Hyvinvointivaltion purkaminen ja ulkomaalaistaustaisten sosiaalipalvelut

[talous ja muutos]

Tarkoitus olisi, että täällä keskusteltaisiin yleisellä tasolla, ja että tänne tulisi linkit pääaiheeseen liittyvistä osa-aiheitten keskusteluketjuista hommafoorumissa.

Aiheena on siis:
Hyvinvointivaltion purkamisen huomioon ottaminen ulkomaalaistaustaisten sosiaalipalveluissa.

-----

Aluksi pitää määritellä ulkomaalaistaustaisuuden osa-alueet:

1. Muutaman sukupolven takainen siirtolainen. Tämä on tärkeä seikka joillakin alueilla (esim. armeijan upseerin tai vartijan tausta, jos henkilö on kotoisin esim. Sisilian mafiasaaresta). Mutta tässä yhteydessä ei tarvita näin kauas ulottuvaa tarkastelua.
2. Toisen polven siirtolainen, kun alaikäinen on kyseessä.
a) Suomessa hänestä on huolehtinut toinen hänen vanhemmistansa. Mutta nyt hän haluaisi Suomeen myös toisen vanhempansa sekä sisar- ja velipuolet.
3. Ensimmäisen sukupolven siirtolainen, kun aikuinen on kyseessä.
a) Henkilö on työskennellyt Suomessa 10 - 20 vuotta ja on yhä töissä Suomessa. - Hän haluaisi saada raihnaan vanhempansa Suomeen hoidettavaksi. Hoito kustannettaisiin verorahoilla.
4. Ensimmäisen sukupolven siirtolainen, kun alaikäinen on kyseessä.
a) Hän on asunut Suomessa perhetuttujen luona. Mutta nyt hän haluaisi Suomeen vanhempansa ja sisaruksensa.
4. Suomessa syntynyt, mutta huomattavan osan työurastansa ulkomailla tehnyt. - Miten hyvinvointivaltiota rahoitetaan, jos huomattava osa veroista (ansiotulo- ja kulutusverot) on maksettu ulkomaihin?
5. Muutto Suomeen nousukauden alussa. Töissä nousukauden keston ajan. Laskukauden alussa työttömäksi. Jää Suomeen esim. perhesiteitten takia. Vaikea työllistyä seuraavan nousukauden aikana.  - Miten rahoitetaan hyvinvointivaltio, kun pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy?
a) Rakennemuutoksen takia tämän ammatin tai toimialan työvoimaa tarvitaan huomattavasti vähemmän seuraavasta nousukaudesta lähtien.
b) Globaalit yhtiöt ostavat toimialan suomalaiset yhtiöt. Suomen konttorin vastuulle jää enää Itämeren alue. Lisäksi yhteyksiä USA:han, Kiinaan, Intiaan, Japaniin ja Brasiliaan. Suomen yhtiöitten Afrikan, espanjankielisen Latinalaisen Amerikan jne. asiantuntijat jäävät työttömiksi.
c) Jne.
6. EU -kansalaisella ei ole ollut kotimaassansa varaa hankkia sairausvakuutusta.
a) Mutta hän muuttaa Suomeen asumaan, jotta voisi hoidatuttaa itsensä Suomen valtion ja kuntien rahoilla.
b) Mutta hän käyttää 3 kk:n oleskeluoikeutta Suomessa, jotta voisi hoidatuttaa itsensä Suomen valtion ja kuntien rahoilla.
7. EU:n ulkopuolisen valtion kansalainen tulee Suomeen.
a) Turistiviisumilla. Hän aikoo hoidatuttaa itsensä Suomen valtion ja kuntien rahoituksella.
b) Salaa ja laittomasti. Hän aikoo hoidatuttaa itsensä paperittomien klinikalla. Lisäksi aikoo saada sieltä lähetteen perusteelliseen sairaanhoitoon Suomen valtion ja kuntien rahoituksella.

-----

Siirtolaisuus ja hyvinvoinnin rahoitus:

USA on ollut perinteisesti siirtolaisten luvattu maa. Tämä on koskenut sekä laillisia että laittomia siirtolaisia. Lisäksi väestön liikkuvuus osavaltioitten välillä on ollut huomattavan iso.
Näissä olosuhteissa on ollut erittäin vaikeata saada aikaan hyvinvointivaltiolle oikeudenmukaista verotukseen perustuvaa rahoitusta. - Niinpä USA:ssa on perinteisesti korostettu sitä, että ihmisen pitäisi kyetä huolehtimaan itsestänsä ja lähipiirin keskinäistä solidaarisuutta.

