseen ryhmään kuuluvan henkilön ihmisarvoa, vaikka tähän ei suoranaisesti olisi pyrittykään.

Hallituksen esitys

Ei siis laittoman materiaalin esille laittaminen, vaan epäasiallisen materiaalin esille laittaminen. Ei laiton ele tai ilme, vaan ihmisarvoa loukkaava ele tai ilme. Ei laiton materiaali, vaan rasistinen materiaali.

2013-05-13 TS: Työmarkkinajärjestöt vastustavat vähemmistövaltuutetun oikeuksia