2014-10-29 KU: Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

[Mietiskeliä]

Vahtera aiheesta
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/08/22/ulkomaiset-opiskelijat-suomalaisten-kukkarolla/

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/ulkomaalaiset-opiskelijat-suomessa-vain-harva-jaa/

Vanha juttu : "Määrä voisi olla suurempi, sillä monet ulkomaalaisista opiskelijoista haluaisivat jäädä Suomeen töihin, jos vain sopiva työpaikka irtoaisi. Nyt koulutuksen maksumiehiksi jäävät suomalaiset veronmaksajat."

"Ilmainen korkeakoulutus on useimmille ulkomaalaisille opiskelijoille tärkein Suomeen tulemisen kriteeri. "

"Tanska otti vuonna 2006 käyttöön lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Heidän määränsä korkeakouluissa romahti välittömästi."
-----


Vuoden päästä valmistuneita ulkomaalaisista on Suomessa töissä 49%. (2008)
Joskus maalailin sellaista mallia, jossa olisi lukukausimaksut ja jos ulkomaalainen jää Suomeen töihin, niin saisi osan maksuista vähentää verotuksessa.

Noissa Pauli Vahteran blogeissa on sellainen huono puoli, että ne saa kyrvän nousemaan osein otsaan. En tiedä onko se välttämättä huono asia se saa ihmiset nostamaan näitä asioita esiin.

[Kemolitor]

VATT:n ja CIMO:n tuoreen tutkimuksen esiselvityksen mukaan kansainvälinen tutkinto-opiskelija voi tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomelle.

SONKki voisi tarjoilla taustatutkimusta tuosta nettohyödystä. Mielellään useita, ja tekijöiden pitää olla muun kuin (sos.)demokraattisen puolueen jäseniä.

Ei kai tuossa väittämässä ole mitään epäiltävää, koska siinä on tuo "voi" -sana enkä yhtään epäile, että yksi tällainen opiskelija on saattanut jo Suomessa opiskella, valmistua, sijoittua työelämään ja on ehkä jo maksanutkin veroja tuon verran.

Mutta juuri tuo voi-sana tekee tuosta lauseesta aika arvottoman argumentin ns. järjellisessä, tolkuissaan olevien aikuisten keskustelussa.

Yhtä hyvin voidaan ottaa joku toinen opiskelija, joka suorittaa tutkinnon Suomessa, lähtee sen jälkeen samantien johonkin toiseen maahan töihin ja maksaa sinne veroja lopun ikäänsä. Hän tuottaa Suomelle silloin tappiota opiskelukustannustensa verran.

[FadeAway]

http://hommaforum.org/index.php/topic,96779.msg1734791.html#msg1734791

Unohdat nyt sen seikan, että Suomi ei tarvitse ulkomaalaisia opiskelijoita. Ei ole työvoimapulaa, eikä sellaista ole tulossa. Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on suomalaisten rakentama ja suomalaisille tarkoitettu.

Jos tuote on niin paska, että sen myymiseen tarvitaan joko se, että a) tuote annetaan ilmaiseksi, tai b) tuotetta subventoidaan valtion erinäisillä kannustimilla, niin saisivat pitää tunkkinsa.

Yliopistojen kannalta ainoa mitä saatetaan potentiaalisesti tarvita on lähinnä tutkijatason ulkkikset. Tässä ei kuitenkaan ole kyse niistä.

En pidä ulkomaalaisia opiskelijoita maahanmuuttopolitiikan suurimpana ongelmana, mutta niitä on.

-Se, että ulkomaalaiset opiskelijat vievät jonkun suomalaisen opiskelupaikan ja sitä kautta pidentävät valmistumisaikoja. -->Todella monelle korkeakouluun hakeville tulee välivuosia. Voi pohtia onko kestävyysvaje Suomessa järkeä antaa Akin koulupaikka Ahmedille. Pahimmillaan maahanmuuttajakiintiön ansiosta.

-Ulkomaalaisista opiskelijoista aiheutuvat kustannukset. Suomessa koulutus EI ole ilmaista, vaikka usein niin väitetään. Koulutus maksaa n. 7000-10000 euroa vuodessa per oppilas korkeakoulussa. (osa koulutuksesta maksaa paljon enemmän esim. lääkäri tai lentäjä.)

-Valtion erilaiset "kotikansainvälistymis/globalisaatio -tuet/projektit", joilla AMK:hon haalitaan muutama luokallinen ghanalaista ja nigerialaista osaamista.  Oma kokemus on että pääosin haittavat ja hidastavat opiskelua. Opettaja sönköttää "bad english", ryhmätyöt/projektit venyy&hidastuu kieli/ymmärrys/kulttuuri -ongelmien takia.