Kylmän sodan aikana Suomi oli varsin eristetty idän ja etelän suunnista. Neuvostoliiton painostuksesta Suomen piti palauttaa pakolaiset Neuvostoliittoon. Vauras länsinaapuri Ruotsi imi siirtolaisia mm. Suomesta, joten siltäkään ilmansuunnalta ei tullut siirtolaisia Suomeen.
Näissä olosuhteissa Suomeen sopi veroperusteinen hyvinvointivaltio. Se pystyi olemaan asumispaikkakuntakohtainen ja muutenkin asumiseen perustuva.

(Länsi-) Saksan tilanne on ollut Suomen ja USA:n välimailla. Vaikka ei varsinaisesti ole ollut siirtolaisten maa, sinne on muuttanut paljon väkeä 1950 -luvulla alkaneesta talousihmeestä lähtien.
Saksassa on korostettu vanhempien velvollisuutta huolehtia taloudellisesti lapsistansa sekä lasten velvollisuutta huolehtia vanhemmistansa, kun he ovat vanhuksia.

(Tämä kohta kaipaa täydennystä.)

-----

Suomen hyvinvointivaltion historiaa:

1980 -luvulla Suomen talous kukoisti, sillä Suomessa oli runsaasti keski- ja hyväpalkkaisia töitä ja vienti veti hyvin:
- EEC -vapaakauppasopimuksen jälkeen halpateollisuus siirtyi Suomesta Portugaliin ja kauemmas.
- Idänkauppa kukoisti.
- 1970 -luvun puolivälin öljynhinnannousu toi öljyvaltioille runsaasti tuloja, joista ison osan ne sijoittivat infrastruktuurin kehittämiseen (asunnot, koulut, satamat, tiet, tietoliikenne, öljynjalostus jne.) Tämä antoi loistavia mahdollisuuksia suomalaisille insinööritoimistoille, rakennusfirmoille jne. suomalaiselle asiantuntijatyölle. - Vähitellen tämä etu hupeni, kun paikallisen väestön koulutustaso nousi. Lisäksi 1980 -luvulla oli Irakin  ja Iranin välinen sota.
- Suomessa oli runsaasti tehdasteollisuutta, joissa oli pääasiassa keskipalkkaista työvoimaa.
- Suomessa oli paljon pääkonttoreita, joissa oli paljon hyväpalkkaisia töitä.
- Suomessa oli 3 isoa liikepankkia: KOP, SKOP ja SYP.
--- Liikepankeissa oli paljon hyväpalkkaisia töitä.
--- Liikepankeista saivat rahoitusta kansainvälistymistaipaleen alkupuolella olevat suomalaisittain isohkot yhtiöt.
- Työikäisten osuus väestöstä oli iso. Toisaalta lasten ja eläkeläisten osuus oli pieni.
- Ulkomaalaistaustaisen passiiviväestön osuus oli mitätön.
- Työllisyyys oli hyvä.
* Näissä olosuhteissa Suomella oli resursseja laajaan hyvinvointivaltioon.

1990 -luvun alkupuolella Suomessa oli suuri lama:
- Paljon konkursseja ja irtisanomisia, mistä aiheutui huomattava työttömyys.
- Yrittäjien konkurssit toivat velkataakan yrittäjille ja heidän takaajillensa. Tämä vei usealta heistä innon osallistua enää työelämään.
- Suomen menetti isot liikepankit: SKOP konkurssiin 1991, ja sen terveet osat ja sen osuus Teollistamisrahastosta myytiin 1995 Svenska Handelsbankenille (Wikipedia/Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki). Vuonna 1995 KOP ja SYP sulautuivat Merita Pankiksi. Sitten vuonna 1997 Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa. Pankkiin yhdistettiin vuonna 2000 tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. Vuonna 2001 pankkikonserni otti käyttöön nimen Nordea. (Wikipedia/Merita Pankki)
--- Pääkonttorien poistuminen Suomesta vei mukanansa paljon hyväpalkkaisia töitä.
--- Suomen konttorilla oli vähemmän vaikutusvaltaa kuin pääkonttorilla. Tämä heikensi samalla myös suomalaisten yhtiöitten asemaa.
--- Maaotteluhenki kääntyi Suomea vastaan. Esim. Tanskassa ja varsinkin Ruotsissa päämajaansa pitävät pankit välttävät innostamasta Suomea devalvaatioon, koska silloin Tanskan ja erityisesti Ruotsin suhteellinen kilpailukyky heikkenee.
- Suomalaisia yhtiöitä ja pörssiosakkeita myytiin ulkomaalaisille lama-alehinnoilla, koska Suomen liittyminen EU:n jäseneksi vuonna 1995 edellytti ulkomaalaisomistusrajoitusten poistoa.
* Suomen hyvinvointivaltiota alettiin karsia, koska verotulot vähenivät ja työttömyys paisui.
- Mielenterveyspotilaitten laitospaikkoja vähennettiin. Siirryttiin avohoitoon, mikä käytännössä johti "katuhoitoon", sillä sairausvaiheessa mielenterveysongelmaiset eivät kykyne käyttämään avohoitoa.
- Jne.

