2014-10-29 KU: Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

[Kemolitor]

Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija voi tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomen julkiseen talouteen, todetaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansantaloudellisia vaikutuksia selvittävän VATT:n ja CIMO:n tutkimuksen esiselvityksessä.

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittivät keskiviikkona yhteisessä tiedotteessaan siitä, että Suomessa on vihdoin selvitetty kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuomia kansantaloudellisia hyötyjä.

Selvityksen mukaan hyöty koostuu muun muassa opiskelijoiden kulutuksesta, työssäkäynnistä ja näistä kertyvistä suorista ja välillisistä verotuloista sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen. Opiskelijat lisäksi vahvistavat kansainvälisiä verkostoja ja yritystoimintaa maiden välillä.

Selvitys todistaa myös sen puolesta, että juuri nuoret ja työkykyiset tuovat suurimman hyödyn julkiseen talouteen.

Asia on ollut julkisessa keskustelussa erityisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen osalta.

Esiselvitys on julkaistu CIMO:n FaktaaExpress -sarjassa.

KU: Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

Voipi tuottaa 200 000 euroa, mutta voipi olla tuottamattakin.

Itse esiselvitys:
FaktaaExpress 4A/2014, pdf 6 s.

[Maija Poppanen]

Suattaapi tuottaa niin...ja nuoret ja työkykyiset hyödyllisimpiä. No shit, Sherlock 

[Emo]

Voi helvetinhelvetinhelvetinhelvetti!

^ Ainakin hän ja uutinen hänestä tuotti kiroilemista. Saapa nähdä tuottaako vielä kommentin poiston ja minulle bannin.

[Roope]

SYL ja SAMOK: Kansainväliset opiskelijat ovat timantteja Suomen taloudelle

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija voi tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomen julkiseen talouteen, todetaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansantaloudellisia vaikutuksia selvittävän VATT:n ja CIMO:n tutkimuksen esiselvityksessä. Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat iloisia siitä, että Suomessa on vihdoin selvitetty kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuomia kansantaloudellisia hyötyjä. Vastaavia tutkimuksia on tehty Suomen lisäksi muun muassa Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuoma kansantaloudellinen hyöty koostuu mm. opiskelijoiden kulutuksesta, työssäkäynnistä ja näistä kertyvistä suorista ja välillisistä verotuloista sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen mukaan opiskelijat vahvistavat kansainvälisiä verkostoja ja yritystoimintaa maiden välillä, jonka lisäksi juuri nuoret ja työkykyiset tuovat suurimman hyödyn julkiseen talouteen.

"Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista kannattaa pitää kiinni myös taloudellisista syistä. Heidän panoksensa Suomen talouden nostamiseksi nykyisestä matalalennosta on erittäin arvokas", huomauttavat SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen ja SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikainen.

Esiselvitys on julkaistu CIMO:n FaktaaExpress -sarjassa.

SYL 29.10.2014

[Golimar]

Jep jep! Suomalainen sisäsiittoinen ali-ihminen vain kuluttaa ja haaskaa resursseja mutta Afrikan ihme tuottaa jopa 200 000 €  HAMK:lle suomalaisilta ali-ihmisiltä kerättyä verorahaa.

http://vimeo.com/m/27476423

[Roope]

Itse esiselvitys:
FaktaaExpress 4A/2014, pdf 6 s.

Työuran alkupuolella, 20–40 -vuotiaana, maahan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn, mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet. Nuorena tai vanhana maahan muuttaneiden tapauksessa kustannukset ylittävät hyödyt. Samoin käy nuorten aikuisten tapauksessa, mikäli he pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin Suomessa syntyneet.

[Faidros.]

KU = Kuopion uutiset? Suottaappi nuin ollakkii, vuan sitten ehkä ei!

[Uuno Nuivanen]

mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

Sikäli ja mikäli ja suattaapi ollannii tai suattaapi olla olemattannii ottiatuota. 

