TTIP: EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus

[Lehtola]

Tuohon sosialistinäkökulmaan vielä hieman offtopikilta haiskahtava lisäys.

Minäkin heräsin TTIP-aiheeseen poliittisesti punavihervärjäytyneiden kautta, mutta osaan tarvittaessa ajatella ns. outside of the box ja muodostaa itse mielipiteeni. He nostivat omista arvoistaan kumpuavan aiheen tapetille, koska sitä ei tehnyt kukaan muukaan. Aiheeseen tutustuttuani jouduin myöntämään, että vaaka kallistuu aika helposti heidän puolelleen tässä asiassa, vaikka ehkä ne kannustimet mielipiteen muodostumiselle leiri Lehtolassa olivatkin erit kuin leiri punavihreissä. Mutta tällaisissa isoissa asioissa minä uskon yhteistyöhön yli puolue- ja asennerajojen.

Ja sydämestäni toivon samaa myös punavihreiltä maahanmuuttokysymyksissä. Nythän PS on lähes ainoa vaihtoehto maahanmuuttokriittisille ja enemmin kuin PS on Suomen suurin puolue, näen todennäköisemmäksi sen, että myös muissa puolueissa herätään ongelmaan nimeltä maahanmuutto. Tämä tuodessaan toisi tietenkin PS:n kannalta sen ongelman, että kannustin heidän äänestämiseensä vähenisi dramaattisesti, mutta olenkin henkilökohtaisesti enemmän huolissani Suomen tulevaisuudesta kuin PS:n kannatuksesta.

Vähemmän kuin YLEN ja KU:n mahdollisesti puolueelliseen uutisointiin, minä luotan asioista päättäviin poliitikkoihin. Muistan jostain lukeneeni, että politiikassa pärjäävät parhaiten väestöä keskimäärin hieman älykkäämmät yksilöt (äo taisi olla jotain n. 120 luokkaa), kun taas noita materian, maineen ja henkilökohtaisen edun tavoittelijoita kannustaa toimintaansa vain raha. Ja se ei ole yllätys kenellekään, että tuossa leikissä parhaiten pärjäävät selkeästi älykkäämmät yksilöt, jotka sitten istuvat pöytien toisella puolen tarjoamassa noita TTIP-sopimuksia valitsemillemme edustajille.

Ja jo ihan empiirisen tutkimukseni mukaan tuollaisella 140-> ÄO:lla vedätetään niin halutessaan noita 120 ÄO:n edustajia miten päin tahdotaan.

"Mehän tienataan tällä!!"
"Teidän ei tarvitse muistaa kuin yksi luku ja se on 1,2 miljoonaa"

Ja mitä näitä nyt oli. Kuka kuvittelee sanojen olleen J.Kataisen itse luomia fraaseja? Kuka? Käsi ylös?

[Foundation]

Aiheeseen tutustuttuani jouduin myöntämään, että vaaka kallistuu aika helposti heidän puolelleen tässä asiassa, vaikka ehkä ne kannustimet mielipiteen muodostumiselle leiri Lehtolassa olivatkin erit kuin leiri punavihreissä. Mutta tällaisissa isoissa asioissa minä uskon yhteistyöhön yli puolue- ja asennerajojen.

Siis tarkoitatko, että joku voisi olla maahanmuuttokriittinen ja isänmaallinen vain siksi, että saisi sitä kautta valtiolta tuloja ja sitä kautta vähemmän huonon elämän? Että henkilökohtainen voisikin olla poliittista?

[hattiwatti]

Tutkija kumoaa pötypuheet, että kohusopimus loisi uusia työpaikkoja Suomeen (kirjoittaja väitöskirjatutkija Marko Juutinen)
http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkija+kumoaa+potypuheet+etta+kohusopimus+loisi+uusia+tyopaikkoja+suomeen/a2282872

Suomen hallituksen mainostama EU:n ja Yhdysvaltain välinen TTIP-sopimus ei luo uusia työpaikkoja, mutta johtaa rankkoihin rakenneuudistuksiin. Jos nykyistä talouspolitiikkaa jatketaan, on TTIP-sopimuksen myötä luvassa vain enemmän verta, hikeä ja kyyneleitä, kun suomalaiset työpaikat siirtyvät kilpailukykyisempiin EU-maihin.

Totta, minunkin mielestäni on ongelmallista, kun  tätä asiaa hehkutetaan niin esteettä keskustelussa, mutta mitään dataa ei juuri ole. Päinvastoin, kaikissa historiallisissa referensseissä vapaakauppa on johtanut työpaikkojen määrän absoluuttiseen laskuun - joskin talouden tehostumiseen sitä kautta että työvoimakulut näin ollen laskevat. Joten tokihan joku hyötyy, juuri sellainen taho jolla isoin lobbaus-vipuvarsin vallan korkeissa saleissa.

Joku kommari usarissa aika yksinkertaisesti
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182178-vapaakaupan-edut

Professionaalisempaa tutkimusta tässä:

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/11/15/ttip-tappaa-583-000-tyopaikkaa/

Kaikki julkisuuden puheet ja lupaukset TTIP-sopimuksesta tähän mennessä ovat ylistäneet sopimusta. John B. Emerson US-suurlähettiläs Saksassa nimitti sopimusta ,,maksuttomaksi kasvuohjelmaksi" ja määritteli sopimuksen vuosisadan tärkeimmäksi sopimukseksi sitten Nato-sopimuksien. Saksan teollisuus yhdityksen (BDI) johtaja Ulrich Grillo nyökytteli tälle luonnehdinnalle transatlantisessa talouskonfrenssissa Frankfurtissa.

EU-komission oma ennustus pitää sisällään:

,,Riippumattoman tutimuksen mukaan tämä sopimus tulee tuomaan miljoonien säästöt ja satojatuhansia työpaikkoja. Tämän sopimuksen allekirjoitus tulee tuomaan 0.5% lisää BKT:en (noin 120 miljardia vuositasolla) ja 545 Euroa lisäansioita keskimääräiselle EU-kotitaloudelle"

Tämän väittämän kaataa jo selvityksen toisella sivulla oleva tieto, että EU-komissio on tutkimuksen tilaaja. Tämä tieto siivoaa ,,riippumattomuuden" yhdellä iskulla pöydältä.

Global Delevopment and Environment Institute tutkimus (linkki alla), joka on todella riippumaton antaa sopimuksesta kokonaan toisen kuvan. Tutkimuksen tehnyt Jeronim Capaldo ennustaa noin kuudensadantuhannen työpaikan katoa vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi Euroopan vuosien 2010 ja 2011 aikana hävinneiden työpaikkojen määrää. Tosin aikajänne olisi hieman pidempi, mutta vaikutus tulisi kuitenkin olemaan huomattavissa. Tähän vertauksen vuoksi on syytä esittää Bertelsmann-säätiön esittämä 1,3 miljoonaa lisätyöpaikkaa, jotka TTIP-sopimuksen tulisi saada aikaan.

Capaldon tutkimuksen mukaan viennin lasku tulisi olemaan Saksan kohdalla 1,14%. Ranskalle katastrofi tulisi olemaan vielä suurempi ja ennustus on 1,9%. Pohjoisen EU-maille enustetaan vielä suurempaa viennin supistumista, joka on tutkimuksen mukaan 2.07%. Tämä lasku viennissä vaikuttaisi myös BKT-lukuihin ja toisi laskua Saksalle 0,29%, Ranskalle 0,48% ja pohjoismaille jopa 0,5%. Nämä kaikki vuositasolla.

Tämän lisäksi tutkimus ennustaa keskimääräisen kotitalouden nettotulojen laskua Saksassa 3.402 € vuodessa. Ranskan lasku olisi 5.518 € ja pohjoismaiden 4.848 € vuodessa. (Mitä tarkoitetaan keskimäärisellä jäi epäselväksi)

Vähiten sopimuksesta kärsisi Etelä-Eurooppa, vaikka sielläkin on ennustettu laskua. Noin 90.000 työpaikkaa tulee sopimus maksamaan etelässä ja 165 € laskisi työntekijän ansiot keskimäärin. Sopimus toisi siis Saksalle, Itävallalle, Ranskalle, Hollannille, Ruotsille ja Suomelle Etelä-Euroopan ,,austerity-politiikan" maun suuhun.

Jenkeille tutkimus ennustaa 1,02 % nousua vientiin, BKT-kasvun 0,36%, 784.000 uutta työpaikkaa ja työtekijän pussiin 699 € lisää nettona ja suurin piirtein saman verran verokertymää.

TTIP-sopimuksen todelliset voittajat löytyvät pörsseistä. Ranskan ja Saksan pörssit nettoavat sopimuksesta, mutta suurin Euroopan voittaja tulee olemaan Lontoo. Lontoon pörssin kärkipaikka on mielenkiitoinen, koska britti-kansalaiset tulevat häviämään samalla tasolla, kuin muutkin eurooppalaiset. Sopimus siis suosii superrikkaita ja pörssipelureita.

TTIP-sopimuspuolet pitävät tätä ,,pörssi-buustia" suotavana ja jopa välttämättömänä. Pörssien toiminnan lisäämistä pidetään ainoana mahdollisuutena Euroopan eläkesäästöjen varmistamiseksi. Tämä siitä johtuen, että suurin osa eläkesäästöjen tuotosta on laskettu pörssikurssien tuotolle. Tämän hetkinen nolla-linja ei riitä täyttämään eläkekassojen rahoitusreikiä.

Tästä näkökulmasta TTIP-sopimus onkin viimeinen epätoivoinen yritys välttyä leikkaamasta eläkkeitä. Eläkeleikkaus iskisi politikkojen suurimpaan yksittäiseen äänestäjäkuntaan, mutta toisaalta siirtää laskun tuleville sukupolville, joille ei jää mitään.

Mistä syntyy tämä järkyttävä ero kahden tutkimuksen välillä ?

EU-komission tutkimus käyttää tilastoja vuoteen 2010 asti. Vielä tuolloin ei kriisi ollut Euro-alueella täydessä vauhdissa. Lisäksi EU-komission tutkimus perustuu maailman pankin yksipuoliseksi väitettyy tietokantaan (Computable General Equilibrium, CGE) ja Capaldo käyttää tutkimuksessaan YK-tietoihin (United Nations Global Policy Model, GPM) perustuvaa tutkimusta.

Lopuksi on kiinnitettävä huomiota TTIP-sopimuksen ohella keskusteltavasta ,,sijoitussuojasta", jolla perustellaan ulkomaisien investointien lisääntymistä. Tämä keskustelu ja perustelu sopimuksen tiimoilta on suuri ,,harhautusliike", koska kyseinen välimieskäsittely riitatapauksissa sisältyy jo voimassa oleviin kansasainvälisiin sopimuksiin. Tämän voi todentaa ainakin suuren valtiollisen lobby-ryhmän ,,Germany Trade and Ivest" (GTAI) esitteestä, jossa asiasta kerrotaan jo vuosia.

Oli niin tai näin sopimusta on valmisteltu ja neuvoteltu vuodesta 2009 suljettujen ovien takana EU-komission kanssa. Kansallisilla parlamenteilla ei ole osuutta tai oikeutta puuttua tai kommentoida neuvotteluita. EU-parlamentti pääsee sopimuksesta äänestämään, mutta harvoilla mepeillä on aikaa tai asiantuntemusta arvostella sopimusta kokonaisuutena.

Oli päätös mikä tahansa, yksi on varmaa. Päätöksen tekijä eivät menetä työpaikkaansa ja eläkkeitään. Ne maksatetaan tulevien sukupolvien kukkarosta tavalla tai toisella.

Linkki tutkimukseen:

http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/wp-content/uploads/2014/11/TTIP-Studie-Tufts.pdf

[Lehtola]

Aiheeseen tutustuttuani jouduin myöntämään, että vaaka kallistuu aika helposti heidän puolelleen tässä asiassa, vaikka ehkä ne kannustimet mielipiteen muodostumiselle leiri Lehtolassa olivatkin erit kuin leiri punavihreissä. Mutta tällaisissa isoissa asioissa minä uskon yhteistyöhön yli puolue- ja asennerajojen.

Siis tarkoitatko, että joku voisi olla maahanmuuttokriittinen ja isänmaallinen vain siksi, että saisi sitä kautta valtiolta tuloja ja sitä kautta vähemmän huonon elämän? Että henkilökohtainen voisikin olla poliittista?

