2014-01-21 Luetaan yhdessä -ryhmissä opiskellaan suomea

[Saippuakupla]

Koordinaattorit puolestaan ovat hyvin pitkälti uudisnimike amk-ihmisä, joiden työllistyminen muualle kuin valtiolle tai kolmannelle sektorille on lähinnä teoreettista pohdintaa.

Höpöjuttuja, suuri osa vähänkään vaativimpien tehtävien "koordinaattoreista" omaa yliopistotutkinnon. AMK-puolelta koordinaattoriksi tai muihin kehitystehtäviin pääsee kun omaa riittävän pitkän ja asiaan liittyvän työkokemuksen. Vaihtoehtoisesti tietysti suhteilla, jolloin jokin tietty paikka pedataan tietylle henkilölle jolla on AMK-tutkinto (alempi korkeakoulututkinto). Monet ovat suorittaneet myös ylemmän AMK-tutkinnon, mutta silloin on jo hankittu riittävästi työkokemusta. Tuolloin tutkinto ei enää merkitse mitään, koska painotus on asiaan liittyvässä työkokemuksessa ja haetaan sopivaa henkilöä tietyyn työpaikkaan.

Lisäys:

Projektipäällikkö YTM xxxxxxxxxxxxx vastaa Luetaan yhdessä - ja Auroras -verkostojen tiedusteluihin

Täältä voi tutkia vaikka Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n rekrytointipolitiikkaa. Tutkinnot on mainittu ja sieltä löytyy myös linkit paikallisyhdistysten sivuille:

http://www.akateemisetnaiset.fi/yhteystiedot.html

http://www.akateemisetnaiset.fi/paikallisyhdistykset.html

[Finka]

No, tuo projektipäällikkö selittää mihin rahoja voisi kulua, pelkästään hänen palkkaamiseensa täytyy minimissään mennä 100 000€/vuosi.

[Kemolitor]

YLE kertoo lisää maahanmuuttajanaisten lukupiireistä:

Maahanmuuttaja saa suomen kielestä kiinni lukupiirissä

Suomi avautuu parhaiten, kun sitä voi treenata yhdessä muiden naisten kanssa. Näin pääteltiin kymmenen vuotta sitten Vantaalla, jonne perustettin ensimmäinen maahanmuuttajanaisille tarkoitettu Luetaan yhdessä -ryhmä. Nyt ryhmiä on jo lähes 80, myös Vaasassa. Mukaan ovat sittemmin päässeet myös miehet.

Maahanmuuttajanaisten Luetaan yhdessä -verkosto viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaa. Ryhmien idea on säilynyt alusta saakka samana: Tarkoitus on opettaa suomen kielltä vapaaehtoisvoimin ja samalla tukea maahanmuuttajien kotoutumista.

– Naiset huomasivat, että ulkomailta tulleet naiset tarvitsivat apua esimerkiksi kaupassa asioidakseen, kertoo viisi vuotta lukupiiriä vetänyt vaasalainen Kirsti Eneberg.

Alku oli vaatimaton, mutta nyt ryhmiä on koko Suomessa jo lähes 80. Vapaaehtoisia opettajia on jo yli 400 ja opiskelijoita yli 1100. Vaasassa toimintaa on ollut vuodesta 2007 ja ryhmiä on tullut koko ajan lisää. Tällä hetkellä kaupungissa kokoontuu kuusi ryhmää, joista neljä on naisille.

– Ryhmät ovat avoinna kaikille naisille. Jos tuntee tarvetta oppia suomen kieltä, niin tervetuloa. Me keskitymme täällä puhekielen oppimiseen,  Eneberg kertoo.

Naisille tarkoitettujen yhmien lisäksi Vaasassa kokoontuu nykyisin myös yksi ryhmä miehille ja lisäksi yksi sekaryhmä.

Ryhmissä monentasoisia oppijoita

Osalla sota-alueilta saapuvilsta naisista ei ole ollut vuosiin mahdollisuutta käydä koulua. Mukana ryhmissä on näin ollen täysin luku- ja kirjoitustaidottomia naisia, mutta myös maistereita ja tohtoreita.

