Mirkka Helkkula: Eriarvoinen siivoustyö osana elämänkulkua (gradu)

[Kemolitor]

TAMPEREEN YLIOPISTO
Mirkka Helkkula
ERIARVOINEN SIIVOUSTYÖ OSANA ELÄMÄNKULKUA - Korkeasti koulutetut afrikkalaiset Suomen työelämässä
Sosiaaliantropologian pro gradu -tutkielma
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Huhtikuu 2014

Tiivistelmä:

Tämän pro gradu -tutkielman tavoite on tuottaa uutta tietoa afrikkalaisista Suomen työelämässä heidän omien jäsennystensä kautta. Tutkielma tarkastelee niitä merkityksiä, joita korkeasti koulutetut, siivoustyötä tekevät afrikkalaiset miehet antavat työlleen ja asemalleen työmarkkinoilla oman elämänkulkunsa kontekstissa. Etnografisen tutkimuksen aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin avulla tuotetusta kenttäpäiväkirja-aineistosta ja narratiivisista teemahaastatteluista. Toteutin kenttätyön miesten työn arjessa keväällä ja syksyllä 2013.

Tutkielma on ennen kaikkea alhaalta ylöspäin piirtyvä kuvaus siivoustyöhön päätyneiden afrikkalaisten miesten elämästä Suomessa. Tutkimus osallistuu Suomen maahanmuuttajien integraatiota korostavaan julkiseen keskusteluun, sillä se osoittaa, miten työmarkkinoiden rakenteet ja käytännöt eivät aina tue yhteiskuntaan sopeutumista tai ihmisoikeuksien turvaamista. Samalla se kuvaa työelämän muutoksia ja eriarvoistumista. Afrikkalaisten miesten näkökulmasta katsottuna siivoustyö näyttäytyy hyvin erilaiselta kuin aiemmin työväenluokkaisille naisille kuulunut työ. Kontekstoin työtäni aiemmalla tutkimuksella, joilla on selitetty siirtolaisten asemoitumista työmarkkinoille, kuten myös niillä näkökulmilla, joilla marginaalissa olevia ihmisiä on lähestytty antropologiassa. Tarkastelen miesten asemaa työmarkkinoilla Victor Turnerin (1969) välitilan ja rakenteellisen näkymättömyyden käsitteillä. Tutkimukseni miehet näkevät asemansa siivoustyöntekijöinä perustavanlaatuisesti väliaikaisena, vaikka samalla heidän tilannettaan oi kuvailla vuosien "liikkuvuusansassa" olemiseksi. He eivät ole saaneet oman alansa töitä tai ylipäätään muita kuin siivoustöitä

Siivoustyö Suomessa sisältää tutkimukseni perusteella afrikkalaisia eriarvoistavia käytäntöjä, jotka rikkovat esimerkiksi Suomen lainsäädännön yhdenvertaisuuspykälää syrjinnän kiellosta. Työnantajat ja siivouspalveluja tilaavat asiakkaat asemoivat, määrittelevät ja arvioivat miehiä rodullistavien, eli afrikkalaisuuden ja ihonväriin perustuvien, kategorioiden perusteella ja sivuuttavat koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät tekijät. Useimmiten asiakkaiden toiveilla sekä suomen kielen puutteella oikeutetaan afrikkalaisten sulkeminen työn tai työtehtävien ulkopuolelle. Toisaalta miehet näkevät kielitaidon myös työyhteisöön kuulumisen symbolina.

Työn yksinäisyys, hankalat työajat ja kiire eristävät työntekijöitä normaalin arjen vuorovaikutustilanteista. Siivoustyöllä on myös konkreettisia seurauksia miesten arkeen ja hyvinvointiin. Epäsäännöllinen keikkatyö, elämän ja työn epävarmuus, syrjinnän kokemukset ja jatkuva taistelu omasta toimeentulosta ruumiillistuu miesten kehoissa väsymyksenä, sairasteluna, epäterveellisinä elintottumuksina ja jopa masennuksena. Siivoustyön stigmasta ja syrjinnästä huolimatta miehet pyrkivät muuntamaan siivoustyöstä kunniallista miehen ja perheenisän työtä.