1990 -luvun jälkipuolella ja 2010 -luvun alkupuolella talouden ja yhtiöitten globaalistuminen vei keski- ja hyväpalkkaisia työpaikkoja Suomesta:
- Aluksi tehtaat siirtyivät itäiseen Keski - Eurooppaan ja Kiinaan. Myöhemmin myös muualle Aasiaan ja Brasiliaan.
- Ohjelmistotuotanto alkoi siirtyä ulkomaihin (Intia, itäinen Keski - Eurooppa jne.).
- Monialayhtiö Nokia kutistui kännykkä- ja tietoliikenneyhtiöksi. Tämä kehitys alkoi 1980/1990 -lukujen vaihteessa. Nokia nousi ykköstilalle kännykkäbisneksessä. (Wikipedia/Nokia (yritys)) Nokian alihankintaverkosto nousi kukoistukseen Suomessa ja myöhemmin haihtui pois Suomesta.
- Nettilehtien lukemisen yleistyminen alkoi vähentää sanoma- ja aikakauslehtipaperin kysyntää. Suomessakin suljettiin paperikoneita, ja alettiin etsiä korvaavia puunjälostustuotteita.
*  Halvan euron ja halvan velan aikakausi:
Eurolla saa näin monta dollaria: (Lähde: Suomen Pankin valuuttakurssitiedot http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/valuuttakurssit)
- Halvan euron aikakausi:
--- 1999: 1,0658. 2000: 0,9236. 2001: 0,8956. 2002: 0,9456. 2003: 1,1312
- Keskihintaisen euron aikakausi:
- 2004: 1,2439. 2005: 1,2441. 2006: 1,2556
- Eteläisen Euroopan velkamaat saivat halvalla lainaa, koska niillä oli valuuttana euro kuten Saksalla ja muulla läntisellä Keski - Euroopalla.
- Halpa euro ja halpa laina säilytti ja lisäsi Euroopassa tuotantoa, joka ei ollut normaalioloissa kilpailukykyistä. - Seurauksena ylimääräistä talouskasvua Euroopassa.
- Suomikin hyötyi halvasta eurosta.
- Suomen vienti hyötyi muun Euroopan ylimääräisestä talouskasvusta.

EU:n talouden laskukausi vuodesta 2008 lähtien:
(Lähde: IMF, World Economic Outlook Database, April 2014
Bkt:n muutos:
EU: 2008: 0.589. 2009: -4.418. 2010: 1.976. 2011: 1.711. 2012: -0.294. 2013: 0.176)
Korkean euron aikakausi:
- Eurolla saa näin monta dollaria:
- 2007: 1,3705. 2008: 1,4708. 2009: 1,3948. 2010: 1,3257. 2011: 1,3920. 2012: 1,2848. 2013: 1,3281.
* Tavanomaiseen tapaan laskukausi puhkaisi kuplat: asuntohintakuplat, pankkien lainakuplat, velkavaltioitten lainakuplat jne.
- Kuplien puhkeaminen voimisti laskukautta.
- Velkaiset eurovaltiot joutuivat sisäisen devalvaation tilaan, kun niitten velkakuplat puhkesivat. Pahiten on kärsinyt Kreikka.
* Kallis euro:
- Karsi tuotantoa, mikä olisi säilynyt normaalioloissa Euroopassa.
- Laskukauden normaali tuotannon supistus vahvisti kalliin euron vaikutusta.
* Suomi:
- Kärsi muun euroalueen tavoin kalliista eurosta.
- Euroopan laskukausi heikensi Suomen vientiä.
- Suomen yhtiöitten globaalistumisessa tuotanto oli jo hajautettu maailmalle. Viimeistään nyt piti alkaa karsia tuotantoa kalliista Suomesta.
- Paperituotannon vähentäminen jatkui.
- Nokia menetti kännykkätuotantonsa.
- 1990 -luvulta lähtien Suomi oli menettänyt paljon pääkonttoreita: Suomalaisia yhtiöitä oli myyty ulkomaille. Suomalaisia yhtiöitä oli fuusioitu ulkomaisten yhtiöitten kanssa siten, että pääkonttori siirtyi ulkomaille. Usea suomalainen yhtiö oli tehnyt konkurssin.
--- Suomesta oli kadonnut hyväpalkkaisia pääkonttoritöitä.
--- Pääkonttorimaasta on henkisesti vaikeata vähentää työpaikkoja. - Suomi oli menettänyt tämän pääkonttorimaaedun usean yhtiön tapauksessa.
--- Pääkonttorin näkökulmasta syrjäisestä Suomesta on helppo karsia työpaikkoja ja lopettaa tuotanto.
* Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi vuodesta 2014 alkaen.
- Talouspakotteet rajoittavat mm. Suomen vientiä Venäjälle.
- Venäjän talouden lasku ja ruplan heikkeneminen vähentää mm. Suomen vientiä Venäjälle ja venäläisten matkailua Suomessa.