Enpäs nyt ihan heti hoksaa, mitä tarkoitat? Mutta siis itse tarkoitin sitä, että nuo ystäväpiirini punavihertyypit vastustavat globaalia markkinataloutta ja ylikansallisia korporaatioita, josta syystä heidän on helppo vastustaa TTIP:tä. Minä en niinkään vastusta markkinataloutta enkä myöskään ylikansallisia korporaatioita, mutta vastustan TTIP:tä aivan muista syistä.

[talous ja muutos]

Lisää arviointia ja pohdintaa USA:n asenteista muuta maailmaa ja erityisesti Eurooppaa kohtaan.
Aikaisemmat olivat:
« Vastaus #38 : 01.12.2014, 10:04:19 »
« Vastaus #52 : 12.12.2014, 09:16:53 »

USA:ssa on menossa sukupolven vaihdos päättäjäkunnassa. Nimittäin kylmän sodan sukupolvi on väistymässä ja tilalle on nousemassa ns. välisukupolvi.

Välisukupolven määrittely suurin piirtein:
# On tapahtunut iso muutos, esim. kylmän sodan päättyminen, kun Neuvostoliitto hajosi 1991 joulukuun 26. päivänä. (Wikipedia/Soviet Union)
* Yli 30 -vuotiaat ovat henkisesti ja urapolun suhteen sitoutuneet isoa muutosta edeltäneeseen maailmaan ja siihen liittyneisiin maailmankuviin.
* 30 -vuotias päättää urapolustansa.
- Koulutus ja ensimmäinen ammatin taito on jo hankittu.
- Mihin aatteisiin ja ideologioihin sitoutuu, jolloin urapolun valinta on suurin piirtein tehty.
- Mihin puolueeseen liittyy ja millaisiin ajatuspajoihin sitoutuu. (Pikemminkin USA:ssa kuin Euroopassa)
- Mihin yhtiöön, muuhun organisaatioon tai talliin menee kasvamaan.
- Ketkä hän valitsee esikuviksensa ja johtajiksensa.
* 20 -vuotias keskittyy opiskeluun eikä ole vielä valinnut urapolkua.
- Seuraa maailman tapahtumia
- Miettii, miten uuteen maailmaan pitäisi reagoida.
* Alle 10 -vuotiailla ei henkilökohtaista mielikuvaa vanhasta maailmasta.
* Huom. Usea ihminen ei ole sitoutunut sukupolviajatteluun
- Ei halua valita sopivia maailmankuvia, aatteita jne.
- Mutta pääseekö hän mukaan päättäjien verkostoihin?

Barack Obamaa toimii USA:n presidenttinä 2009.01.20 - 2017.01.20 (todennäköisesti). (Wikipedia/Barack Obama)
Tammikuussa 2009 välisukupolven
- vanhimman ikäluokan ikä on 30v + 17v = 47v
- nuorimman ikäluokan ikä on 10v + 17v = 27v
Tammikuussa 2017 välisukupolven
- vanhimman ikäluokan ikä on 30v + 25v = 55v
- nuorimman ikäluokan ikä on 10v + 25v = 35v
* Nousu päättäjien piiriin n. 40 - 50 -vuotiaana (tavallisesti)
* USA:n presidentti Barack Obama syntyi elokuun 4. 1961, joten hän nipin napin kuuluu välisukupolven  päättäjäkuntaan.

Välisukupolven ns. sukupolvikokemuksia USA:n näkökulmasta:
* Neuvostoliiton hajoaminen 1991.12.26
* Muslimiterrorismi
- Algerian sisällissota: joulukuu 1991 - helmikuu 2002 (Wikipedia/Algerian Civil War)
- Terrori-iskut USA:ssa käyttäen siviililentokoneita syyskuun 11. v. 2001 (Wikipedia/September 11 attacks)
- ISIS (Wikipedia/Islamic State of Iraq and the Levant)
- Jne.
* Aasian taloudellinen, teknologinen, sotilaallinen ja poliittinen nousu
- Kiina nousi toiseksi bkt:n koossa vuonna 2010 (IMF: World Economic Outlook Database, April 2014)
- Kiinan bkt on 67 % USA:n bkt:sta vuonna 2019 (IMF:n ennuste, World Economic Outlook Database, April 2014)
* Euroalueen pitkä taantuma
- Bkt:n kasvuprosentti (IMF: World Economic Outlook Database, April 2014)
--- 2008: 0.375, 2009: -4.428, 2010: 1.955, 2011: 1.585, 2012: -0.682, 2013: -0.461
--- (Ennusteita) 2014: 1.161, 2015: 1.464

[Mietiskeliä]

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/vapaakauppa_kannatus-29801

"EU-komission teettämästä tutkimuksesta selviää, että jopa 62 prosenttia suomalaisista kannattaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta eli TTIP-sopimusta.

Sopimusta vastaan on 21 prosenttia kyselyyn vastanneista"

Onpa yllättä tulos siihen nähden minkä verran negatiivista julkisuutta sopimus on saanut. En keksi asialle kuin kaksi selitystä, joko tutkimusta on peukaloitu. Tai sitten Suomalaiset ovat vain niin auktorittiuskovaisia että kannattavat sopimusta, sillä kaikki suurimmat eduskuntapuolueet kannattavat tota sopimusta persut mukaan lukien.

[sivullinen.]

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eurobarometri%20TTIP%20kannatus%20Suomessa-29811

Saman Kokoomuksen tietotoimiston toinen uutinen samasta gallup tutkimuksesta kertoo kyselystä hieman syvällisemmin. "Haastateltavilta kysyttiin, kannattaako vai vastustaako "vapaakauppa- ja investointisopimusta EU:n ja USA:n välille"." Kirosanaksi sosialistisen lehdistön toimesta haukuttu TTIP oli jätetty pois kysymyksen asettelusta. Tämän sosialistisen kiihotuksen vaikutusta keskusteltiin jo edellä. Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, miten yksi sana tuollaisessa gallupissa voi aiheuttaa helposti usean kymmenen prosentin virhesiirtymän gallupin laatijan haluamaan suuntaan. Siksi ei kannata luottaa galluppeihin yhtään enempää kuin sosialistien lehdistöön. Nekin ovat nykyään "ohjattua mielipidettä". Gallup on hyvä työväline kansan mielipiteen selvittämiseksi, mutta se on yhtä hyvä väline, jos halutaan propagandaan sopivaa "uutismateriaalia".

Rauhaa haluava gallup kysyy näin: Haluaisitko Suomen ja Venäjän välille syttyvän sodan?

Sotaisampi gallup kysyy näin: Pitäisikö mielestäsi Suomen puolustaa alueellista koskemattomuuttaan Venäjää vastaan?

[Parsifal]

Jos joku ei muista, niin viime lamasta Suomen nosti nimenomaan pienet ja keskisuuret yritykset työllistämisellään. Nyt halutaan tämäkin voimavara viedä meiltä.

Lamasta Suomen nostivat nuo koska saatiin myytyä tavaraa ulos suomesta. Se taas perustui hyvin pitkälle juurikin vapaakauppaan. Tosin ei pelkästään. Kasvanut Venänjänkauppa joka ei ollut vapaata oli tärkeässä roolissa myös.

Vaan kelpaavatko Suomen tuotteet muualle kuin Venäjälle? Kylmän sodan aikana tuudittauduttiin idänkaupan varaan ja tyydyttiin laatutasoon, joka kelpasi kyllä ryssälle, mutta Neukkulan romahdettua ei välttämättä kelvannutkaan muualle yhtä hyvin.

[Mietiskeliä]

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eurobarometri%20TTIP%20kannatus%20Suomessa-29811

Saman Kokoomuksen tietotoimiston toinen uutinen samasta gallup tutkimuksesta kertoo kyselystä hieman syvällisemmin. "Haastateltavilta kysyttiin, kannattaako vai vastustaako "vapaakauppa- ja investointisopimusta EU:n ja USA:n välille"." Kirosanaksi sosialistisen lehdistön toimesta haukuttu TTIP oli jätetty pois kysymyksen asettelusta. Tämän sosialistisen kiihotuksen vaikutusta keskusteltiin jo edellä. Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen, miten yksi sana tuollaisessa gallupissa voi aiheuttaa helposti usean kymmenen prosentin virhesiirtymän gallupin laatijan haluamaan suuntaan. Siksi ei kannata luottaa galluppeihin yhtään enempää kuin sosialistien lehdistöön. Nekin ovat nykyään "ohjattua mielipidettä". Gallup on hyvä työväline kansan mielipiteen selvittämiseksi, mutta se on yhtä hyvä väline, jos halutaan propagandaan sopivaa "uutismateriaalia".

Rauhaa haluava gallup kysyy näin: Haluaisitko Suomen ja Venäjän välille syttyvän sodan?

Sotaisampi gallup kysyy näin: Pitäisikö mielestäsi Suomen puolustaa alueellista koskemattomuuttaan Venäjää vastaan?

Loppuen lopuksi toi kysymys on ihan hyvä kysymyksen asettelu millä ton vapaakauppasopimuksen kannatusta tai vastustusta on kyselty.
Selitys tolle tulokselle on loppuenlopuksi siinä, ettei suurin osa kansasta tiedä tosta sopimuksesta juuri mitään, siksi ei ole mikään ihme että suurin osa sitä kannattaa, sillä väittäisin että suurimmalle osalle kansasta vapaakauppasopimus sana luo jo positiivisen mielikuvan.

TTIP sopimuksen vastustajistakin suurin osa pitää vapaakauppaa yleisellä tasolla positiivisena asiana, mutta vastustavat tätä kyseistä vapaakauppasopimusta johtuen siihen liittyvästä investointipykälästä.

Kyselkää tosta vapaakauppasopimuksesta vaikka tutuiltanne, jotka eivät kovin paljoa politiikkaa seuraa. Väittäisin että sellaisista ihmisista suurin osa ei ole kuullut paljon mitään tosta TTIP sopimuksesta.

[Miko]

EU ja USA ovat puuhanneet TTIP-sopimusta (Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus), joka toteutuessaan ylittäisi investointisuojallaan EU-maiden lait yksityisoikeudellaan. Yhdysvaltalaiset suuryhtiöt voisivat haastaa Suomen valtion oikeuteen, jos katsovat kokevansa taloudellisia menetyksiä Suomen tekemillä päätöksillä.
Tietoa TTIP:istä
http://yle.fi/uutiset/suuria_pelkoja_ja_odotuksia__tasta_on_kyse_salaperaisessa_kauppasopimuksessa/7478060

Video (10min.)
https://www.youtube.com/watch?v=4vEEJ_4kteY

[Semiretardi]

EU ja USA ovat puuhanneet TTIP-sopimusta (Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus), joka toteutuessaan ylittäisi investointisuojallaan EU-maiden lait yksityisoikeudellaan. Yhdysvaltalaiset suuryhtiöt voisivat haastaa Suomen valtion oikeuteen, jos katsovat kokevansa taloudellisia menetyksiä Suomen tekemillä päätöksillä.
Tietoa TTIP:istä
http://yle.fi/uutiset/suuria_pelkoja_ja_odotuksia__tasta_on_kyse_salaperaisessa_kauppasopimuksessa/7478060

Hienoa propagandaa taas yleltä.
Tekstistä otettua

Mitä investointisuoja voi merkitä Suomelle? Millaisissa asioissa jokin yritys voisi haastaa Suomen valtion oikeuteen?

kysymysEsimerkki mahdollisesta riidasta voisi olla tilanne, jossa Suomi pakkolunastaa amerikkalaisen yrityksen omaisuutta eikä maksa siitä omaisuuden arvoa vastaavaa korvausta. Toinen mahdollinen riitatilanne voisi syntyä, jos Suomi olisi tehnyt amerikkalaisen yrityksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan yritys rakentaisi Turun ja Porin välisen moottoritien ja saisi sen hoidosta seuraavat 20 vuotta tietyn korvauksen. Ja rakennustöiden valmistuttua Suomi päättäisi maksaa vain puolet sovitusta korvauksesta.

Kyseessähän olisi aivan normaali sopimusrikkomus tuossa tapauksessa ja siihen ei tarvittaisi ttippiä. Yhtiöiden omaisuuden pakkolunastukset taas... Diih.
Miksei esimerkkiin voitu ottaa vaikkapa tapausta jossa yhdysvaltalainen firma aloittaa kaivostoiminnan suomessa, pian kaivoksen toiminnan aloituksen jälkeen eduskunta kiristää ympäristölakeja joka aiheuttaa lisäkustannuksia amerikkalaiselle kaivosyhtiölle, tässä tapauksessa se voisi haastaa suomen oikeuteen tuosta. Jolloin de facto suomen oikeus säätää lakeja alueellaan on heikentynyt.