Luulen, että extratukien&kiintiöiden poisto ja lukukausimaksut hillitsevät ongelmia. Suomi saisi myös jotain takaisin satojen miljoonien eurojen panostuksesta ulkomaalaisiin opiskelijoihin, jos osa heistä työllistyisi Suomeen valmistumisen jälkeen. Suomessa ei ole työvoimapulaa, vaan työpaikkapula. Ehkä yrityksillä voi olla tarvetta korkeakoulutetuista ulkomaalaisista työntekijöistä, kun lähdetään tekemään bisnestä kansainvälisille areenoille.

[sivullinen.]

Tässä tulee Kansan Uutisille juttuvinkki. Tehkääpä vertaileva tutkimus, kumpi tuottaa Suomelle enemmän rahaa paperiton koneinsinööri vai lukutaidoton rikastaja. Sellainen juttu olisi piristävää lukea. Tosin jutun lopputuloksen tiedämme jo etukäteen. On vain yksi ei-rasistinen tapa vertailla sosiaaliturvashoppailijoita hädänalaisia ihmisiä: tasa-arvoinen. Siinä molemmat ovat arvokkaita; molemmat voivat tuoda Suomelle jopa 200 000 euroa -- ja enemmän; ja molemmat pitää saada tänne nyt ja heti.

-- -- --

Ja jälleen joudun kysymään, miksi tällainen täysin sisällyksetön pelkäksi trollaukseksi tarkoitettu mielipidekirjoitus on uutisalueella? Mitään uutista asiassa ei ole -- ei edes mitään uutta tai asiasisällöksi aiottua. Juttu ei todennäköisesti päädy edes paperille painettuun lehteen. Se on pelkkä internettiin pikaisesti kirjoitettu suvakkioksennus. Näillä jutuilla Homma ei todellakaan lähde nousuun. Parempi olisi poimia Ylilaudalta rasistisia vitsejä. Ne sentään ovat hauskoja -- ja niissä on enemmän asiaa. Minäkin tuhlasin aikaani tämän lukemiseen. Se harmittaa.

[Onkko]

Ja jälleen joudun kysymään, miksi tällainen täysin sisällyksetön pelkäksi trollaukseksi tarkoitettu mielipidekirjoitus on uutisalueella? Mitään uutista asiassa ei ole -- ei edes mitään uutta tai asiasisällöksi aiottua. Juttu ei todennäköisesti päädy edes paperille painettuun lehteen. Se on pelkkä internettiin pikaisesti kirjoitettu suvakkioksennus. Näillä jutuilla Homma ei todellakaan lähde nousuun. Parempi olisi poimia Ylilaudalta rasistisia vitsejä. Ne sentään ovat hauskoja -- ja niissä on enemmän asiaa. Minäkin tuhlasin aikaani tämän lukemiseen. Se harmittaa.

Tätä tullaan käyttämään ja on jo käytetty argumenttina ilmaisen koulutuksen puolesta.

[Heikki Luoto]

Esiselvitys on julkaistu CIMO:n FaktaaExpress -sarjassa.

FaktaaExpressin numero ei sisällä VATT:n esiselvitystä, joka löytyy osoitteesta: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/v21.pdf#page=35

Esiselvityksen sivulla 29 on teksti, josta on tulkittu FaktaaExpressin "parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn":

Tulosten perusteella maahanmuuttajan nettovaikutus
julkiseen talouteen riippuu iän lisäksi
oleellisesti siitä, kuinka hyvin hän ja hänen
jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla. Työuran
alkupuolella, 20–40-vuotiaana,
maahan saapuvan henkilön pitkän
aikavälin nettovaikutus
on huomattavan positiivinen (korkeimmillaan lähes
200 000 euroa henkilön elinkaaren aikana),
mutta vain, jos hän ja hänen jälkeläisensä
menestyvät työmarkkinoilla yhtä hyvin
kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.
Hyvin nuorena (alle 5-vuotiaana)
tai vanhana (yli 50-vuotiaana) maahan
saapuneen henkilön nettovaikutus julkiseen
talouteen on negatiivinen. Lisäksi,
mikäli maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla
yhtä hyvin kuin keskimääräinen
maahanmuuttaja, nettovaikutus jää negatiiviseksi
iästä riippumatta. Tätä negatiivista
vaikutusta edelleen lisää maahanmuuttajan
jälkikasvun mahdollinen heikko
(keskimääräistä maahanmuuttajaa vastaava)
menestys työmarkkinoilla.

Esiselvityksessä ei ollut tilastodataa, josta "parhaassa tapauksessa 200 000 euroa" sijasta olennaisemman tiedon, eli keskiarvon olisi voinut laskea.