Luku 1. Johdanto s. 1 - 7

s. 1: Tämä on tutkimus Suomessa asuvista afrikkalaisista miehistä, jotka työskentelevät siivoojina ja keittiöapulaisina, vaikka heillä olisi elämänhistoriansa, työkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella valmiuksia parempipalkkaisiinkin töihin. Siivoustyön olosuhteet ja ulkomaalaisten kokema syrjintä työmarkkinoilla ovat saaneet minut kiinnostumaan heidän elämäntarinoistaan.

Tutkimuksessani pyrin tuomaan esiin, kuinka muun muassa etnisyyteen, ihonväriin ja sukupuoleen perustuvat stereotyyppiset luokittelun tavat ohittavat ihmisten ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon. Nimitän tutkimukseeni osallistuneita afrikkalaisia miehiä tutkimukseni päähenkilöiksi, koska haluan korostaa etnografiselle tutkimukselle ominaiseen tapaan heidän näkemystensä ja kerrontansa painoarvoa.

s. 3: Jotta afrikkalaiset voisivat työskennellä Suomessa, he tarvitsevat työluvan tai muun oleskeluluvan, joka sisältää työnteko-oikeuden maassa. Suurin osa tutkimukseni ihmisistä on tullut Suomeen opiskelemaan korkeakoulututkintoa, joten heidän oleskelulupansa perustuu tai on alussa perustunut nimenomaan opiskeluun. Koska ulkomaalaisille ei useimmiten myönnetä valtion opintotukea, monien ulkomaalaisten opiskelijoiden on tehtävä töitä elättääkseen itsensä.

s. 5: Tutkimukseni metodipaketti on kirjava. Olen käyttänyt etnografian lisäksi narratiivista lähestymistapaa päästäkseni käsiksi miesten tapoihin jäsentää elämänkulkuaan. Pääasiallista aineistoani ovat litteroidut teemahaastattelut, jotka sisältävät myös narratiivisempia, elämänkulkua käsitteleviä osioita. Tärkeässä roolissa on myös oman kenttäpäiväkirjani materiaali, joka on syntynyt havainnoidessani ja haastatellessani miehiä sekä osallistuessani siivoustyön arkeen

s. 6: Tutkimuskysymykseni on:
Miten korkeasti koulutetut afrikkalaiset miehet merkityksellistävät siivoustyötä ja asemaansa työmarkkinoilla suhteessa elämänkulkuunsa?

Luku 2. Käsitteellinen tausta ja aikaisempi tutkimus s. 8 - 22

s. 8: Tuon toiseuden käsitteen esille tutkimuksessani, koska haluan korostaa sitä, että tapa, jolla ulkomaalaisista siivoojista, afrikkalaisista ja "vierastyövoimasta" puhutaan, on vahvasti toiseuttava.

s. 9: Lisäksi maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä retoriikka jakaa maahanmuuttajat hierarkkisiin kategorioihin, joita siivittää usein populistinen leimaaminen.

Sosiologi Mika Helanderin mukaan onkin tavallista, että samaan aikaan kun käydään keskustelua siitä, että ulkomaalaisia työntekijöitä tarvitaan erityisesti siivoustyön kaltaisiin matalapalkka-alan töihin, heidän pelätään vievän työpaikat

Koska tutkimukseni koskee maahanmuuttajien työtä ja työllistymistä, on välttämätöntä ottaa kantaa myös maahanmuuttajiksi nimeämiseen. Amerikkalaisten ja suomalaisten välisiä avioliittoja tutkineen Johanna Leinosen mukaan maahanmuuttaja-kategoria ei ole neutraali. Sen sijaan se on vahvasti leimaava ja toiseuttava, luokkaan ja tiettyyn etniseen taustaan ja kansallisuuteen viittaava kategoria, joka vaihtelee kontekstinsa mukaan ja joka tekee hierarkkisesti joitakin maahanmuuttajaryhmiä näkyvämmiksi kuin toisia.

s. 10: Samoin kuin afrikkalaisuus tai maahanmuuttajuus, myös sukupuoli on kategoria, jonka näen kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneena konstruktiona.

