2014-01-21 Luetaan yhdessä -ryhmissä opiskellaan suomea

[Saippuakupla]

Luetaan yhdessä -verkosto maahanmuuttajanaisten apuna

Vanajan vankilassa opetellaan suomea.

Vanajan vankilan apulaisjohtaja Marjatta Kurri ja vartija Tuula Kemppi esittelevät Vanajan osastolla naisvangeille tekemäänsä kuvakertomusta osaston päiväjärjestyksestä.

- Jos meillä ei olisi yhteistä kieltä, ymmärtäisittekö kuvista, mitä milloinkin tehdään? Tarvitaanko kuvia lisää? Kurri kysyy osallistujilta.

Kuusi naisvankia, jotka edustavat kuutta eri kansallisuutta ja äidinkieltä, osallistuvat Luetaan yhdessä -verkoston Vanajan vankilaryhmän kokoontumiseen.

[...]

Kielitaidottomat äidit mukaan

Luetaan yhdessä -verkoston vapaaehtoiset suomalaiset opettavat maahanmuuttajanaisille suomea. Verkostossa naisia kotoutetaan suomen kieltä kartuttamalla. Näin naiset oppivat pärjäämään myös kodin ulkopuolella. Ryhmiä on kaikkiaan 75 Raaseporista Vaasaan. Ryhmät toimivat asukastalojen ja kirjastojen tiloissa.

- Tavoitteena on saada helposti yhteiskunnan ulkopuolelle jäävät kielitaidottomat maahanmuuttajanaiset mukaan. Siksi ryhmät kokoontuvat useimmiten päivisin, verkoston koordinaattori Henna-Maija Syrjälä kertoo.

Pienten lasten äideille on myös mahdollisuus antaa kotiopetusta.

[...]

Kempin ja Kurrin ohjenuorana on vangeille tärkeistä asioista puhuminen sekä suomalaiseen kulttuuriin tutustuttaminen.

- Olemme muun muassa leiponeet, laulaneet ja käyneet kaupassa, Kurri luettelee.

Kauppareissua varten ryhmässä tehtiin ostoslista, tulkittiin hintalappuja ja selvitettiin tuoteselosteita.

- Ruokasanaston yhteydessä puhuimme myös uskonnoista ja niiden ruokarajoitteista, Kemppi tarkentaa.

Ryhmään osallistujien nimet on muutettu.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3106830/luetaan-yhdessa-verkosto-maahanmuuttajanaisten-apuna

Luetaan yhdessä -verkosto

Luetaan yhdessä -verkosto tukee maahan muuttaneiden naisten kotoutumista. Suomalaisnaisten verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä lukutaidon ja suomen kielen opetusta maahanmuuttajanaisille eri puolilla Suomea.

Lukutaidottomien maahanmuuttajien määrä Suomessa lisääntyy. Osalla Suomeen sota-alueilta saapuvilla ei ole vuosiin ollut mahdollisuutta käydä koulua. Valtaosa lukutaidottomista on naisia. Osalla naisista on mahdollisuus käydä Suomessa viranomaisten järjestämillä eripituisilla kursseilla, osa on ehkä oppinut niillä auttavasti lukemaankin, mutta koulutuksen ja työelämän tarpeisiin taidot eivät riitä. Aina viranomaisten järjestämä koulutus ei edes tavoita kaikkia lukutaidottomia.

Verkostolla on ollut toimintaa vuodesta 2004 alkaen. Valtakunnallinen hankkeesta tuli vuonna 2007. Yli seitsemänkymmentä Luetaan yhdessä -ryhmää toimii eri puolilla Suomea. Vapaaehtoisia opettajia on yli 400 ja opiskelijoita on yli 1100.

Vuoden 2011 alusta päävastuu verkostosta siirtyi Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin Suomen Akateemisten Naisten Liitolle. Yhteistyöjärjestöinä jatkavat Zonta International, Piiri 20 ja Suomen UN Women (ent. Unifem).