[Mietiskeliä]

Löysin hyvän koosteen TTIP sopimuksen uhista.
https://www.facebook.com/notes/ttip-info/ttip-sopimus-10-uhkaa/751568194941787

"1. Vallansiirto valtioilta suuryrityksille
TTIP uhkaa rajoittaa merkittävästi valtioiden vapautta päättää lainsäädännöstään. Sopimukseen sisältyvä sijoittajansuoja antaisi yrityksille mahdollisuuden vaatia valtioilta miljoona-, jopa miljardikorvauksia lainsäädäntönsä muuttamisesta yritykselle epäsuotuisaan suuntaan. Uusien sääntely-yhteistyöelimien kautta yritysten etuoikeutetusta asemasta sääntelyn "neuvonantajana" uhkaa tulla virallinen.

2. Epädemokraattinen sopimusprosessi
TTIP-neuvotteluita on pyritty käymään suljetuin ovin ilman julkista keskustelua. Suuryritysten lobbarit ovat saaneet vaikuttaa TTIP:n sisältöön jo ennen neuvottelujen aloittamista, mutta kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten mielipiteitä ei ole huomioitu.

3. Uhka ympäristölle
Hiilidioksidipäästöjä lisätessään TTIP tekisi tyhjiksi EU:n omat ilmastotavoitteet. Muita ympäristöä koskevia uhkia sopimuksessa ovat muun muassa ns. vesisärötyksen (fracking) käytön laajentaminen ja näin tuotettujen polttoaineiden käytön lisääntyminen.

4. Terveydenhoidon ja lääkkeiden kallistuminen
TTIP uhkaa julkisten palveluiden järjestämistä muun muassa terveydenhuollossa. Kohtuuhintaisten terveyspalvelujen ohella vaakalaudalla ovat myös kohtuuhintaiset lääkkeet, mikäli TTIP vahvistaa lääkkeiden patenttisuojaa.

5. Ruokaturvallisuus vaarassa
TTIP loisi paineita heikentää eurooppalaista, ennaltaehkäisyyn perustuvaa elintarvikkeiden valvontaa. Koska ruokaturvallisuutta ja kuluttajansuojaa korostava ruoantuotanto on verrattain kallista, näitä arvoja kunnioittavien ruoantuottajien olisi vastaisuudessa hyvin vaikea pärjätä markkinoilla kilpailevien tuottajien kanssa. Vaikka ruokaturvallisuuden kannalta kiistanalaisimpia tuotteita ja tuotantotapoja saatetaan jättää aluksi TTIP:n ulkopuolelle, niitä on mahdollista tuoda sopimuksen piiriin myös myöhemmin.

6. Eläinoikeuksien heikentyminen
TTIP uhkaa heikentää myös eläinten hyvinvointia: yritykset lobbaavat voimakkaasti muun muassa kasvunedistäjä raktopamiinin käytön sallimiseksi. Tuotanto-eläinten olot ovat nykyisellään USA:ssa EU-standardeja huonommat, ja vaarana on, että eurooppalaiset tuottajat joutuisivat TTIP:n myötä kilpailukykysyistä heikentämään standardejaan.

7. Vaarallisten kemikaalien paluu
Kemikaalien sääntely on tällä hetkellä Euroopassa huomattavasti tiukempaa kuin Yhdysvalloissa. Yksi TTIP-sopimukseen liitetty pelko on, että TTIP:n myötä EU:ssa luovuttaisiin nykyisestä REACH-kemikaaliasetuksesta ja tuhannet Euroopassa myrkyllisinä kielletyt kemikaalit palaisivat takaisin käyttöön.

8. Uhka työehdoille ja työpaikoille
Yhdysvalloissa työmarkkinajärjestöjen toiminta on rajattua, joten on hyvin luultavaa, että TTIP heikentäisi ammattiyhdistysliikkeen asemaa myös Euroopassa. Tämä vaikeuttaisi neuvottelua palkoista ja työehdoista. Sopimus siirtäisi monien alojen työpaikkoja pois Euroopasta. Työpaikkoja on arvioitu katoavan TTIP:n myötä erityisen paljon Pohjois-Euroopan maista.

9. Lahja finanssikeinottelijoille
Sääntelyn purkaminen TTIP:n myötä vähentäisi myös rahoitusalan juuri tiukennettua valvontaa. Finanssimarkkinoiden puuttellinen sääntely oli merkittävä syy viimeisimpään talouskriisiin."

[Mietiskeliä]

Hyviä uutisia!
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/01/13/ttip-sopimuksen-investointisuoja-epailyttaa-neuvottelut-keskeytetty/2015463/12

"Euroopan unionin kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä on kuultu Yhdysvaltain ja Euroopan TTIP-sopimuksen kiistakapulaksi muodostuneesta investointisuojasta. Vastauksia saatiin yhteensä 145 000, joista 95 Suomesta"
Kiva kuulla ettei me täällä hommassa asian kanssa yksin. Itseasissa meitä on Euroopanlaajuisesti yli miljoona! ja määrä kasvaa jatkuvasti http://www.hs.fi/kotimaa/a1417786581264

Korkeimman oikeuden professorin Heikki Koskenniemen mukaan on enää epätodennäköistä, että toi investointisuoja menee läpi. Mutta kannattaa edelleen ja netissä ja muuallla tieto sopimuksesta, sillä siihen jää edelleen kyseenalaisia kohtia.

[talous ja muutos]

Kiinan taloudellinen ja tekninen nousu ja siitä johtuva Kiinan vaikutusvallan kasvu Ison valtameren alueella - erityisesti Latinalaisessa Amerikassa on tärkeä syy - ehkä oleellinen syy - siihen, että USA:n presidentti Barack Obama on viime aikoina liennyttänyt USA:n suhteita Kuubaan. Hän haluaa välttää kylmän sodan aikaisen tilanteen, jossa Kuuba oli USA:n kilpailevan supervallan eli Neuvostoliiton liittolainen.

Kuuban nykyjohto on vakiinnuttanut valtansa eikä enää tarvitse ulkopuolisen suurvaltaliittolaisen tukea pystyssä pysymiseksi, kuten oli tilanne 1960 -luvulla ja vielä sen jälkeen.
Kuuban kylmän sodan jälkeisen ajan liittolainen chavezilainen Venezuela on joutunut talouskriisiin vuoden 2014 jälkipuoliskolla, koska öljynhinta laski yli 100 $/tynnyri -hinnasta n. 50 $/tynnyri -hintaan. Venezuela on varsin riippuvainen öljytuloistansa. (Chavez toimi Venezuelan presidenttinä 1999 - 2013. (Wikipedia/Hugo Chávez) Hänen seuraajansa Nicolás Maduro ei muuttanut Venezuelan linjaa.)
Kuuban nykyjohto ei halua kylmän sodan ajan kaltaista vastakkainasettelua Kuuban ja USA:n välille, joten se on mennyt mukaan Obaman tarjoamaan liennytykseen.

Näyttää siltä, että Kiina ei ole innostunut haastamaan USA:n vaikutusvaltaa Karibian meren saarilla, jotka ovat maailmantaloudessa merkitykseltänsä vähäisiä.


USA:n ja Kuuban liennytysuutisia:
- USA ja Kuuba tavoittelevat diplomaattisten suhteitten solmimista ja kauppasaarron höllentämistä.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2014/12/17/usa-avaa-suurlahetyston-kuubaan-ja-loysaa-pakotteita/201417363/12
- USA höllensi Kuuban kauppasaartoa.
http://yle.fi/uutiset/kuubalaisia_sikareita_yhdysvaltoihin_ja_puhelimen_osia_kuubaan__tata_ja_muuta_merkitsee_vihamiesten_lahentyminen/7749617
- USA ja Kuuba aloittivat keskustelut diplomaattisuhteitten solmimisesta.
http://yle.fi/uutiset/kylman_sodan_viimeiset_jaanteet_jarisevat__yhdysvallat_ja_kuuba_aloittavat_keskustelut_diplomaattisuhteista/7749580

---

USA:n pelko Kiinan vaikutusvallan kasvusta eri puolilla Maapalloa on syy, joka saa USA:n pyrkimään vaikutusvaltansa ylläpitämiseen tai vahvistamiseen. Tämä on esim. TTIP -sopimukseen pyrkimisen taustalla.

[Kulttuurirealisti]

EU-komission teettämästä tutkimuksesta selviää, että jopa 62 prosenttia suomalaisista kannattaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta eli TTIP-sopimusta.

Sopimusta vastaan on 21 prosenttia kyselyyn vastanneista"

Onpa yllättä tulos siihen nähden minkä verran negatiivista julkisuutta sopimus on saanut. En keksi asialle kuin kaksi selitystä, joko tutkimusta on peukaloitu.

Eihän tuosta sopimuksesta paljon edes puhuta, tai jos puhutaan, niin ei kovin syvällisesti. Sopimusvalmisteluista ei kerrota juuri mitään julkisuuteen. Haiskahtaa samanlaiselta koijausstrategialta kuin Lissabonin sopimus (EU:n perussopimus) ja monet muut kv. sopimukset.

[xor_rox]

TTIP ei nauti luottamusta Kreikan parlamentissa.

Syriza-led Greek parliament 'will never ratify TTIP'

The newly-elected government in Athens has always been suspicious of the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) and will use its Parliament majority to sink the EU-US trade pact, claims a former Syriza MEP now turned minister (Georgios Katrougkalos).

(...)

"I can ensure you that a Parliament where Syriza holds the majority will never ratify the deal. And this will be a big gift not only to the Greek people but to all the European people".

Odottakaamme siis vilkastuvaa diplomatiaa USA:n suurlähetystön suunnalta.

[hattiwatti]

Tänään oli TTIP-hehkutus hesarissa. Kirjoittajina meidän fantastinen talousnero Katainen, ja mamu-työvoiman sekä muun ihmiskaupan vapaan liikkuvuuden fanattinen edistäjä Cecilia Malmström - nykyään kauppa-asioista vastaava taho EU:ssa. Karmeaa oli setti.

[Olli_Johannes]

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/vapaakauppa_kannatus-29801

"EU-komission teettämästä tutkimuksesta selviää, että jopa 62 prosenttia suomalaisista kannattaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta eli TTIP-sopimusta.

Sopimusta vastaan on 21 prosenttia kyselyyn vastanneista"

Onpa yllättä tulos siihen nähden minkä verran negatiivista julkisuutta sopimus on saanut. En keksi asialle kuin kaksi selitystä, joko tutkimusta on peukaloitu. Tai sitten Suomalaiset ovat vain niin auktorittiuskovaisia että kannattavat sopimusta, sillä kaikki suurimmat eduskuntapuolueet kannattavat tota sopimusta persut mukaan lukien.

Viekkaan että suurin osa suomalaisista ei ole kuullut koko sopimuksesta kuin ehkä nimen ja joku 20% politiikkaa aktiivisemmin seuraavista sen että oma kansanedustaja kannattaa sopimusta. Sopivalla kysymyksen asettelulla ja pienillä "korjauskertoimilla" komissio saa haluamansa tuloksen. Tällaisissa kysymyksissä opposition pitäisi uskaltaa tuoda oma mielipide esiin ja levittää sitä eliitin teettämistä mielipidekyselyistä välittämättä.

[talous ja muutos]

Millainen vaikutusvalta eurooppalaisilla on USA:n sisällä? Tämä vaikuttaa siihen, millainen on USA:n suhde Eurooppaan: toisessa ääripäässä on tasa-arvoinen liittolaisuus ja toisessa ääripäässä on asema USA:n takapihana.

USA:n eurooppalaisperäisen väestön ja erityisesti Euroopassa syntyneen väestön osuus koko USA:n väestöstä vaikuttaa usalaisten asenteisiin Eurooppaa ja sen asukkaita kohtaan. Mitä isompi osuus eurooppalaisilla on, sitä isompi vaikutusvalta ja sitä myönteisempi asenne Eurooppaan.

---

Eurooppalaisen väestön osuus lähitulevaisuuden USA:ssa:

Wikipedia/Demographics of the United States/Demographic statistics/Immigration and emigration
Yhden vuoden siirtolaisuuden perusteella voidaan ennustaa vain ylimalkaisesti lähivuosikymmenien kohdalla, kuinka iso osuus on eri maanosissa syntyneillä USA:ssa.