– Ihmiset tulevat hyvin erilaisista tilanteista. Alussa englantia saatetaan käyttää apukielenä, mutta on myös sellaisia, jotka puhuvat vain omaa äidinkieltään. Silloin otamme elekielen avuksi. Yllättävän hyvin on pärjätty, Kirsti Eneberg kertoo.

Vaikka naisten koulutus ja taustat eroavat, ryhmiä ei muodosteta koulutuksen mukaan. Ryhmässä opetusta jaetaan myös "naiselta naiselle" eli pidemmällä olevat opettavat toisiaan.

Opettajan ei tarvitse olla opettaja

Opettajista suurin ryhmän vetäjistä on eläkkeelle jääneitä opettajia. Pedagogisesta taidoista on silloin hyötyä, mutta muunkinlaiset opettajat kelpaavat.

– Meidänhän on tarkoitus toimia malleina. Me puhumme suomea niin kuin suomalaiset naiset puhuvat, kukin omalla laillaan. Se riittää!

Eneberg on lähtenyt toimintaan mukaan eläkeläisenä. Työelämässä olevatkin mahtuvat mukaan, sillä toimintaa ei ole tarkoitus jakaa taakaksi asti. Eneberg on kuitenkin hulmannut, että toiminta on vienyt mukanaan.

–  Tämä on todella ikkuna maailmaan, rohkaisee Kirsti Eneberg.

Vaasassa rymissä käy naisia esimerkiksi Iranista, Irakista, Somaliasta, Sudanista, Kongosta ja Venäjältä. Toukokuun aikana toiminta muuttaa Mäkikaivontieltä Malmötalolle, Vöyrinkadulle. Avoimet ovetkin ovat tulossa, jolloin toimintaan on helppo tutustua.

YLE: Maahanmuuttaja saa suomen kielestä kiinni lukupiirissä

[Roope]

YLE kertoo lisää maahanmuuttajanaisten lukupiireistä:

Tämä on hyvää toimintaa, paljon fiksumpaa kuin 90 prosenttia ns. kotouttamiskoulutuksesta. Juuri tällaista satojen maahanmuuttajajärjestöjen olisi ollut syytä tehdä oma-aloitteisesti viimeiset parikymmentä vuotta. Tähän ei tarvita muuta kuin sopiva tila, muutamia vapaaehtoisia ja motivaatiota.

Toinen minkä haluaisin nähdä, olisi maahanmuuttajien talkooporukat, joissa työnteon lomassa opittaisiin kieltä, sosiaalisia taitoja ja suomalaista työkulttuuria.

[Leso]

[...]

Toinen minkä haluaisin nähdä, olisi maahanmuuttajien talkooporukat, joissa työnteon lomassa opittaisiin kieltä, sosiaalisia taitoja ja suomalaista työkulttuuria.

Kuten rankamehtä.

[kummastelija]

Meillä on paljon sellaisia tapauksia, että on oltu jo kymmenen vuotta Suomessa, mutta kielitaitoa ei ole.

Käsittämätöntä. Minkälaista porukkaa tänne oikein haalitaan? Mamu-äijät(Afrikka/Lähi-itä-akseli) hengailee steissillä ja mammat hoitaa kotona neljän seinän sisällä kakaroita ilman sosiaalisia kontakteja sivistyneeseen maailmaan?

Tuo viimeinen kysymyksesi on täysin totta. Naapurissa oli tällainen somaliperhe. Viidessä vuodessa nainen ei oppinut kuin muutaman sanan Suomea. Ja oli aina (lähes 24/7) neljän seinän sisällä kun mies oli muualla. Jos minä suomalaisena miehenä kohtilisin vaimoani samoin, joutuisin vapaudenriistosta vankilaan.

[JEE]

[...]

Toinen minkä haluaisin nähdä, olisi maahanmuuttajien talkooporukat, joissa työnteon lomassa opittaisiin kieltä, sosiaalisia taitoja ja suomalaista työkulttuuria.

Kuten rankamehtä.

Pakko tässä on huomauttaa, että älkää nyt hyvät ihmiset unohtako, että turvisten lumenluonti-tempaus pelasti talvisen Helsingin kaaokselta pari vuotta sitten. Ei kai sitä nyt voi yliluonnollisia vaatia huippuosaajiltakaan!