[...]

http://www.luetaanyhdessa.fi/

[Saippuakupla]

Suomen kulttuurirahasto

Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry
Luetaan yhdessä -hankkeen toteuttamiseen  2013-2014  210.000 €

http://www.skr.fi/sites/default/files/xmlsitemap/Vuosikertomus_B-osa_nettiin.pdf

Lisäyksenä vuosien 2011-2012 rahoitus:

Luetaan yhdessä verkoston toimintakauden 2011–2012 rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Tuella katettiin opiskelijoiden oppikirjat ja muu opetusaineisto, paikalliset ja valtakunnalliset vapaaehtoisten opettajien koulutustilaisuudet sekä koordinaattorin palkkakustannukset. Kaikki muu opetus- ja hallinnollinen työ tehtiin vapaaehtoistoimintana palkatta. Kulttuurirahasto myönsi toimintakaudelle tukea 110 000 €.

http://www.luetaanyhdessa.fi/pub/doc/SANL_LUETYHD_toimintaraportti_2011-2012.pdf

[guest9169]

Tämä on varmaan tyhmä kysymys, mutta miten nuo mamunaiset, jotka eivät osaa lukea edes äidinkielellään, oppivat lukemaan suomeksi? Ottaen huomioon vielä kansalliskielemme vaikeusasteen...

[Franklin]

Tämä on varmaan tyhmä kysymys, mutta miten nuo mamunaiset, jotka eivät osaa lukea edes äidinkielellään, oppivat lukemaan suomeksi? Ottaen huomioon vielä kansalliskielemme vaikeusasteen...

Jos eivät opi niin lisätään resursseja!

[sense]

"Lukutaidottomien maahanmuuttajien määrä Suomessa lisääntyy"

Monikultuurisuuden konkreettinen ilmentymä Suomessa kaikkien juhlapuheiden ja rikastusylistysten jälkeen: lukutaidottomuus lisääntyy Suomessa. Lukutaidottomuutta Suomessa v. 2014! Näillä eväillä Suomi nousuun!

[Ink Visitor]

Vapaaehtoisten pyörittämässä lukuryhmässä opiskellaan suomea vauva kainalossa

Virallisille kielikursseille jonottavat, äitiyslomalla olevat maahanmuuttajat voivat aloittaa kieliopinnot Luetaan yhdessä -ryhmissä. Toisille tunnit ovat oiva tapa ylläpitää ja kerrata kielikursseilla opittua. Uusia ryhmiä perustetaan ympäri Suomea jatkuvasti.

Ensimmäisen maahanmuuttajille suunnatun Luetaan yhdessä -lukutaitoryhmän perusti Marja Liisa Toivanen. Hän etsi opetusta kaipaavia soittelemalla vantaalaisten ovikelloja.

Nykyään, kymmenen vuotta myöhemmin, ryhmiä on reilut 20 ympäri Suomea. Lahdessa toiminta käynnistyi neljä vuotta sitten.

- Meillä on muutama maahanmuuttaja, jotka ovat olleet mukana koko ajan. Sitten on näitä, jotka ovat muutaman kuukauden ja pääsevät sitten johonkin koulutukseen – askeleen eteenpäin, kuvailee Lahdessa lukutaitoryhmää opettava Sinikka Koskinen.

Arjen kielitaitoa ja tukea töiden etsintään

Luetaan yhdessä -verkostoa vetää Suomen Akateemisten Naisten Liitto. Suurin osa ryhmistä on tarkoitettu nimenomaan naisille. Esimerkiksi virallisten kielikurssien ulkopuolelle jäävät äidit voivat tulla lukuryhmään vauvojensa kanssa.

- Me myös autamme maahanmuuttajia etsimään työpaikkoja ja koulutusta, jotta he pääsisivät täysvaltaisiiksi kansalaisiksi meidän joukkoomme, Koskinen kuvailee.

Verkoston tavoitteena on tukea ja täydentää kotouttamisohjelmaan kuuluvaa kieliopetusta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla TE-toimiston kursseille voi olla jopa puolen vuoden jono.

Monelle lukuryhmä tarjoaa myös oivan tavan palauttaa mieleen kursseilla opittua – etenkin, jos kotioloissa suomen kieltä ei ole tullut käytettyä.

- Meillä on paljon sellaisia tapauksia, että on oltu jo kymmenen vuotta Suomessa, mutta kielitaitoa ei ole. Ja silloin alkuaikoina ei ollut näin järjestelmällistä kielikoulutusta, Sinikka Koskinen arvioi.

Pysyvä rahoitus uupuu

Toimintaa rahoittaa neljättä vuotta Suomen Kulttuurirahasto, mutta pysyvä rahoitus puuttuu. Ensi vuoden jälkeen edessä on jälleen pohdinnan paikka.

Tällä hetkellä ryhmissä käy noin 1400 naista, mutta uusia ryhmiä perustetaan kymmenkunta joka vuosi. Kysyntää opetukselle siis on.