Edellä mainittujen syiden vuoksi vältän myös tietoisesti maahanmuuttaja-sanan käyttöä tutkimuksessani. Käytän sen sijasta useammin sanaa siirtolainen tai ulkomaalainen, vaikka nekään eivät laajuudessaan ole vailla yleistämisen tai tulkinnan ongelmilta.

Historiallisesti on myös tyypillistä, että erityisesti afrikkalaisten miesten seksuaalisuutta korostetaan ja heidän kykyä vanhemmuuteen ja isyyteen vähätellään.

Niin, mistähän voisi johtua, että heidän kykyään isyyteen vähätellään?
2009-11-18 YLE: Somaliäideistä suuri osa yksin lastensa kanssa (moniavioisuus)

s. 12: Olen rajannut tutkimukseni eri Afrikan maista Suomeen muuttaneisiin miehiin, jotka ovat asuneet Suomessa muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Tutkimukseeni osallistuneet ihmiset ovat kotoisin eri puolilta Afrikkaa: Keniasta, Tansaniasta, Kamerunista, Nigeriasta tai Ugandasta. Heillä kaikilla on suoritettu tai vielä kesken oleva korkeakoulututkinto pääasiassa Suomesta.

1980-luvun Suomessa maahanmuuttajat olivat vielä keskimäärin paremmin koulutettuja kuin kantaväestö, mutta 1990-luvun laman myötä maahanmuuttajien työllisyys- ja työmarkkinatilanne heikentyi merkittävästi.

Eihän asiat liity toisiinsa. 90-luvulla somalien saapumisen myös maahanmuuttajienkin määrät kasvoivat paljon, Suomeen alkoi tulla turvapaikanhakijoina väkeä, joista kaikki eivät osanneet edes lukea ja kirjoittaa.

s. 13: Vuoden 2012 työssäkäyntitilastojen mukaan Suomessa työskenteli tuolloin 4110 afrikkalaista miestä. Heistä 187 oli yrittäjiä. Lisäksi kaikista Suomen tilastoihin rekisteröidyistä afrikkalaisista 1781 oli työttöminä. Outoa on, että vaikka afrikkalaisia miehiä oli Suomessa kaikkiaan 11 955, vain noin puolet heistä, 5891, laskettiin ylipäätään työvoimaan kuuluviksi. (Tilastokeskus 2012.) On tietenkin huomion arvoista, että kokonaislukuun sisältyvät myös esimerkiksi koululaiset, opiskelijat, poikalapset ja eläkeläiset, mutta heitä on kuitenkin tilastoissa yhteensä vain noin 3000. Siksi tuntuisi loogiselta, että yhteensä 6064 työvoiman ulkopuolelle lasketun afrikkalaisen miehen joukossa olisi todellisuudessa lisää miehiä, jotka pitäisi laskea mukaan työvoimaan tai tavalla tai toisella saada määriteltyä edes olemassa oleviksi työmarkkinoiden silmissä. Jostain syystä he näyttävät tilastoissa olevan kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella. Afrikkalaisten naisten kohdalla työvoiman ulkopuolella olevia naisia on jopa enemmän kuin työvoimaan laskettuja.

Tässä loppuu kirjoittajalta taito tai halu pahasti kesken. Kun afrikkalaisista puhutaan, niin uskaltaisin väittää ilman lähteitäkin, että erittäin suuri enemmistö heistä on somaleja. Tässä olisi ollut graduntekijälle hyvä pohdiskelun aihe, miksi lukemat ovat afrikkalaisten kohdalla tuollaisia.

s. 19: Vuonna 2011 "siivooja, kotiapulainen tai muu puhdistustyöntekijä" oli Tilastokeskuksen tilastoissa yleisin ulkomaalaistaustaisen, eli syntyperältään ulkomaalaisen, ammatti noin 11 340 työntekijällä. Heistä suurin osa oli virolaisia ja venäläisiä. Yhteensä Suomessa työskenteli 101 300 ulkomaalaista ja puhdistuspalvelualalla kaikkiaan 66 917 ihmistä.

s. 20: Esimerkiksi tilastoihin lasketut ulkomaalaistaustaiset 11 340 siivoojaa tai muuta puhdistustyöntekijää ovat vain 17 prosenttia Suomen yli 66 000:sta puhdistustyöntekijästä.