[Blanc73]

Selvitys todistaa myös sen puolesta, että juuri nuoret ja työkykyiset tuovat suurimman hyödyn julkiseen talouteen.

Ai, tuo piti oikein erikseen selvittää?   

[seuraa_tilannetta]

Yksi ihminen voi tuottaa Suomelle 100.000.000€.
Entä sitten, jos joku voi tuottaa vain 200.000€?

[Maivander]

Aikamoinen tyyppiesimerkki tarkoitushakuisesta uutisoinnista - voi... jopa.  Somasti samassa lauseessa oli käytetty kahta konditionaalia rykäisemään vaikuttavuutta. Mutta mikä parasta, niin yksittäistapauksella ( 200t , parhaalla mahdollisella?) pyrittiin luomaan kuva ns. yleisestä tilanteesta.  Toimittajanplanttuhan voi, ja jopa yrittäneekin jossain vaiheessa näennäisesti pyristellä irti sanomisistaan, mutta ensikuva tuli annettua ja ihan omassaan mediassa. Eli ei haittaa - päinvastoin.

[Kemolitor]

Muutamia tärkeitä kohtia esiselvityksessä, Roope tuossa olikin jo sen kaikkein tärkeimmän asian kirjannut:

Vuonna 2013 korkeakouluissamme opiskeli lähes 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, mikä on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2000 verrattuna.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden on nähty rikastuttavan korkeakouluyhteisöä sekä tuovan Suomeen osaamispääomaa.

Siis kuka on nähnyt, Virtasen Masako?

Työuran alkupuolella, 20–40 -vuotiaana, maahan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn, mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

Niinpä, mutta entäpä jos hän ja hänen jälkeläisensä eivät pärjääkään työmarkkinoilla.

Nuorena tai vanhana maahan muuttaneiden tapauksessa kustannukset ylittävät hyödyt. Samoin käy nuorten aikuisten tapauksessa, mikäli he pärjäävät työmarkkinoilla huonommin kuin Suomessa syntyneet.

Korkeakouluopiskelijat kuuluvat parhaiten tuottavaan joukkoon: nuoriin osaaviin aikuisiin. Tuottavuuden kannalta on olennaista, että he jäävät maahan valmistuttuaan ja työllistyvät koulutustaan vastaavasti.

Olennainen asia on juuri tuo työllistyminen ja ennen kaikkea työllistyminen koulutustaan vastaavasti, pelkkä Suomeen jääminen ei paljoa meitä hyödytä, päinvastoin.

Tämä teksti näyttää kovin kummalliselta erikseen otettuna:

Keskipitkällä jaksolla (noin 20 vuotta) suurin taloudellinen hyöty saadaan lisäämällä EU/ETA-alueen ulkopuolisista, ei-läntisistä maista tulevien opiskelijoiden määrää. Pitkällä tarkastelujaksolla (noin 40 vuotta) suurin hyöty saadaan lisäämällä läntisistä EU/ETAalueen ulkopuolisista maista tulevien määrää.

Tuo teksti koskee Tanskaa, jossa koulutus on Tanskan valtion kustantamaa, kuten se EU/ETA-alueelta tulevien opiskelijoiden tapauksessa on.

Ja edelleen oletus on, että he työllistyvät. Todennäköisesti lähiaikoina tullaan tuosta raportista lainailemaan tekstiä kertomatta, että se koskee Tanskaa, jossa ilmeisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisilla opiskelijoilla on lukukausimaksut, Suomen nykytilanteeseen tuota tekstiä ei voi verrata.

Tärkeä huomautus raportissa, tätä tuskin tullaan lehtijutuissa siteeraamaan:

Laskelmien tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua varoen. Oletukset ulkomaalaisten työllistymisestä, kuluttamisesta ja palveluiden käytöstä vaikuttavat olennaisesti laskun loppusummaan.

Työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat osallistuvat maan kokonaistuotannon lisäämiseen sekä vahvistavat kansainvälisiä verkostoja ja yritystoimintaa maiden välillä. Lisääntynyt kilpailu työpaikoista voi puolestaan heikentää palkkoja.

Sitten tulee kappale, jota voisi jokainen lehti siteerata:

Ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi vaikuttaa myös korkeakoulujärjestelmän tarjoaman koulutuksen määrään ja laatuun. Mikäli koulutuksen tarjonta pysyy vakiona, voivat kotimaiset opiskelijat jäädä opiskelupaikatta. Lisäksi ulkomaalaisten opiskelijoiden läsnäolo saattaa vaikuttaa kotimaisten opiskelijoiden oppimistuloksiin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudelliset vaikutukset ovat monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa vaikeasti arvioitavia tekijöitä.

Lähes puolet ulkomaalaisista opiskelijoista opiskelee Suomessa ammattikorkeakoulututkintoa. Lisäksi heitä on runsaasti yliopistojen maisteriohjelmissa sekä jatko-opiskelijoina. Koulutusaloittain eniten ulkomailta tulleita opiskelee tekniikan sekä liiketalouden ja hallinnon alalla.

Yleisimmät kansalaisuudet 2013
• Venäjä 2816
• Kiina 2147
• Vietnam 1378
• Nepal 1180
• Viro 817
• Nigeria 711
• Intia 695
• Pakistan 691
• Saksa 658

Euroopan ja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osuus on Suomessa suuri verrattuna esimerkiksi Alankomaiden, Saksan tai Tanskan tilanteeseen. Tanskassa EU/ ETA-alueen ulkopuolelta tulee 12 %, Alankomaissa Euroopan ulkopuolelta 30 % ulkomaisista opiskelijoista.

Ulkomaalaisen opiskelijan taloudellisen jalanjäljen kannalta olennaista on, työllistyykö opiskelija opiskelumaahansa valmistuttuaan vai lähteekö hän muualle. Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen mukaan vuonna 2011 valmistuneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista vajaa puolet (46 %) oli työllistynyt Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen, 6 prosenttia opiskeli, 18 prosenttia on muuten Suomessa ja 31 prosenttia ei ollut enää maassa.

Tästä puuttuu nyt yksi hyvin oleellinen tieto: ovatko työllistyneet koulutustaan vastaavassa työssä, jolloin he tutkimuksen mukaan todellakin tuottavat nettohyötyä vai ovatko he esimerkiksi siivoajina. Mitähän nämä muuten vain Suomessa oleilevat mahtoivat tehdä elääkseen?

Muiden pohjoismaiden kokemusten perusteella lukukausimaksun käyttöönotto vähentää EU/ETAalueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää ja osuutta.

Tanskassa syksyllä 2006 käyttöönotetun maksun jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden kokonaismäärä on jatkanut kasvuaan, mutta maksun piiriin kuuluvien EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä ja osuus on selvästi pienentynyt. Enimmillään heitä oli vuonna 2005 33,5 prosenttia, vuonna 2012 enää 12 prosenttia. Samalla EU/ETAalueelta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti.

Kun Ruotsissa otettiin käyttöön EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksut syksyllä 2011, putosi uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä alle puoleen. Pudotus johtui EU/ETA-alueen ulkopuolisista opiskelijoista. Heidän määränsä on romahduksen jälkeen noussut, mutta se ei ole lähelläkään tilannetta ennen maksuja.

[Ari-Lee]

Selvitys todistaa myös sen puolesta, että juuri nuoret ja työkykyiset tuovat suurimman hyödyn julkiseen talouteen.

Ai, tuo piti oikein erikseen selvittää?   

Hyvä kun selvittivät. Nyt eläkeikä alas, että nuoret pääsevät työelämään tuomaan suurimman hyödyn julkiseen talouteen.

[Sibis]

Minusta kysymyksessä on tietovuoto!