- Tämä kurssi auttaa minua. Oikein tykkään tästä. Hyvä porukka, hyvät opettajat, kaikki on hyvin, sanoo viime kesänä Moskovasta Lahteen muuttanut Irina Mustonen.

http://yle.fi/uutiset/vapaaehtoisten_pyorittamassa_lukuryhmassa_opiskellaan_suomea_vauva_kainalossa/7169728

[Faidros.]

Luetaan yhdessä -verkostoa vetää Suomen Akateemisten Naisten Liitto.
Toimintaa rahoittaa neljättä vuotta Suomen Kulttuurirahasto, mutta pysyvä rahoitus puuttuu.

Voisiko Akateemiset Naiset, Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella, käydä vaikka vanhainkodeissa, vuodeosastoilla... lukemassa vanhuksille?
Työikäisten aikuisten pitäisi osata opiskella omaehtoisesti.

[ämpee]

Työikäisten aikuisten pitäisi osata opiskella omaehtoisesti.

Aivan samaa mieltä, ja aikaahan on.

"Meillä on muutama maahanmuuttaja, jotka ovat olleet mukana koko ajan.", eli kymmenen vuotta, mutta:
"Sitten on näitä, jotka ovat muutaman kuukauden ja pääsevät sitten johonkin koulutukseen...".

Kovin tuskalliselta näyttää maahanmuuttajan tie muutamassa vuodessa tuottavaksi yhteiskunnan jäseneksi, kun kieltäkään ei aleta opiskelemaan omaehtoisesti, ja silloin kun aletaan, ei se välttämättä tuota tulosta kymmenessä vuodessakaan.
Lienee kyse siittä, että on maahanmuuttajia ja on maahanmuuttajia, mutta sitä kaiketi ei taas ääneen sovi sanoa.

Arvelen kuitenkin, vaikka tässä sitä en faktana tarkoitakaan, että venäläinen, koulun käynyt aikuinen, sopeutuu hiukka toiseen tahtiin kuin savannilta saapunut moniosaaja.

[Blanc73]

Meillä on paljon sellaisia tapauksia, että on oltu jo kymmenen vuotta Suomessa, mutta kielitaitoa ei ole.

Käsittämätöntä. Minkälaista porukkaa tänne oikein haalitaan? Mamu-äijät(Afrikka/Lähi-itä-akseli) hengailee steissillä ja mammat hoitaa kotona neljän seinän sisällä kakaroita ilman sosiaalisia kontakteja sivistyneeseen maailmaan?

[Maastamuuttaja]

Vauvat oppii nopeammin. Hyvä käytäntö.

[MW]

...mutta heitelläänkö vauvoja illmaan?

[Leso]

...mutta heitelläänkö vauvoja illmaan?

...jos mutsit on kuin Michael Jackson, niin kyllä...

[MW]

...mutta heitelläänkö vauvoja illmaan?

...jos mutsit on kuin Michael Jackson, niin kyllä...

Valkoisessa kulttuurissa erotetaan erilaiset toiminnot; syödään erikseen, kuunnellaan musiikkia liikkumatta ja yskimättä, ja jos ja kun tanssitaan, on oltava selkeät askeleet. Niin sanotuissa mustissa kulttuureissa kuunnellaan konserttia ja voidaan yhtä aikaa syödä, rupatella, tanssia, liikkua, heitellä vauvaa ilmaan ja nauraa.

Tämä klassikko vain tuli mieleen.

Listaa voisi jatkaa: opiskellaan erikseen, tehdään töitä erikseen, ollaan yhteiskunnan hyödyllisiä jäseniä erikseen, jne... Kuuluuko valkoiseen vai niin sanottuun mustaan kulttuuriin?

Kirjoittajan mukaan valkoisilla on kulttuuri, mutta mustilla vain niin sanottu kulttuuri. Itse en olisi ihan noin jyrkkä, vaikka heidän kulttuuriinsa suhtaudunkin pääosin torjuvasti.

Mahtaa muuten tulla roiskeita, kun syö, rupattelee, tanssii, liikkuu ja heittelee lapsia illmaan, nauraen. Syö vai puree, virkistäviä kasviksia?

[Leso]

Michael Jackson, mies, joka halusi olla valkoinen.
Vauvojen heittely, no jaa...

Minua ainakin heiteltiin aikoinaan ilmaan ja se oli kivaa!
Tiedän, koska olin läsnä ja tämän täysin suomalaisittain epäkulttuurisen toiminnan kohde. 
Mutta muistakaamme toki erottaa myös suomalainen ja valkoinen kulttuuri.
Tarkoittaako muistoni, että olen joutunut epäkulttuurisen toiminnan leikkikaluksi?!

