2014-10-30 MTV: Näin kansainvälinen Helsinki jo on - kasvua hurjat 175%

[Econ101]

Ensiksi ajattelin, että tämä ei maksa vaivaa vastata. Mutta nämä Stetson-Harris –heitot jäivät sen verran kaivelemaan, että vastaus oli kuitenkin rustattava.

Funktioiden ihmeellisestä maailmasta takaisin tähän todellisuuteen ja käytäntöön: totta kai työpanoksen pienentyminen nostaa tuottavuutta, jos voidaan tuottaa sama määrä (tai enemmän) vähemmällä määrällä ihmisiä. Juuri tästä digitalisaatiossa on kyse! Eikä sen osoittamiseksi tarvita mitään Cobb-Douglasin tuotantofunktiota, vaan ihan puhdas maalaisjärki riittää sen ymmärtämiseen.

Missasit pointin totaalisesti. CD tai mikä tahansa muu tuotantofunktio kuvaa BKT:n kokonaistuottavuuden sekä työpanoksen ja pääomapanoksen funktiona. Voidaan ajatella, että tuotanto taloudessa määräytyy tuotantofunktionavulla joka hetki, eli havaittu BKT muodostuu edellä annetun tuotantofunktion avulla. Ja nyt se pointti: kokonaistuottavuus, jota kuvaa muuttuja a, ei ole millään tavalla väestömäärästä tai väestökasvusta riippuvainen. Ja vielä kerran, vaikka tämä on funktion muodossa, niin data a:n, K:n ja L:n suhteen on haettavissa kansantalouden tilinpidosta ja BKT saadaan ihan konkreettisesti laskettua kokonaistuottavuuden sekä työ- ja pääomapanoksen funktiona.

CD on ainoastaan taloutta suhteellisen lyhyellä aikavälillä simuloiva malli, eikä sillä voi ennustaa talouskasvua tai tuottavuuden kasvua tulevaisuudessa.

Eikä ole. Dataan perustuen nähdään, että kokonaistuottavuus kasvaa läntisissä teollisuusmaissa pitkällä aikavälillä noin 2 prosentin vuosivauhtia eikä ole millään lailla riippuvainen väestönkasvusta. Sitä paitsi, älä nyt siirtele maalitolppia. Mitä tässä nyt ennustelemaan. Tarkoitus kai on ollut pohtia, miten talouskasvu muodostuu

Pitkällä aikavälillä kuitenkin myös väestönkasvu vaikuttaa talouskasvuun, koska talous tarvitsee jatkuvasti uusia innovaatioita ja muuta henkistä pääomaa, jota löytyy vain ihmisiltä, olkoonkin niin, että koneet korvaavat yhä enemmän ihmisen. Jos väestö ei lisäänny, tämä henkinen pääoma vähenee ja vähitellen loppuu.   

Dude, nope again. Ei innovoinnit ole millään tavalla väestön kasvusta tai väestömäärästä riippuvaisia. Jos näin olisi, niin Nigeriassa olisi enemmän patentteja kuin Sveitsissä. Ei ole. Henkinen pääoma on työvoiman laadullinen, ei kvantitatiivinen ominaisuus eikä sitä näin ollen juuri koskaan näe malleissa, joissa simuloidaan talouden makrokehitystä. Sen sijaan pääomapanos ja työpanos nähdään kansantalouden tilinpidosta. No, siinä olet oikeassa, että jos väestöä ei ole, ei ole henkistä pääomaakaan.

Näin on pikku hiljaa käymässä esimerkiksi Suomessa. Suomen taloudellinen tilannehan on tälläkin hetkellä erittäin huolestuttava, vaikka talous onkin piristinyt, ja talous kasvoi suhteellisen tasaisesti 1960-luvun lopulta vuoteen 2008 (poislukien 90-luvun alun pankkikriisi), jona aikana myös väestö kolminkertaistui.

Mitä sinä höpiset ja vetelet asioita täysin hatusta. Vuonna 1960 Suomen väestömäärä oli noin 4.4 miljoonaa, ja nyt se on noin 5.5 miljoonaa. Eli väestömäärä on kasvanut noin 25%:lla. Samassa ajassa BKT on kasvanut noin viisinkertaiseksi (talouden koko) ja BKT per capita on kasvanut noin nelinkertaiseksi. Väestön vuotuinen kasvu on siis keskimäärin ollut 0,4%, kun taas vuotuinen talouskasvu on ollut keskimäärin noin 3%.

Tämä sama, Toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut kehitys on leimallista kaikille länsimaille eli kapitalistinen talous on kasvanut käsi kädessä väestön kanssa.

Väestön kasvu ei ole välttämätön eikä riittävä ehto talouskasvulle. Maailmassa on hemmetisti köyhiä maita, joissa väestönkasvu on massiivista mutta talouskehitys aivan onnetonta. Kehitysmaissa väestönkasvu lisää vain kurjuutta.

Tuotantofunktiot ja per cap-muodot eivät muuta tätä tilastollista faktaa mihinkään suuntaan. Mitä sinä niillä edes pyrit todistamaan? Sitäkö, ettei väestönkasvulla ja talouskasvulla ole mitään tekemistä keskenään?

Tuotantofunktion avulla (tuotantofunktio=kansantalouden tarjontapuoli) nähdään analyyttisesti että väestönkasvu ei millään muotoa vaikuta tuottavuuteen. Kuten todettua, esille nostamasi henkinen pääoma on laadullinen ominaisuus, jonka mittaaminen on hyvin hankalaa ellei mahdotonta. Mitä taas tulee tilastollisiin faktoihin, niin laskemalla maailmanpankin väestö- ja BKT-datalla (1960-2016) korrelaatioita väestönkasvun yhteydestä talouskasvuun, nähdään mm. seuraavaa. Esimerkiksi Suomen ja Sveitsin kohdalla, väestönkasvu korreloi lievän NEGATIIVISESTI talouskasvun kanssa mutta koko maailman tasolla lievän positiivisesti. Köyhien maiden talouskasvu odotetusti taas on negatiivisesti korreloitunutta väestön kasvun suhteen. Näin siis, jos katsottiin, miten hetken t väestön kasvu ja talouskasvu korreloivat.