Eivät he tänne jää vaan kotonaan konkretisoivat ilmaisen oppinsa tuotteiksi joita me hullut sitten ostamme kilvan

Valuuttaa ja työpaikkoja pakenee pois Suomen kierrosta.

[nollatoleranssi]

Ajatus on siinä, että peruskouluttautuminen on kallista. Mutta eikö se yleensä makseta vanhempien rahoilla?

Jos Suomessa käy pelkästään korkeakoulun (vaikka ilmaisenkin sellaisen) ja sijoittuu nopeasti työmarkkinoille, niin toki sitä maksaa koulutuksen takaisin. Sama juttuhan se on suomalaisillakin.

Usein taitaa vaan käydä niin, että Suomessa käydään koulutus ja sitten lähdetään toiseen maahan, kun Suomesta ei löydykkään mitään hommia.

Suomi on myös yksi maailman yksikielisimmistä valtioista. Englannilla pärjää isoissa yrityksissä, mutta ilman suomen kielen taitoa on melko vaikeaa saada yhtäkään työpaikkaa muuta kuin monikansallisista yrityksistä (jos niistäkään).

Kirjoittajat huomioivatkin "konditionaalit". Toisin sanoen onko kyseessä niin, että "parhaimmassa tapauksessa" saattaa käydä tuolla tavalla, mutta kuinka yleistä se on?

[VeePee]

Oikeastihan tämä menee niin, että afrikkalaiset tulevat tänne opiskelemaan ilmaisen ylläpidon ja lopulta pysyvän oleskeluluvan toivossa.

Kiinalaiset/intialaiset tulevat tänne saamaan ilmaisen länsimaisen koulutuksen, jonka jälkeen he pääsääntöisesti palaavat kotimaahansa ollen kilpailijoita meille.

Ulkkareille tarjottava ilmainen opiskelumahdollisuus on hölmöläisen hommaa.

Boldataan vielä oleellinen:

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija voi tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomen julkiseen talouteen

[Oho]

Oikeastihan tämä menee niin, että afrikkalaiset tulevat tänne opiskelemaan...

En tiedä onko tilanteeseen saatu muutos mutta muutama vuosi sitten aika moni afrikkalainen käytti Suomen löyhää opiskeleupaikka- ja oleskelulupajärjestelmää porttina Schengen alueelle eikä ilmottautumisen lisäksi, jos senkään vertaa, juurikaan vaivautuneet koulunpenkkiä kuluttamaan.

Vastaavasti veren vähyydestä kärsineille AMK;oille kaikki kelpas ja lukuvuoden loppua kohti kadonneita opiskelijoita maaniteltiin takaisin julkisen budjettirahan toivossa.

[Sitruunamelissa]

Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija voi tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomen julkiseen talouteen, todetaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansantaloudellisia vaikutuksia selvittävän VATT:n ja CIMO:n tutkimuksen esiselvityksessä.

Selvityksen mukaan hyöty koostuu muun muassa opiskelijoiden kulutuksesta, työssäkäynnistä ja näistä kertyvistä suorista ja välillisistä verotuloista sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen.
KU: Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

En nyt lukenut itse selvitystä, mutta uutiseen nojaten ihmettelen, että mitä nettotuloa on sellainen, jossa lasketaan vain hyödyt. Uutisessa ei mainita mitään siitä, että nettotulo-laskelmassa olisi huomioitu ulkomaalaisista opiskelijoista aiheutuvia kuluja (esim. korkeakouluopinnot, julkinen terveydenhuolto, julkinen liikenne jne.), vaikka niitäkin aivan varmasti on. Ei kyllä olisi ensimmäinen kerta, kun kuluja ei oteta laskelmassa huomioon, ja siten saadaan lopullinen tulos reilusti plus-merkkiseksi ja aikaiseksi ihanan positiivinen uutinen.