Siirtolaisuus USA:han vuonna 2011:
Lailliset siirtolaiset alueittain:

Aasia:                                   451,593   42,52 %
Amerikan kaksoismanner:    419,996   39,55 %
Afrikka:                                 100,336     9,45 %
Eurooppa:                              83,635     7,87 %
Kaikki:                               1,062,040  100 %


Wikipedia/Illegal immigration to the United States/Profile and demographics/Present-day countries of origin
Arvio laittomien siirtolaisten määrästä vuonna 2009:

Lähtövaltio  /Lukumääräarvio  /Prosenttiosuus kaikista laittomista siirtolaisista
Meksiko        /6,650,000  /62%
El Salvador     /530,000  /5%
Guatemala      /480,000  /4%
Honduras        /320,000  /3%
Filippiiinit         /270,000  /2%
Intia                /200,000  /2%
Korea              /200,000  /2%
Ecuador          /170,000  /2%
Brasilia            /150,000  /1%
Muut valtiot  /1,650,000  /15%


Wikipedia/Demographics of the United States/Vital statistics
USA:n kokonaishedelmällisyysluku
Tiedot ovat vuodelta 2010.
Kokonaishedelmällisyysluvun pitää olla 2,1, jotta väkiluku pysyisi samana.

Kaikki valkoiset (myös valkoiset hispanot): 1.948
Valkoiset, jotka eivät ole hispanoita: 1.791
Kaikki mustat (myös mustat hispanot): 1.958
Mustat, jotka eivät ole hispanoita: 1.972
Alkuasukkaat (myös hispanot): 1.404
Aasialaiset (myös hispanot): 1.689
Hispanot (kaikki rodut): 2.350

Siis hispanoitten määrä kasvaa, koska syntymiä on enemmän kuin kuolemia. Tosin kasvu on hidasta.
Mutta muitten kuin hispanoitten määrä vähenee, koska heitä syntyy vähemmän kuin kuolee.

---

USA:n väestön nykyjakaantuma

Wikipedia/European American/History

Euroopassa syntyneet usalaiset:
Vuosi  /Lukumäärä  /Osuus ulkomailla syntyneistä

1960  /7,256,311  /75.0%
1970  /5,740,891  /61.7%
1980  /5,149,572  /39.0%
1990  /4,350,403  /22.9%
2000  /4,915,557  /15.8%
2010  /4,817,000  /12.1%

Eurooppalaista alkuperää olevia USA:ssa:
2010: 223,553,265 eli 72,27 % koko väestöstä.
USA:n väkiluku vuonna 2010: 309,330,000
(Wikipedia/Demographics of the United States/Vital Statistics/Vital statistics)

[Mietiskeliä]

Sopimus taitaa sittenkin mennä läpi.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/ska-keller-ttip-sopimuksen-vastustus-voidaan-kiert%C3%A4%C3%A4-tempuilla

"Onko TTIP kaatumassa? Näinkin voisi päätellä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä vapaakauppasopimusta koskevan viimeaikaisen uutisoinnin perusteella. Ranskassa senaatti suhtautuu kielteisesti TTIP:iin sisältyvään investointisuojamekanismiin ja Kreikan vaalit voittanut Syriza on julistanut, ettei se allekirjoita sopimusta.

TTIP-neuvottelut kuitenkin jatkuvat edelleen, niiden kahdeksas kierros käytiin Brysselissä käytiin viime viikolla. Europarlamentin vihreän ryhmän edustaja, kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen Ska Keller arvioi Vihreän Langan haastattelussa, että parlamenttien vastustus voidaan kiertää.

Brittilehti Observer arvioi alkuviikosta, että TTIP:iin sisältyvä kiistanalainen investointisuojamekanismi saatetaan poistaa sopimuksesta. Investointisuojamekanismin myötä yritykset voivat vaatia korvauksia, jos kohdemaa muuttaa lainsäädäntöään investoijien kannalta epäedulliseen suuntaan.

"Jos investointisuojamekanismi poistetaan neuvotteluista, Yhdysvallat tulee vaatimaan vastalahjaksi myönnytyksiä, jotka vesittävät sopimusta. Vaihtoehto on, ettei saada minkäänlaista sopimusta aikaan", Observerin analyysissa kerrotaan.

Investointisuojan – tai jopa koko TTIP-sopimuksen – kaatumisesta vihjaavia uutisia on tullut viime viikkoina muitakin. Viime viikon maanantaina Euractiv-sivusto kertoi, että Syriza aikoo kaataa TTIP-sopimuksen.

"Voin vakuuttaa, että Syriza-enemmistöinen parlmentti ei koskaan ratifioi sopimusta. Tämä on suuri lahja Kreikan kansan lisäksi kaikille eurooppalaisille", valtiosihteeri Georgios Katrougkalos kommentoi uutissivustolle.

Euractivin mukaan myös Syrizan hallituskumppani, konservatiivinen Itsenäiset kreikkalaiset -puolue vaikuttaa vastustavan sopimusta. Teoriassa Kreikka voisi hyvin kaataa sopimuksen: TTIP on hyväksyttävä jäsenvaltioiden hallituksista koostuvassa Eurooppa-neuvostossa yksimielisesti, sekä todennäköisesti myös jäsenvaltioiden parlamenteissa.

Viime torstaina myös Ranskan senaatti hyväksyi tekstin, joka vaatii investointisuojamekanismin muokkaamista tai jopa poistamista EU:n ja Kanadan välisestä CETA-sopimuksesta. TTIP:hen sisältyvän investointisuojan ajatellaan seuraavan CETA:n mallia. Ranskan ulkomaankauppaministeri Matthias Fekl tuki senaattia toteamalla, ettei investointisuojaa ole pakko sisällyttää kansainvälisiin kauppasopimuksiin.

Syyskuussa Itävallan parlamentin alahuone totesi investointisuojan sisällyttämisen sopimuksiin kehittyneen oikeusjärjestelmän omaavien maiden kanssa älyttömäksi. Myös Alankomaiden parlamentti suhtautuu investointisuojaan kriittisesti.

Ska Keller ei silti ole vakuuttunut siitä, että viime viikkojen uutiset todella vaikuttaisivat neuvottelujen lopputulokseen.

"Syriza sanoi, että he eivät allekirjoita TTIP:tä. Aluksi ajattelin että jee, he sanovat sopimukselle ei. Mutta kiinnostavaa on, ettei kukaan välitä tästä, ketään ei kiinnosta. Se tarkoittaa, että ajatellaan että no joo, kyllä tämä voidaan kiertää", Keller sanoi Vihreä Langalle tiistaina Euroopan parlamentissa Strasbourgissa.

Eri maiden parlamenttien kielteiset kannat on mahdollista ohittaa, Keller uskoo.

"Ei ole selvää, miten hallitukset suhtautuvat parlamenttien kantoihin. On olemassa temppuja, joilla sopimus voidaan esimerkiksi väliaikaisesti voimaan ilman, että Kreikan parlamentilta kysytään. Sitten sopimus vois olla vaikka aikojen loppuun väliaikaisesti voimassa."

Ylipäänsä Syrizan valtiosihteerin puheessa voi olla kyse neuvotteluasemien parantamisesta.

"Voi hyvin olla, että Syriza muuttaa mielensä. He tarvitsevat myös aseita neuvotteluihin heille tärkeimmistä asioista. Selkeästi tämä ei ole heidän prioriteettilistansa kärjessä."

Myös suomalainen vasemmistoliiton meppi Merja Kyllönen sanoo, että johtavat poliitikot vaikuttavat pitävän Syrizan TTIP-kantaa lähinnä neuvotteluvetona muihin taloudellisiin kysymyksiin liittyen.

Euroopan parlamentissa – jonka on myös hyväksyttävä sopimus – investointisuojan kaatuminen vaatisi taakseen sosialistiryhmän. Ryhmä on aiemmin puhunut sopimusta vastaan, mutta tilanne on kenties muuttunut.

"Parlamentti hyväksyy huhtikuussa TTIP:stä päätöslauselman. Neuvottelupaperista ei ole poistettu investointisuojaa, ja sen valmistelija on sosialistiryhmän jäsen, kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange. Tämä on selkeä suunnanmuutos", Keller sanoo.

Aiemmin Lange on EurActiv-lehden mukaan kannattanut investointisuojan poistoa sopimuksesta.

Kellerin mukaan Saksan sosialistiulkoministeri Sigmar Gabriel haluaa pitää investointisuojan mukana sopimuksessa ja on kiertänyt Euroopan demareiden vieraana puhumassa näitä kantansa taakse.

Europarlamentin vihreä ryhmä ei tee päätöstä siitä, miten he äänestävät TTIP:stä ennen kuin valmis teksti on pöydässä.

"Mutta kaikki viittaa siihen suuntaan, että sopimus on mahdoton hyväksyä", Keller sanoo"

[talous ja muutos]

USA:n väestöjakaantuman muutos toisen maailmansodan jälkeen:


Intialaisten osuus on kasvanut nopeasti muutaman viime vuosikymmenen aikana. Intian väkiluku on yli miljardi.

Wikipedia/Indian American/Statistics on Indians in the U.S.
/Historical population
1980:    361,531    
1990:    815,447    +125.6%
2000: 1,678,765    +105.9%
2010: 2,843,391      +69.4%


Kiina on yli miljardin asukkaan valtio.

Wikipedia/History of Chinese Americans
/Statistics of the Chinese population in the United States (1840–2010)
1950:    150,005    0.10% USA:n väestöstä
1960:    237,292    0.13%
1970:    436,062    0.21%
1980:    812,178    0.36%
1990: 1,645,472    0.66%
2000: 2,432,585    0.86%
2010: 3,794,673    1.23%

-----

Afrikkalaisperäisen väestön osuus. Täsmällisemmin Sub-Saharan Afrikasta peräisin olevan väestön osuus.

Wikipedia/African American/Demographics
/African Americans in the United States
1950: 15.0 million    10.0% USA:n väestöstä   16% kasvu 10 vuodessa
1960: 18.9 million    10.5%                               26%
1970:  22.6 million    11.1%                              20%
1980:  26.5 million    11.7%                              17%
1990:  30.0 million    12.1%                              13%
2000:  34.6 million    12.3%                              15%
2010:  38.9 million    12.6%                              12%


Hispanoperäisen väestlön osuus.

Wikipedia/Historical racial and ethnic demographics of the United States
/Historical data for all races and for Hispanic origin (1610–2010)
/Racial and Ethnic Demographics of the United States (Total Numbers) Between 1910 and 2010

Hispanojen (kaikki rodut) lukumäärä

1950:    3,231,409
1960:    5,814,784
1970:    8,920,940
1980:  14,608,673
1990:  22,354,059
2000:  35,305,818
2010:  50,477,594

Hispanojen (kaikki rodut) osuus väestöstä
/Racial and Ethnic Demographics of the United States (Percentages) Between 1910 and 2010

1950:    2.1%
1960:    3.2%
1970:    4.4%
1980:    6.4%
1990:    9.0%
2000:  12.5%
2010:  16.3%

Aasialaisten ja Ison valtameren saaristolaisten lukumäärä
/Racial and Ethnic Demographics of the United States (Total Numbers) Between 1910 and 2010

1950:        321,033
1960:        980,337
1970:     1,526,401
1980:     3,500,439
1990:     7,273,662
2000:   10,641,833
2010:   15,214,265

Aasialaisten ja Ison valtameren saaristolaisten osuus väestöstä
/Racial and Ethnic Demographics of the United States (Percentages) Between 1910 and 2010

1950:   0.2%    
1960:   0.5%
1970:   0.8%
1980:   1.5%
1990:   2.9%
2000:   3.8%
2010:   4.9%

-----

Syntymien lukumäärä

Wikipedia/Historical racial and ethnic demographics of the United States/Vital statistics of Racial and Ethnic Groups (since 1990)

Year    /White (non-Hispanic)  /Black (non-Hispanic)  /Hispanics (of all racial groups)  /Asian or Pacific Islander (including of Hispanic origin)
1990:  2,626,500 (63,16%)    661,701 (15,91%)      595,073 (14,31%)                     141,635 (3,41%)
1995:  2,382,638 (61,10%)    587,781 (15,07%)      679,768 (17,43%)                     160,287 (4,11%)
2000:  2,362,968 (58,22%)    604,346 (14,89%)       815,868 (20,10%)                    200,543 (4,94%)
2005:  2,279,768 (55,09%)    583,759 (14,11%)       985,505 (23,81%)                    231,108 (5,58%)
2010:  2,162,406 (54,07%)    589,808 (14,75%)       945,180 (23,63%)                    246,886 (6,17%)    
2013:  2,129,196 (54,15%)    583,834 (14,85%)       901,033 (22,91%)                    265,673 (6,76%)    

[talous ja muutos]

http://summa.talentum.fi/article/te/uusimmat/137886
Talouselämä 25.2.2015 14:46 Päivitetty 26.2.2015 09:46

Suomi lobbasi TTIP:n puolesta Brysselissä
Ministeri Toivakka ja etujärjestömiehet kävivät kannustamassa EU:ta vapaakauppasopimukseen USA:n kanssa. Sopimuksen vastustajat olivat harvassa.
...
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) on viemässä suomalaisten etujärjestöjen valtuuskuntaa EU:n pääkaupunkiin tapaamaan kauppakomissaari Cecilia Malmströmiä.