Tässä on nyt joku merkillinen ristiriita. Minä olen ymmärtänyt, että ilman maahanmuuttajia Suomessa ei siivottaisi enää yhtään mitään, ensimmäinenkään bussi ei lähtisi liikkeellä eikä yhdenkään vanhuksen vaippoja vaihdettaisi.

Ensinnäkin työnantajat pitävät ulkomaalaisia merkittävänä työvoimana matalapalkka-alalla, koska heidät mielletään paikallisväestöä motivoituneimmiksi ja joustavimmiksi työntekijöiksi (Könönen 2011). Juuri tämä joustavuus kuitenkin tekee heidät myös haavoittuvaisemmaksi, koska usein joustavuus on vain toimeentulon edellyttämä pakko. Erityisesti siirtolaisuuteen linkittyvä siivoustyö on tärkeää ymmärtää työksi, joka saattaa sisältää vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Suomalainen toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä (2010) ovat tehneet kuvareportaaseihin ja elämäntarinoihin perustuvan teoksen nimeltä Paperittomat Euroopassa elävistä, mutta Euroopan ulkopuolelta tulleista ihmisistä, joilla ei ole virallista oleskelulupaa maahan. Tullakseen toimeen nämä ihmiset joutuvat tekemään mitä tahansa tarjolla olevia töitä. Suurin osa kirjan haastateltavista on päätynyt nimenomaan siivoustyöhön, myös Suomeen. Koska kirjan ihmisillä ei ole virallisia dokumentteja, he kohtaavat ihmisoikeuksien polkemista, kuten palkanmaksun ja sosiaaliturvan laiminlyöntejä. On ilmeistä, että tällainen epävirallinen työ ei usein päädy tilastoihin, eivätkä työntekijät voi maasta karkottamisen pelon vuoksi myöskään raportoida kokemuksistaan.

Kirjoittaja haluaa kikkailla termeillä. Ihmiset, joilla ei ole virallista oleskelulupaa maahan, oleskelevat maassa laittomasti. Kurjaahan tällainen hyväksikäyttö on, siihen syyllistyville pitäisi antaa pamppua jalkapohjiin ja sitoa viikonlopuksi jalkapuuhun kirkonmäelle. Mutta toisaalta ihmisen, joka oleilee laittomasti maassa, voisi ajatella tajuavan, ettei hänellä kovin paljoa oikeuksia ole tarjolla.


Luku 3. Eriarvoisuus ja työ globaalissa maisemassa s. 23 - 37

"Helsingissä minusta tuli orja. Puolen vuoden ajan jokainen päivä oli samanlainen. Heräsin aamulla ennen neljää kännykän piippaukseen. Pomo haki minut autollaan ja vei Helsingin keskustaan. Siivosin Amarillon yökerhoa seitsemänä päivänä viikossa. Pomo oli luvannut kuusi euroa tunnilta ja pari vapaapäivää kuussa. Vapaata en saanut, ja palkkaa pomo maksoi silloin, kun jaksoi. Pimeästi, tietenkin. Joskus hän työnsi käteen 50 euron setelin, välillä 150 euroa. Paljon jäi maksamatta, mutta mitä olisin voinut tehdä? Pomo tiesi, että olin riippuvainen hänestä. Kun lähdin Afrikasta, luulin, että Euroopassa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Jos olisin tiennyt totuuden, olisin jäänyt kotiin."
West Chka, 26-vuotiaan nigerialaisen, väärennetyillä papereilla Suomeen tulleen miehen tarina. Ote kirjasta Paperittomat. (Viitanen ja Tähjä 2010, 10.)