Tietenkin voidaan myös olettaa, että väestökasvu vaikuttaa talouskasvuun viiveellä, vasta kun ikäluokat ovat aikuisiässä ja osallistuvat työmarkkinoille. Siksi katsoin, miten hetken t talouskasvu ja hetken t-20 väestön kasvu korreloituvat Suomessa; korrelaatio on puhdas nolla (corr=0,002). Väestönkasvu ei yksikäsitteisesti ole siis positiivinen tahi negatiivinen asia talouden kasvun kannalta. Suottaapi olla, että kiihdyttää talouskasvua, suattaapi olla ettei, ja ne vaikutukset, jotka väestön kasvulla on, tulevat mitä ilmeisimmin talouteen kysyntäpuolen kautta.

Maailmanpankin data:
http://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.GROW
http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.KN

Edit: täsmennys.

[Jochanan]

Missasit pointin totaalisesti. ...  Ja nyt se pointti: kokonaistuottavuus, jota kuvaa muuttuja a, ei ole millään tavalla väestömäärästä tai väestökasvusta riippuvainen.

No eihän se olekaan tuossa funktiossa riippuvainen siitä, mutta se ei tarkoita, etteikö väestönkasvulla olisi ollut tai ole tulevaisuudessa pitkällä aikavälillä, ja kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, positiivisia vaikutuksia talouskasvuun.

Tämä oli minun pointtini. Funktio ei ota kantaa väestönkasvuun, koska se ei voi ottaa siihen kantaa, koska väestönkasvu ei siihen sisälly, koska   

Siispä: väestönkasvun vai
kutuksia täytyy tutkia jollain muulla tavalla, kuin tuotantofunktiolla, johon se ei sisälly. Ymmärretty? 

Dataan perustuen nähdään, että kokonaistuottavuus kasvaa läntisissä teollisuusmaissa pitkällä aikavälillä noin 2 prosentin vuosivauhtia

So? Kaikkihan tän tietää. Ei sen toteamiseksi tarvita mitään Cobb-Douglas-tuotantofunktiota, vaan riitää, kun kaivaa esiin minkä tahansa kansiksen perusteoksen.

eikä ole millään lailla riippuvainen väestönkasvusta.

Onko joku väittänyt, että se olisi siitä riippuvainen? Väestönkasvu vaikuttaa positiivisesti talouskasvuun, mutta talous voi kasvaa lyhyellä aikavälillä myös, vaikka väestö ei kasvaisi tai jopa pienenisi.  Kuitenkin pitkällä aikavälillä mikä tahansa talous rupeaa nikottelemaan, jos väestö ei enää kasva, kun sitä kasvattamaan ei enää nouse nuorta, yhä paremmin koulutettua ja innovatiivista osaajapolvea, vaan väestö vanhenee ja osaaminen sen myötä. 

Sitä paitsi, älä nyt siirtele maalitolppia. Mitä tässä nyt ennustelemaan. Tarkoitus kai on ollut pohtia, miten talouskasvu muodostuu

Sitä on oikein hyvä pohtia ja olen iloinen täsä keskustelusta sinun kanssasi, koska se on laittanut minut pohtimaan tätä asiaa syvällisemmin kuin kenties koskaan (sama koskee monta muutakin Homma-keskustelua).

Siispä keskustellaan! 

Dude, nope again. Ei innovoinnit ole millään tavalla väestön kasvusta tai väestömäärästä riippuvaisia. Jos näin olisi, niin Nigeriassa olisi enemmän patentteja kuin Sveitsissä.

Sori, dude! Virheellinen analogia! Ei Nigerian väestönkasvulla ole mitään tekemistä Sveitsin väestönkasvun kanssa. Nigerian elintaso, koulutustaso ja osaaminen ovat niin paljon heikommalla pohjalla, että vaikka väestö kasvaisi nopeammin, se ei tuota suhteessa saman verran innovaatioita ja tietotaitoa talouselämälle, kuin Sveitsissä. Pikemminkin tilanne vain kurjistuu, koska liikaväestö luo vain ongelmia ja köyhyyttä alueella, jolla menestymismahdollisuudet ovat heikot.

Nigeria tosin on yksi Afrikan nopeiten - paitsi väestöllisesti - myös taloudellisesti kasvavia alueita, joten se on siinäkin mielessä vähän kehno vertailukohde. Pikemminkin Nigeria todistaa sen puolesta, että väestönkasvulla on positiivinen efekti talouteen, mutta pitää ottaa huomioon, että talouskasvu on yhteydessä Nigerian länsimaistumiseen ja kaupungistumiseen - sanalla sanoen vaurastumiseen. Kun Nigeria vain riittävästi vaurastuu, väestönkasvu hiipuu, syntyvyyden laskiessa, mutta tuottaa kuitenkin vielä pitkän aikaa uusia osaajia talouselämän palvelukseen, jos koulutustaso pystytään pitämään korkealla.

Henkinen pääoma on työvoiman laadullinen, ei kvantitatiivinen ominaisuus eikä sitä näin ollen juuri koskaan näe malleissa, joissa simuloidaan talouden makrokehitystä.

Nimenoaan! Sen vuoksi olenkin tässä ihmetellyt, mitä sinä oikein pyrit tuolla Cobb-Douglas-funktiolla oikein todistamaan? Keskustelummehan lähti muistaakseni liikkeelle siitä, että sinä väitit, että tuottavuus kasvaa itsestään ja minä taas, ettei se ihan puussa kasva. Sen jälkeen vedit tuon kaavan esille ja nyt toteat, ettei sen perusteella oikeastaan voi sanoa väestönkasvun vaikutuksesta yhtään mitään.

Sen sijaan pääomapanos ja työpanos nähdään kansantalouden tilinpidosta. No, siinä olet oikeassa, että jos väestöä ei ole, ei ole henkistä pääomaakaan.

Eikä ostajia / kysyntää! Ei kannata unohtaa, että mikään talous avoimessa markkinatalousjärjestelmässä ei pyöri ilman riittävää kysyntää ja ostovoimaa. Toki, kun kansa vaurastuu, niin ostovoima kasvaa, mutta ei uusi väestö missään tapauksessa ole kysynnästä pois, jos se koulutetaan ja se saa kaikki edellytykset luoda menestyksekästä työuraa ja pääsee sitä kautta rikastumaan.

Mitä sinä höpiset ja vetelet asioita täysin hatusta. Vuonna 1960 Suomen väestömäärä oli noin 4.4 miljoonaa, ja nyt se on noin 5.5 miljoonaa. Eli väestömäärä on kasvanut noin 25%:lla. Samassa ajassa BKT on kasvanut noin viisinkertaiseksi (talouden koko) ja BKT per capita on kasvanut noin nelinkertaiseksi. Väestön vuotuinen kasvu on siis keskimäärin ollut 0,4%, kun taas vuotuinen talouskasvu on ollut keskimäärin noin 3%.