Käytin VATT:n esiselvityksen tietoa vastatessani Jaakko Mustakallion (vihr) Aamulehden 8.11.2014 yleisönosastokirjoitukseen.

Mustakallion kirjoitus:

Lukukausimaksut tuhoavat aivotuonnin Suomeen

Hallituksen esitys 4 000 euron lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille vahingoittaa maamme kilpailukykyä.
Väestön ikääntyessä Suomi tarvitsee korkeakoulutettuja ulkomaalaisia maksamaan veroja ja ylläpitämään hyvinvointipalveluita. Tästä ovat kaikki puolueet olleet samaa mieltä jo vuosia. Kansainvälisten opiskelijoiden jääminen Suomeen opintojensa jälkeen tuo parhaimmillaan 200 000 euron nettohyödyn. Tällä hetkellä yli puolet kansainvälisistä opiskelijoista jää Suomeen valmistumisensa jälkeen. Kolme neljäsosaa opiskelijoista haluaisi jäädä, mutta jatko-oleskeluluvan saaminen nousee esteeksi.
Ruotsissa elinkeinoelämä vaatii lukukausimaksujen poistamista. Yritykset menettivät lukukausimaksujen myötä osaavaa kansainvälistä työvoimaa sekä edullisen rekrytointikanavan kansainvälisten opiskelijamäärien tiputtua huikeat 90 prosenttia.

Kokoomus ja sdp ovat väärän tiedon vallassa. He olettavat virheellisesti, että lukukausimaksut toisivat lisää rahaa Suomeen. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä lukukausimaksuilla Suomi menettäisi suurimman osan kansainvälisistä opiskelijoista ja heidän tuomastaan taloudellisesta hyödystä. Kansainväliset opiskelijat eivät enää tulisi Suomeen, kun laadukasta eurooppalaista koulutusta saa maksutta esimerkiksi lämpimämmän ilmaston Saksassa.
Valtion tarjoama laadukas koulutus on paras tapa tukea maamme kansainvälistä kilpailukykyä ja osaamista. Se on valtti kansainvälisestä osaamisesta kilpailtaessa. Meidän tulee investoida lisää korkeakoulujen kansainvälistymiseen ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen maahamme. Vain lisäämällä kansainvälistymistä saamme kansantaloutemme kassakoneen laulamaan.
Jaakko Mustakallio, eduskuntavaaliehdokas (vihr), Tampere

Aamulehdessä 17.11.2014 julkaistu jatkopuheenvuoroni:

Nettohyöty riippuu siitä mistä maasta opiskelija tulee

Kirjoituksessaan Jaakko Mustakallio (vihr) pelkäsi (Aamulehti 8. marraskuuta) lukukausimaksujen heikentävän Suomen kilpailukykyä ulkomaalaisopiskelijoiden vähentymisen myötä. Ulkomaalaisopiskelijoiden määrän kasvusta huolimatta Suomen kauppatase on kroonisesti heikentynyt 2000-luvun alusta lähtien. Nokia-yhtiön menestys luotiin 90-luvulla supisuomalaisella työllä.
Mustakallion mukaan Suomeen jäävä ulkomaalaisopiskelija voi tuoda parhaimmillaan 200 000 euron nettohyödyn. Hyödyn toteutumaehtoja VATT:n esiselvityksen mukaan oli, että opiskelija oli työuraansa aloittava 20-40 -vuotias, joka ja jonka jälkeläinen pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet. Keskimääräinen hyöty ryhmässä jäänee kauas 200 000 eurosta.
Norjan tilastokeskuksen perusteellisen tutkimuksen mukaan länsimainen maahanmuuttaja tuottaa elämänsä aikana 100 000 euron nettohyödyn. Vastaavasti ei-länsimainen maahanmuuttaja aiheutti 500 000 euron nettotappion Norjalle. Norjan esimerkin perusteella voi olettaa, että nettohyöty Suomelle riippunee myös ulkomaalaisopiskelijan lähtömaasta.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen 34 000 ulkomaalaisen opiskelusta kertyvät vuosittain 300 miljoonan euron kustannukset. Tuossa summassa eivät ole mukana humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat koulutuskustannukset. Myös asuminen ja eläminen kalliissa Suomessa tuskin aina onnistuu ilman suomalaisten rahaa.
Englanninkielistä maisteriohjelmaa vetänyt professori Mikko Nikinmaa pitää ei-länsimaisille opiskelijoille annettavaa opetusta kehitysapuna. Ulkomaalaisten opettaminen vaati ohjelmassa vähintään viisinkertaisen työmäärän verrattuna suomalaisiin.
Mikko Nikinmaa pelkää, että kansainvälistymishuumassa suomalaisnuoret unohdetaan.
"Ihminen, joka ei osaa mitään, on yliopistolle arvokkaampi pelkästään siksi, että hän on ulkomaalainen."
Heikki Luoto, kansanedustajaehdokas (ps)
Tampere

Länsimainen
tuottaa 100 000 euron
nettohyödyn.
Nikinmaa pelkää, että
suomalaisnuoret
unohdetaan.

