2014-12-17 Yle: Maahanmuuttajat eivät pääse yliopistoihin

[Tuomas3]

Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.

Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.

Pääsee. Minäkin pääsin.
Kanditutkintoa vaaditaan ainoastaan tiettyihin opinto-ohjelmiin, jotka ovat tarkoitettu niille, joilla on jo alan opintoja. Pääsääntöisesti maisterilinjoille mennään toisen asteen tutkinnolla.

[Mok]

Liekö tilanne muuttunut, kun kandia vaaditaan ennen maisteriohjelmaa.  Minulla oli  vuosia sitten vuokralaisena ghanalainen, joka luki valtiotieteellisessä sosiologiaa ja valmistui maisteriksi. Hän oli ainakin päässyt opiskelemaan ilman suomenkielen taitoa, sillä ei hän suomea osannut valmistuttuaankaan, vaikka olikin asunut ja työskennellyt ( Sol:illa ja Postissa)  Suomessa vuosikausia.

[Malla]

Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.

Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.

Pääsee. Minäkin pääsin.
Kanditutkintoa vaaditaan ainoastaan tiettyihin opinto-ohjelmiin, jotka ovat tarkoitettu niille, joilla on jo alan opintoja. Pääsääntöisesti maisterilinjoille mennään toisen asteen tutkinnolla.

Ok, en käy vänkäämään. Tiedän vain näistä: bilsa, kauppakorkea, humanistihumppailu ja komeljanttarikoulutus. Kandi vaaditaan kaikilta maisteriksi mieliviltä.

[Tuomas3]

Amis tai lukio tarvitaan pohjakoulutukseksi maisteriopintoihin.

Ensin täytyy suorittaa kandi. Amiksesta ja lukiosta ei pääse suoraan maisteriopintoihin.

Pääsee. Minäkin pääsin.
Kanditutkintoa vaaditaan ainoastaan tiettyihin opinto-ohjelmiin, jotka ovat tarkoitettu niille, joilla on jo alan opintoja. Pääsääntöisesti maisterilinjoille mennään toisen asteen tutkinnolla.

Ok, en käy vänkäämään. Tiedän vain näistä: bilsa, kauppakorkea, humanistihumppailu ja komeljanttarikoulutus. Kandi vaaditaan kaikilta maisteriksi mieliviltä.

Lähdetäänkö kuitenkin vänkäämään, ensin bilsa: http://www.helsinki.fi/bio/hakeminen/hakuopas.html
3.2 Hakukelpoisuus: ylioppilastutkinto, ammatillinen pt...

Toki kandi on välivaihe, mutta pääsääntöisesti se on vain osa maisteriopintoja, joihin siis voi hakea suoraan toisen asteen jälkeen.

Kauppakorkeakoulun kansainvälistymispolitiikka on luonut poikkeuksen. Esim. Aaltoon tarvitaan kandipohja, joka yleensä ulkomailla suoritetaan ensin. Oppilaita halutaan ulkomailta ja sen vuoksi melkein kaikki maisteriohjelmat ovat englanniksi: http://www.aalto.fi/fi/studies/admissions/biz/masters_degree/ , mutta kandivaihe vaatii Suomen.

[Tuomas3]

Haji haluaa politiikantutkijaksi. Suomessa on tietenkin mahdotonta olla politiikan tutkija, jos ei ymmärrä Suomea (suuri osa politiikkaa ja sen tutkimusta on Suomessa suomeksi). Politiikan tutkija, joka ei osaa suomea, olisi Suomessa hyödyttömämpi kuin tutkija, joka osaa suomea.

Normaali ihminen opiskelee tarvittavan kielen ja pyrkii sisään. Lahjakas opettelee suomen kielen vuodessa ja tämän ajan Haji saa kotoutustukea.

Sen jälkeen esim. tänne pääsee ilman kanditutkintoa:
http://www.uta.fi/opiskelijaksi/valintaperusteet/jkk/pol.html

Tietenkin Haji voi suorittaa IELTS testin riittävin arvosanoin ja mennä tutkimaan Britannian politiikkaa ja maksaa opintonsa TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ.

[TheVanishedTerrorist]

Pakkoruotsi haittaa?

Tai rasismi?

Jo 20 vuotta "apinana" Tampereella – Nyt puhuu vihapuheen uhri
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/100859-jo-20-vuotta-%E2%80%9Dapinana%E2%80%9D-tampereella-%E2%80%93-nyt-puhuu-vihapuheen-uhri

2012 juttu ja ilmeisesti päässyt tonne ilman pääsykokeita ja opiskellut jo 22 vuotta sekä saanut käydä 17 samassa tentissä?.Ei ihme että tyypille huudellaan että apina..