Kiitti korjauksesta! Sekoitin koko maailman ja Suomen väkiluvun kasvut, mutta se ei muuta asiaa: Suomen väestö on tuona aikana kasvanut ja vaurastunut ja samalla talous on kasvanut, kuten kaikkialla muuallakin länsimaissa. 

Väestön keskimääräinen kasvuvauhti on irrelevantti tässä kohden, koska väestönkasvu on hidastunut jo usean vuosikymmen ajan (kaikissa maissa). Oleellista on se, että väestö on kasvanut samalla kuin talous on kasvanut. Kasvuvauhti on  tarkastelemamme ajanjakson sisällä ollut parhaimmillaan paljon suurempi, kuin tuo 0,4 %. Suomalaisten syntyvyyshän on ollut alle uusintamisluvun 2.1. jo vuodesta 1969, mutta väestö on toki kasvanut sen jälkeenkin, koska elinikä on koko ajan pidentynyt, mutta kuten varmasti tiedät, nuoria on koko ajan vähemmän ja vanhoja enemmän.       

Keskimääräisestä väestönkasvusta on makrotalousteorian kannalta kyllä se hyöty, että keskimääräisen väestönkasvun (0,4 %) ja tuottavuuden keskimääräisen kasvuvauhdin (2% -2,5%) summana lasketaan ns. luonnollinen tai potentiaalinen BKT, mikä on n. 2,5 - 3%. Tämä on tärkeää siksi, että talouskasvu tulisi pyrkiä pitämään luonnollisella kasvu-uralla, koska jos se laskee sen alle, työttömyys (jolla taas on vaikutusta talouteen) kasvaa.   

Väestön kasvu ei ole välttämätön eikä riittävä ehto talouskasvulle.

Ei missään tapauksessa, mutta yhdessä koulutuksen kanssa on. Se, että koulutuksen taso jatkuvasti nousee ja polvi toisensa perään on entistä kouluttautuneempaa ja osaavampaa, on talouskavulle välttämätöntä. Jos väestö ei kasva, osaaminen heikkenee samassa tahdissa väestön harmaantumisen kanssa. Tämän vuoksi kehittyvien talouksien tilannetta parannetaan parhaiten koulutusta kehittämällä.

Tuotantofunktion avulla (tuotantofunktio=kansantalouden tarjontapuoli) nähdään analyyttisesti että väestönkasvu ei millään muotoa vaikuta tuottavuuteen.

Ei tietenkään, koska se ei ota väestönkasvua huomioon. Tämän totesin jo.

Mitä taas tulee tilastollisiin faktoihin, niin laskemalla maailmanpankin väestö- ja BKT-datalla (1960-2016) korrelaatioita väestönkasvun yhteydestä talouskasvuun, nähdään mm. seuraavaa. Esimerkiksi Suomen ja Sveitsin kohdalla, väestönkasvu korreloi lievän NEGATIIVISESTI talouskasvun kanssa

Totta kai, koska väestönkasvu on koko ajan hidastunut tuona ajanjaksona, kuten todettua, ja viime vuosina jopa vähentynyt. Väestö on kuitenkin kasvanut länsimaissa, niin Suomessa kuin Sveitsissäkin, huikeaa vauhtia ns. kiihtyvän väestönkasvun vaiheessa (n. 1800-1950), jolloin kuolleisuus laski terveydenhuollon tehostuessa, mutta syntyneisyys pysyi agraarivoittoisessa yhteiskunnassa edelleen suurena. Elintason noustessa riittävän korkealle tasolle, syntyvyys laski jopa alle uusiutumisrajan ja siirryttiin hidastuvan väestönkasvun vaiheeseen. Nyt ollaan jo pysähtyvän väestönkasvun vaiheessa.

Länsimaisissa kehittyneissä talouksissa väestönkasvu on noudattanut tätä mallia kaikissa maissa ja nyt kun se talous ja osaaminen on viety myös Afrikkaan, vaikkapa Nigeriaan, siellä ollaan kiihtyvän väestönkasvun vaiheessa, josta koituu enemmän haittaa kuin hyötyä, koska siellä oli jo entuudestaan niin paljon väkeä. Nyt väki lisääntyy nopeammin, kuin mihin kantokyky riittää. Sen vuoksi länsimaiden tulisi toimia aktiivisesti sen eteen, että syntyvyys laskee. 

Väestönkasvu ei yksikäsitteisesti ole siis positiivinen tahi negatiivinen asia talouden kasvun kannalta. Suottaapi olla, että kiihdyttää talouskasvua, suattaapi olla ettei, ja ne vaikutukset, jotka väestön kasvulla on, tulevat mitä ilmeisimmin talouteen kysyntäpuolen kautta.

No niin! Olemme siis ilmeisesti samaa mieltä asiasta ja voimme päättää tämän keskustelun tähän. Kiitos keskustelusta!

[Econ101]

^
Joo, päätetään vaan, vaikka ei tuotantofunktio ja sen merkitys tässä yhteydessä sinulle vieläkään auennut, päätellen heitoista, joita vastauksessasi viljelit. Turha tarttua muihinkaan kummallisuuksiin vastauksessasi, koska varmaan keksit toisen mokoman lisää (hyviä pointteja koulutuksen merkityksestä kyllä oli). Todettakoon nyt silti vielä kerran, että väestönkasvu ei vaikuta kokonaistuottavuuteen millään tavalla. Tämän vahvistaa data, jota analyyttisesti kuvataan Cobb-Douglas-funktiolla, joka on makrotaloustieteilijöiden eniten käyttämä tuotantofunktio, kun kansantuotetta tai sen muutoksia halutaan empiirisesti kuvata.

[Supernuiva]

^Tekisi mieli olettaa, että Merkel, Sipilä ja kumpp. uskovat ihan oikeasti siihen, että vain Mena-valtioista tapahtuva maahanmuutto pelastaa talouskasvun jatkumisen.

Todellisuudessahan noin ei käy, mutta kaiketi luvut voidaan "väärentää" osoittamaan tuota erilaisten virheellisten taustaoletuksien avulla.

[Golimar]

Vieraskielisen väestön määrä kasvaa uuden ennusteen mukaan Helsingin seudun 14 kunnan alueella nykyisestä 164 000 asukkaasta lähes 350 000 henkeen vuoteen 2030 mennessä.