Mukana ovat maataloustuottajien MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, työnantajien EK:n kauppapoliittisen valiokunnan vetäjä Kari Hietanen sekä duunarikeskusjärjestö SAK:n Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen, kaikki avustajineen.

...
Suomalaiset etujärjestömiehet ja ministeri Toivakka ovat Brysselissä juuri vapaakaupan asialla. Järjestöt ovat julkaisseet yhteisen tiedotteen, jossa toivotaan vauhtia TTIP-neuvotteluihin.

Järjestöt olivat viimeksi yhteisellä asialla vastustaessaan EU:n rikkidirektiiviä.

Joitakin varauksia toki heilläkin on, mutta kaiken kaikkiaan suomalaisten yhteinen TTIP-linja on poikkeus EU:ssa, jossa viljelijöiden ja työntekijöiden etujärjestöt ovat laajasti sopimusta vastaan – kuluttaja- ja ympäristöjärjestöistä puhumattakaan.

Lobbauksen kohteena ovat EU:n puolesta neuvotteluja johtava ruotsalainen kauppakomissaari Cecilia Malmström sekä saksalainen Bernd Lange, joka johtaa parlamentin kansainvälisen kaupan valiokuntaa. Molemmat osallistuvat iltapäivällä pidettävään paneelikeskusteluun suomalaisvieraiden kanssa.
...
Sopimuksen kipukohta on selvästi investointisuojapykälä. Komission mandaatissa valtion ja yritysten välisiä ISDS- eli investointiriitoja ratkottaisiin Maailmanpankin alaisessa ICSID-paneelissa, mutta tähän saattaa tulla muutos.

Komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker otti ISDS-asiassa aikalisän ja pyysi lisäselvityksiä, joita Malmberg parhaillaan valmistelee.
...
Marttila kertaa, että EU:n ja USA:n suhtautuminen ruokaturvallisuuteen on nykyisin hyvin erilainen. USA:ssa viranomainen valvoo lopputuotetta ja päättää myyntiluvista ja -kielloista elintarviketieteen pohjalta: jos tuote on turvallinen, sen on kelvattava myyntiin.

Euroopassa puolestaan tarkkaillaan enemmän koko tuotantoketjua: valvojat syynäävät tuotteen tietä pellolta pöytään ja huomauttavat herkästi poikkeavuuksista esimerkiksi eläinten lääkinnässä.
...
hän arvelee, että asenne-erot ovat aivan liian suuret, jotta niitä voisi sopimuksella yhdenmukaistaa.

Hormoniliha on hyvä esimerkki. Amerikkalaisille se kelpaa, eurooppalaisille ei.

"Voi olla, ettei kauppa vapaudu kaikkien tuotteiden osalta", Marttila arvelee.

Toinen ratkaisematon ruokakiista koskee EU:n niin sanottuja alkuperäistuotteita. Varsinkin useita eteläeurooppalaisia elintarvikkeita on pyritty suojaamaan erityisstatuksella, jonka pitäisi estää jäljitelmät. Tunnetuimpia lienevät feta ja parmankinkku.
...
EU:n nimikesuoja on amerikkalaisten mielestä selvää protektionismia, josta pitäisi päästä eroon.

EU:ssa koko TTIP-kiistan tärkein rintama on Saksassa, jonka ay-liike ja vasemmisto ovat asiassa pahasti hajalla.

Saksan taloustilanne on myös parempi kuin muualla EU:ssa, joten sikäläisten on vaikea nähdä miksi talouskasvua pitäisi vauhdittaa antamalla yhtään periksi amerikkalaisille. Saksan demarijohtaja, talousministeri Sigmar Gabriel on tosin sanonut kannattavansa sopimusta.
...
Avauspuheenvuorossaan Toivakka kertoo tulleensa etujärjestömiesten kanssa Brysseliin jakamaan Suomen sanomaa: "Me kaikki kannatamme vapaakauppaa."
...
Paneelikeskustelussa puheenjohtajana on Financial Times -lehden Brysselin-toimiston päällikkö Peter Spiegel. Hän tivaa Marttilalta ja Tukiaiselta vastauksia siihen, miten suomalaiset nyt näin yksimielisiä ovat, kun kaikkialla muualla TTIP herättää paljon vastustusta.

Molemmat vastaavat, että Suomi tarvitsee kasvua. Tukiainen täsmentää, ettei TTIP ole mikään taivas, joka tekisi kaikista onnellisia. Mutta ongelmaton ei ole sekään vaihtoehto, että sopimus jää solmimatta.

Tukiainen muistuttaa olleensa johtamassa Suomen EU-kampanjaa yli 20 vuotta sitten. Silloin kyllä-puolen tunnuslauseena oli "Parempi vaihtoehto".
...
Kaikki vaikuttavat siis hyvin myönteisiltä, joten on aika päästää ääneen paneelin skeptikko Bernd Lange. Hän saa selittää Saksan vastarintaa.

"Meillä on kokemusta siitä, että ISDS:n sovittelumenettelyä väärinkäytetty", Lange sanoo. Hänen mielestään sovittelumenettelyyn tarvitaan "syvällinen uudistus" ennen kuin se kelpaa.

Lange muistuttaa myös siitä, että Saksan ja USA:n kahdenvälisessä vapaakauppasopimuksessa ei ole lainkaan investointisuojapykälää. Siitä huolimatta maiden välinen kauppa on vilkasta. "Onnistuu se ilmankin", hän täsmentää Talouselämälle paneelin jälkeen.
...
Yleisöstä kuuluu vain yksi kriittinen kysymys: Mitkä ovat TTIP-sopimuksen hyödyt ja haitat tavalliselle ihmiselle?

Toivakan vastaus on lyhyt:

"Ne selviävät vasta kun sopimus on valmis. Mutta me tarvitsemme vientiä, me elämme viennistä. Tällä sitä voidaan lisätä."

[Finanz Schwein]

Minä luotan enemmän kansaan vallankäyttäjänä kuin markkinavoimiin, jotka eivät ole riippuvaisia kenestäkään ihmisestä, jotka toimivat kaoottisesti ja irrationaalisesti ja jotka noudattavat villin lännen lakia.

Markkinavoimat eivät ole riippuvaisia ihmisistä?... Jos esimerkiksi osakkeen hinta menee ylös se johtuu siitä, että sitä seuraavat ihmiset innostuvat ostamaan. Markkinavoimat koostuvat ihmisistä ja siksi ne välillä vaikuttavat kaoottisilta ja irrationaalisilta. Noin suurimmaksi osaksi reaktiot ja hinnat ovat kuitenkin melko järkeviä. Esimerkiksi Kreikan velkakirjojen välttäminen ja öljyn hinnan lasku eivät ole sattumaa ja ihmisistä riippumattomia asioita...

Itse vapaakauppasopimus... Tullien poistamista kannatan enkä suhtaudu erityisen pelokkaasti esimerkiksi GMO-ruokaan. Investointisuoja vaikuttaa kuitenkin epäilyttävältä. Jo käsitteenä. Piensijoittana minulla ei ole ikinä minkäänlaista investointisuojaa enkä kehtaisi sellaista vaatiakaan. Jos halutaan kannustaa sijoittamaan johonkin maahan niin sitten vain lait sellaiseksi että kannustimet tähän ovat hyvät. Ei kynnys pyhkiä investointisuojalla persettä ole lainsäätäjän näkökulmasta sen korkeampi kuin sijoituksen kansallistaminen tai toimintaympäristön pilaaminen lainsäädännöllä.

[talous ja muutos]

http://yle.fi/uutiset/valiokunta_pudottaisi_investointisuojan_ttip-sopimuksesta/7933579

Euroopan parlamentin lakivaliokunta katsoo, että Yhdysvaltain kanssa solmittavaan vapaakauppasopimukseen ei pitäisi sisällyttää investointisuojamekanismia. Valiokunta hyväksyi lausuntonsa parlamentin mietintöön torstaina.

Investointisuojalauseke on kiistanalainen, sillä sen myötä ulkomaiset yritykset voisivat kriitikoiden mukaan viedä valtion kansainväliseen välimiesoikeuteen jos valtion säätämät lait vaikuttavat yrityksen toimintaedellytyksiin.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on käynyt Euroopan parlamentissa puhumassa investointisuojasta. Hänen mukaansa suoja on tarpeeton, ja se voi siirtää valtaa hallituksilta yrityksille ja välimiesmenettelyn juristeille.

Suomen hallitus on puolestaan halunnut sisällyttää investointisuojan Yhdysvaltain kanssa neuvoteltavaan vapaakauppasopimukseen.

Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta valmistelee mietintöä sopimuksesta EU-komissiolle, joka neuvottelee Yhdysvaltojen kanssa. Mietintöön on tulossa lausunnot kaikkiaan 14 valiokunnalta. Kansainvälisen kaupan valiokunta äänestää parlamentin yhteisestä kannasta toukokuun lopulla.

Parlamentti ei sinänsä osallistu neuvotteluihin, mutta neuvoteltu sopimus on hyväksytettävä parlamentissa. Mahdollisen sopimuksen läpimeno voi hankaloitua jos komissio ei huomioi parlamentin kantaa.

Investointisuoja sai osakseen laajaa vastustusta vapaakauppasopimuksen kansalaiskuulemisessa.

[hattiwatti]

IHMISET JA YMPÄRISTÖ ENNEN VOITONTAVOITTELUA!

Mielenosoitus Helsingissä lauantaina 18. huhtikuuta klo 14 alkaen. Kokoontuminen Narinkkatorilla.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat eri puolilta maailmaa ovat kutsuneet koolle globaalin toimintapäivän vapaakauppasopimuksia vastaan 18. huhtikuuta 2015.

Toimintapäivänä voimansa yhdistävät kaikki ne kansalaistoimijat ja verkostot, jotka tänä päivänä käyvät kamppailua epädemokraattisia ja tuhoisia kauppa- ja investointisopimuksia - näkyvimmin TTIP-, CETA-, TiSA- ja TPP-sopimuksia - vastaan. Toimintapäivän tarkoituksena on peräänkuuluttaa kestävää, ihmisiä ja ympäristöä suojelevaa kauppapolitiikkaa suuryritysten etuja palvelevan kauppapolitiikan sijaan.

Sopimuksia vastustetaan sekä niiden ei-toivottujen vaikutusten että neuvotteluprosessien epädemokraattisuuden vuoksi. Sopimustekstit on pidetty salassa kansalaisilta ja päättäjiltä, mutta suuryritysten etujärjestöillä on ollut mahdollisuus ottaa osaa sopimusneuvotteluihin. Sopimukset uhkaavatkin antaa suuryrityksille ennennäkemättömän määrän valtaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kustannuksella.

Vapaakauppaa - hinnalla millä hyvänsä?

Neuvoteltaviin vapaakauppasopimuksiin liitetään katteettomia lupauksia talouskasvusta, lisääntyvästä työllisyydestä sekä mielikuva kaupan vapauttamisesta. Todellisuudessa sopimusten tavoitteena oleva kaupan esteiden purkaminen merkitsee viimeistenkin yhteiskunnan osa-alueiden ja luonnonarvojen altistamista suuryritysten voitontavoittelulle.

