2014-11-05 EIT: Nopea palauttaminen Sveitsistä Italiaan ei ollut sallittua

[Iloveallpeople]

EIT:n suuri jaosto: Italiassa pakolaisten vastaanotto-olot voivat loukata EIS 3 artiklaa; käännyttäminen Sveitsistä Italiaan ei ollut sallittua Dublin-säännöstön perusteella

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) suuri jaosto on jatkanut tiukalla linjallaan siitä, että nopea palauttaminen alkuperäiseen turvapaikan hakumaahan ei saa johtaa EIS:ssa suojattujen ehdottomien oikeuksien potentiaaliseen loukkaukseen. EIT katsoi, että Italian olisi pitänyt pystyä esittämään yksilölliset takeet siitä, että turvapaikanhakijoiden kohtelu ei loukkaisi EIS 3 artiklaa ja että perheen yhdessä pysyminen pystyttäisiin takaamaan.

EIT:n lehdistötiedotteesta:

In today's Grand Chamber judgment in the case of Tarakhel v. Switzerland (application no. 29217/12) the European Court of Human Rights held, by a majority, that there would be:

a violation of Article 3 (prohibition of inhuman or degrading treatment) of the European Convention on Human Rights if the Swiss authorities were to send the applicants back to Italy under the Dublin Regulation without having first obtained individual guarantees from the Italian authorities that the applicants would be taken charge of in a manner adapted to the age of the children and that the family would be kept together.

The case concerned the refusal of the Swiss authorities to examine the asylum application of an Afghan couple and their six children and the decision to send them back to Italy. The Court found in particular that, in view of the current situation regarding the reception system in Italy, and in the absence of detailed and reliable information concerning the specific facility of destination, the Swiss authorities did not possess sufficient assurances that, if returned to Italy, the applicants would be taken charge of in a manner adapted to the age of the children.

Koko lehdistötiedote, missä myös linkki koko tuomioon, löytyy täältä: Press Release

Asianajajaliitto

[Kemolitor]

Toinen päätös, tällä kertaa EU-tuomioistuimelta. Päätös sinällään on järkevä, mutta laittaa ihmettelemään, että pitääkö näin selvää asia todellakin EU-tuomioistuimen pohtia.

Idea kai on suurin piirtein se, ettei laittomasti oleilevan palauttamispäätöstä tehtäessä tarvitse oleilijaa enää erikseen haastatella, jos häntä on haastateltu jo oleskelulupapäätöstä tehtäessä.

66      Siltä osin kuin toisaalta on kyse siitä, onko oikeutta tulla kuulluksi kunnioitettu oleskelulupahakemuksen ja tarvittaessa oleskelun laittomuuden osalta pääasiassa kyseessä olevien palauttamispäätösten tekemisen yhteydessä, on todettava, että pääasian ensimmäisellä palauttamispäätöksellä eli 26.10.2012 annetulla määräyksellä, joka annettiin alle kaksi kuukautta sen jälkeen, kun CNDA:n päätös, jolla pysytettiin OFPRA:n päätös, jolla Mukarubegalta evättiin pakolaisasema, oli annettu hänelle tiedoksi, Ranskan viranomaiset kieltäytyivät myöntämästä Mukarubegalle oleskeluoikeutta turvapaikanhakijana ja velvoittivat samanaikaisesti hänet poistumaan Ranskan alueelta.

68      Mukarubega ei sitä paitsi ole kiistänyt sitä, että yhtäältä OFPRA ja toisaalta CNDA kuulivat häntä hänen turvapaikkahakemuksestaan hyödyllisellä ja tehokkaalla tavalla siten, että hän sai tilaisuuden esittää kaikki hakemuksensa perustelut. Mukarubega arvostelee toimivaltaisia kansallisia viranomaisia erityisesti siitä, etteivät ne kuulleet häntä hänen henkilökohtaisen tilanteensa kehittymisestä hänen turvapaikkahakemuksensa ja ensimmäisen palauttamispäätöksen tekemisen välillä kuluneiden 33 kuukauden aikana.

