Suomen valtiot tulot ja menot

[kriittinen_ajattelija]

(http://www.talouselama.fi/incoming/article2143984.ece/ALTERNATES/w500)

(http://www.talouselama.fi/incoming/article2143983.ece/ALTERNATES/w500)

(http://www.talouselama.fi/incoming/article2143982.ece/ALTERNATES/w500)
http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+muodostuvat+valtion+tulot+ja+menot++3+grafiikkaa/a2143985

(https://www.veronmaksajat.fi/Documents/Tilastot/verotulot_1990-2014.jpg)
Verotulot vuosina 1990-2013, miljoonaa euroa
(https://www.veronmaksajat.fi/Documents/Tilastot/Veroeurojen_k%C3%A4ytt%C3%B6_2011.jpg)
Veroeuron käyttö vuonna 2012, senttiä
(https://www.veronmaksajat.fi/Global/Tilastot/julkiset_menot2310.jpg)
Julkiset menot EU-maissa vuonna 2013, % suhteessa bruttokansantuotteeseen
(https://www.veronmaksajat.fi/Documents/Tilastot/Julkisyhteis%C3%B6jen_kokonaismenot_ja_tulot14.jpg)
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/

(http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/files/2013/10/yhden-kuntaty%C3%B6ntek-1.jpg)

Muita yksittäisiä huomioita:

Julkisella sektorilla oli yhteensä 655 400 työllistä, joista työskenteli kuntapuolella suurin osa eli 513 700 henkilöä ja valtiolla 141 700 henkilöä. Kuntasektorilla työskenteleviin lasketaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa myös kuntayhtymien ja kuntien yrityksien työntekijät. Kuntasektori on hyvin naisvaltainen. Työntekijöistä 78 prosenttia on naisia. Sitä vastoin valtion työpaikat ovat jakaantuneet tasaisesti miehille ja naisille. Yksityisellä sektorilla teki työtä noin 1 632 900 henkilöä.
http://www.stat.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11-28_kat_001_fi.html
(http://www.stat.fi/til/tyokay/2009/04/tyokay_2009_04_2011-11-28_kat_001_fi_001.gif)

-Suomen työllisyysaste 67,5% (pohjoismaiden alin, Ruotsissa 73,8% Norjassa 75.8% Islannissa 80,2%)
-Kelan raportin mukaan Suomessa maksettiin sosiaalietuuksia yhteensä 31 miljardia euroa vuonna 2011, josta työikäisille 13 miljardia euroa. Työikäisille maksetusta summasta noin 660 miljoonaa euroa eli 5% maksettiin maahanmuuttajille.
-Kaikkien kuntien vuosikulut maahanmuuttajista ja vieraskielisistä oli 942 miljonaa euroa vuonna 2013. Kun toimeentulotuet, tulkki ja viranhaltijoiden palkkakustannukset lisätään näihin, päästään Putkosen mukaan jopa 2 miljardin euron suuruusluokkaan. Lähde: perussuomalaiset lehti.

Pitkään Suomen työmarkkinoita tutkinut ja seurannut valtiotieteiden tohtori Pekka Tiainen pitää työllisyystilannetta nyt poikkeuksellisen vakavana. Iso osa työttömistä on piilotyöttömiä, jotka eivät suoraan näy virallisissa tilastoissa.

– Nyt ollaan jo 450 000 työttömän lukemissa eli kyllä meillä massatyöttömyydestä on syytä puhua, kiteyttää Tiainen.

Hänen mukaansa työttömyys koskettaa Suomessa jo todella isoa osaa ihmisistä.

– Vuoden mittaan työttömyys kohdistuu eri ihmisiin. Viime vuonna oli työttömänä 650 000 eri henkilöä, kun toisilla työttömyys alkoi ja toisilla loppui. Työttömyys koskettaa suoraan miljoonaa suomalaista joko omakohtaisesti tai perheenjäsenen kautta, sanoo Tiainen.

Tilastokeskuksen virallisten tilastojen mukaan Suomen työttömyysaste oli heinäkuussa seitsemän prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli 193 000. Työttömyysluvut vaihtelevat kausittain. Esimerkiksi toukokuussa työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan 296 000.

http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomessa_on_massatyottomyys__koskettaa_jo_miljoonaa_suomalaista/7443594

Vuoden 2010 alussa Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies Pekka Tiainen väitti, että yksi työtön maksaa vuodessa valtiolle 18 000 euroa välittömiä menoja ja tuloja. Käytännössä tämä luku siis sisältäisi ne verorahat joita valtio menettää veronmaksajan siirtyessä työttömyystuelle, ja toisaalta siihen on laskettu myös ne rahat joita valtio menettä, kun se maksaa työttömälle etuuksia. Työttömyyteen liittyy toki muitakin kuluja, kuten lisääntyvää terveyspalveluiden käyttöä, uudelleen kouluttamista jne, mutta yksinkertaisuuden vuoksi laskemme nyt vain välittömät kulut.