[sivullinen.]

Esiselvityksen sivulla 29 on teksti, josta on tulkittu FaktaaExpressin "parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn":

Tulosten perusteella maahanmuuttajan nettovaikutus
julkiseen talouteen riippuu iän lisäksi
oleellisesti siitä, kuinka hyvin hän ja hänen
jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla. Työuran
alkupuolella, 20–40-vuotiaana,
maahan saapuvan henkilön pitkän
aikavälin nettovaikutus
on huomattavan positiivinen (korkeimmillaan lähes
200 000 euroa henkilön elinkaaren aikana),
mutta vain, jos hän ja hänen jälkeläisensä
menestyvät työmarkkinoilla yhtä hyvin
kuin samanikäiset Suomessa syntyneet. [...]

Esiselvityksessä ei ollut tilastodataa, josta "parhaassa tapauksessa 200 000 euroa" sijasta olennaisemman tiedon, eli keskiarvon olisi voinut laskea.

Törmäsin kerran Vartiaisen "tutkimukseen", jossa tuota 200 000 euron nettohyötyä perustellaan. Siellä oli myös mielenkiintoinen vaihtoehtoja esittelevä käyrä nimeltä: "Kuvio 15. Maahanmuuttajan ja kantaväestön vastasyntyneen koko elinkaaren nettovaikutus julkiselle taloudelle maahantuloiän mukaan, euroa". Vaihtoehdot saattavat olla lähellä "keskiarvoja", joita kaipasit. Surkeimmassa tapauksessa Vartiainen päätyy 150 000 euron nettohaittaan.

Skenaario 1 on "200 000 euron hyöty" tapaus, joka syntyy, jos hän ja hänen jälkeläisensä menestyvät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

Skenaario 2 kertoo tapauksista, jossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet maahanmuuttajat keskimäärin, mutta hänen lapsensa menestyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö.

Skenaario 2 kertoo tapauksista, jossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet maahanmuuttajat keskimäärin ja lapsensa samoin.

En kirjoitusta ole kokonaan lukenut, en väitä edes lukemaani täysin ymmärtäneen, enkä usko Vartiaisen juttuja, joten vastuu on lukijalla. Lukekaa -- tai katsokaa edes kuvaa ja ymmärtäkää se.

http://www.vatt.fi/julkaisut/maahanmuuttajien-integroituminen-suomeen

[Jari Leino]

Törmäsin kerran Vartiaisen "tutkimukseen", jossa tuota 200 000 euron nettohyötyä perustellaan.
..
En kirjoitusta ole kokonaan lukenut, en väitä edes lukemaani täysin ymmärtäneen, enkä usko Vartiaisen juttuja, joten vastuu on lukijalla.

Kyseistä tutkimusta ei pidä luonnehtia "Vartiaisen tutkimukseksi", vaikka herra ylipääjohtajan nimi esipuheen alla onkin.

Tutkimuksen tekijä on Matti Sarvimäki, joka on aiemminkin tehnyt erittäin ansiokasta tutkimusta maahanmuuton kuluihin liittyen.

[Onkko]

Lueskelin pikaisesti läpi ja jos maahanmuuttaja ja sen jälkeläiset työllistyy kuten kanta-asukkaat niin tuo saadaan 30v maahanmuuttajan kohdalla.
Jos katsotaan että maahanmuuttaja on samanlainen kun tilastojen mukaan keskimäärin on ja lapsi työllistyy kuten suomalaiset niin tappiota tulee ja jos katsotaan että lapset on kuten tilastojen mukaan ovat niin takkiin tulee ja rumasti.

Eli suomeksi jos toivotaan parasta niin voi tulla voittoa mutta jos katsotaan toteutunutta niin....

[maltti on valttia]

Selvitys todistaa myös sen puolesta, että juuri nuoret ja työkykyiset tuovat suurimman hyödyn julkiseen talouteen.

Ai, tuo piti oikein erikseen selvittää?   

Ei nuoruus eikä työkykyisyys tuota mitään hyötyä. Ei Todellakaan!

Eikä sekään tuota että työllistyy verovaroilla kustannettuun kulttuuritoimintaan. Rummunpäristys ei elintasoa nosta. Jos nostaa, niin Afrikassa olisi korkea elintaso.