Hyi sinua .. Hän on sen 22v opiskellut (+ mitä jutun jälkeen lisää) koska rasismi.

Unohtui:
http://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaamista_osa8.html

[siviilitarkkailija]

Haji haluaa politiikantutkijaksi. Suomessa on tietenkin mahdotonta olla politiikan tutkija, jos ei ymmärrä Suomea (suuri osa politiikkaa ja sen tutkimusta on Suomessa suomeksi). Politiikan tutkija, joka ei osaa suomea, olisi Suomessa hyödyttömämpi kuin tutkija, joka osaa suomea.

No tuokin on yksi tapa nähdä asia. Toinen on se että suomea osaamaton suomalaisen politiikan tutkija, on mitä parhain henkilö esittämään koko alaa riivaavan typeryyden ja pseudotieteellisen olemuksen pelkällä olemassaolollaan. Itseasiassa eurostoliiton ja eurostoliittoa lobbaavan korporaatiokommunistisen kokoomuksen kannalta Suomi on mitätön, myyty ja halveksittava kokonaisuus jonka typerän ja itsetuhoisen politiikan tutkiminen sopii erityisesti suomea osaamattomille tutkijoille.

Tietenkin Haji voi suorittaa IELTS testin riittävin arvosanoin ja mennä tutkimaan Britannian politiikkaa ja maksaa opintonsa TEKEMÄLLÄ TYÖTÄ.

politiikan tutkimus ja opintojen maksu työtä tekemällä ovat akateemisessa elämässä toisensa poissulkevia asioita.

[kissamies Mau]

Virolaiset korkeakoulutkin syrjivät suomalaisia, kun vaativat sisäänpääsyyn englannin tai jopa viron taidon osoittamista. Haji olisi voinut tehdä niin kuin pari tuntemaani venäläistä, opetella kielen 5 vuodessa ja läpäistä pääsykokeen yhtenä hakijoista, ei yhtenä erityiskohdeltavana.

[Kemolitor]

Lähdetäänkö kuitenkin vänkäämään, ensin bilsa: http://www.helsinki.fi/bio/hakeminen/hakuopas.html
3.2 Hakukelpoisuus: ylioppilastutkinto, ammatillinen pt...

Toki kandi on välivaihe, mutta pääsääntöisesti se on vain osa maisteriopintoja, joihin siis voi hakea suoraan toisen asteen jälkeen.

Minä olisin tästä asiasta aivan samaa mieltä Tuomas3:n kanssa. Poikkeuksia varmastikin löytyy, mutta kyllä pääsääntöisesti yliopistoon haetaan koulutukseen, jossa suoritaan ylempi korkeakoulututkinto (nykyään kai sanotaan maisteritutkinto), siinä matkalla sitten suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (nykyään kanditutkinto).

Useimpiin koulutusohjelmiin ei edes voi hakea kanditutkintoon, ainoastaan maisteritutkintoon.

[Topi Junkkari]

Muuan esimerkkitapaus nukkui pommiin pääsykoepäivänä. Häntä tietenkin harmitti, mutta hän otti mokasta opikseen ja viritteli seuraavan kerran herätykset kuntoon (ja pääsi).

Muuan sukulaiseni oli vuosikymmeniä sitten, kauan ennen minun syntymääni, menossa pyrkimään Turun yliopistoon. Hän oli hieman aiemmin ollut varusmiespalveluksessa Turussa ja hänellä oli siellä kavereita.

Kavereiden kanssa meni sitten pitkäksi ilta jos toinenkin. Pyrkijä saapui lopulta omasta mielestään oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Yliopisto oli kuitenkin autio ja tyhjä. Siitä sitten kysymään vahtimestarilta, että "anteeksi, missä ne XXX-tiedekunnan pääsykokeet ovat?". Vahtimestari katsoi nuorta miestä päästä varpaisiin ja totesi: "Ylioppilas, ne olivat eilen.". Oli noloa palata kotiin maakuntaan ja tunnustaa isälle, mahdollisten opintojen mahdolliselle rahoittajalle, että siitä tuli sitten sellainen reissu.

Aloitti sitten saman alan opintonsa Helsingissä.

[JJohannes]

Minä olisin tästä asiasta aivan samaa mieltä Tuomas3:n kanssa. Poikkeuksia varmastikin löytyy, mutta kyllä pääsääntöisesti yliopistoon haetaan koulutukseen, jossa suoritaan ylempi korkeakoulututkinto (nykyään kai sanotaan maisteritutkinto), siinä matkalla sitten suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (nykyään kanditutkinto).