Ruokapöydässä kyllä oltiin ihan juntisti. Piti syödä ja nätisti kanssa. Kiitosta ei saanut unohtaa.

[Nuivatar]

Suomalaisia usein muistutetaan siitä, että "ei kukaan tule sun ovelle ja tarjoa asiaa x".

Ei pidä paikkaansa uussuomalaisten kohdalla?

[Iloveallpeople]

Arjen sankarit: Kaija Viitala kotouttaa erityisesti maahanmuuttajanaisia

Luetaan yhdessä -verkostossa jo 30 vapaaehtoista opettajaa Pirkanmaalla. Hämeenkyrössä aloitti ensimmäinen sekaryhmä.

...
YK:n tasa-arvojärjestö UN Womeniin kuuluva Viitala hakeutui toimintaan, jossa maahanmuuttajanaisia perehdytetään suomen kieleen ja kulttuuriin.

Kaija Viitalan alulle panemina Pirkanmaalla toimii nyt kuusi ryhmää Tampereella, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä.

Vapaaehtoiset ja talkoita tekevät opettajat ovat eläkkeellä olevia naisia.
...

Maahan muuttaneet muslimimiehet hakeutuvat Viitalan mukaan yleensä kielikursseille. Äidit jäävät hoitamaan kotiin lapsia, ja jos lapsia syntyy useita peräkkäin, saattaa mennä kymmenenkin vuotta, ettei äiti pääse kotoa mihinkään.
...

Kaija Viitalalle ovat nuoruudesta tuttuja jo Suomen ensimmäiset sata Chilen pakolaista 1970-luvulta ja sen jälkeen tulleet venepakolaiset ja somalit.

- Vasta 2000-luvulla tajusin, että nyt Suomi on todellisuudessa muuttumassa monikulttuuriseksi.

Opetukseen tulee naisia, jotka eivät ole koskaan pitäneet edes kynää kädessään.

- Alkuun on lähdettävä kuvasymboleilla perheestä, keittiöstä tai ruuista. Kuva auttaa, kun yhteistä kieltä ei ole. Moni on käynyt työvoimahallinnon kielikursseilla, mutta oppi ei isoissa ryhmissä juurikaan mene perille.
...

Kotouttava sosiaalityö hoitaa Viitalan mukaan maahanmuuttajaperheiden asioita kolme ensimmäistä vuotta.

- Kun miehet hoitavat kauppa-asiatkin, äidit jäävät ulkopuolelle. Siksi olemme ryhtyneet tarjoamaan mahdollisuutta kotiopetukseen.

- Siinäkin on tosin ensin vakuutettava, ettemme tuputa äideille esimerkiksi uskontoa tai politiikkaa.

Aamulehti

[Micke90]

Opetukseen tulee naisia, jotka eivät ole koskaan pitäneet edes kynää kädessään.

Hyödyttävät varmaan suuresti tätä maata ja sen taloutta sekä paikkaavat työvoimapulaa? 

[foobar]

Opetukseen tulee naisia, jotka eivät ole koskaan pitäneet edes kynää kädessään.

Hyödyttävät varmaan suuresti tätä maata ja sen taloutta sekä paikkaavat työvoimapulaa? 

Kyseessä on valtava voimavarapotentiaali - joka tosin jää käytännössä varmuudella realisoitumatta. Aikuisella iällä pelkkä lukemaan opettelu on työn ja tuskan takana, mutta sitä ei tässä tilanteessa ole oikein sopivaa todeta. Ainakaan sillä tapaa, että Suomessa hyvin työllistyäkseen pitää saavuttaa erinomainen lukutaito - ja ainoastaan hyvin työllistynyt kansa voi ylläpitää sellaista hyvinvointipalveluautomaattia, jota nämä huipputason potentiaalin maahantuojat tarvitsevat pärjätäkseen.

[Finka]

Lukutaidoton äiti antaa huonot eväät koulutiellä olevalle lapselle.

[Saippuakupla]

Maahanmuuttajat ja vapaaehtoiset lukevat Kotkassa yhdessä

Arkisten asioiden hoitaminen on ummikkona hankalaa. Kielitaito ei kartu, jos päivät kuluvat lähinnä kotona lapsia hoitaessa.

Tämän ongelman ymmärsi opetusneuvos Marja Liisa Toivanen kymmenen vuotta sitten Vantaalla. Hän ryhtyi soittelemaan maahanmuuttajien ovikelloja ja kutsui naisia oppimaan suomen kieltä. Syntyi Luetaan yhdessä -verkosto.