100 000 työtöntä maksaa näiden laskujen mukaan Suomelle noin 1,8 miljardia euroa vuodessa, ja nykyiset 300 000 työtöntä siis käyttäisivät vuoden aikana yhteensä 5,4 miljardia euroa.

https://simosuominen.wordpress.com/2013/06/26/tyottomyyden-hinta/

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on laskenut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa vuodessa verrattuna siihen, että tämä olisi töissä.

Tiainen laskeskeli maanantain Hufvudstadsbladetissa, että jos työttömien määrä olisi vähentynyt 100 000 henkilöllä, yhteiskunta olisi säästänyt 1,8 miljardia euroa.

"Nyt kun se on lisääntynyt saman verran, menetimme tuon summan", Tiainen perusteli.

Työttömyys tulee siis kalliiksi Suomelle. Vielä kalliimpaa on maatalous.

STT:n välittämän uutisen mukaan maatalouden tuki nousi viime vuonna runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.

Tuen saajia oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan viime vuonna 77 000 kappaletta, joista tukea saaneita maatiloja oli 66 000 kappaletta. Jakolasku osoittaa, että maataloustuen saaja sai keskimäärin tukea 27 272 euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin työtön.

http://www.talouselama.fi/uutiset/maanviljelija+on+puolet+kalliimpi+kuin+tyoton/a2015133

Suomen valtionvelka yltää ensi vuonna jälleen uuteen ennätykseensä. Julkisen talouden budjettialijäämää rahoitetaan uudella velalla, joka pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Mistä raha tulee, ja onko sen alkuperällä väliä? Suomen hallitus arvioi valtion velkaantuvan ensi vuonna 6,6 miljardia euroa lisää. Velan odotetaan nousevan ennätykselliseen 98 miljardiin euroon.
Keskustelua käydään paljon, mutta harva kuitenkaan kysyy mistä velkaraha oikein tulee. Suomen lainapapereista on suomalaisten sijoittajien hallussa vain murto-osa. Suurin osa velasta katoaa maailmanmarkkinoiden pohjattomaan velkapaperikierteeseen. Valtiokonttori laskee uusia velkakirjoja liikkeeseen päämarkkinatakaajina toimivien pankkien välityksellä.
Suomi on velkaa lähinnä ulkomaisille sijoittajille. Kotimaiset raha- ja vakuutuslaitokset sekä työeläkeyhtiöt omistavat Suomen velkapapereista vain murto-osan.
– Velka on pääosin ulkomaista. Suurimpia rahoittajia ovat ulkomaiset rahastot, eläke- ja vakuutusyhtiöt ja pankit, kertoo Valtiokonttorin apulaisjohtaja Anu Sammallahti Taloussanomille.Kotimainen velka turvallisempaa?
Suomi on euroalueen harvoja maita, jossa velkataso on toistaiseksi alle EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin rajapyykin.
Yksinomaan bruttokansantuotteeseen suhteutettuun velkatasoon tuijottaminen ei silti kerro velkatason kestävyydestä kaikkea. Velan kotimaisella ja ulkomaisella osuudella on myös väliä.
Kyllä velan jakautumisella kotimaiseen ja ulkomaiseen velkaan on merkitystä. Japania kannattelee velan kotimaisuus. Maa ei ole velkaantunut, vaikka julkinen sektori on velkaantunut, toteaa Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen.
Japani pitää hallussaan maailmanennätystä valtionvelan suhteessa kansantuloon. Maailman kolmanneksi suurimman talouden velka-aste on jo 230 prosentissa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että syvään velkakuoppaan ajautuneen Kreikan velka suhteessa bkt-lukuihin nousi alkuvuonna 160,5 prosenttiin.
Japanilaisilla rahoittajilla on riittänyt luottamusta maan maksukykyyn, ja velkarahan hinta on pysynyt yhä huokeana. Japanilaiset omistavat maansa velasta jopa 95 prosenttia.
– Velan kotimaisuus tuo tiettyä vakautta velkatilanteeseen, kun vaa'assa painaa kotimaan luottamus omaan talouteensa, Tyrväinen muistuttaa.
– Kriisitilanteessa ulkomaiset sijoittajat usein vetävät rahojaan pois kotimaisia sijoittajia nopeammin. Siinä mielessä ulkomainen velka on riskitekijä, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich toteaa.
Jos talouden tilanne kriisiytyisi ja luottamus Suomeen heikentyisi, valtion lainakorot voisivat ponkaista ylös. Sijoittajien olisi helppo karttaa Suomen lainoja velkamarkkinoilla, sillä ne ovat vain pisara meressä.
– Tällaisessa tilanteessa tukea todennäköisesti tulisi kotimaiselta sektorilta enemmän kuin tällä hetkellä, mutta korot olisi luultavasti aivan eri tasolla.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/08/22/suomi-otti-meille-velkaa-kenelle-maksamme/201311480/12
Valtion talousarvioesitykset: http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2014&lang=fi&maindoc=/2014/aky/aky.xml&opennode=0:1:5:9:

[sivullinen.]