Niinpä niin. Oikein liikuttava tarina. Mutta katsotaanpa vielä, mitä kirjoittaja itse totesi sivulla 3:

Jotta afrikkalaiset voisivat työskennellä Suomessa, he tarvitsevat työluvan tai muun oleskeluluvan, joka sisältää työnteko-oikeuden maassa. Suurin osa tutkimukseni ihmisistä on tullut Suomeen opiskelemaan korkeakoulututkintoa, joten heidän oleskelulupansa perustuu tai on alussa perustunut nimenomaan opiskeluun.

Pitkä miinus rapsahti graduntekijälle. Tuo hänen lainauksensa väärennetyillä papereilla ja ilmeisesti laittomasti Suomessa oleilevasta nigerialaisesta asettaa heti ristiriitaan hänen oman väitteensä työ- tai muun oleskeluluvan tarpeesta. Myöskään tuo lainaus, niin liikuttava tarina kuin kyseessä onkin ei taida liittyä hänen tutkimuksensa kohteisiin, Suomeen korkeakoulututkintoa suorittamaan tulleisiin ihmisiin.

s. 30: Tutkimukseni ilmeisin konteksti on Suomen työmarkkinat ja sen reunaehdot esimerkiksi palkkapoliitikkoineen. Todellisuudessa siirtolaisten asemoitumiseen työmarkkinoilla vaikuttavat myös monenlaiset muut politiikat, yli kansallisten rajojen rakentuvat luokitukset ja globaalit järjestykset. Tutkimukseni kannalta on esimerkiksi merkittävää, että viime vuosina moni Euroopan union jäsenmaa on kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa tai vähintäänkin puhunut siitä. Lisäksi Euroopan ja koko läntisen maailman talouskriisi ja työttömyyteen liittyvät ongelmat ovat tehneet työperäisestä maahanmuutosta ja sen sääntelystä yhden tämän vuosikymmenen kuumimmista ja arimmista poliittisista puheenaiheista (ks. esim. Ruhs & Anderson 2010, 1). Maahanmuuttoon ja työhön liittyvät diskurssit väistämättä vaikuttavat paitsi ihmisten asenteisiin, myös siihen, että maahanmuuttajien liikkuminen ja työskentely on monin tavoin säänneltyä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Tässä olisi ollut ihan mukava, jos kirjoittaja olisi maininnut muutaman esimerkin EU:n jäsenmaiden kiristyksistä maahanmuuttopolitiikkaansa, jos tämä kerran on tutkimuksen kannalta merkittävää. Erittäin mukava olisi ollut, jos hän olisi kertonut Suomen maahanmuuttopolitiikan kiristämiset viime vuosilta, gradu kuitenkin käsittelee Suomessa siivoilevia maahanmuuttajia.

s. 33: Ruotsalaisen naistutkimuksen tutkijan Nina Lykken mukaan erityisesti sukupuoli pitäisi aina ymmärtää intersektionaalisesti, suhteessa toisiin sosio-kulttuurisiin luokituksiin, kuten rotu, seksuaalisuus, luokka, etnisyys, kansalaisuus, ikä, vammaisuus ja niin edelleen.

Mitä ihmettä tuo virke mahtoi tarkoittaa, ylitti pahasti minun vajavaisen VHM-tyyppisen aivokapasiteettini.

s. 35: Ylipäätään työelämän syrjinnän, kuten esimerkiksi rasismin muotojen heterogeenisuutta, pitää tarkastella myös suhteessa elämänkulkuun ja sukupolveen siirtolaisuuden kohteena olevassa maassa (mt. 20). Sen sijaan, että tutkija pyrkisi työelämässä vain osoittamaan rasismin ilmenemistä esimerkiksi sosiaalisina kategorisointeina, tärkeämpää on paikallistaa syrjintää tarkemmin työn sisäisistä käytännöistä ja työnantajien strategioista sekä syrjinnän kohteena olevien ihmisten kokemuksista.

[Uuno Nuivanen]

Koneinsinöörejä..Airbus-lentäjä-lennonjohtajia..ylilääkäreitä... näille olisi Afrikassa tarvetta.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Vaikuttaa oikein tyylipuhtaalta mokupamfletilta tämä Tampereen yliopiston tuotos. Kaikki logiikka hukassa ja pääpaino nyyhkytarinoissa. Vähemmän yllättäen tekijä on myös journalisti.