Seudun vieraskielisen väestön osuus kasvaa näin ollen nykyisestä 11,5 prosentista peräti 21 prosenttiin.

Uudet ennustevaihtoehdot ovat 55 000–68 000 henkeä kolme vuotta sitten laadittua ennustetta korkeammat. Viime vuonna alkaneen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun arvioidaan lisäävän seudun vieraskielistä väestöä 15 000–28 000 henkeä vuoteen 2030 mennessä.

Helsingissä vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 83 000:sta 164 000:een. Tämä merkitsee sitä, että vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa 13,5 prosentista 23 prosenttiin.

Espoossa määrä kasvaa 35 000:sta 84 000:aan ja osuuden ennustetaan kasvavan 13,3 prosentista 26 prosenttiin.

Vantaalla asuu nyt 30 000 vieraskielistä ja vuoden 2030 ennuste on lähes 70 000, mikä merkitsee sitä, että vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaa nykyisestä 14,4 prosentista 28 prosenttiin.

Kehysalueella asuu tällä hetkellä 14 000 vieraskielistä, ja määrän ennustetaan kasvavan 30 000:een eli vajaaseen kahdeksaan prosenttiin koko väestöstä.

Eri kieliryhmät jakautuvat kunnissa nykyisen kaltaisena. Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, kun taas Espoossa Kauko-Aasian kieliryhmä on suurin.

Vantaalla sen sijaan suurimmat kieliryhmät ovat Baltian alueen kielten ja venäjän kielen samansuuruiset ryhmät. Kehysalueella näyttää Baltian kieliryhmä kasvavan selvästi suurimmaksi.

Ennuste on laadittu Helsingin, Espoon ja Vantaan tilasto- ja tutkimusyksikköjen yhteistyönä.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/354359-vieraskielisten-osuus-kasvaa-helsingin-seudulla-raju-muutos-jo-15-vuodessa#.WbVStUrNNP8.twitter

[guest8096]

^ Jos vieraskielisten osuuden ennustetaan nousevan tuota tahtia, suunnilleen prosenttiyksiköllä vuodessa, niin voisi kysyä missä ovat kriisikokoukset ja poikkeustilat tuon estämiseksi, koska se on tie täydelliseen katastrofiin.

[Blanc73]

En tunne Helsinkiä kovinkaan hyvin. Veikkauksia mikä lähiö muuttuu ensimmäisenä no go-alueeksi?

[Kulttuurirealisti]

^ Veikkaan Rastila tai Mellunkylä. Meri-Rastilassa (Vuosaaren vieressä) on yli 35 % ulkomaalaistaustaisia. Mutta kyllä niihin no-go zoneihin aikaa menee, ellei valtio ja EU laita mokutusvaihdetta ihan tappiin.

Tuolla artikkelissa on aika uutta tilastotietoa alueista:
http://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen

[siviilitarkkailija]

En tunne Helsinkiä kovinkaan hyvin. Veikkauksia mikä lähiö muuttuu ensimmäisenä no go-alueeksi?

Kannelmäki ja Kontula ovat liipasimella. Helsingin roskalähiöt on jotakuinkin paremmin hoidettu kuin ympäryskaupunkien monikulttuuriläävät. Niitä tulee ensimmäisenä no-go lähiöt. Kuten koivukylä Vantaalla tai Suvela Espoossa.  Maantieteellinen etäisyys keskustaan vaikuttaa asuntoalueen hinta- ja arvokehitykseen.

[Tulevaisuus]

En tunne Helsinkiä kovinkaan hyvin. Veikkauksia mikä lähiö muuttuu ensimmäisenä no go-alueeksi?

Kannelmäki ja Kontula ovat liipasimella. Helsingin roskalähiöt on jotakuinkin paremmin hoidettu kuin ympäryskaupunkien monikulttuuriläävät. Niitä tulee ensimmäisenä no-go lähiöt. Kuten koivukylä Vantaalla tai Suvela Espoossa.  Maantieteellinen etäisyys keskustaan vaikuttaa asuntoalueen hinta- ja arvokehitykseen.

Minunkin vahva veikkaus on tuo Koivukylä, paljon asuntoja pienellä alueella ja siellä on jo nyt aika kirjavaa porukkaa. Kun siellä on "pohjakuorma" saavutettu niin sinne rupeaa mutua valumaan kiihtyvään tahtiin ja ne kantikset jotka pystyvät alkavat etsimään muita asuinalueita. Asuntoja tulee myyntiin enemmän kuin luonnollinen vaihtuma on ja hintataso laskee entisestään. Kierre on valmis. Uskoisin että lapsi perheet ovat ensimmäisiä jotka muuttoliikkeen käynnistävät pois. No-go alue on tosiasia.

[Siili]

En tunne Helsinkiä kovinkaan hyvin. Veikkauksia mikä lähiö muuttuu ensimmäisenä no go-alueeksi?

Kannelmäki ja Kontula ovat liipasimella. Helsingin roskalähiöt on jotakuinkin paremmin hoidettu kuin ympäryskaupunkien monikulttuuriläävät. Niitä tulee ensimmäisenä no-go lähiöt. Kuten koivukylä Vantaalla tai Suvela Espoossa.  Maantieteellinen etäisyys keskustaan vaikuttaa asuntoalueen hinta- ja arvokehitykseen.

Minunkin vahva veikkaus on tuo Koivukylä, paljon asuntoja pienellä alueella ja siellä on jo nyt aika kirjavaa porukkaa. Kun siellä on "pohjakuorma" saavutettu niin sinne rupeaa mutua valumaan kiihtyvään tahtiin ja ne kantikset jotka pystyvät alkavat etsimään muita asuinalueita. Asuntoja tulee myyntiin enemmän kuin luonnollinen vaihtuma on ja hintataso laskee entisestään. Kierre on valmis. Uskoisin että lapsi perheet ovat ensimmäisiä jotka muuttoliikkeen käynnistävät pois. No-go alue on tosiasia.

Ehkäpä tälle blogille tulle jatkoa?  Uusilla kielillä?

http://vantaanvandaali.blogspot.fi/2009/03/koivukyla-mageen-urbaania-asumista.html

[Golimar]

Luulen että Sipoon nopean kasvun taustalla on ainakin osittain valkoisten pako monikulttuurista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoisten_pako

"Välillä ei tahdo kaupassa ostoskorit riittää"– Näin Sipoosta tuli Suomen nopeimmin kasvava kunta
Kymmenen vuotta sitten Sipoo menetti maapalan vasten tahtoaan Helsingille. Asukasluku putosi ja kunnan oli muutettava suuntaa. Nyt Sipoo on Suomen nopeimmin kasvava kunta.