Nykyään verkosto toimii eri puolella Suomea. Ryhmiä on 76 ja osallistujia noin 1 400, Kotkassakin kymmeniä.

Lue sunnuntain lehdestä, millaisilla taustoilla ryhmiin tullaan.

http://www.kymensanomat.fi/Online/2014/05/11/Maahanmuuttajat+ja+vapaaehtoiset+lukevat+Kotkassa+yhdess%C3%A4/2014317350019/4

[Nuivake]

Voi helvetin helvetti taas kerran.
Ennen oli syrjäytyneet ja uusavuttomat, nyt meillä on "maahanmuuttajat".

[Professori]

Ihan ok, mikäli kyseessä vapaaehtoistoiminta ilman yhteiskunnalle koituvia palkkakuluja.

[dothefake]

Verkoston hallinnollinen vetovastuu on Suomen Akateemisten Naisten Liitolla. Toimintaa ohjaa ohjausryh- mä, jossa on SANL:n jäsenten lisäksi Zonta International Piiri 20:n ja UN Women Suomi ry:n edustajat. Toimintaa rahoittaa vuosina 2011–2014 Suomen Kulttuurirahasto.

[Saippuakupla]

Verkoston hallinnollinen vetovastuu on Suomen Akateemisten Naisten Liitolla. Toimintaa ohjaa ohjausryh- mä, jossa on SANL:n jäsenten lisäksi Zonta International Piiri 20:n ja UN Women Suomi ry:n edustajat. Toimintaa rahoittaa vuosina 2011–2014 Suomen Kulttuurirahasto.

Juurikin noin.

Kulttuurirahasto tukee suoraan myös kansalaisjärjestöjen työtä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Satojen vapaaehtoisten suomalaisnaisten Luetaan yhdessä -verkosto tarjoaa lukutaidon ja suomen kielen opetusta maahanmuuttajanaisille eri puolilla Suomea. Vuodesta 2011 verkoston toimintaa koordinoi Suomen Akateemisten Naisten Liitto. Kulttuurirahaston tuki verkostolle on vuosina 2011–2014 yhteensä yli 300 000 euroa.

https://www.skr.fi/fi/kulttuuritoiminta/maahanmuuttajien-kielenopetus

[Saippuakupla]

Suomen kulttuurirahasto

Suomen Akateemisten Naisten Liitto ry
Luetaan yhdessä -hankkeen toteuttamiseen  2013-2014  210.000 €

http://www.skr.fi/sites/default/files/xmlsitemap/Vuosikertomus_B-osa_nettiin.pdf

Lisäyksenä vuosien 2011-2012 rahoitus:

Luetaan yhdessä verkoston toimintakauden 2011–2012 rahoitti Suomen Kulttuurirahasto. Tuella katettiin opiskelijoiden oppikirjat ja muu opetusaineisto, paikalliset ja valtakunnalliset vapaaehtoisten opettajien koulutustilaisuudet sekä koordinaattorin palkkakustannukset. Kaikki muu opetus- ja hallinnollinen työ tehtiin vapaaehtoistoimintana palkatta. Kulttuurirahasto myönsi toimintakaudelle tukea 110 000 €.

http://www.luetaanyhdessa.fi/pub/doc/SANL_LUETYHD_toimintaraportti_2011-2012.pdf

[Finka]

Jos vapaaehtoiset suomalaiset ja (oletettavasti ilmaiseksi paikalle tulleet) maahanmuuttajat lukevat kirjoja kirjastossa, niin mihin se 300 000 € kuluu?

[Saippuakupla]

Jos vapaaehtoiset suomalaiset ja (oletettavasti ilmaiseksi paikalle tulleet) maahanmuuttajat lukevat kirjoja kirjastossa, niin mihin se 300 000 € kuluu?

Oletettavasti toiminnan koordinaattoreiden palkkoihin ja hallintokuluihin + muut pienemmät menot.

[dothefake]

Eivätkä tulevat lukijanerot pääsisi paikalle ilman ajokorttia ja autoa.

[ekto]

Mäki haluun tehdä jotain "vapaaehtoisesti" 300 000 eurolla.

[imaginaariluku]

Jos vapaaehtoiset suomalaiset ja (oletettavasti ilmaiseksi paikalle tulleet) maahanmuuttajat lukevat kirjoja kirjastossa, niin mihin se 300 000 € kuluu?