Bolognan prosessin myötä yliopistoihin hyväksytyt on jo vuosikausia hyväksytty ensisijaisesti suorittamaan alempaa korkeakoulututkintoa eli kandia. Toki paketissa tulee myös oikeus maisteriin mutta virallisesti järjestelmä on siis sellainen, että saa kaksi opiskeluoikeutta, alemman ja ylemmän. Sitä ennen jostain 90-luvun alusta asti muistaakseni oikeuden sai vain maisteriin, mutta kandin tutkinto oli käsittääkseni lähes jokaisella alalla pakollinen ja siten tosiasiassa oli olemassa siitä erillinen maisteriohjelma. Sellainen tilanne, jossa lukiosta tullut on hyväksytty puhtaasti "maisteriohjelmaan" on ollut viimeksi joskus 80-luvulla.

EDIT: Ja siis niin, 90-luvulta asti on ollut olemassa maisteriohjelma-nimisiä tutkintoja, jotka ovat kaksivuotisia ja vaativat kandin pohjalle. Ne on tarkoitettu juuri ulkomaisille opiskelijoille tai kotimaisille, jotka haluavat vaihtaa alaa opintojen loppuvaiheessa tai erikoistua oman alansa sisällä.

EDIT2: Ja vielä tarkennuksena, että nykyäänkään ei voi tietenkään hakea vain kandidaatintutkintoon, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kandidaatintutkinto olisi maisterista erillinen tutkinto, johon on olemassa erillinen opinto-oikeus. Pääsin itse 2005 opiskelemaan erästä matemaattis-luonnontieteellisen alaa Helsingin yliopistoon. Sain kaksi opinto-oikeutta: Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon ja filosofian maisterin tutkintoon. Laitoksella oli myös maisteriohjelmia, joista piti valita yksi siinä vaiheessa kun alkoi suorittamaan FM:aa ja se määritteli, mihin osa-alueeseen erikoistui. Noihin maisteriohjelmiin pystyi hakemaan siis kahdella tavalla: Normaalisti pääsykokeella yms. jolloin haki kandiohjelmaan ja maisteriohjelmaan yhtä aikaa tai maisteriohjelmahaussa, jolloin taustalla piti olla soveltuva kandidaatintutkinto ulkomailta, toisesta yliopistosta tai toiselta alalta HY:ssä.

[Muuttohaukka]

Lääke- ja luonnotieteellisiin pääsy luonnollisesti on vaikeaa mutta ei niin vaikeaa kuin näissä pysyminen.

Lihavointi minun.

HY:n lääketieteelliseen pääsy on vaikeaa ja totta on tuokin, että pysyminen vielä vaikeampaa. Olen ihan vierestä katsonut sitä lukemisen määrää ja jo pelkkä pääsykoe vei kaksi yritystä ja pohjalle kalliin preppauskurssin.
Väliopintona suoraan kemmalle ja fysiikkaa, matematiikkaa lukion lisäksi ennen kuin ovet aukenivat. Kuitenkin opiskelu on pääosin vieraskielisiin opuksiin pohjautuvaa. Saksankielistä luettavaa sellaiselle, joka ei juuri sitä osaa, on haastavaa ja vaatii suurta sinnikkyyttä.
On turhaa kuvitella selviävänsä heikolla kielitaidolla. Oletus, että omaa hyvän kielitaidon on subjektiivinen ja hämäävä. Osataan ehkä puhua sujuvaa kieltä mutta kielen sisältö on yksinkertaista.
Itse olen ajatellut puhuvani ja ymmärtäväni ruotsia erinomaisesti. Puhunhan sitä jokseenkin paljon ja ihmiset ymmärtävät ja minä ymmärrän. Arkikielessä vääristyy se osaamisen taso. Ehkä puheenaiheet ovat tuttuja, helppoja, ennalta osattua sanastoa ja aina voi kysyä, että VAD?
Totuus tulee usein esille, kun kuuntelee radioa ja ei ymmärräkään. Esim. jonkun kivan, nopeatempoisen jääkiekkopelin ymmärtäminen on melkoisen mahdotonta. Televisio on huomattavasti helpompi vekotin, jopa vaativammankin aiheen ymmärtämiselle.