Viime keväänä suunnistuskisojen ratamestari törmäsi Sipoon metsissä kolmeen eri rakennustyömaahan, jotka lävistivät hänen viikko takaperin suunnittelemansa kisareitin. Vain kahden viikon sisällä nousseet työmaat kuvaavat hyvin kunnan rakennusbuumia.

Sipoon suhteellinen väkiluvun kasvu on ollut maan suurinta jo parin viime vuoden ajan, eikä kasvulle näy loppua.

– Asukasmäärän kasvu näkyy täällä ihan katukuvassa. Välillä on sellainen tilanne, että asiakkaita on kaupassa niin paljon, että ostoskorit loppuvat kesken. Positiivistahan se on, että tulee uusia asukkaita, toteaa apulaispäällikkö Jenni Broberg Söderkullan S-Marketista.

Me matkasimme kuntaan selvittämään, miten kasvu on saatu aikaan ja miten se näkyy Sipoossa.

1. Sijainti: "Noin kauas en kyllä ikinä muuta, ja täällä sitä nyt ollaan"

Sipoon sijainti isompien kaupunkien syleilyssä on kunnan tärkein valttikortti. Itä-Helsingistä Sipooseen vuosi sitten muuttaneet Knuutilat yllättyivät, kuinka lähellä Helsinkiä kunta lopulta sijaitsi.

– Vuosia sitten oli sellainen ajatus, ettei mitenkään voisi muuttaa näin kauaksi Helsingistä. Täältä ajaa kuitenkin moottoritietä lähes saman ajan töihin, mikä ennen meni pelkästään Helsingin päässä, sanoo Essi Knuutila.

Pienen kunnan edut ja suurkaupungin työpaikat luovat yhtälön, joka viehättää etenkin lapsiperheitä. Moni muuttaa maalle myös halvempien tonttien vuoksi, mutta hyödyntää edelleen isojen kaupunkien palveluita.

– Lähes Sipoon joka kolkasta on noin vartin ajomatkan etäisyydellä joku isompi ostoskeskus tai muu vastaava. Sipoolaiset tukeutuvat paljon paikallisostamiseen, mutta erikoistuotteita ja palveluita mennään hakemaan Järvenpäästä, Keravalta tai pääkaupunkiseudulta, sanoo Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas.

Myös Knuutilat käyvät edelleen töissä Helsingissä ja kuskaavat myös lapsia harrastuksiin pääkaupunkiseudulle.

Mea ja Neo Knuutila käyvät Sipoossa ruotsinkielisessä koulussa ja päivähoidossa, vaikka perhe ei muuten ole kaksikielinen.

2. Lähihistoria: "Ilman Östersundomia ei varmaan oltaisi nyt tässä tilanteessa"

Sipoon nykyinen kasvu juontaa juurensa alueen lähihistoriaan. Sipoon kasvutarina sai kipinänsä noin kymmenen vuotta sitten, kun Östersundomin alue Etelä-Sipoossa liitettiin Helsinkiin vasten kunnan omaa tahtoa. Tästä alkoi Sipoon oma näytönpaikka.

– Meiltä vietiin maata sillä argumentilla, että jonkun muun pitää kasvaa meidän puolesta, koska me ei olla itse kasvettu. Tämä puolestaan tiputti asukasmäärää alle 20 000, mikä tuolloin vaadittiin omien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Asukasmäärän nostamiseen syntyi tuolloin kova paine, sanoo Grannas.

Östersundom herätti Grannaksen mukaan Sipoon päättäjät ja kunnassa tehtiin selkeä linjamuutos.

– Päätettiin lähteä integroitumaan pääkaupunkiseutuun ja aloitettiin vuosia kestänyt määrätietoinen yleiskaavasuunnittelu. Sen myötä meillä on nyt paljon monimuotoisia kaava-alueita, joihin rakennetaan asumista, sanoo Grannas.

3. Kaavoittaminen: "Kerrostalot nopeuttivat kasvua"

Uusia asuntoja nousee Sipooseen eniten perinteisten asuinalueiden Söderkullan ja Nikkilän ympäristöön. Rakentaminen jatkuu lähivuosina, kun Massby laajenee Ingmannin tehtaiden ympäristöön.

Kunnanjohtaja Mikael Grannaksen mukaan Sipoo on myös kansainvälistynyt muuttoliikkeen myötä.

– Aikaisemmin meillä oli lähinnä poikkeuslupien kautta syntyvää omakotirakentamista haja-asutusalueella ja heikko keskustakehitys. Tämä on nyt käännetty aivan päälaelleen ja Sipooseen nousee koko ajan enemmän myös kerros- ja rivitaloasumista, sanoo Grannas.

Kerrostalot ovat nopeuttaneet asukasluvun nousua ja monipuolistaneet kuntaan muuttavien profiilia.

– Olemme esimerkiksi huomanneet, että omakotitaloon muuttaneen lapsiperheen vanavedessä tulevat jossain vaiheessa myös isovanhemmat muualta Suomesta. He muuttavat kerrostaloon lähelle omakotitaloa ollakseen lähempänä lastenlapsiaan, sanoo Grannas.

Pohjois-Sipoossa oleva Talman alue on yksi kunnan kasvukeskuksista lähivuosina. Tavoitteena on saada alueelle tarpeeksi iso väestöpohja, jotta Kilpilahteen menevä raide saataisiin avattua henkilöliikenteelle.

Kunnan halki kulkee kaksi moottoritietä ja se sijaitsee hyvien yhteyksien päässä etelän satamista ja lentokentästä. Grannaksen mukaan Sipoo vetääkin myös yrityksiä ja yritystonteista on ollut jo pulaa.

4. Luonto: "Takapihalla pitää voida poimia mustikoita"

Knuutilat ihastuivat omaa tonttiaan ympäröivään luontoon ensi silmäyksellä. Molemmat toivovat kunnan säilyttävän vihreytensä myös tulevaisuudessa suurista kasvuluvuista huolimatta.

Tomi Knuutila löysi Sipoosta rauhallisen ja luonnonläheisen kasvuympäristön lapsilleen.
– Kunta saa kyllä meidän puolesta kasvaa, mutta kaavoitusta ei tule tehdä luonnon kustannuksella. Esimerkiksi tässä vieressä sijaitseva Taasjärvi on kärsinyt voimakkaasta rakentamisesta sen ympärillä, sanoo Tomi.