  Itseasiassa Nuori ja koulutettu ikuisesti työtön on tuottaa suurimman mahdollisen tappion, jopa koulutuksen hinnan verran enemmän tappiota kuin kouluttamaton

[Melbac]

Esiselvityksen sivulla 29 on teksti, josta on tulkittu FaktaaExpressin "parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn":

Tulosten perusteella maahanmuuttajan nettovaikutus
julkiseen talouteen riippuu iän lisäksi
oleellisesti siitä, kuinka hyvin hän ja hänen
jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla. Työuran
alkupuolella, 20–40-vuotiaana,
maahan saapuvan henkilön pitkän
aikavälin nettovaikutus
on huomattavan positiivinen (korkeimmillaan lähes
200 000 euroa henkilön elinkaaren aikana),
mutta vain, jos hän ja hänen jälkeläisensä
menestyvät työmarkkinoilla yhtä hyvin
kuin samanikäiset Suomessa syntyneet. [...]

Esiselvityksessä ei ollut tilastodataa, josta "parhaassa tapauksessa 200 000 euroa" sijasta olennaisemman tiedon, eli keskiarvon olisi voinut laskea.

Törmäsin kerran Vartiaisen "tutkimukseen", jossa tuota 200 000 euron nettohyötyä perustellaan. Siellä oli myös mielenkiintoinen vaihtoehtoja esittelevä käyrä nimeltä: "Kuvio 15. Maahanmuuttajan ja kantaväestön vastasyntyneen koko elinkaaren nettovaikutus julkiselle taloudelle maahantuloiän mukaan, euroa". Vaihtoehdot saattavat olla lähellä "keskiarvoja", joita kaipasit. Surkeimmassa tapauksessa Vartiainen päätyy 150 000 euron nettohaittaan.

Skenaario 1 on "200 000 euron hyöty" tapaus, joka syntyy, jos hän ja hänen jälkeläisensä menestyvät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

Skenaario 2 kertoo tapauksista, jossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet maahanmuuttajat keskimäärin, mutta hänen lapsensa menestyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö.

Skenaario 2 kertoo tapauksista, jossa maahanmuuttaja pärjää työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin vuosina 1983–2002 saapuneet maahanmuuttajat keskimäärin ja lapsensa samoin.

En kirjoitusta ole kokonaan lukenut, en väitä edes lukemaani täysin ymmärtäneen, enkä usko Vartiaisen juttuja, joten vastuu on lukijalla. Lukekaa -- tai katsokaa edes kuvaa ja ymmärtäkää se.

http://www.vatt.fi/julkaisut/maahanmuuttajien-integroituminen-suomeen

Miten joku voi olla noin idiootti että vertaa nykyisiä opiskelijoita 20-30v sitten olleisiin opiskelijoihin ja sitten selittää että nykyisistä saadaa nettoa koska 20-30v sitten olleista opiskeliskelijoistakin on saatu?.Ei tainnut luvut miellyttää kun otettu aika kiva aikahaitari yms.Tulee kivaa persnettoa jos kaikki 20 000 opiskelijaa tuottaa ton 150 000 euron nettohaitan.

[Heikki Luoto]

VATT:n erikoistutkija Matti Sarvimäenkin mukaan mediassa esitetty "200 000 euronettohyöty" varsin varmasti viittaa kesällä julkaistun VATT-analyysin kuvioon ja sitä on tulkittu mediassa selvästi virheellisesti.


VATT:n tiedote kyseenalaistamaan mediassa levitetyn "200 000 euronettohyöty"-väitteen todenperäisyyttä:
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/ulkomaalaisten-opiskelijoiden-taloudelliset-vaikutukset-viela-selvittamatta

Ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudelliset vaikutukset vielä selvittämättä

14.11.2014

Opetusministeriön esitystä Eta-maiden ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuista on viime päivien mediakeskustelussa vuoroin puolustettu ja vuoroin vastustettu taloudellisiin argumentteihin vedoten. Monet lukukausimaksujen vastustajista ovat esittäneet ulkomaalaisten opiskelijoiden tuottavan Suomen taloudelle pitkällä aikavälillä enemmän taloudellisia hyötyjä kuin kustannuksia, hakien väittämilleen tukea VATT:n hiljattain julkaisemasta esiselvityksestä (Valmisteluraportit 21).

Keskustelusta on voinut jäädä sellainen käsitys, että VATT olisi jo tehnyt laskelmia ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista. Asia ei kuitenkaan ole näin. Julkaistun esiselvityksen tarkoituksena oli taustoittaa ilmiötä aiemmin tuotetun tutkimustiedon pohjalta, ja siinä mainitut laskelmat maahanmuuttajien mahdollisista vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen viittasivat kaikkein myönteisimpään esimerkkiskenaarioon, joka esitettiin VATT:n viime kesänä julkaisemassa maahanmuuttoa yleisesti käsittelevässä VATT Analyysissä.