Mikäli sopimukset menevät läpi, on kehitystä mahdoton pysäyttää. Valtioilta suuryrityksille siirtynyttä valtaa ei enää saa takaisin, sillä lisääntyvällä vaikutusvallallaan liike-elämä pystyy edelleen parantamaan asemiaan. Poliittinen liikkumatila kapenee, kun kerran yksityistettyjä palveluja on juridisesti mahdoton palauttaa takaisin julkisiksi. Useiden sopimusten luonnoksiin sisältyvän investointisuojamekanismin (ISDS) avulla yrityksille tarjoutuu mahdollisuus haastaa valtioita yritysjuristien vetämään välimiesmenettelyyn ja vaatia miljoonakorvauksia, mikäli valtiot säätävät yritysten voittomahdollisuuksiin puuttuvia lakeja vaikkapa ympäristöä, elintarviketurvallisuutta tai työntekijöiden oikeuksia suojellakseen.

Neuvoteltavat vapaakauppasopimukset uhkaavat demokratiaa ja yhteiskunnan perustoimintoja. Emme voi antaa tämän tapahtua!

Lue lisää:

https://www.globaltradeday.org/
http://www.vapaakauppa.fi/
http://ttipjulkilausuma.wordpress.com/
http://www.flushthetpp.org/
http://stop-ttip.org/

Kutsu kaverisi tapahtumaan Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1526495860947078/

Ilmoita järjestösi tai verkostosi mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ttipinfo (a) riseup (piste) net.

Samaan sähköpostiosoitteeseen voit laittaa viestiä, jos haluat yksityishenkilönä auttaa toimintapäivän järjestelyissä.

Tapahtuma on avoin kaikille, paitsi rasistisia tai fasistisia mielipiteitä esittäville. Ethän tuo mielenosoitukseen kookkaita puoluepoliittisia tunnuksia.

[talous ja muutos]

Suomen meppien kannat EU:n ja Yhdysvaltojen väliselle TTIP-vapaakauppasopimukselle:

LÄHDE: http://yle.fi/uutiset/vapaakauppa_houkuttaa_investointisuoja_ei/7976217
Talous 6.5.2015 klo 18:30 | päivitetty 6.5.2015 klo 18:30


Yle lähetti Suomen mepeille kyselyn, joka koski TTIP:tä:
* Kyselyyn eivät vastanneet:
- Pirkko Ruohonen - Lerner (PS)
- Hannu Takkula (Kesk)
- Paavo Väyrynen (Kesk)
* Pohti vielä kantojansa:
- Jussi Halla-aho (PS)

* Kannattaa TTIP -sopimusta:
- Liisa Jaakonsaari (SDP)
- Anneli Jäätteenmäki (Kesk)
- Miapetra Kumpula - Natri (SDP)
- Sirpa Pietikäinen (Kok)
- Petri Sarvamaa (Kok)
- Nils Torvalds (RKP)
- Henna Virkkunen (Kok)
* Vastustaa TTIP -sopimusta:
- Merja Kyllönen (Vas)
* Epävarma TTIP -sopimuksen suhteen:
- Heidi Hautala (Vihr)

Osalla TTIP:n kannatukseen liittyy varauksia:

Kannatan sopimusta, mutta kyseessä on kauppasopimus ja EU:n pitää olla tiukka neuvotteluissa. Olin USA:ssa ja havaitsin, että USA pitää tiukasti huolta omista kaupallisista eduistaan. (Anneli Jääteenmäki, Kesk.)
Periaatteessa sopimus voisi olla hyödyllinen molemmille osapuolille. Varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet päästä Yhdysvaltain aika suojatuille markkinoilla voisivat parantua merkittävästi. (Nils Torvalds, RKP)
Vapaakauppa ei ole paha asia, jos sitä käydään oikeilla säännöillä. Lopullisen kantani muodostamisessa esimerkiksi ympäristön- ja kuluttajansuojaan liittyvillä yksityiskohdilla on kuitenkin valtava merkitys. (Sirpa Pietikäinen, Kok.)
Mahdollisimman sujuva, vähäkustannuksinen ja avoin kaupankäynti sekä yhteisten pelisääntöjen luominen ovat hyviä ja kannatettavia asioita. (Miapetra Kumpula-Natri, SDP)
Se, että sopimusta lähestytään Euroopassa huolten kautta, on tervettä ja niin pitää tehdä. Mutta hiukan liiaksi keskitytään näihin mahdollisiin ongelmiin, sen sijaan että puhuttaisiin siitä, mitä kaikkea hyötyä sopimuksesta voisi olla. (Petri Sarvamaa, kok.)

TTIP:n vastustajan perustelut:

Esimerkiksi sääntelyn yhdenmukaistaminen sekä sijoittajien ja valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely eli investointisuoja uhkaavat demokratiaa ja oikeusvaltiota. (Merja Kyllönen, vas.)

Suhtautuminen TTIP:seen EU -tasolla:

Suomalaismeppien vastaukset peilaavat hyvin parlamentin tuntoja laajemminkin: myönteisimmin TTIP-sopimukseen suhtautuvat useimmat oikeisto- ja keskiryhmiin kuuluvat mepit, kielteisimmin taas vasemmiston, vihreiden ja EU-kriittisten nationalistiryhmien edustajat.
Vaa'ankieliasemassa ovat pitkälti sosiaalidemokraatit. Ryhmä kannattaa vapaakauppasopimusta, mutta vastustaa sopimukseen kaavailtua investointisuojaa ainakin sen nykymuodossa. Pelkoa herättänyt investointisuoja mahdollistaisi valtioiden ja yritysten välisten riitojen ratkaisemisen yksityisissä välimiestuomiosituimissa. Huoli näkyy myös suomalaismeppien vastauksissa: yhdeksästä viisi tiputtaisi investointisuojan kokonaan pois TTIP-sopimuksesta.

Kannattaa investointisuojan mukaanottoa TTIP -sopimukseen:
- Sirpa Pietikäinen (Kok)
- Petri Sarvamaa (Kok)
- Nils Torvalds (RKP)
- Henna Virkkunen (Kok)
Vastustaa investointisuojan mukaanottoa TTIP -sopimukseen:
- Heidi Hautala (Vihr)
- Liisa Jaakonsaari (SDP)
- Anneli Jäätteenmäki (Kesk)
- Merja Kyllönen (Vas)
- Miapetra Kumpula - Natri (SDP)

Perusteluja vastustamiseen investointisuojan mukaanotolle TTIP -sopimukseen:

Oikeusvaltion periaatteet ovat tärkeitä, mutta sijoittajien ja valtion välistä riitojenratkaisumenetelmää en kannata. Mekanismin avulla suuryritykset voivat hyökätä kansallista ympäristö-, terveys- ja työlainsäädäntöä vastaan. Se asettaa myös kotimaiset ja ulkomaiset sijoittajat eriarvoiseen asemaan. (Liisa Jaakonsaari, SDP)
TTIP-sopimus ei tarvitse erillistä investointisuojaa. EU:n ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät takaavat omaisuuden suojan myös investoinneille, ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet pystyvät ratkaisemaan myös investointeja koskevat riidat. (Heidi Hautala, Vihr.)

TTIP -sopimukseen liittyvä sääntely huolestuttaa:

Heinäkuussa edessä on kymmenes virallinen neuvottelukierros. Pöydällä pitäisi olla ainakin sääntely-yhteistyöhön ja markkinoille pääsyyn liittyviä kysymyksiä. Käytännössä neuvottelijat siis miettivät, miten sääntelyä voitaisiin Atlantin eri rannoilla yhtenäistää ja siten helpottaa tuotteiden vientiä.
TTIP-sopimuksen vastustajat ovat huolestuneet erityisesti sääntelyelimestä, joka ratkoisi Euroopan ja Yhdysvaltojen välisiä sääntelykysymyksiä. Suomalaismepeistä huolen jakavat Hautala, Jaakonsaari, Jäätteenmäki, Kyllönen ja Pietikäinen.
Huoleen on aina aihetta silloin, kun jokin elin pääsee ottamaan kantaa demokraattisesti valittujen lainsäätäjien säätämiin lakeihin tai muihin säädöksiin. (Sirpa Pietikäinen, Kok.)
Hyväksymmekö esimerkiksi sen, että virkamiehistä koostuva säätelyelin luo Euroopalle ja Yhdysvalloille yhteisiä säädöksiä kemikaaleihin ja ruokaturvallisuuteen liittyvissä asioissa? (Anneli Jäätteenmäki, Kesk.)

TTIP -sopimukseen liittyvä sääntely ei huolestuta:

Kumpula-Natri, Sarvamaa, Torvalds ja Virkkunen eivät sen sijaan näe erityisiä huolen aiheita.
TTIP pyrkii juuri yhtenäistämään standardeja, ja yhtenäinen sääntely helpottaa erityisesti pk-yritysten markkinoille pääsyä ja vientiä. (Henna Virkkunen, Kok.)
Käsitykseni mukaan TTIP-sopimus vasta mahdollistaisi sääntelyn tarkastelun, mutta ei itsessään yhtenäistäisi sääntelyä. Mielestäni on selvää, ettei esimerkiksi terveydelle vaarallisten aineiden luetteloita tule yhtenäistää. (Miapetra Kumpula-Natri, SDP)

---

Sivuhuomautus: Nils Torvalds on ex -taistolainen. - Toisaalta myös Björn Wahlroos on ex -taistolainen.
Wikipedia/Nils Torvalds/Ura
"Torvalds oli 1960- ja 1970-luvuilla aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa. Hän liittyi Suomen Kommunistiseen Puolueeseen vuonna 1962 ja nousi sen keskuskomiteaan vuonna 1982. Hän toimi muun muassa SKP:n vähemmistön eli niin sanottujen taistolaisten ruotsinkielisen lehden Arbetartidningen Enhetin päätoimittajana ja vasemmistolaisen Folktidningen Ny Tidin avustajana."
Torvalds syntyi v. 1945.
Wikipedia/Björn Wahlroos/Poliittinen osallistuminen
"Opiskeluaikanaan Wahlroos toimi taistolaisliikkeessä."
"Vuonna 1973 Wahlroos erosi kaikista poliittisista järjestöistä. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa hän liittyi ruotsalaiseen kansanpuolueeseen."
Wahlroos syntyi v. 1952.

[hattiwatti]

Komissio julkisti näkemyksiään investointisuojan ja etenkin sitä koskevan riitojenratkaisun uudistamiseksi EDILEX 6.5.2015 14.15

Euroopan komissio on julkistanut näkemyksiään investointisuojan ja etenkin sitä koskevan riitojenratkaisun uudistamiseksi. Nyt työstetään uuden sukupolven investointisuojaa. Komissio julkisti keskiviikkona 6. toukokuuta keskustelupaperin investointisuojasta. Siinä esitetyt uudistukset olisivat jatkoa niille muutoksille, joita EU on jo tehnyt vapaakauppasopimuksissaan Kanadan ja Singaporen kanssa. Asiasta kertoo EK.

Komissio esittää uudistuksia seuraavalle neljälle alueelle:

1) Sääntelyoikeuden säilymistä korostettaisiin

Muutosesitysten kärkenä on varmistaa, ettei investointien suojaaminen vaikuttaisi valtioiden mahdollisuuksiin toteuttaa politiikkatavoitteitaan. Vaikka sama periaate sisältyy aiempiinkin investointisuojasopimuksiin, niin nyt sitä alleviivattaisiin omalla sopimusartiklalla.

2) Välimiestuomioistuimien toimintaa kehitettäisiin

Komissio on esittänyt keinoja uudistaa välimiesmenettelyä, jolla investointiriitoja ratkaistaan. Välimiesten pätevyysvaatimusten ohella se nosti esille mahdollisuuden määritellä tarkemmin, keillä olisi oikeus toimia välimiehinä. Lisäksi äänensä saisivat paremmin kuuluviin myös sellaiset ulkopuoliset tahot, joiden oikeuksiin lopputulos vaikuttaa.

3) Välimiestuomioihin valitusoikeus

Komissio pitää mahdollisena, että kahdenvälisiin sopimuksiin luotaisiin mahdollisuus valittaa investointituomioista. Valittaminen olisi mahdollista laajemmin perustein kuin millä nykyinen järjestelmä sallii tuomioiden kumoamisen.

4) Tarkennuksia kansallisen oikeuden ja välimiesoikeuden väliseen suhteeseen

Komissio pohtii keinoja estää rinnakkaiset riidat, jolloin samaa tapausta käsiteltäisiin samanaikaisesti kansallisissa tuomioistuimissa ja kansainvälisissä välitystuomioistuimissa.