Se kuluu koordinaattoreihin. Vanha vapaaehtoistyö on suurelta osin kuollut, nykyään hyvä säätiö^TM hakee rahoituksen (moku)projektille valtiolta, ray:ltä tai veikkaukselta. Kun sana moku on mainittu rahoitus myönnetään, sitten palkataan koordinaattori tehtailemaan suunnitelmia ja raportteja sekä etsimään oikeita vapaaehtoisia. Koordinaattorit puolestaan ovat hyvin pitkälti uudisnimike amk-ihmisä, joiden työllistyminen muualle kuin valtiolle tai kolmannelle sektorille on lähinnä teoreettista pohdintaa. Oikean vapaaehtoistyön tekee edelleen vapaaehtoinen palkatta, mutta hänen yläpuolelleen on verovaroin palkattu koordinaattori juomaan kahvia kivassa toimistossa.

Edit: Tarkoitin koordinaattorilla henkilöä, joka koordinoi vapaaehtoisia. En varsinaista koordinaattorin työnimikettä. Kiitos Saippuakuplalle tästä täsmennyksestä.

[Saippuakupla]

Koordinaattorit puolestaan ovat hyvin pitkälti uudisnimike amk-ihmisä, joiden työllistyminen muualle kuin valtiolle tai kolmannelle sektorille on lähinnä teoreettista pohdintaa.

Höpöjuttuja, suuri osa vähänkään vaativimpien tehtävien "koordinaattoreista" omaa yliopistotutkinnon. AMK-puolelta koordinaattoriksi tai muihin kehitystehtäviin pääsee kun omaa riittävän pitkän ja asiaan liittyvän työkokemuksen. Vaihtoehtoisesti tietysti suhteilla, jolloin jokin tietty paikka pedataan tietylle henkilölle jolla on AMK-tutkinto (alempi korkeakoulututkinto). Monet ovat suorittaneet myös ylemmän AMK-tutkinnon, mutta silloin on jo hankittu riittävästi työkokemusta. Tuolloin tutkinto ei enää merkitse mitään, koska painotus on asiaan liittyvässä työkokemuksessa ja haetaan sopivaa henkilöä tietyyn työpaikkaan.

Lisäys:

Projektipäällikkö YTM xxxxxxxxxxxxx vastaa Luetaan yhdessä - ja Auroras -verkostojen tiedusteluihin

Täältä voi tutkia vaikka Suomen Akateemisten Naisten Liitto – Finlands Kvinnliga Akademikers Förbund ry:n rekrytointipolitiikkaa. Tutkinnot on mainittu ja sieltä löytyy myös linkit paikallisyhdistysten sivuille:

http://www.akateemisetnaiset.fi/yhteystiedot.html

http://www.akateemisetnaiset.fi/paikallisyhdistykset.html

[Finka]

No, tuo projektipäällikkö selittää mihin rahoja voisi kulua, pelkästään hänen palkkaamiseensa täytyy minimissään mennä 100 000€/vuosi.

[Kemolitor]

YLE kertoo lisää maahanmuuttajanaisten lukupiireistä:

Maahanmuuttaja saa suomen kielestä kiinni lukupiirissä

Suomi avautuu parhaiten, kun sitä voi treenata yhdessä muiden naisten kanssa. Näin pääteltiin kymmenen vuotta sitten Vantaalla, jonne perustettin ensimmäinen maahanmuuttajanaisille tarkoitettu Luetaan yhdessä -ryhmä. Nyt ryhmiä on jo lähes 80, myös Vaasassa. Mukaan ovat sittemmin päässeet myös miehet.

Maahanmuuttajanaisten Luetaan yhdessä -verkosto viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaa. Ryhmien idea on säilynyt alusta saakka samana: Tarkoitus on opettaa suomen kielltä vapaaehtoisvoimin ja samalla tukea maahanmuuttajien kotoutumista.

– Naiset huomasivat, että ulkomailta tulleet naiset tarvitsivat apua esimerkiksi kaupassa asioidakseen, kertoo viisi vuotta lukupiiriä vetänyt vaasalainen Kirsti Eneberg.

Alku oli vaatimaton, mutta nyt ryhmiä on koko Suomessa jo lähes 80. Vapaaehtoisia opettajia on jo yli 400 ja opiskelijoita yli 1100. Vaasassa toimintaa on ollut vuodesta 2007 ja ryhmiä on tullut koko ajan lisää. Tällä hetkellä kaupungissa kokoontuu kuusi ryhmää, joista neljä on naisille.

– Ryhmät ovat avoinna kaikille naisille. Jos tuntee tarvetta oppia suomen kieltä, niin tervetuloa. Me keskitymme täällä puhekielen oppimiseen,  Eneberg kertoo.