Sipoolaisille keväällä tehdyn kyselyn mukaan parhaiksi puoliksi nousivat asukkaiden mielestä luonto ja rauhallisuus. Moni koki kyselyn väitteen "Sipooseen saapuessa pääsee pois kaupungin hälystä ja pölystä" pitävän hyvin paikkansa.

– Kunnan on hyvä muistaa suunnittelussa, että ihmiset ovat muuttaneet tänne luonnon takia. Kunnan kasvu tulee tehdä hallitusti, jotta se ei vie luontoa pois asukkailta. Omalta pihalta pitää päästä mustikkaan, toteaa Essi.

5. Kasvun hallinta: "Kasvu tuo mukanaan myös kasvukipuja"

Sipoossa asuu nykyään yli 20 000 ihmistä ja tänä vuonna asukasmäärä kasvaa noin kolme prosenttia. Muuttovoitto kuntaan lähti nopeaan kasvuun vuoden 2015 jälkeen. Huikea kasvutahti on luonut myös paineita pienelle kunnalle.

– Olemme kuulleet, että esimerkiksi rakennuslupien käsittely on kunnassa ruuhkautunut ja esimerkiksi liikenneväylien rakentaminen ei ehkä ole pysynyt ihan tämän kasvun tahdissa, sanoo Tomi Knuutila.

– Lapset ja nuoret olisi hyvä ottaa huomioon jo suunnittelussa. Esimerkiksi nyt olisi jo hyvä miettiä tekemistä nuorille, joita on täällä kohta hyvin paljon, toteaa puolestaan Essi.

Kunnanjohtajan mukaan palvelut on pystytty tähän asti pitämään kasvun tahdissa ja esimerkiksi koulujen laajentamisesta on tehty jo päätöksiä. Kasvu on kuitenkin hänenkin mukaan ollut ehdottomasti haaste koko kuntaorganisaatiolle.

https://yle.fi/uutiset/3-9829109

[Faidros.]

Luulen että Sipoon nopean kasvun taustalla on ainakin osittain valkoisten pako monikulttuurista.

Jassåå. Sipoossa suurin puolue on RKP, noin 35% kannatuksella ja sehän on varsin suuri monikulttuurisuuden vastustaja.

[Golimar]

Luulen että Sipoon nopean kasvun taustalla on ainakin osittain valkoisten pako monikulttuurista.

Jassåå. Sipoossa suurin puolue on RKP, noin 35% kannatuksella ja sehän on varsin suuri monikulttuurisuuden vastustaja.

RKP:n agenda on saada monikulttuuria suomenkielisten alueille ja monokulttuuria ruotsinkielisten alueille.

[Golimar]

Koivukylä vuonna 1980 jos joku olisi tuolloin sanonut että vuonna 2017 noin 1/3 asukkaista on kaukomailta tulleita häntä olisi pidetty mielipuolena.

"Lähiö on kansanvaelluksen keräyspaikka. Rakennusyhtiöiden tarpeiden mukaan asuntolokeroita tuolla poikittain, täällä pinoon ja ovi kiinni." Kell' onni on -sarjaan vuonna 1980 kuvatut dokumentit Koivukylän lähiöstä Vantaalla eivät anna sen asukkaiden elämästä kovin ruusuista kuvaa. Lähiöelämää kuvataan kahden perheen, vuokratalossa asuvien Lahtisten ja "paremmassa" aravatalossa asuvien Väisästen, kautta.

"Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa, Tampereella. Missä tahansa. Lähiö on paikka, joka on kaukana." Toimittaja Paula Lehdistö kuvailee 12 kerrosta -dokumentissa lähiössä asumista koruttomasti.

Lahtisen perhe asuttaa yhtä niistä 84 asunnosta, jotka sijaitsevat 12-kerroksisessa kerrostalossa Koivukylässä. Perhe muutti työn perässä maalta kaupunkiin vuokrataloon. Isä Jorma Lahtinen on töissä valimossa, äiti Virva Lahtinen hoitaa päivisin kotona, kahden oman lapsen lisäksi, naapurin lasta pientä korvausta vastaan.

Talolla on huono maine. Se on kaupungin ja suuren yrityksen yhteinen vuokratalo, jossa on levottomuuksia ja ilkivaltaa enemmän kuin viereisessä aravatalossa.

Vuokratalon ja viereisen aravatalon asukkaiden välissä on "näkymätön muuri". Virva kertoo, kuinka aravatalon asukkaat eivät pitäneet siitä, kun vuokratalosta tultiin tamppaamaan mattoja heidän mattotelineilleen. Ja jos lapset sattuvat juoksemaan aravatalon pihalta vuokratalon puolelle, rientävät vanhemmat hakemaan heidät pois.

Heikki ja Hellevi Väisänen asuvat lapsineen omassa aravatalossa. Hekin ovat muuttaneet sinne maalta. Haaveissa siintää omakotitalo, jonka pihalla saa vapaasti puuhastella.

"Betonikylät ei kiehdo", toteaa perheenisä. Mutta maalta oli tultava kaupunkiin työn perässä. Rahat eivät riitä toistaiseksi muuhun asumismuotoon. Heikki toimii konduktöörina, Hellevi hoitaa kolmea pientä lasta kotona.

Väisäset saivat aikoinaan hankittua ensimmäisen omistusasunnon Hellevin mummon perinnön ja velkarahan turvin. Siitä he sitten muuttivat isompaan aravataloon kaupunkiin.

Rahasta on tiukkaa. Hellevi kertoo, kuinka ruokaostokset on suunniteltava tarkkaan ja kaupassa omia niukkoja ostoksia tulee joskus verrattua muihin: "Kyllähän sen näkee kun toisilla on kärry täys tavaraa".

Mutta jostain olisi silti säästettävä, jos mielii toisenlaista asuntoa. Perhe käy yhtä omakotitaloa katsomassakin. Joka kuukausi olisi saatava tuhat markkaa säästöön, jotta unelmat voisivat toteutua.

Tapani Mansikkalan ohjaamat dokumentit ovat osa "Kell' onni on" nimistä ohjelmasarjaa, jossa tarkasteltiin hyvinvoinnin piirteitä ja osatekijöitä suomalaisessa elämäntavassa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/10/28/kaksi-tarinaa-koivukylan-lahiosta

[Alaric]

Merkittävä osa Helsingin väestönkasvusta (ennuste lähes 10 000 tänä vuonna) näyttää olevan peräisin oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muutoista muualta Suomesta Helsinkiin.