Mutta jos opiskelijoiden julkisten, verovaroilla maksettavien palveluiden kulut oli otettu itse selvityksessä huomioon vaikka sitä ei uutisessa mainittu, niin myönnän olevani väärässä. Ehkä jotkut harvat opiskelijat tuovat sitten noin paljon hyötyä, vaikka keskiarvoksi en sitä usko.

[Micke90]

Kaikilla suomalaisnuorillakaan ei ole opiskelupaikkaa! 

[Oho]

En nyt lukenut itse selvitystä, mutta uutiseen nojaten ihmettelen, että mitä nettotuloa on sellainen, jossa lasketaan vain hyödyt.

Ei juttussa oikeastaan ollut edes kyse opiskelijoista sinäänsä saatikka opiskeluajan taloudellisista vaikutuksista, vaan karkeasti ottaen hyvin Suomeen sopeutuvasta nuoresta maahanmuuttajasta, joka vaan sattuu tulemaan Suomeen opiskellakseen ja joka valmistuttuaan ja hyvin integroiduttuaan asettuu pysyvästi (sikäli kun mikään verojen ja kuoleman lisäksi on pysyvää) Suomeen asumaan. Saatu taloudellinen hyöty oli koko elinkaarelle laskettu.

[jmk]

Kiinalaiset/intialaiset tulevat tänne saamaan ilmaisen länsimaisen koulutuksen, jonka jälkeen he pääsääntöisesti palaavat kotimaahansa ollen kilpailijoita meille.

Eivät kaikki! Kiinalaiset tulevat myös saamaan ilmaisen länsimaisen koulutuksen, jonka jälkeen he voivat muuttaa Yhdysvaltoihin hyväpalkkaiseen duuniin (johon olisi Yhdysvalloissa tarvittu omasta pussista maksettava kallis koulutus).

Suomi maksaa toki tässäkin tapauksessa viulut.

[Oho]

Eivät kaikki! Kiinalaiset tulevat myös saamaan ilmaisen länsimaisen koulutuksen, jonka jälkeen he voivat muuttaa Yhdysvaltoihin hyväpalkkaiseen duuniin (johon olisi Yhdysvalloissa tarvittu omasta pussista maksettava kallis koulutus).

Tell me more....

Karu totuus on, että sen enempää USA:n kuin Kanadan työmarkkinoilla ei Suomalaista perustutkintoa taideta pahemmin noteerata. Esmes IT alan koulutetusta työvoimasta on USA:ssa ihan riitävästi tarjontaa ilman Suomesta maahanpyrkiviä AMK-inssejäkin ja kovinkaan moni jenkkifirma ei muutenkaan kiven alla olevia H1-B1 viisumeita ihan keposesti vastavalmistuneeseen tuhlaa, ne kun taitavat mennä lähtetetyille kohdealueasiantuntijoille.

Jatko-opintojen kautta tai Suomesta lähtettynä saattaa onnistua, muuten on vaikeaa. Kiinalaisten ei välttämättä ole helppo jäädä USA:han edes valmistuttuaan. Ainakin 90 luvun alussa, kun tein tutkinnon Michiganissa, kahden vuoden sääntö koski kiinalaisia ja sen kiertämiseksi kiinalaisilla pariskunnilla oli kiire tehdä lapsi, joka siis USA:n kanslaisena ankkuroi perheen USA:han siis 'ankkurilapsi'.

[Sitruunamelissa]

Saatu taloudellinen hyöty oli koko elinkaarelle laskettu.

Ahaa, kiitos kun selvitit. Toisinsanoen täysin turha ja teoreettinen nollalaskelma vailla minkäänlaista totuuspohjaa mm. siitä kuinka moni ulkomaalainen opiskelija todellisuudessa jää tänne koko työiäkseen hyväpalkkaiseen työhön valmistumisensa jälkeen. Hyvä VATT, tyypillistä Juhana Vartiainen-soopaa.

[Pollard]

Onko siellä selvityksessä mainittu sanallakaan paljonko tämäkin hulluus oikeasti maksaa?