Ilman mainintaa laskelmiin liittyvistä varauksista ja vaihtoehtoisten skenaarioiden tuottamista johtopäätöksistä julkisuudessa esitetyt, alkuperäisestä asiayhteydestä irrotetut luvut ovat harhaanjohtavia. On korostettava, että VATT:n aikaisempien laskelmien pohjalta ei voida tehdä johtopäätöksiä ulkomaalaisten opiskelijoiden vaikutuksista. Tulosten perusteella ei myöskään voi tehdä johtopäätöksiä ulkomaisille opiskelijoille mahdollisesti määrättävien lukukausimaksujen hyödyistä tai haitoista.

Kaiken kaikkiaan ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellista vaikutuksista on vielä toistaiseksi olemassa hyvin vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Mediassa lukukausimaksukeskustelun yhteydessä esitetyt taloudelliset väittämät perustuvat kirjoittajien omien arvailujen ja tulkintojen varaan. Vilkas julkinen keskustelu tuo kuitenkin hyvin esiin, miten suuri tarve asiaan liittyvälle tutkimustiedolle on.

Lisätietoja:

Tuomo Suhonen, erikoistutkija, 0295 519 507
Antti Moisio, tutkimusjohtaja, 0295 519 432

Tässä olisi aihetta nostaa yllä oleva VATT:n tiedote Hommaforumin etusivulle,  sillä sen verran monesta lähteestä "200 000 euronettohyöty"-pötyä on levitetty. Alla osa linkeistä, joissa myös korostuu punavihreä politiikka:

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3253467/kansainvalisesta-tutkinto-opiskelijasta-jopa-200%E2%80%89000-euron-nettohyoty-suomen-julkiseen-talouteen

http://www.kansalaissanomat.com/uutiset/kansainv%C3%A4lisest%C3%A4-tutkinto-opiskelijasta-jopa-200%E2%80%89000-euron-nettohy%C3%B6ty-suomen-julkiseen

http://www.syl.fi/2014/10/29/syl-ja-samok-kansainvaliset-opiskelijat-ovat-timantteja-suomen-taloudelle/?lan=finnish

Paavo Arhinmäki (vas)
http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/106-2014/18472-hallituksen-esitys-eduskunnalle-laeiksi-opintotukilain-seka-lukiokoulutuksen-ja-ammatillisen-koulutuksen-opiskelijoiden-koulumatkatuesta-annetun-lain-muuttamisesta

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/25145-kv-tutkinto-opiskelija-voi-tuottaa-jopa-200-000-euron-nettohyodyn-suomen-julkiseen-talouteen

Johanna Loukaskorpi (sdp)
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blog/show?id=2119722%3ABlogPost%3A1359859&commentId=2119722%3AComment%3A1360779&xg_source=activity

http://www.studentum.fi/Lukuvuosimaksuja_esitetaeaen_ulkomaisille_opiskelijoille__d8958.html

http://www.syl.fi/2014/10/29/opiskelijat-lukukausimaksuilla-ei-tule-rahaa/?lan=finnish

Harri Hölttä (vihr)
http://www.harriholtta.fi/harri

http://www.uutisaalto.fi/uutiset/3262008-kv-tutkinto-opiskelija-voi-tuottaa-jopa-200-000-euron-nettohy%C3%B6dyn-suomen-julkiseen-talouteen

http://www.tamy.fi/artikkeli/tamyn-lausunto-hallituksen-esitykseen-yliopisto-ja-ammattikorkeakoululain-muuttamisesta

Jarno Lappalainen (vihr)
http://jarnolappalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178863-faktoista-viis-lukukausimaksut-pliis

[Tosiasiallinen Nuiva]

Eikös tämä vieläkään ole etusivulla?

Heikki Luodon esiintuoma VATT:in tiedote selvästikin paljastaa, että valtakunnan silmäätekevät poliitikot ja mediat ovat puhuneet potaskaa lukukausimaksuja koskevissa artikkeleissaan.

[Roope]

VATT:n tiedote kyseenalaistamaan mediassa levitetyn "200 000 euronettohyöty"-väitteen todenperäisyyttä:

Keskustelusta on voinut jäädä sellainen käsitys, että VATT olisi jo tehnyt laskelmia ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista. Asia ei kuitenkaan ole näin. (..) Ilman mainintaa laskelmiin liittyvistä varauksista ja vaihtoehtoisten skenaarioiden tuottamista johtopäätöksistä julkisuudessa esitetyt, alkuperäisestä asiayhteydestä irrotetut luvut ovat harhaanjohtavia. On korostettava, että VATT:n aikaisempien laskelmien pohjalta ei voida tehdä johtopäätöksiä ulkomaalaisten opiskelijoiden vaikutuksista.