Syyskuun loppuun mennessä tulleesta 8 011 asukkaan väestölisäyksestä 2 640 henkilöä on kielensä mukaan kotoisin maista, joista on haettu turvapaikkaa. Hieman vähemmän, 2 590 henkilöä, on äidinkieliryhmänsä mukaan muualta ulkomailta ja 2 780 puhuu kotimaisia kieliä.

Liitteenä uutisessa oleva kartta.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/573790-oleskeluluvan-saaneet-muuttavat-nyt-helsinkiin-vaestonkasvu-tana-vuonna-liki-10-000 (26.10.2017)

Oleskeluluvan saaneet muuttavat nyt Helsinkiin – "Väestönkasvu tänä vuonna liki 10 000"

Helsinki kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Asiasta kertoo Helsingin kaupungin väestötilastoihin erikoistunut järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Facebookissa ja Twitterissä.

– Syyskuun loppuun mennessä kasvua oli 8 000, eli 1 700 enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tänä vuonna kasvua saattaa tulla lähes 10 000, Vuori kirjoittaa julkisessa Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä.

Hän kertoo, että merkittävä osa kasvusta näyttää olevan peräisin oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muutoista, erityisesti muualta Suomesta Helsinkiin.

Vuori taustoittaa havaintojaan tilastolla, jossa on 1.1.–30.9. Helsinkiin muuttaneet henkilöt eriteltynä kielitaustansa mukaan. Kaikkiaan 8 011 asukkaan väestölisäyksestä 2 640 henkilöä on kielensä mukaan kotoisin maista, joista on haettu turvapaikkaa. Hieman vähemmän, 2 590 henkilöä, on äidinkieliryhmänsä mukaan muualta ulkomailta ja 2 780 puhuu kotimaisia kieliä.

Vuori toteaa, että turvapaikan saaneet keskittyvät asumaan Itä-Helsinkiin.

– Koska heikoimmassa asemassa olevilla ei ole asuntomarkkinoilla juuri muuta tarjolla kuin kaupungin vuokra-asunnot, ja nämä (asunnot) sijoittuvat sinne missä on eniten kaupungin tonttimaata, ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy Itä-Helsinkiin, Vuori toteaa.

Vuori muistuttaa, että vaikka syntyperältään ulkomaalaisia on lähtöisin myös Euroopasta, pakolaistaustaisten kartta näyttää sijoittumisen suhteen samalta.

– Esimerkiksi kun lauttasaarelaisista afrikkalaistaustaisia on 0,35 %, Mellunkylässä osuus on lähes 6 %.

(...)

[diipadaapa]

Hienoa että kasautuvat pääkaupunkiseudulle, ovat muualta pois, ja minähän en helsinkiin astu. ASIAA!!!

[ISO]

Helsinki ei ole sen kansainvälisempi kuin aiemminkaan.

Sinne on vain muuttanut valtava määrä elätettäviä maahantunkeutujia kehitysmaista.

Helsinki on korkeintaan aiempaa turvattomampi ja aiempaa kehitysmaalaisempi, matut kun on tuoneet omat tapansa ja tottumuksensa mukanaan, eikä niillä ole aikomustakaan niistä luopua.

[akez]

– Esimerkiksi kun lauttasaarelaisista afrikkalaistaustaisia on 0,35 %, Mellunkylässä osuus on lähes 6 %.

Tämähän osoittaa, että olemme oikealla tiellä. Meillä menee kaikki nappiin. Vältämme muiden virheet. Sosiaalinen sekoittaminen toimii. Meillä ei synny etnolääviä ja no-go-zoneja, kuten Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa ja kaikkialla muualla. Päättäjämme ja johtajamme ovat neroja, ja tutkijamme einsteineja. Suomi on kohta maailman turvallisin maa. Aivan sisäministeriön strategian mukaisesti.

[Mika]

Kansainvälinen Helsinki - kuulostaa hienolta, mutta kun tarkastelee, mistä aineksesta se "kansainvälisyys" koostuu, tilanne näyttää jo paljon huonommalta.  Katastrofi on edessä, kun seuraava matalasuhdanne iskee.

[Vaniljaihminen]

Kansainvälisyyttä - vai paremminko epäsuomalaisuutta?

Muistui vaan mieleeni, että erään ruotsalaisen kanssa juteltuani joskus, sain tietää että Ruotsissa pidettiin hienona kaikkea sitä, mikä vaan oli mahdollisimman "epäruotsalaista". Tuskin kansainvälisyyden tarkoitus on koskaan se, että toiset pannaan häpeämään kansallisuuttaan. Jos kansallisuudet pannaan johonkin arvojärjestykseen, kyseessä on paremminkin jonkinlainen imperialismi.

[Roope]

Helsingin suunniteltu kasvu perustuu massiiviseen ei-työperäiseen maahanmuuttoon:

Helsingistä ei tule metropolia ilman massiivista maahanmuuttoa – Miten kasvu onnistuu, kun ulkomaalaisten työttömyys on pilvissä jo nyt?

Helsinki haluaa olla metropoli, johon Suomen kasvu keskittyy. Mutta tuleeko siitä sellaista? Kenelle bulevardit ja pilvenpiirtäjät rakennetaan? Kuka ne maksaa? Toimittaja Marko Junkkari perehtyi tilastoihin ja ennusteisiin ja esitti sitten aineistonsa pormestari Jan Vapaavuorelle.

[...]

Helsingin kaupunki julkistaa vuosittain väestöennusteen. Tuorein ilmestyi kuukausi sitten. Pekka Vuoren ja Seppo Laakson kirja Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2017–2050 ei päällisin puolin vaikuta kovinkaan jännittävältä. Julkaisun kansi on hailakan sininen. Sisällä on paljon käppyröitä ja taulukoita.

Kuten kirjan nimestä voi päätellä, julkaisussa ennustetaan Helsingin alueen väestökehitystä vuoteen 2050 asti.

Julkaisu on rakenteeltaan ja ulkoasultaan joka vuosi samanlainen, eikä sisältökään yleensä juuri muutu. Nopean kasvun ennuste ei muuttunut vuodesta 2016 eikä sitä edellisestäkään. Ennuste on itse asiassa ollut samanlainen jo viisi vuotta.

Vuonna 2012 näkemys Helsingin tulevaisuudesta kuitenkin muuttui täysin.

[...]