[guest3656]

Työnantajat ja siivouspalveluja tilaavat asiakkaat asemoivat, määrittelevät ja arvioivat miehiä rodullistavien, eli afrikkalaisuuden ja ihonväriin perustuvien, kategorioiden perusteella ja sivuuttavat koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät tekijät.

Työpaikaltaan säännöllisesti myöhästelevää neekeriä on hankala tituleerata miksikään muuksi kuin laiskaksi neekeriksi jos hänellä ei ole esittää koulutuksestaan muita dokumentteja kuin passi, jossa on keksitty nimi.

[foobar]

Eivätköhän Tampereen yliopiston tuolla puolella ole kaikki täysjärkiset tajunneet nostaa kytkintä ennen mitään merkittäviä tutkielmia. Ainoat urapolut jotka tuosta urkenevat ovat ideologisia, joko "journalisteina" tai julkisella sektorilla "tutkijoina."

Olisi varmaan rumasti sanottu, jos sanoisi että tulevaisuuden Päivi Harisiahan tuolla ihmisistä hiotaan.

[Marius]

En täysin ymmärrä, miksi Mirkka Herkku pitää siivoustyötä eriarvoisena? Mihin työhön nähden?
Selvästi hän pitää siivoustyötä ei-arvoisena.

Jonkun täytyy kuitenkin siivota, kotonakin. Siivoaako Herkku kotonaan?
Miksi eriarvoinen siivoustyö on soveliaan arvoista suomalaiselle, mutta ei maahanmuuttajalle?
Toiset ovat syntyneet työntekijöiksi, toiset taas eivät.

Vai puhuuko hän eritasoisesta siivoustyöstä, jolloin siivooja siivoaa eriarvoisesti kuin toinen siivooja?

[Mehud]

Ei ole olemassa eriarvoista siivoustyötä. Kaikki siivoustyö on yhtä tärkeää siisteyden kannalta. Siivoaminen on erittäin tasa-arvoistavaa toimintaa. Sitä voi tehdä tasa-arvoisesti afrikasta tullut tohtori, afrikasta tullut työtön tai afrikkalainen poppamies, kuten vastaavat suomalaisetkin. Kaikki nuo edellämainitut ovat tasa-arvoisia harjanvarressa. Siivoushommissa heitetään tittelit nurkkaan, aivan kuten saunanlauteillakin.

Kuka siivoustyötä halveksii, se kotiaan vihaa!

[foobar]

Työnantajat ja siivouspalveluja tilaavat asiakkaat asemoivat, määrittelevät ja arvioivat miehiä rodullistavien, eli afrikkalaisuuden ja ihonväriin perustuvien, kategorioiden perusteella ja sivuuttavat koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät tekijät.

Työpaikaltaan säännöllisesti myöhästelevää neekeriä on hankala tituleerata miksikään muuksi kuin laiskaksi neekeriksi jos hänellä ei ole esittää koulutuksestaan muita dokumentteja kuin passi, jossa on keksitty nimi.

Oma mielipiteeni on, että ihonväriin, afrikkalaisuuteen ja ylipäänsä syntyperään kaikista monomaanisimmin suhtautuvat juuri ne, jotka väittävät tekevänsä aiheesta tieteellistä (päämäärähakuista?) tutkimusta ja ne, jotka väittävät olevansa rotujälkeisen ajattelun airuita. Siis ihmiset, jotka karrikoiden julistavat rotujen merkityksettömyyttä maailmankatsomuksessaan pitämällä Jani Toivolaa ja James Nikanderia sankareinaan, syistä joita voi vain arvailla.

[Marius]

Epäsiistin on vaikeaa omaksua siisteyttä, jopa mahdotonta, sillä muutenhan epäsiisteyttä ei olisi.
Siistin on huomattavasti helpompaa omaksua epäsiisteys, itse omaksun molemmat, sykleissä.

Ehkä epäsiisteys on evolutionaarinen valtaväylä, jonka laidoilta me siistit räksytämme kuin karavaanille.