Suoraan valtion julkaisemia tilastoja ei pidä hyväksyä. Niissä on niin paljon "momenttisiirtoja". Valtionvarainministeri Rinne kertoi jopa television uutislähetyksessäkin haluavansa siirrellä rahoja momentilta toiselle, jotta luvut näyttävät hyviltä. Kuuluisia äskettäin mainittuja on kiistely siitä, onko Guggengeimin taidemuseon tukeminen kulttuuritoimeen kuuluvaa vai siirretäänkö se elinkeinotoimintaan. Uusin kaikille tuttu juttu on Puolustusvoimien määrärahat. Puolustusvoimat oli rahoittamassa maahanmuuttajista positiivista mielikuvaa luovaa #kysysuoraan-kampanjaa. Sen yhteyttä maanpuolustukseen on vaikea löytää. Myös suuri osa kehitysavusta otetaan nykyään puolustusbudjetista. Se on eräänlaista "rauhanturvaamisen jatketta" -- ja jo "rauhanturvaamisen" kuuluminen puolustusbudjettiin on minusta väärin.

Joten jätän tutustumatta tarkemmin näihinkään lukuihin. Ne kertovat sen, miltä valtio haluaa tilanteen näyttävän. Vastaus siihen, minkälainen tilanne oikeasti on, löytyy toisaalta. Sitä voi yrittää ymmärtää vaikka katsomalla tilastoja työvoiman siirtymisestä teollisuudesta sosiaalipalveluihin. Tilastokeskus tarjoaa omia näkemyksiään työntekijöistä toimialoittain. Niiden mukaan teollisuudesta hävinnyt vuodesta 2000 noin 100 000 työntekijää ja maataloudesta 40 000. Samaan aikaan sosiaalipalveluiden työntekijämäärä on lisääntynyt 70 000 työntekijällä ja "muiden palveluiden" 40 000. Se ei kerro valtion tilasta ja budjetista, mutta kertoo tilanteen muuttumisesta -- joiden takia lukuja halutaan peitellä. Tilastokeskuksenkin lukujen takaa löytyy vielä paljon hurjempi todellisuus, sillä kerrossiivoaja, joka ennen oli sairaalan palkkalistoilla ja sosiaalipalveluiden työntekijäksi laskettu, on nykyään yksityinen ammatinharjoittaja tai henkilöstövuokrausfirman palkollinen ja siten "teollisuustyöläinen". Valtion romahdus on ollut todella hurjaa.

Olisi hyödyllistä etsiä uusia keinoja ja väyliä löytää totuudenmukaista tietoa valtion menoista ja tuloista. Yritin joskus etsiä sellaisia tullin tilastoista. Sieltäkään ei nykyään mitään irtoa, sillä lähes kaikki kiinalainen roinakin on Eurostoliitosta tulevaa tuontia, koska se tullataan Eurostoliiton alueelle Rotterdamin satamassa, jonka jälkeen sen siirto Suomeen on Eurostoliiton sisäistä tuontia Hollannista. Virallisten tilastojen sijaan haluaisin nähdä totuudenmukaisia tilastoja.

[Markkanen]

Heh. Melkein puolet verorahoista menee sosiaalitoimiin.Onko ihme, jos emme pääse irti veloista ja lamasta?

[andrus]

Peruspalveluiden yksityistäminen oli mainio idea. 

[Uuno Nuivanen]

Kuljemme vakaasti ja päättäväisesti Kreikan viitoittamaa tietä. 

[Nuivake]

Kuljemme vakaasti ja päättäväisesti Kreikan viitoittamaa tietä. 

Ja maahanmuutossa "emme tee Ruotsin virheitä".

[Uuno Nuivanen]

Kuljemme vakaasti ja päättäväisesti Kreikan viitoittamaa tietä. 

Ja maahanmuutossa "emme tee Ruotsin virheitä".

Se kai kuuluu 'emme toista muiden virheitä', sillä virallisen vattilais-vartiaislaisen liturgian mukaan Ruotsi ei suinkaan ole tehnyt virheitä, vaan mamupolitiikkansa on loistava menestys.