Vuoden 2011 väestöennusteessa nopein skenaario taittuu suunnilleen vuoden 2030 kohdalla. Tuolloin arvioitiin, että nopean väestökehityksen myötä vuonna 2050 Helsingissä voisi olla 740 000 asukasta.

Vuoden 2012 ennusteessa nopean kasvun käyrä ei enää taitukaan, kuten aiemmat ennusteet hitaasta, perus- ja nopeasta kasvusta, vaan sojottaa suoraan yläviistoon.

Sen mukaan Helsingissä olisi vuonna 2050 peräti 860 000 asukasta – siis 120 000 asukasta enemmän kuin edellisenä vuonna arvioitiin.

Se on paljon. Se on yhtä paljon kuin Lahdessa on asukkaita.

Väestöennusteessa ei ole kyse Helsingin tietokeskuksen virkamiesten puuhastelusta tai akateemisesta pohdiskelusta. Se on valtavan tärkeä asia. Se on politiikan pohja. Vuoden 2012 ennuste oli erityisen tärkeä, koska sitä käytettiin Helsingin uuden yleiskaavan valmistelussa.

[...]

Kuluvana vuonna Helsingin kasvu on ennakkotietojen mukaan kiihtynyt entisestään. Asukasmäärän kasvu saattaa tänä vuonna ylittää jopa 10 000 rajan. Yksi syy siihen lienee se, että isosta määrästä oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on tänä vuonna tullut helsinkiläisiä.

Viiden viime vuoden kasvu on itse asiassa ylittänyt vuonna 2012 piirretyn nopean kasvun arvion.

[...]

Vuosi 2012 oli Helsingille käänteentekevä myös siksi, että silloin kaupunkiin muutti enemmän ulkomaalaisia kuin koskaan. Ulkomaalaisten muuttovoitto oli tuona vuonna 4 300 henkeä. Vielä 1980-luvulla Helsingissä ei ulkomaalaisia juuri näkynyt.

1990-luvun alusta lähtien kaupunki on kansainvälistynyt nopeasti, ja vieraskielisten sekä ulkomaalaisten määrä on kasvanut.

Suurin yllätys väestöennusteessa onkin se, miten pitkälle Helsingin väestönkasvu on kiinni maahanmuutosta.

[...]

Vieraskielisten osuus oli Helsingin viime vuoden muuttovoitosta peräti 75 prosenttia. Sen oletetaan pysyvän tällä tasolla.

Väestöennusteen nopeassa vaihtoehdossa arvioidaan, että Helsingin seudun lähivuosikymmenien muuttovoitosta 70 prosenttia tulisi maahanmuuttajista.

Maahanmuuton ennustaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä siihen vaikuttaa niin moni asia. Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikössä joudutaan pohtimaan tulevaisuuden geopoliitiikkaa, luonnonkatastrofeja ja globaaleja väestövirtoja.

[...]

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sanonut moneen otteeseen, että Helsinkiin tarvitaan paljon lisää maahanmuuttajia töihin.

Näinhän se on.

Muussa tapauksessa Helsingin kasvuhaave ei toteudu, ja kaikki ne uudet talot ja kaupunkibulevardit rakennetaan turhaan.

Mutta tulijoille pitäisi myös saada töitä.

Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on Helsingissä noin 25 prosenttia.

Suomalaistaustaisilla se on kymmenisen prosenttia.

Irakissa syntyneillä työttömyysaste on yli 60 prosenttia, Somaliassa syntyneillä yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Virosta ja Ruotsista tulleilla työttömyys on paljon vähäisempää.

Helsingin Sanomat 4.11.2017

[Koekaniini]

En ymmärrä mikä tässä olisi ongelma, maahanmuutto on jo itsessään valtava rikkaus ja Helsinkiin keskittyneenä se luo kivasti painetta asuntomarkkinoille. 

[Micke90]

Miksi Helsingistä pitäisi tulla metropoli? 

[Pkymppi]

Miksi Helsingistä pitäisi tulla metropoli? 

  No siksi kun Helsingistä ei voi tulla metropolia suomalaisten voimin, koska suomalaisia on vain 5 miljoonaa.
11 miljoonan asukkaan Helsinki tarvitsee maahanmuuttajia.

6miljoonan ihmisen siirtäminen lämpimistä maista pohjolan hyytävään kylmyyteen on vuosisadan vihrein ympäristöteko.

Näin maailma pelastuu.

#Kansallisuusmielisyys (Suomi) on pahe, mutta metropolimielisyys (Helsinki) on hyve.#

 

[IDA]

Vielä on tehtävää. Menee varmaan vielä 30 ahkeraa vuotta ennen kuin ollaan tilanteessa, jossa sitä ei voi sanoa suomalaiseksi kaupungiksi. Eli ylös, ulos ja lenkille nyt vaan!

[l'uomo normale]

Tänne tarvitaan siis hikipajoja, joissa ommellaan lenkkareita kiinalaisille. Ja sellaisia maahanmuuttajia, jotka suostuvat niissä työskentelemään.

[IDA]

Erittäin positiivista tässä kehityksessä on, että Helsingin Sanomat loppuu itsestään, koska toimittajat eivät osaa kirjoittaa kielillä, joita kaupunkilaiset puhuvat.

[guest14935]

Miksi Helsingistä pitäisi tulla metropoli? 

Suuri on hyvä, aattelevat. Sen kyllä voisi tehdä niinkin että rakentavat muutaman korkean rakennuksen ja yhdistävät naapurikunnat, heti on paperilla iso kylä vaikkei oikeasti suurenisikaan. Helsingin neliöhinnoilla korkea rakennus voisi olla melkoisen korkea ja silti kannattaisi rakentaa. Mutta koska hinku on niin kilometrin pituinen vähintään. Maili voisi olla hyvä kanssa, Suomessa ei paljoa tuule joten voisi hyvin rakentaa korkeankin.
Kehitysmaalaisuus ei metropolia kuitenkaan luo.

https://en.wikipedia.org/wiki/Jeddah_Tower
Jeddahiin ei sovellu korkea, Suomen peruskallioon soveltuisi. Muitten nuolemisen sijaan voisi hyvin omaa osaamista näyttää. Elikkäs kaksi kilometriä korkea pystyyn.

[foobar]

Miksi Helsingistä pitäisi tulla metropoli? 

Monikulttuurisuus on neuvostoajattelun suora perillinen. Jos laadulla ei kyetä kilpailemaan, todetaan määrän olevan parempi tavoite. Siitä ei välitetä että edelliselläkin kerralla projekti koki totaalisen konkurssin tämän ajattelun seurauksena.