Naisille tarkoitettujen yhmien lisäksi Vaasassa kokoontuu nykyisin myös yksi ryhmä miehille ja lisäksi yksi sekaryhmä.

Ryhmissä monentasoisia oppijoita

Osalla sota-alueilta saapuvilsta naisista ei ole ollut vuosiin mahdollisuutta käydä koulua. Mukana ryhmissä on näin ollen täysin luku- ja kirjoitustaidottomia naisia, mutta myös maistereita ja tohtoreita.

– Ihmiset tulevat hyvin erilaisista tilanteista. Alussa englantia saatetaan käyttää apukielenä, mutta on myös sellaisia, jotka puhuvat vain omaa äidinkieltään. Silloin otamme elekielen avuksi. Yllättävän hyvin on pärjätty, Kirsti Eneberg kertoo.

Vaikka naisten koulutus ja taustat eroavat, ryhmiä ei muodosteta koulutuksen mukaan. Ryhmässä opetusta jaetaan myös "naiselta naiselle" eli pidemmällä olevat opettavat toisiaan.

Opettajan ei tarvitse olla opettaja

Opettajista suurin ryhmän vetäjistä on eläkkeelle jääneitä opettajia. Pedagogisesta taidoista on silloin hyötyä, mutta muunkinlaiset opettajat kelpaavat.

– Meidänhän on tarkoitus toimia malleina. Me puhumme suomea niin kuin suomalaiset naiset puhuvat, kukin omalla laillaan. Se riittää!

Eneberg on lähtenyt toimintaan mukaan eläkeläisenä. Työelämässä olevatkin mahtuvat mukaan, sillä toimintaa ei ole tarkoitus jakaa taakaksi asti. Eneberg on kuitenkin hulmannut, että toiminta on vienyt mukanaan.

–  Tämä on todella ikkuna maailmaan, rohkaisee Kirsti Eneberg.

Vaasassa rymissä käy naisia esimerkiksi Iranista, Irakista, Somaliasta, Sudanista, Kongosta ja Venäjältä. Toukokuun aikana toiminta muuttaa Mäkikaivontieltä Malmötalolle, Vöyrinkadulle. Avoimet ovetkin ovat tulossa, jolloin toimintaan on helppo tutustua.

YLE: Maahanmuuttaja saa suomen kielestä kiinni lukupiirissä

[Roope]

YLE kertoo lisää maahanmuuttajanaisten lukupiireistä:

Tämä on hyvää toimintaa, paljon fiksumpaa kuin 90 prosenttia ns. kotouttamiskoulutuksesta. Juuri tällaista satojen maahanmuuttajajärjestöjen olisi ollut syytä tehdä oma-aloitteisesti viimeiset parikymmentä vuotta. Tähän ei tarvita muuta kuin sopiva tila, muutamia vapaaehtoisia ja motivaatiota.

Toinen minkä haluaisin nähdä, olisi maahanmuuttajien talkooporukat, joissa työnteon lomassa opittaisiin kieltä, sosiaalisia taitoja ja suomalaista työkulttuuria.

[Leso]

[...]

Toinen minkä haluaisin nähdä, olisi maahanmuuttajien talkooporukat, joissa työnteon lomassa opittaisiin kieltä, sosiaalisia taitoja ja suomalaista työkulttuuria.

Kuten rankamehtä.

[kummastelija]

Meillä on paljon sellaisia tapauksia, että on oltu jo kymmenen vuotta Suomessa, mutta kielitaitoa ei ole.

Käsittämätöntä. Minkälaista porukkaa tänne oikein haalitaan? Mamu-äijät(Afrikka/Lähi-itä-akseli) hengailee steissillä ja mammat hoitaa kotona neljän seinän sisällä kakaroita ilman sosiaalisia kontakteja sivistyneeseen maailmaan?

Tuo viimeinen kysymyksesi on täysin totta. Naapurissa oli tällainen somaliperhe. Viidessä vuodessa nainen ei oppinut kuin muutaman sanan Suomea. Ja oli aina (lähes 24/7) neljän seinän sisällä kun mies oli muualla. Jos minä suomalaisena miehenä kohtilisin vaimoani samoin, joutuisin vapaudenriistosta vankilaan.

[JEE]

[...]

Toinen minkä haluaisin nähdä, olisi maahanmuuttajien talkooporukat, joissa työnteon lomassa opittaisiin kieltä, sosiaalisia taitoja ja suomalaista työkulttuuria.

Kuten rankamehtä.