69      On kuitenkin todettava, että tämä on asiaankuulumaton väite, koska CNDA kuuli Mukarubegaa hänen jättämästään turvapaikkahakemuksesta toisen kerran 17.7.2012, toisin sanoen kuusi viikkoa ennen kuin CNDA teki kielteisen päätöksen hänen turvapaikkahakemuksestaan ja hieman yli kolme kuukautta ennen ensimmäistä palauttamispäätöstä.

72      Tästä seuraa, että näissä olosuhteissa ensimmäinen Mukarubegaa koskeva palauttamispäätös, joka tehtiin sen menettelyn jälkeen, joka johti siihen, että häneltä evättiin pakolaisasema, ja jonka seurauksena siis todettiin, että hänen oleskelunsa oli laitonta, on menettelyn looginen ja välttämätön jatke direktiivin 2008/115 6 artiklan 1 kohdan valossa, ja se on tehty kuulluksi tulemista koskevaa oikeutta kunnioittaen.

73      Siltä osin kuin kyse on 5.3.2013 tehdystä Mukarubegaa koskevasta toisesta palauttamispäätöksestä, unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että ennen kyseisen päätöksen tekemistä Mukarubega pidätettiin rikosprosessilain 62-2 §:n nojalla hallinnollisen asiakirjan käytöstä petostarkoituksessa.

74      Mukarubegaa kuultiin 4.3.2013 klo 15.30–16.20. Tästä kuulemisesta tehdystä pöytäkirjasta käy ilmi, että Mukarubegaa kuultiin erityisesti hänen oikeudestaan oleskella Ranskassa. Häneltä tiedusteltiin, suostuisiko hän palaamaan alkuperämaahansa ja toivoiko hän voivansa jäädä Ranskaan.

76      Pöytäkirjasta ilmenee selvästi, että Mukarubega tiesi, ettei hänellä ollut oikeutta oleskella laillisesti Ranskassa huolimatta niistä monista toimenpiteistä, jotka hän oli toteuttanut tältä osin, ja että hän oli tietoinen laittoman asemansa seurauksista. Mukarubega totesi, että koska hän oli Ranskassa laittomasti eikä voinut työskennellä siellä eikä jäädä sinne, hän oli hankkinut väärennetyn belgialaisen passin matkustaakseen Kanadaan.

77      Ranskan hallitus toteaa kirjallisissa huomautuksissaan, että kun Mukarubega oli pidätettynä, "poliisiviranomaiset kuulivat häntä hänen tilanteestaan erityisesti oleskeluluvan kannalta", että "hän oli kertonut aikoneensa poistua Ranskan alueelta mennäkseen Kanadaan petollisesti Belgiassa hankitun passin turvin", että "hän ei ollut esittänyt Ranskan alueella olonsa osalta mitään sellaista, mikä voisi olla perusteena mahdolliselle oikeudelle oleskella Ranskassa", ja että "erityisesti hän ei ole ilmoittanut aikomuksesta tehdä kansainvälistä suojelua koskevaa uutta hakemusta".

80      Kun otetaan huomioon kaikki Mukarubegan kuulemisen yksityiskohtaiset säännöt ja edellyttäen, että Ranskan lainsäädännössä annettuja takeita ja Ranskan oikeuskäytäntöä on noudatettu, se seikka, että kyseinen kuuleminen kesti 50 minuuttia, ei sinänsä riitä perusteeksi toteamukselle, että kuuleminen oli riittämätön.

81      Koska toinen palauttamispäätös tehtiin pian sen jälkeen, kun Mukarubegaa oli kuultu hänen oleskelunsa laittomuudesta, ja koska hän oli voinut esittää hyödyllisellä ja tehokkaalla tavalla huomautuksensa tästä aiheesta, edellä 70 kohdassa mainituista seikoista seuraa, että kansalliset viranomaiset tekivät toisen palauttamispäätöksen kuulluksi tulemista koskevan oikeuden mukaisesti.

curia.europa.eu

On se tietysti hyvä, että EU-tuomioistuin pohtii eri asioita ja päättää jonkinlaisia toimintamalleja sitten kansallisille oikeuksille, mutta näin selvissä jutuissa pitäisi valittajaa valittamaan yllyttäneelle ja häntä innolla avustaneelle lakimiehelle määrätä 10 tuntia Pariisien rautatieasemien vessojen siivousta.