4.12.2014 YLE: Näkökulma: Vuoden ilottomin juhla (itsenäisyyspäivä)

[Tosiasiallinen Nuiva]

Mistäs tiedät, ettei hän mieti? Vai onko ongelma siinä, ettei hän tee juuri samalla tavalla kuin sinä? Mistä kumpuaa tuollainen ylimielisyys, että juuri sinun tapasi kunnioittaa sankarivainajia olisi se ainoa oikea ja hyväksytty tapa?

Kunnioitus tarkoittaa sitä, ettei juhlapäivänä tulla valittamaan, että perinteenne on tylsiä. Et ehkä ymmärrä, että perinteiden kunnioittaminen on kaukana ylimielisyydestä, puhumattakaan siitä, että minä tunnen nöyrää kiitollisuutta nuorena kaatunutta Kauko Viitasta kohtaan.

[Uuno Nuivanen]

Hyvä T. Luiskaotsa, asiahan ei minulle kuulu, mutta rienaamalla vaikka epäsuorasti sankarivainajia juurikin 6.12., kaverisi käyvät todella vähiin. Ne kaverit, jotka jäävät, juokse niitä karkuun kun vielä pääset.

Jos sulla on mutsi ja faija, kysy heiltäkin.

[siviilitarkkailija]

Näin itsenäisyyspäivän kunniaksi väännän toimittaja Mäntymaalle rautalangasta, mitä itsenäisyys merkitsee ja mitä sen eteen on tehty.

En tiedä 21-vuotiaana kaatuneesta Kauko Viitasesta mitään muuta, kuin mitä tässä lehtileikkeessä lukee, mutta tunnen syvää kunnioitusta hänen kaltaisiaan kohtaan...

(http://keuruunsotaveteraanit.fi/assets/kuvia2010/sankarihautaus/txt420.jpg)

Minun täytyy todeta että on tuo aika perskuleellista että toisaalta oma kk-pesäke jää viholliselle ja nuori alikersantti lähtee (yksin?) sitä jälkikäteen tuhoamaan. Ja jää sille tielleen. Aika karmeaa kun kukaan ei tiedä mitä tapahtui. Oliko liian innokas (nuori) vai kävikö vaan huono (säkä).

Mutta ilahdutetaan toisella hauskalla tarinalla jonka todenperäisyys-- niin---uskokaa tai olkaa uskomatta:

Puiden latvassa räjähti tykistökranaatti. Sirpaleet iskivät maahan ja osuivat muuatta ylikersanttia, voipurkkiin, reppuun ja jalkaan ja käteen. Ylikersantti ei vielä tiennyt että sai todella pitkään märkivän ja harmillisen haavan jalkaan. Kovasti vuoti veri ja sidottiin ja lopulta hevosmies sai kärrylle kuljetettavaa. Niin lähti sankari linjasta hevoskyydillä joukkosidontapaikkaan. Kunnes metsätaipaleella alkoi tapahtumaan. Hevonen, sotaa nähnyt ja viisas, vaistosi että metsässä oli outoja olentoja. Hirnahti ja pysähtyi. Alkoi metsänreunassa kuulua pulinaa ja kohinaa. Hevosmies hyppäsi samoin tein ja säntäsi karkuun jättäen haavoittuneen ylikersantin ja kärrynsä niille sijoilleen. Pitkän ajan kuluttua hevosmies palasi paikalle kuulostellen ja hieman nolona. Hevonen oli tuhahdellut ja siteissä oleva ylikersantti katsellut miestä alta kulmien ja laski konepistoolinsa takaisin viereen, siltävaralta että pulisijat palaisivat. Eivät palanneet ja vaitelias mies pääsi lääkärinhoitoon.

Ylikersantin haava jalassa ei koskaan mennyt kiinni. Tästä huolimatta, tai siitä johtuen, teki kovan päivätyön paperitehtaalla ja pienviljelijänä. Ja tuhahteli lastensa huolestuneille varoituksille tupakanpolton vaaroista. Hänestä oli hauska antaa lastenlasten leikkiä vaikka sitten puisella tupakkaholkilla. Kun oli niitä holkkitupakkamiehiä. Sukulaisten avulla torpattiin myös pankin yritys pakkolunastaa sotaveteraanin rakentama pientila juuri kun se oli saatu harjaan. Että ovat ne pankit olleet paskapäitä pitempään, vaan liekö se alan muokkama luonteenpiirre. Muutama päivä kuolemansa jälkeen perikunta sai valtiolta kirjeen jossa kerrottiin ettei henkilön sotavamma oikeuttanut sotainvalidille maksettavaan avustukseen. Että sellaista valtiota tuli puolustettua.

Ja ne jotka eivät tarinaa usko, eivät usko vaikka näkisivät sen ylikersantin voikipon jonka läpi sirpale oli iskeytynyt. Vaan ompa se kuitenkin olemassa ja sitä pienenä poikana kovasti ihmettelin ja ihmettelen vanhempana miehenäkin. Ihmettelen isoäitiä joka hoiti iltaisin vaarin märkivää ja tuoretta haavaa joka nuortui kun mies vanheni., Naista joka piti taloa pystyssä ja lapsiaan jotka kovista oloista huolimatta kasvoivat rehellisiksi ja kunnon ihmisiksi. No juhlikoon kuka miten haluaa. Minusta hiljentyminen ja juomatta jättäminen on ihan yhtä hyvä juhlavaihtoehto kuin älämölö ja juominen. Ellei peräti parempi. Taidan ottaa tapauksen kunniaksi VOILEIVÄN.