Pakko tässä on huomauttaa, että älkää nyt hyvät ihmiset unohtako, että turvisten lumenluonti-tempaus pelasti talvisen Helsingin kaaokselta pari vuotta sitten. Ei kai sitä nyt voi yliluonnollisia vaatia huippuosaajiltakaan!

[Saippuakupla]

Maahanmuuttaja saa suomen kielestä kiinni lukupiirissä

Suomi avautuu parhaiten, kun sitä voi treenata yhdessä muiden naisten kanssa. Näin pääteltiin kymmenen vuotta sitten Vantaalla, jonne perustettin ensimmäinen maahanmuuttajanaisille tarkoitettu Luetaan yhdessä -ryhmä. Nyt ryhmiä on jo lähes 80, myös Vaasassa. Mukaan ovat sittemmin päässeet myös miehet.

Maahanmuuttajanaisten Luetaan yhdessä -verkosto viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaa. Ryhmien idea on säilynyt alusta saakka samana: Tarkoitus on opettaa suomen kielltä vapaaehtoisvoimin ja samalla tukea maahanmuuttajien kotoutumista.

– Naiset huomasivat, että ulkomailta tulleet naiset tarvitsivat apua esimerkiksi kaupassa asioidakseen, kertoo viisi vuotta lukupiiriä vetänyt vaasalainen Kirsti Eneberg.

Alku oli vaatimaton, mutta nyt ryhmiä on koko Suomessa jo lähes 80. Vapaaehtoisia opettajia on jo yli 400 ja opiskelijoita yli 1100. Vaasassa toimintaa on ollut vuodesta 2007 ja ryhmiä on tullut koko ajan lisää. Tällä hetkellä kaupungissa kokoontuu kuusi ryhmää, joista neljä on naisille.

– Ryhmät ovat avoinna kaikille naisille. Jos tuntee tarvetta oppia suomen kieltä, niin tervetuloa. Me keskitymme täällä puhekielen oppimiseen,  Eneberg kertoo.

Naisille tarkoitettujen yhmien lisäksi Vaasassa kokoontuu nykyisin myös yksi ryhmä miehille ja lisäksi yksi sekaryhmä.

[...]

http://yle.fi/uutiset/maahanmuuttaja_saa_suomen_kielesta_kiinni_lukupiirissa/7230872

[Faidros.]

– Naiset huomasivat, että ulkomailta tulleet naiset tarvitsivat apua esimerkiksi kaupassa asioidakseen, kertoo viisi vuotta lukupiiriä vetänyt vaasalainen Kirsti Eneberg.

Kun olin itse Afrikassa, välillä kaupassa sai nyrkkiä heiluttamalla hosua kauemmas liian kiihkeästi apua tarjoavia alkuasukkaita. Valkoista koijataankotoutetaan Afrikassa vapaaehtoisvoimin.

[Teaparty]

Mukana ryhmissä on näin ollen täysin luku- ja kirjoitustaidottomia naisia, mutta myös maistereita ja tohtoreita.

... joiden paperit ovat vain jääneet kotiin.

[Saippuakupla]

Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan rahoitus päättyy tämän vuoden lopussa, joten uutisia pukkaa aikamoisella tahdilla. Tarkoituksena on selvästi saada näkyvyyttä toiminnalle, jotta jatkorahoitus järjestyy tai löytyy uusi toiminnan rahoittajataho.

[Eino P. Keravalta]

Ainahan noilla keharimaalaisilla tuntuu olevan vauva kainalossa, milloin sitä ei sitten heitellä ilmaan, mitä mediassa kovin hehkutetaan.

Ehkä tässä on yksi syy kehitysmaiden ongelmiin: yrittäkääpä itse kaivaa ojaa vauva kainalossa.

[Iloveallpeople]

Kielimokat naurattavat suomen kielen ryhmässä

Nopeasti lausutut puhekielen sanat voivat tehdä tepposet, jos korva ei ole niihin tottunut.

Hakunilan kirjastossa kokoontuvan Luetaan yhdessä -opetusryhmän Lyydia Niemeläinen kertoo, että asiakas kysyi häneltä läppäriä työharjoittelussa. Hän kuuli ja luuli, että asiakas pyysi lapasia. Sanat kuulostivat hyvin samanlaisilta inkerinsuomalaisen korvaan.

– Minä näytin, että tässä meillä on lapaset, Niemeläinen naurattaa muita ryhmäläisiä, jotka hekin sattuvat olemaan inkeriläisiä paluumuuttajia.
...

Vantaan Sanomat