[Tabula Rasa]

Samoin perustein kaiketi voidaan sanoa lottovoiton voivan tuoda jopa sata miljoonaa euroa.

[Luotsi]

Minusta tuo mahdollinen taloudellinen hyöty on laskettu aivan alakanttiin. Oletetaanpa että kyseessä on vaikka Etelä-Afrikkalainen timanttikaivoksen perijä, joka saatuaan Suomessa loisteliaan koulutuksen perustaa tänne uuden Nokian/Fazerin/Gutzeitin/tms joka työllistää (suoraan) 10 000 kovapalkkaista suomalaista. Kyllähän hyöty toki ylittää kirkkaasti 200 000 €!

[Roope]

Toisinsanoen täysin turha ja teoreettinen nollalaskelma vailla minkäänlaista totuuspohjaa mm. siitä kuinka moni ulkomaalainen opiskelija todellisuudessa jää tänne koko työiäkseen hyväpalkkaiseen työhön valmistumisensa jälkeen. Hyvä VATT, tyypillistä Juhana Vartiainen-soopaa.

Myös Matti Sarvimäen selvitys julkisen sektorin nettohyödystä (58 miljoonaa euroa vuodessa), jos Helsingissä asuvien maahanmuuttajien työllisyysaste kohoaisi kantaväestön tasolle, oli VATT-tuotantoa.

[jmk]

Karu totuus on, että sen enempää USA:n kuin Kanadan työmarkkinoilla ei Suomalaista perustutkintoa taideta pahemmin noteerata. Esmes IT alan koulutetusta työvoimasta on USA:ssa ihan riitävästi tarjontaa ilman Suomesta maahanpyrkiviä AMK-inssejäkin ...

No en nyt ajatellut AMK-inssejä, vaan maistereita tai tohtoreita.

En tiedä onko kiinalaisista paljon tunkua AMK-inssilinjoille? Eikö sinne perinteisesti haalita Afrikan ihmeitä, jotka ovat virallisen liturgian mukaan Suomen pelastus, rikkaus ja voimavara. Kun Afrikasta otetaan huonosti mitään osaava gaiffari AMK:hon, ja muka-koulutetaan pari vuotta ja annetaan muka-paperit, jonka jälkeen voidaankin ihmetellä mikä kumma on kun ei kaveri työlllisty, niin samalla voidaan todeta että gaiffari toi mukanaan ainakin 200 donaa kulutusta (jonka maksaa suomalainen veronmaksaja), eli pelkkää plussaa todellakin. Lisäksi kaveri työllistää leegion tulkkeja, monikulttuurikoordinaattoreita, opintokoordinaattoreita ja ties mitä, eli sekin on pelkkää plussaa Suomen taloudelle. Erityisesti sille AMK:lle, joka saa kivasti korvamerkittyä rahaa suomalaisen veronmaksajan ehtymättömästä pussista.

[Oho]

No en nyt ajatellut AMK-inssejä, vaan maistereita tai tohtoreita.

Oikeastaan ihan sama, ei tilannetta juuri muuta.

[punainen mekko]

Onko siellä selvityksessä mainittu sanallakaan paljonko tämäkin hulluus oikeasti maksaa?

Hyvä kysymys. Nyt tehty selvitys on kovin puutteellinen selvitys.
Selväksi tuli se, että ulkomainen tulija tuottaa jos hän tuottaa ja hänen perheensäkin vielä tuottaa toisessa polvessa. Muuten tulee tappiota ja kustannuksia tavallisille suomalaisille.

Epäselväksi selvityksessä jäi se, että paljonko tämä on maksanut ja paljonko on tullut tuottoa. Eihän tämmöistä selvitystä voi hyväksyä, jossa ei vastata selvityksen omiin kysymyksiinkään. Mutta hyvä on tietää toki se, että maahamuuttaja tuottaa hyvää, jos maahanmuuttaja tuottaa hyvää.

Paljonko maksaa?
Paljonko tulee tuottoa?