Elinkeinoelämän keskusliitto pitää komission avausta merkittävänä ja mielenkiintoisena, kertoo investointisuojaan perehtynyt EK:n asiantuntija Eeva Korolainen. – EU:n oma investointiympäristö on kohtuullisen vakaa, mutta tarvitsemme takeet sille, että vastaava hyvä ympäristö ja samat oikeudet toteutuvat myös suomalaisten yritysten toimiessa Yhdysvalloissa. Ja mikä tärkeintä: TTIP-sopimukseen toivottavasti sisältyvä investointisuoja antaa lähtökohdat myös tuleville kauppasopimuksille. Tällöin neuvottelukumppanina voivat olla maat, jotka ovat investointipuitteiltaan paljon haastavampia.

Pitkällä tähtäimellä tulisi joka tapauksessa edetä kohti monenvälistä investointisopimusta ja pysyvää investointituomioistuinta, Korolainen korostaa.

EK:n kauppapolitiikan johtavan asiantuntijan Simo Karetien mukaan komissio on ottanut nyt merkittäviä askeleita investointisopimusten kehittämisessä:
– On syytä suhtautua ehdotuksiin rakentavasti ja myönteisesti. Toivottavasti ajatukset saavat positiivista vastakaikua myös parlamentin ja neuvoston kanssa käytävissä jatkokeskusteluissa.

Seuraavaksi muutosehdotukset etenevät komission, parlamentin ja neuvoston väliseen keskusteluun. Komissio tekee vasta tämän jälkeen virallisen ehdotuksensa etenemistä.

Linkki:
http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/may/tradoc_153408.PDF

[hattiwatti]

SAK ottanut kovin mielenkiintoisen kannan aiheeseen, joka on hyvin isossa ristiriidassa öbaut kaikkien muiden AY-liikkeiden kanssa Atlantin molemmin puolin (ja kaikkien muiden kansallismielisten puolueiden paitsi persujen). Ilmeisesti vain yksittäisen kansainvälisten asioiden neuvonantajan junailemana, mikä tuntuu kovin mielenkiintoiselta jos ajatellaan kuinka montaa duunaria kyseinen pulju edustaa. 

http://yle.fi/uutiset/sak_odottaa_vapaakauppasopimuksen_tuovan_kasvua_ja_tyopaikkoja/7976786

SAK odottaa vapaakauppasopimuksen tuovan kasvua ja työpaikkoja
Palkansaajien keskusjärjestö SAK odottaa EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppa- ja investointisopimuksen parantavan Suomen taloutta ja työllisyysnäkymiä. Mahdollista on, että palkkatasokin nousee, arvioi SAK. Työ- tai sosiaalilainsäädäntöön ei sopimuksella puututa, arvioi SAK.

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto pitää parhaillaan EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavaa vapaakauppa- ja investointisopimusta merkittävänä Suomen työllisyydelle.

Vapaakauppa- ja investointisopimus TTIP voi SAK:n mukaan jopa nostaa Suomen palkkatasoa.
Julkisten hankintojen markkinat suljetut Yhdysvalloissa

Suuria kysymyksiä ovat SAK:n mukaan eurooppalaisten yritysten pääsy julkisten hankintojen markkinoille. Yhdysvalloissa julkisten hankintojen sääntely on tarkkaa ja ne ovat hyvin suljetut. Suomalaisten jäänmurtajien myyminen Yhdysvaltoihin olisi esimerkiksi erittäin merkittävä avaus. Yhdysvalloissa on jo isoja suomalaisyrityksiä, ja niiden asemaa voidaan vahvistaa sopimuksella, SAK:n asintuntija Kuusisto arvioi.   

– Ehkä suurimmat taloudelliset hyödyt on saatavissa, jos suomalaiset yritykset pääsevät USA:n hyvin suljetuille julkisten hankintojen markkinoille, ja jos saadaan poistettua turhia kaupan ja investointien esteitä EU:n ja USA:n välillä, Kuusisto sanoo.

– Poliittisesti tulee hyötyä siitä, että EU ja USA pyrkivät yhdessä määrittämään kansainvälisen kaupan sääntöjä: korkealaatuisia sääntöjä, joissa on mukana työtekijöiden perusoikeudet, ympäristösääntelyn normit, ihmisoikeudet ja korkeatasoinen kuluttajansuoja. Jos näitä normeja saadaan käyttöön EU:ssa, USA:ssa ja laajemmin maailmantaloudessa, sillä voi olla pitkällä aikavälillä todella suuri merkitys, arvioi Kuusisto.

SAK:n kanssa samoilla linjoilla positiivisista talouden vaikutuksista ovat myös työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto ja maataloustuottajien MTK. Ne antoivat aiemmin keväällä yhteisen kannanoton asiasta.
Heikkeneekö työlainsäädäntö?

Peruslainsäädäntöön ei olla tuomassa heikennyksiä. Sopimuksen ulkopuolelle jää SAK:n käsityksen mukaan sekä työelämän lainsäädäntö että sosiaalilainsäädäntö. Pitkälle kysymys on teknisestä lainsäädännöstä, kuten vaikka erilaisista standardeista sähkölaitteille.

– Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeita standardeja EU:ssa ja USA:ssa, Kuusisto kertoo.

Molemmilla osapuolilla on korkeatasoista sääntelyä, mutta se eroaa toisistaan. Kun esimerkiksi sähkölaitteiden CE-merkinnän saaminen kestää noin puoli vuotta tai vuoden, Yhdysvalloissa prosessi vie useimmiten kaksi vuotta, alasta riippuen.   

– Turhan sääntelyn poistamisella on merkitystä yritysten vientimahdollisuuksille, sanoo Kuusisto.

Kuusiston mukaan vaikuttavuustutkimukset joita on tehty vapaakauppasopimuksesta osoittavat, että molemmat osapuolet hyötyvät.

– Joillakin aloilla amerikkalaiset yritykset ovat kilpailukykyisempiä, joillakin taas eurooppalaiset. Molemmat hyötyvät, arvioi Kuusisto.

Komission esitys tai parlamentin kanta ovat vielä avoinna. Kauppakomissaari Cecilia Malmstöminkään tarkkoja esityksiä ei vielä tiedetä. Sen lisäksi tarvitaan jokaisen 28 jäsenmaan hyväksyntä, joten kiire tulee, jos valmista aiotaan saada tämän vuoden loppuun mennessä. Ruotsalainen kauppakomissaari on kuitenkin hyvin sitoutunut viemään loppuun neuvottelut, ja aikaa on, sillä hän tehtävässään vuoteen 2019 saakka.

Epävirallisesti useat tahot arvioivat, ettei valmista tule ennen vuotta 2016. Lisäksi Yhdysvaltain presidentinvaalit saattavat tuoda mutkia matkaan. 
SAK: perinteinen investointisuoja on uhka

– Suurin uhka on, että perinteinen investointisuoja otettaisiin mukaan sopimukseen, toteaa Kuusisto.

Ongelmat syntyvät SAK:n mukaan siitä, että ulkomaiselle yritykselle on annettu vahvempi suoja kuin kotimaiselle yritykselle. Kuusiston mukaan aiempiin ongelmiin tullaan merkittävästi puuttumaan.

– Suurin uhkakuva on pienentynyt merkittävästi, hän sanoo.

SAK:n mukaan EU:ssa ja Yhdysvalloissa oikeusjärjestelmät ovat korkeatasoiset. Investointiriidat on pystytty ratkaisemaan tähänkin mennessä oikeudenmukaisesti.

– Ei ole tarvetta antaa yrityksille oikeutta haastaa valtioita välimiesmenettelyyn. Nyt näyttää siltä, että menettely tullaan sisällyttämään sopimukseen. On  kuitenkin olemassa kova poliittinen paine, että tätä menettelyä parannetaan huomattavasti, sanoo Kuusisto.   

SAK:lle välimiesmenettely ei ole kynnyskysymys.

Välimiesmenettelyä haluavat sekä Yhdysvallat että EU, ja se on mukana EU:n neuvotteluvaltuuksissa. On myös jäsenmaita, kuten Itävalta, jotka eivät sitä halua. Myös Saksa ja Ranska ovat olleet kriittisiä. Samoin Euroopan parlamentti. Niin ikään kansalaisjärjestöjen taholta sitä on arvosteltu.

Jotain uutta mallia välimiesmenettelyyn lienee tulossa, sillä kauppakomissaari Malmström on väläyttänyt pysyvän kansainvälisen välimiesoikeuden perustamista.

Kriittinen kommentti edelliseen on tullut myös:

http://heikki.ketoharju.info/2015/05/miksi-sak-kannattaa-ttip-sopimusta/

Yle uutisoi komeasti, että SAK odottaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vapaakauppasopimuksen tuovan talouskasvua ja työpaikkoja. Missäs olenkaan aiemmin saman perustelun kuullut? Aivan, Ulkoministeriö käyttää suunnilleen samoja perusteluja, ja asiasta vastaava Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) on julkisestikin todennut keskittyvänsä sopimuksen etuihin uhkien jäädessä vähemmälle.

Ylen juttu sisältää SAK:n suulla esitettynä väitteitä, joita ei voi sivuuttaa ilman kommentteja.
1) "Suomen talous- ja työllisyystilanne kohenee TTIP-sopimuksen myötä"

Komission tilaamien vaikutusarvioiden mukaan koko EU-alueella sopimus tuottaa vain vähäisen talouskasvun. Komissio myös lähtee siitä oletuksesta, että talouskasvu jakautuu tasaisesti, mikä on ilman muuta epärealistinen odotus.

Tarkin sopimuksesta tehty vaikutusarvio on tutkija Jeronim Capaldon käsialaa. (Sivumennen sanoen Capaldo on työskennellyt myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n leivissä) Hänen mukaansa Pohjois-Euroopasta tulee katoamaan TTIP-sopimuksen solmimisen myötä yli 200 000 työpaikkaa. Myöskään BKT ei tule Pohjois-Euroopassa kasvamaan vaan päin vastoin heikkenemään 2%-yksiköllä. Tämä olisi suurin pudotus EU-alueella.

Ihmettelen siis suuresti, mihin SAK ja etenkin Aleksi Kuusisto perustaa käsityksensä työllisyyden kohenemisesta ja talouskasvusta. Onko EU-komission PR-materiaali nielty sellaisenaan?
2) "Sosiaalilainsäädäntö tai työlainsäädäntö eivät ole sopimuksessa mukana, joten ei syytä huoleen"

Tällaisen kuvan voi Ylen jutusta nopealla lukemisella saada. Tarkkaan ottaen SAK:n Kuusisto toteaa, että hänen tietojensa mukaan nämä alat eivät tule lopulliseen sopimukseen mukaan. Mutta jos näin on, miksi niistä sitten neuvotellaan?

TTIP-sopimusneuvotteluissa pöydällä ovat niin työlainsäädännön kysymykset kuin myöskin julkiset palvelut. Yhdysvalloissa työlainsäädäntö on EU:ta heikommalla tasolla. USA ei ole ratifioinut YK:n ILO-sopimuksistakaan kuin pari – ja on selvästi todennut, ettei myöskään näiden neuvottelujen myötä aio ratifioida loppuja.

Summa summarum: sekä julkisten palvelujen laadun heikkeneminen että työlainsäädännön huononeminen ovat reaalisia uhkia. En tiedä, mihin lähteisiin Kuusisto arvionsa perustaa, mutta ainakaan meillä aktiivisesti sopimusneuvotteluja vastustavilla ei ole kuin hyvin vähän tietoa neuvottelujen sisällöstä, sillä koko neuvotteluprosessi on salainen!
3) "Välimiesmenettely on uhka, muttei kynnyskysymys"

No tämä nyt on jo täysin käsittämätöntä. Kuusisto suoraan myöntää, että sopimukseen kaavailtu välimiesmenettely (joka antaisi yrityksille ja sijoittajille laajat valtuudet uhata valtioita oikeusjutuilla) on uhka, ja toteaa senkin ettei koko investointisuojaa oikeastaan edes tarvita, sillä Yhdysvalloissa ja EU:ssa tuomioistumet ovat luotettavia. Kuitenkaan edes tämän laajaa arvostelua herättäneen sopimuksen osan torppaaminen ei ole SAK:lle kynnyskysymys. Miksi ei? Mihin perustuu Kuusiston näkemys, että investointisuojaa saadaan parannettua ja että "suurin uhkakuva on pienentynyt merkittävästi"?