VATT:n oikaisulla ei näköjään sen kummempaa vaikutusta toimittajiin.

VATT:n ja CIMOn tuottamasta esiselvityksestä korkeakouluopiskelijoiden taloudellisista vaikutuksista käy ilmi, että nuorten aikuisten maahanmuutto hyödyttää valtiota taloudellisesti.

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas: ISYY: Opiskelun tulee olla maksutonta 21.11.2014

Selvityksen mukaan nuorten aikuisten maahanmuutto voi hyödyttää valtiota taloudellisesti, mutta ainoastaan tietyillä reunaehdoilla. Lisäksi selvitys perustui yksinkertaistettuihin teoreettisiin skenaariomalleihin, ei todellisten maahanmuuttajien vaikutukseen. Selvityksestä ei käynyt ilmi, kuinka hyvin kyseiset skenaariomallit kuvaavat oikeita opiskelijoita ja millainen on ulkomaalaisten opiskelijoiden jakauma vaihtoehtoisten skenaarioiden kesken.

Toisaalta tämä väittely tuotoista on turhaa. Jos lukukausimaksuja vastustetaan valmistuneiden ulkomaalaisopiskelijoiden huikeiden verotuottojen perusteella, on se itse asiassa sitä painavampi peruste houkutella ulkomailta suoraan korkeakoulutettuja ihmisiä kymmenien tuhansien eurojen verohelpotuksilla. Mikäli opiskelijajärjestöjen esittämiin hulppeisiin lukuihin on uskominen, esimerkiksi viiden vuoden täydellinen verovapaus olisi hyvinkin perusteltu tapa houkutella Suomeen korkeakoulutettuja huippuosaajia.

[Heikki Luoto]

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas: ISYY: Opiskelun tulee olla maksutonta 21.11.2014

ISYY:n jutussa oli johtopäätös, joka ei ole varmalla pohjalla, :

Suomessa vuosina 2010–2014 lukukausimaksukokeiluun osallistuneet korkeakoulut pääsääntöisesti kokivat, ettei lukukausimaksuista ollut taloudellista hyötyä oppilaitosten myöntämien apurahojen korvatessa maksut.

sillä OKM:n mukaan:

Lukumaksukokeilu ei ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia lukukausimaksukokeiluun osallistuvien korkeakoulujen ja ohjelmien vähäisyyden takia.

[oinas]

Veljeni on asunut nyt vuoden Espanjassa, hän tekee siellä töitä suomalaiselle firmalle. Hän sanoi, että hän ihmettelee kovasti sitä, että miksi opiskelu Suomessa on ulkomaisille opiskelijoille ilmaista. Hän sanoi tuntevansa siellä parikin espanjalaista henkilöä, jotka ovat opiskelleet yliopistossa Suomessa ja ovat heti palanneet sen jälkeen takaisin kotimaahansa. He ovat sanoneet, että ei heillä ole ollut tarkoitustakaan jäädä Suomeen, vaan ovat tulleet tänne opiskelemaan siksi, koska se on täällä ilmaista ja laadukasta.

Eikö noille päättäjille mene kalloon, että ulkomaiset opiskelijat ovat viemässä opiskelupaikkoja oman maan nuorilta? Lisäksi se maksaa todella paljon ja raha on pois oman maan kansalaisilta, nuorilta, vanhuksilta ja työttömiltä.

[Kemolitor]

Alle puolet ulkomaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen – parhaiten töitä löytävät afrikkalaiset

Alle puolet Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaisista opiskelijoista työllistyy tänne, kertovat Cimon keräämät tilastot.
-----
Vuonna 2009 valmistuneista vielä 51 prosenttia oli työssä Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2012 osuus oli pudonnut 45,5 prosenttiin.
-----
Viitisen prosenttia jatkoi opintojaan ja viidennes oli Suomessa muuten eli hoiti esimerkiksi kotia tai oli työttömänä. Vajaasta kolmasosasta ei löytynyt tietoja Suomesta, ja heidän oletetaan muuttaneen ulkomaille.

Suomen aineisto ei kerro, ovatko valmistuneet koulutustaan vastaavissa töissä.

Vuosittain lähes 3 000 ulkomaalaista suorittaa korkeakoulututkinnon Suomessa.

Eniten tutkintoja tehdään kaupan ja tekniikan aloilla, joilla on myös eniten englanninkielisiä ohjelmia.