[Saippuakupla]

Maahanmuuttaja saa suomen kielestä kiinni lukupiirissä

Suomi avautuu parhaiten, kun sitä voi treenata yhdessä muiden naisten kanssa. Näin pääteltiin kymmenen vuotta sitten Vantaalla, jonne perustettin ensimmäinen maahanmuuttajanaisille tarkoitettu Luetaan yhdessä -ryhmä. Nyt ryhmiä on jo lähes 80, myös Vaasassa. Mukaan ovat sittemmin päässeet myös miehet.

Maahanmuuttajanaisten Luetaan yhdessä -verkosto viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaa. Ryhmien idea on säilynyt alusta saakka samana: Tarkoitus on opettaa suomen kielltä vapaaehtoisvoimin ja samalla tukea maahanmuuttajien kotoutumista.

– Naiset huomasivat, että ulkomailta tulleet naiset tarvitsivat apua esimerkiksi kaupassa asioidakseen, kertoo viisi vuotta lukupiiriä vetänyt vaasalainen Kirsti Eneberg.

Alku oli vaatimaton, mutta nyt ryhmiä on koko Suomessa jo lähes 80. Vapaaehtoisia opettajia on jo yli 400 ja opiskelijoita yli 1100. Vaasassa toimintaa on ollut vuodesta 2007 ja ryhmiä on tullut koko ajan lisää. Tällä hetkellä kaupungissa kokoontuu kuusi ryhmää, joista neljä on naisille.

– Ryhmät ovat avoinna kaikille naisille. Jos tuntee tarvetta oppia suomen kieltä, niin tervetuloa. Me keskitymme täällä puhekielen oppimiseen,  Eneberg kertoo.

Naisille tarkoitettujen yhmien lisäksi Vaasassa kokoontuu nykyisin myös yksi ryhmä miehille ja lisäksi yksi sekaryhmä.

[...]

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttaja_saa_suomen_kielesta_kiinni_lukupiirissa/7230872

[Faidros.]

– Naiset huomasivat, että ulkomailta tulleet naiset tarvitsivat apua esimerkiksi kaupassa asioidakseen, kertoo viisi vuotta lukupiiriä vetänyt vaasalainen Kirsti Eneberg.

Kun olin itse Afrikassa, välillä kaupassa sai nyrkkiä heiluttamalla hosua kauemmas liian kiihkeästi apua tarjoavia alkuasukkaita. Valkoista koijataankotoutetaan Afrikassa vapaaehtoisvoimin.

[Teaparty]

Mukana ryhmissä on näin ollen täysin luku- ja kirjoitustaidottomia naisia, mutta myös maistereita ja tohtoreita.

... joiden paperit ovat vain jääneet kotiin.

[Saippuakupla]

Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan rahoitus päättyy tämän vuoden lopussa, joten uutisia pukkaa aikamoisella tahdilla. Tarkoituksena on selvästi saada näkyvyyttä toiminnalle, jotta jatkorahoitus järjestyy tai löytyy uusi toiminnan rahoittajataho.

[Eino P. Keravalta]

Ainahan noilla keharimaalaisilla tuntuu olevan vauva kainalossa, milloin sitä ei sitten heitellä ilmaan, mitä mediassa kovin hehkutetaan.

Ehkä tässä on yksi syy kehitysmaiden ongelmiin: yrittäkääpä itse kaivaa ojaa vauva kainalossa.

[Iloveallpeople]

Kielimokat naurattavat suomen kielen ryhmässä

Nopeasti lausutut puhekielen sanat voivat tehdä tepposet, jos korva ei ole niihin tottunut.

Hakunilan kirjastossa kokoontuvan Luetaan yhdessä -opetusryhmän Lyydia Niemeläinen kertoo, että asiakas kysyi häneltä läppäriä työharjoittelussa. Hän kuuli ja luuli, että asiakas pyysi lapasia. Sanat kuulostivat hyvin samanlaisilta inkerinsuomalaisen korvaan.

– Minä näytin, että tässä meillä on lapaset, Niemeläinen naurattaa muita ryhmäläisiä, jotka hekin sattuvat olemaan inkeriläisiä paluumuuttajia.
...

Vantaan Sanomat