EU:n kauppakomissaari Malmströmin väläyttämä pysyvä välimiesoikeus tuskin tarjoaa mitään erikoista ratkaisua, koska jo nyt välimiesjuttuja hoitaa pieni lakimiesten ja lakifirmojen joukko. Pysyvä välimiesoikeus vain vahvistaisi tätä käytäntöä – ja sivuuttaisi edelleen kansalliset parlamentit.
4) "Sopimuksessa on kyse vain teknisten standardien yhdenmukaistamisesta"

Ylen jutussa kannattaa panna merkille myös toteamus, että TTIP-sopimuksessa olisi kyse lähinnä teknisten standardien yhdenmukaistamisesta. Mutta jos on kyse vain siitä, miksi sopimus koskee käytännössä kaikkea liiketoimintaa ja kaikkia lainsäädännön aloja, ellei niitä erikseen ole neuvotteluista rajattu ulos? Ja miksi sopimus sisältää kummallisen, yhtiövaltaa kasvattavan välimiesmenettelyn? Ja ennen muuta: jos kyse on teknisestä standardien yhdenmukaistamisesta, miksi neuvottelut ovat salaiset, eikä ulos kerrota kuin pieniä tiedonmuruja?
Saattaa olla, että riipasen kovan kännin tänään

Viimeisen väliotsikon omistan lakkautetun paperiteollisuuden muistolle. Samaa on luvassa lisää, mikäli tämä sopimus menee läpi – ja mukavahan on sitten katsella yhdysvaltalaisesta videopalvelusta klippejä turhautuneista duunareista. Työttömällä aikaa ihan varmasti kyllä on.

Vielä pari sanaa ay-liikkeestä yleensä. Jollekullehan saattaisi tulla kiusaus käyttää SAK:n kantoja tässä kysymyksessä perusteluna sille, ettei ammatillinen järjestäytyminen yleensäkään ole järkevää. Olen itsekin tietysti SAK:laisen liiton jäsen, enkä ole lainkaan sitä mieltä, että ay-liike olisi turha tai tarpeeton. Toivoisin kuitenkin, että SAK:n johdossa edes jotenkin huomioitaisiin ay-kentän vaihtelevat kannat TTIP-sopimusasiaan. Etenkin julkisten alojen liitoissa ollaan varmaan huolissaan sopimuksen vaikutuksista – ja syystä.

[talous ja muutos]

SAK ottanut kovin mielenkiintoisen kannan aiheeseen, joka on hyvin isossa ristiriidassa öbaut kaikkien muiden AY-liikkeiden kanssa Atlantin molemmin puolin (ja kaikkien muiden kansallismielisten puolueiden paitsi persujen). Ilmeisesti vain yksittäisen kansainvälisten asioiden neuvonantajan junailemana, mikä tuntuu kovin mielenkiintoiselta jos ajatellaan kuinka montaa duunaria kyseinen pulju edustaa. 

http://yle.fi/uutiset/sak_odottaa_vapaakauppasopimuksen_tuovan_kasvua_ja_tyopaikkoja/7976786

SAK odottaa vapaakauppasopimuksen tuovan kasvua ja työpaikkoja
Palkansaajien keskusjärjestö SAK odottaa EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppa- ja investointisopimuksen parantavan Suomen taloutta ja työllisyysnäkymiä. Mahdollista on, että palkkatasokin nousee, arvioi SAK. Työ- tai sosiaalilainsäädäntöön ei sopimuksella puututa, arvioi SAK.

SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Aleksi Kuusisto pitää parhaillaan EU:n ja Yhdysvaltain välillä neuvoteltavaa vapaakauppa- ja investointisopimusta merkittävänä Suomen työllisyydelle.

Vapaakauppa- ja investointisopimus TTIP voi SAK:n mukaan jopa nostaa Suomen palkkatasoa.

Heikkeneekö työlainsäädäntö?

Peruslainsäädäntöön ei olla tuomassa heikennyksiä. Sopimuksen ulkopuolelle jää SAK:n käsityksen mukaan sekä työelämän lainsäädäntö että sosiaalilainsäädäntö. Pitkälle kysymys on teknisestä lainsäädännöstä, kuten vaikka erilaisista standardeista sähkölaitteille.

– Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet ylläpitämään korkeita standardeja EU:ssa ja USA:ssa, Kuusisto kertoo.

SAK: perinteinen investointisuoja on uhka

– Suurin uhka on, että perinteinen investointisuoja otettaisiin mukaan sopimukseen, toteaa Kuusisto.

Ongelmat syntyvät SAK:n mukaan siitä, että ulkomaiselle yritykselle on annettu vahvempi suoja kuin kotimaiselle yritykselle. Kuusiston mukaan aiempiin ongelmiin tullaan merkittävästi puuttumaan.

– Suurin uhkakuva on pienentynyt merkittävästi, hän sanoo.

SAK:n mukaan EU:ssa ja Yhdysvalloissa oikeusjärjestelmät ovat korkeatasoiset. Investointiriidat on pystytty ratkaisemaan tähänkin mennessä oikeudenmukaisesti.

– Ei ole tarvetta antaa yrityksille oikeutta haastaa valtioita välimiesmenettelyyn. Nyt näyttää siltä, että menettely tullaan sisällyttämään sopimukseen. On  kuitenkin olemassa kova poliittinen paine, että tätä menettelyä parannetaan huomattavasti, sanoo Kuusisto.   

SAK:lle välimiesmenettely ei ole kynnyskysymys.

Kriittinen kommentti edelliseen on tullut myös:

http://heikki.ketoharju.info/2015/05/miksi-sak-kannattaa-ttip-sopimusta/

Ylen juttu sisältää SAK:n suulla esitettynä väitteitä, joita ei voi sivuuttaa ilman kommentteja.
1) "Suomen talous- ja työllisyystilanne kohenee TTIP-sopimuksen myötä"

Tarkin sopimuksesta tehty vaikutusarvio on tutkija Jeronim Capaldon käsialaa. (Sivumennen sanoen Capaldo on työskennellyt myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n leivissä) Hänen mukaansa Pohjois-Euroopasta tulee katoamaan TTIP-sopimuksen solmimisen myötä yli 200 000 työpaikkaa. Myöskään BKT ei tule Pohjois-Euroopassa kasvamaan vaan päin vastoin heikkenemään 2%-yksiköllä. Tämä olisi suurin pudotus EU-alueella.

Ihmettelen siis suuresti, mihin SAK ja etenkin Aleksi Kuusisto perustaa käsityksensä työllisyyden kohenemisesta ja talouskasvusta. Onko EU-komission PR-materiaali nielty sellaisenaan?
2) "Sosiaalilainsäädäntö tai työlainsäädäntö eivät ole sopimuksessa mukana, joten ei syytä huoleen"

Tällaisen kuvan voi Ylen jutusta nopealla lukemisella saada. Tarkkaan ottaen SAK:n Kuusisto toteaa, että hänen tietojensa mukaan nämä alat eivät tule lopulliseen sopimukseen mukaan. Mutta jos näin on, miksi niistä sitten neuvotellaan?

TTIP-sopimusneuvotteluissa pöydällä ovat niin työlainsäädännön kysymykset kuin myöskin julkiset palvelut. Yhdysvalloissa työlainsäädäntö on EU:ta heikommalla tasolla. USA ei ole ratifioinut YK:n ILO-sopimuksistakaan kuin pari – ja on selvästi todennut, ettei myöskään näiden neuvottelujen myötä aio ratifioida loppuja.

Summa summarum: sekä julkisten palvelujen laadun heikkeneminen että työlainsäädännön huononeminen ovat reaalisia uhkia. En tiedä, mihin lähteisiin Kuusisto arvionsa perustaa, mutta ainakaan meillä aktiivisesti sopimusneuvotteluja vastustavilla ei ole kuin hyvin vähän tietoa neuvottelujen sisällöstä, sillä koko neuvotteluprosessi on salainen!
3) "Välimiesmenettely on uhka, muttei kynnyskysymys"

No tämä nyt on jo täysin käsittämätöntä. Kuusisto suoraan myöntää, että sopimukseen kaavailtu välimiesmenettely (joka antaisi yrityksille ja sijoittajille laajat valtuudet uhata valtioita oikeusjutuilla) on uhka, ja toteaa senkin ettei koko investointisuojaa oikeastaan edes tarvita, sillä Yhdysvalloissa ja EU:ssa tuomioistumet ovat luotettavia. Kuitenkaan edes tämän laajaa arvostelua herättäneen sopimuksen osan torppaaminen ei ole SAK:lle kynnyskysymys. Miksi ei? Mihin perustuu Kuusiston näkemys, että investointisuojaa saadaan parannettua ja että "suurin uhkakuva on pienentynyt merkittävästi"?

---

Vanha uutinen paljastaa lisää:

Vs: TTIP: EU:n ja USA:n välinen vapaakauppasopimus
« Vastaus #81 : 01.03.2015, 04:28:58 »

http://summa.talentum.fi/article/te/uusimmat/137886
Talouselämä 25.2.2015 14:46 Päivitetty 26.2.2015 09:46

Suomi lobbasi TTIP:n puolesta Brysselissä
Ministeri Toivakka ja etujärjestömiehet kävivät kannustamassa EU:ta vapaakauppasopimukseen USA:n kanssa. Sopimuksen vastustajat olivat harvassa.

...

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) on viemässä suomalaisten etujärjestöjen valtuuskuntaa EU:n pääkaupunkiin tapaamaan kauppakomissaari Cecilia Malmströmiä.

Mukana ovat maataloustuottajien MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, työnantajien EK:n kauppapoliittisen valiokunnan vetäjä Kari Hietanen sekä duunarikeskusjärjestö SAK:n Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen, kaikki avustajineen.

...

Joitakin varauksia toki heilläkin on, mutta kaiken kaikkiaan suomalaisten yhteinen TTIP-linja on poikkeus EU:ssa, jossa viljelijöiden ja työntekijöiden etujärjestöt ovat laajasti sopimusta vastaan – kuluttaja- ja ympäristöjärjestöistä puhumattakaan.

---

Tukiainen muistuttaa olleensa johtamassa Suomen EU-kampanjaa yli 20 vuotta sitten. Silloin kyllä-puolen tunnuslauseena oli "Parempi vaihtoehto".

Netistä löytyy pienellä vaivalla jonkin verran Matti Tukiaisen uratietoja:

https://www.sak.fi/tama-on-sak/yhteystiedot/osastojen-henkilot/tukiainen-matti
Tukiainen Matti

Työ- ja elinkeinojohtaja
Työllisyys ja työehdot
Työllisyyden ja työehtojen johto
SAK:n johtoryhmän jäsen
Yhteiskuntavaikuttaminen

Wikipedia/Sosialidemokraattiset Nuoret
/Demarinuorten puheenjohtajat ja pääsihteerit/Puheenjohtajat
Matti Tukiainen 1983-1986


Matti Tukiainen näyttää olevan kömpelö naisseurassa:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288698082970.html
Julkaistu: 6.6.2014 22:08

Baarissa vähän humalassa hän yritti joko kehua naisen viehätysvoimaa tai tehdä seksuaalisen ehdotuksen. Lopputuloksena oli tämä:
"- Jotta saisimme tällaiset tapaukset oikeasti pois, toivoisin, että vastaavaa kokeneet naiset tulisivat esiin. Pääviestini on se, että kaikenlainen valta-aseman väärinkäyttö, varsinkin noin korkeassa asemassa olevien, on kitkettävä pois tästä yhteiskunnasta, Elonen sanoo. "
Tukiainen unohti tilanteessa oman valta-asemansa vaatimat rajoitteet käyttäytymisellensä. Nimittäin Tukiainen oli jo silloin SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja, jonka kohde oli Helsingin Maalarien puheenjohtaja ja SAK:n valtuuston jäsen Johanna Elonen.
Tämä tapaus sattui vuoden 2013 marraskuussa.

Tuolla tavoin käyttäytyvät ihmiset joutuvat helposti hankaliin tilanteisiin. Heille voidaan tehdä ansoja. - Sen jälkeen heitä voidaan kiristää, jos he ovat riittävän varakkaita tai riittävän vaikutusvaltaisia.

[MW]

***
Tuolla tavoin käyttäytyvät ihmiset joutuvat helposti hankaliin tilanteisiin. Heille voidaan tehdä ansoja. - Sen jälkeen heitä voidaan kiristää, jos he ovat riittävän varakkaita tai riittävän vaikutusvaltaisia.

Tyhmä ja kiimainen, eli melkoinen turvallisuusriski.