Kaikkiaan ulkomaisia korkeakouluopiskelijoita on Suomessa noin 20 000.

Parhaiten työllistävänä alana erottuu sosiaali- ja terveysala, jolla on muutenkin työvoimatarvetta.

Afrikkalaiset taas opiskelevat keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveysalaa, mikä voi selittää heidän hyvää työllistymistään verrattuna muihin kansalaisuuksiin.

Afrikasta tulleista töitä oli saanut 64 prosenttia. Vastaava osuus Euroopan ja Aasian maista saapuneilla oli noin 40 prosenttia.

"Tavallisten" maahanmuuttajien työllistymistilastoissa joistakin Afrikan maista tulleet ovat sijoittuneet heikommin.
-----
Koko juttu:
HS: Alle puolet ulkomaisista opiskelijoista työllistyy Suomeen – parhaiten töitä löytävät afrikkalaiset

Afrikkalaisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä on tutkinut Mirkka Helkkula gradussaan Eriarvoinen siivoustyö osana elämänkulkua

[kissamies Mau]

Olin pari vuotta sitten kesätöissä elintarviketehtaalla, ja siellä kyllä oli paljon afrikkalaisia töissä, ja monella heillä ilmeisesti ammattikorkeakouluopintoja takana, yksi ainakin puhui ravintola-alasta. Palkka oli 9e/h kylmästä seisomatyöstä, joka varmaankin ajoi monet mukavuudenhaluiset ja "liian hyvät" suomalaiset ja eurooppalaiset yleensäkin pois, mutta monilla afrikkalaisilla ilmeisesti on työmoraali kohdallaan. Toinen asia on sitten se, että mitä järkeä Euroopan ulkopuolelta on rekrytoida ammattikorkeiden yleisluontoisiin ja helpohkoihin kauppa-, turismi- whatnot-koulutusohjelmiin, kun he eivät niille aloille kuitenkaan työllisty, ja maassa jo olevan 350 000 työttömän joukosta luulisi muutama löytyvän noihinkin tunninkoulutusjamenoks-töihin.

[Kallan]

Liittyy ohimennen aiheeseen.

Kuuntelen tässä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan kokousta ja tuntuu, että AYY jatkaa uskollisesti kansainvälistämisvimmaansa.
"Nyt opiskelijoistamme on 25% ja tulevaisuudessa osuus tulee kasvamaan..."
"Tämä on hieno meriitti... opiskelijayhteisömme tulee monipuolistumaan..."

Täällä oli joskus joku ketjukin missä todettiin, että yliopistojen rahoitus perustuu valmistuvien määrään, jotka on mitoitettu taas jo eläköityvää suuren syntyvyyden sukupolvea varten. Nyt kun ikäluokat ovat tuosta pienenneet, niin nyt tätä paikataan päälleliimatun kansainvälisyyden ja kv-opiskelijoiden avulla.

Tilanne on johtanut siihen, että kaikki muodon vuoksi ovat kv-myönteisiä mutta oikeat mielipiteet ovat erikseen (saksalaisiin ja muihin länkkäreihin suhtautuminen on myönteistä) ja oikeastaan kiitollisia, että kv-opiskelijoita harvemmin kiinnostaa teekkarius, poislukien saksalaiset yms jotka ovat oman kokemuksen mukaan innokkaasti teekkaritoiminnassa mukana.

Lisäksi AYY on sekaantunut seksuaalivähemmistöasioihin yms.

Tämä väen vängällä hehkutettu ja pakotettu moninaisuus, mitä Aalto-yliopisto ja osa AYY:sta fanittaa, tuntuu aiheuttavan heille itselleen turhia ongelmia. Halutaan siirtyä kestävästä kalliolle tapahtuvasta perustuksesta tieten tahtoen savipohjaiseen rakentamiseen.

Edit: AYY:lle tämä moninaisuus varmaan koitunee kohtaloksi, kuten Dipolin rakennuttaminen TKY:lle aikanaan. Tuntuu oikeastaan liittyvän tavallaan yksi yhteen tämä kansainvälisyys vs. Dipoli; kumpikin kalliita ylläpitää. Dipolin rakennushistoriaselvitys löytyy täältä: https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2020-06/1e5100e005c7718100e11e59466958e40592de52de5-dipoli_rakennushistoriaselvitys_0.pdf

Edit 2: Vihreämpi Aalto -ylioppilaskunnan vaaliliitto pelkää ylioppilaskunnan suomalaistumista ja vähemmistöjen puolesta alkaen kohdasta 1:22:00: https://www.youtube.com/watch?v=MbLPLjujJBM. Mielenkiintoista katsottavaa.