Sen muslimibloggaajan kieli on köyhää ja kuvitelmansa on, että osaa suomen kieltä moitteettomasti. Osaa varmasti puhua arkikieltä vertaisyhmälleen mutta vaativamman tekstin kirjoittaminen tai opiskelu korkeammalla tasolla voi olla vain haave.
Muulla kuin omalla äidinkielellään on haastavaa ymmärtää syvällisempää tekstiä.  Monen mamun kotona puhutaan sekakieltä ja se ei avaa tärkeitä kanavia kielentajulle lapsuuden herkkyyskausina. Kieli jää köyhäksi arkikielen hallinnaksi. Sillä taas ei ihan yliopistotasolla enää pärjääkään, jos sinne edes onnistuu pääsemään.

Ainahan voi mennä ulkomaille mutta se maksaa ja maksaa paljon.

Edit: Lukematon määrä näppäilyvirheitä! Kas, se esikatselu... siis sen puute.

[RP]

Sitä ennen jostain 90-luvun alusta asti muistaakseni oikeuden sai vain maisteriin, mutta kandin tutkinto oli käsittääkseni lähes jokaisella alalla pakollinen ja siten tosiasiassa oli olemassa siitä erillinen maisteriohjelma. Sellainen tilanne, jossa lukiosta tullut on hyväksytty puhtaasti "maisteriohjelmaan" on ollut viimeksi joskus 80-luvulla.

Olen valmistunut TKK:lta tämän vuosituhannen puolelta DI:ksi käymättä minkään kanditaattivälivaiheen kautta. Wikipedia kertoo kandin tulleen pakolliseksi välivaiheeksi 2005. Yliopiston puolella filsofian kanditaatin tutkinto oli 90-luvun puolelle se ylemmän korkeakoulututkinnon nimi, jonka päälle saattoi sitten hankkia koristeluontoisen maisterin arvonimen (ilman enempiä opintosuorituksia tai tutkielmaa).

[JJohannes]

Okei, I stand corrected. Mutta joka tapauksessa jo jonkin aikaa on ollut erillinen kandidaatin ja maisterin tutkinto eikä oikein voi sanoa, että "maisteriohjelmaan mennään ylioppilaspohjalta".

[Ernst]

Aloitti sitten saman alan opintonsa Helsingissä.

Onnellinen loppu siis 

[Joker]

Suosittelisin kehitysmaista saapuville yliopisto-opinnoista haaveileville nuorukaisille sukupuolistontutkimuksen opintoja. Kuulostaa hienolta alalta ja työllisyystilannekin on kuulemma hyvä. Varmaan myös loistava paikka tutustua naisiin henkilöihin.

Lisäksi muhikset ja umbabat korjaisivat sukupuolenmääritystutkimuksen vääristynyttä sukupuolijakaumaa, opiskelijoista on naisia käytännössä lähes 100 prosenttia, loput ovat epäselviä tapauksia. Samalla maahanmuuttajanuorukaiset voisivat edustaa vuosikursillaan useita vähemmistöjä, joita voitaisiin tutkia sitten kun oletettujen naisopiskelijoiden sukupuoli on saatu tutkittua ja määriteltyä ehkä kolmanteen opintovuoteen mennessä.

Lisäksi hlbgtrw-naisopiskelijat voisivat saada muutakin kuin pulleaa kättä ja kesäkurpitsaa ja ehkä jopa eheytyä alkukantaisten miehekkäiden karvaperseisten ja -ranteisten afrikkalais- tai arabitaustaistan opiskelijoiden seurassa. Eikä kukaan kantasuomalainen mies joutuisi kärsimään ja turhautumaan yrittäessään turhaan päästä wannabe-queer-tutkijan-reisitaskupöksyihin.

Sukupuolentutkimus on monitieteinen ja tieteidenvälinen ala, jonka tutkimusongelmat, käsitteellinen ajattelu ja metodologiset ratkaisut perustuvat feministisiin kysymyksiin ja teoriaperinteisiin.

Sukupuolentutkimus keskittyy sukupuolten ja seksuaalisuuksien kulttuurisia merkityksiä koskevaan teoretisointiin sekä sukupuolittumisen ja sukupuolittamisen prosesseja ja seurauksia koskeviin analyyseihin. Se kattaa muun muassa nais-, mies- ja queer-tutkimuksen alat. Tutkimuskohteena voivat olla kulttuurin tai yhteiskunnan eri alueet.

Sukupuolentutkimuksen asiantuntemusta tarvitaan monilla eri työelämän alueilla julkishallinnosta mediaan.

Sukupuolentutkimusta voi Helsingin yliopistossa opiskella sekä sivuaineena että pääaineena (maisteriohjelma).

http://www.helsinki.fi/sukupuolentutkimus/

Lähdenkin tästä sukupuolittamaan, heippa!