* Hyvinvointivaltion purkaminen jo pitkällä Suomessa:
- Vanhusten pitäisi asua mahdollisimman pitkään kotona - omin voimin tai parhaassa tapauksessa omaishoidon voimin.

(Hyvinvointivaltion purkaminen kaipaa täydennystä.)

-----

Henkinen jumittuminen menneisyyden kultakauteen:

1990 -luvulla ja 2000 -luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä julkisuus uskoi vahvasti siihen, että Suomeen palaisi 1980 -luvun taloudellinen kukoistus. Niinpä vaadittiin, että siirtolaisuudella varauduttaisiin pian alkavaan työvoimapulaan.
- Tämä päättyi, kun:
--- Euroopan taloustaantuma oli jatkunut monta vuotta.
--- Lehtien päätoimittajat vähitellen vaihtuivat.
--- Muu eliitti vähitellen vaihtui.

Yhä vielä joissakin päättäjäpiireissä uskotaan 1980 -luvun Hyvinvointi - Suomen palaavan piakkoin.
- Tästä esimerkkinä hankkeet, joissa halutaan paperittomille henkilöille ja ilman sairausvakuutusta oleville EU -kansalaisille kattava terveydenhoito, jonka Suomi kustantaisi.

[talous ja muutos]

Aihepiiriin liittyviä keskusteluketjuja Hommafoorumissa:

Paperittomat-hanke / Pakolaisneuvonta ry
« : 23.02.2012, 17:45:03 »
http://hommaforum.org/index.php/topic,67947.0.html

Paperittomille luvassa parempaa hoitoa
« : 19.11.2014, 09:46:50 »
http://hommaforum.org/index.php/topic,97219.0.html

Paperittomien terveyspalvelut Suomessa -raportti (THL)
« : 07.03.2014, 11:38:41 »
http://hommaforum.org/index.php/topic,92180.0.html

2014-11-13 Vähemmistövaltuutetun lausunto paperittomien terveydenhuollosta
« : 14.11.2014, 23:20:00 »
http://hommaforum.org/index.php/topic,97134.0.html

[talous ja muutos]

Suomen taloudella on jo vuosikausia mennyt huonosti:

Tietolähteenä: World Economic Outlook Database April 2015
bkt:n vuosimuutos prosentteina:
2008: 0.721  2009: -8.269  2010: 2.992  2011: 2.571  2012: -1.426  2013: -1.322  2014: -0.114


Eikä Suomen talouden lähitulevaisuus näytä hyvältä:

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-4903_en.htm
European Commission - Press release
Spring 2015 Economic Forecast: Tailwinds support the recovery
Brussels, 05 May 2015

bkt:n vuosimuutos prosentteina:
2015: 0.3  2016: 1.0


Niinpä hyvinvointivaltiota joudutaan karsimaan. Sosiaalipuolen sisäiseltä vastakkainasettelulta ei voi välttyä, vaan pitää tehdä valintoja. Mistä karsintoja pitäisi tehdä?:
* Suomessa kauan asuneitten sosiaaliturvasta
- Vanhusten huolto
- Sairaanhoidon kustannukset
- Jne.
* Maahanmuuton kustannukset
* Kehitysavun määrä