[Leijona78]

Hmm...pääsisiköhän joku Suomalainen hitsari joka osaisi vain rallienglantia opiskelemaan esim. johonkin yliopistoon Saudi-Arabiaan? Ellei, niin onko sekin rasismia?

[BeerBelly]

Mitä Yle horisee? Suomen yliopistoissa opiskeli vuonna 2012 lähes 12 000 vieraskielistä eli noin 17% 15-29-vuotiaista vieraskielisistä (Tilastokeskus tarjoilee iät 5 vuoden välein, olisin muuten käyttänyt 18-30v).

Saman ikäluokan suomenkielisistä yliopistossa opiskeli 16,6% eli samoissa luvuissa mennään.

[Fincum]

http://yle.fi/uutiset/teidan_suomalaisten_taytyy_miettia_miten_maahanmuuttajat_otetaan_mukaan/7662701

"Teidän suomalaisten täytyy miettiä, miten maahanmuuttajat otetaan mukaan"
Syyriasta Suomeen paennut Alan Haji haluaisi yliopistoon. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä englanninkielisiä koulutusohjelmia ei ole tarjolla. Pakolainen pohtii muuttoa muualle Eurooppaan ja miettii, miksi Suomi ei tee maahanmuuttajan kotouttamista helpommaksi

Alan Haji avaa oven Helsingin Hakaniemessä ja toivottaa tervetulleeksi yllättävän selvällä suomella. Viimeisestä kolmesta vuodesta suuri osa onkin mennyt kielen opiskeluun. Suomen opiskelun lisäksi Haji on yrittänyt saada Turkkiin paenneita vanhempiaan Suomeen. Se ei ole vielä vuosienkaan hakemisen jälkeen onnistunut ja prosessin hitaus riipii nuorta miestä. Haji on silti kiitollinen tuesta ja ennen kaikkea turvasta, mitä uusi kotimaa on tarjonnut.
...
"Koulutus ehkäisee radikalisoitumista"
...
– Maahanmuuttajat, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi, eristäytyvät. Heidät on helppo radikalisoida ja johtaa väärille teille. Toisaalta paikalliset jotka katsovat tätä prosessia, radikalisoituvat näitä maahanmuuttajia vastaan. Kuilu kantaväestön ja maahanmuuttajaväestön välillä kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi.
– Tulevaisuudessa teillä on yhä enemmän maahanmuuttajia. Suomalaisten täytyy todella miettiä, miten heidät otetaan paremmin mukaan, Haji toteaa

Lisää Alan Hajista  http://yle.fi/uutiset/alan_haji_on_yksi_kahdesta_miljoonasta__nain_syyrian_kriisi_ajoi_ihmiset_pakoon/6817959

Kansannousun alkamisen aikaan alkuvuodesta 2011 Haji oli etsintäkuulutettuna ja matkustuskiellossa aktivismin ja asevelvollisuuden suorittamisen takia. Viranomaiset etsivät häntä vanhempien luota.

[junakohtaus]

Muutamat lienevät jo huomanneetkin, että olen merkittävästi kiinnostuneempi kotimaisen koneiston stödöilyistä kuin maahanmuuttajista per se ja huomiotani kiinnitti, että masiina ohjaa maahanmuuttajia innoissaan lähihoitajakouluun riippumatta oikeastaan mistään.

Tämä vahvistaa minua vanhassa uskossani, että kukkisklusterille maahanmuuttajat eivät ole ihmisiä vaan esineitä, korkeintaan otuksia.

[TheVanishedTerrorist]

Muutamat lienevät jo huomanneetkin, että olen merkittävästi kiinnostuneempi kotimaisen koneiston stödöilyistä kuin maahanmuuttajista per se ja huomiotani kiinnitti, että masiina ohjaa maahanmuuttajia innoissaan lähihoitajakouluun riippumatta oikeastaan mistään.

Tämä vahvistaa minua vanhassa uskossani, että kukkisklusterille maahanmuuttajat eivät ole ihmisiä vaan esineitä, korkeintaan otuksia.

Lisäisin tähän että tulonlähteitä / kauppatavaraa.

[Isäntä ja loinen]

"Teidän suomalaisten täytyy miettiä, miten maahanmuuttajat otetaan mukaan"

Suomalaisilla on jo ihan tarpeeksi miettimistä omiensa asioissa. Mamujen tulisi katsoa peiliin ja miettiä, miten he voisivat olla rasittamatta suomalaista yhteiskuntaa.