[Golimar]

Yritys jossa työskentelen käytti jostain syystä muutama vuosi sitten firman omien siivoojien lisäksi afrikkalaisia äijiä siivoojina mutta kun ne kuulemma käyttäytyivät niin omituisesti niin niitä ei voitu päästää mihinkään jossa asiakkaat olisivat voineet niitä nähdä ja sittemmin afrikkalaiset hävisivät ja firman omat siivoojat ulkoistettiin RTK-Palvelulle. Edellä mainisemani afrikkalaisten outo käyttäytyminen on kuulopuhetta koska en oman työni luonteesta johtuen majaillut juurikaan pääkonttorilla. En kyllä ymmärrä mitä ihmeen säästöä siivoojien ulkoistamisella saavutettiin mutta ehkäpä se oli vain yrityksen johdon valitsema linja.

[foobar]

Töissä siivoojat ovat virolaisia (niinkuin muuten on moni lähempikin työkaveri!), ja ovat oikein mukavia ja ammattitaitoisia. Virallisen doktriinin puitteissa ne kai pitäisi korvata toistaitoisilla ihmemiehillä...

[Marius]

Miksi töissäsi siivoajat ovat virolaisia eivätkä suomalaisia?

Miksi monikin lähempi työkaverisi on virolainen, mutta ei suomalainen?

Miksi sinun työtäsi ei tee virolainen?

[Arvoton]

Kyllä tuolla sanattomaksi pistävällä gradulla Bideen toimisto, virastot, sossu, Kela, jne. kilpailevat Mirkasta. Puhdasoppisuudesta ei jää epäselvää. Vuoden päästä vain tohtorin tutkinto väitöskirjalla, joka suunnittelisi suomalaisten pikaisen katoamisen maastaan.

Meillähän on varaa noihin. Yliopistoihin maailmanparannusoppeineen ja proffineen ja tiedekuntineen ja kirkasotsaisine oppilaineen. Kumpihan on ideologian ykkösnimi, Tampereen ideologinen yliopisto vai Itä-Suomen ideologinen yliopisto? Tampereen hegemonia ihan kuin alkaisi rapistua.

[foobar]

Miksi töissäsi siivoajat ovat virolaisia eivätkä suomalaisia?

Siivoojista en tiedä. Näin vain on. Ihmiset ovat olleet näihin tyytyväisiä.

Miksi monikin lähempi työkaverisi on virolainen, mutta ei suomalainen?

Miksi sinun työtäsi ei tee virolainen?

Suomalaisia on kokonaisuudessaan enemmän. Se, miksi ulkomaalaisia on yhä enemmän johtuu tässä tapauksessa lähinnä siitä, ettei sitä olemassa olevaa rajallista määrää täysin suomalaisia asiantuntijoita saada oikein millään ilveellä vaihtamaan firmaa kun he ovat itselleen mieluisan löytäneet, eikä nykyinen suomalainen koulutuspolitiikka tue tarvittavan osaamisen yleistä saatavuutta. Firma palkkaisi kyllä jokaisen pääkaupunkiseudulla asuvan jolta erityisasiantuntemus löytyy.

[Onkko]

s. 3: Jotta afrikkalaiset voisivat työskennellä Suomessa, he tarvitsevat työluvan tai muun oleskeluluvan, joka sisältää työnteko-oikeuden maassa. Suurin osa tutkimukseni ihmisistä on tullut Suomeen opiskelemaan korkeakoulututkintoa, joten heidän oleskelulupansa perustuu tai on alussa perustunut nimenomaan opiskeluun. Koska ulkomaalaisille ei useimmiten myönnetä valtion opintotukea, monien ulkomaalaisten opiskelijoiden on tehtävä töitä elättääkseen itsensä.

Oleskelulupa opiskeluun vaatii että on näyttää millä elää vuoden eli rahat on oltava tilillä tai varma tulonlähde koko vuodeksi. Lupaa ei saa jos elanto on kiinni siitä että saa töitä suomesta.

[DuPont]

Työnantajat ja siivouspalveluja tilaavat asiakkaat asemoivat, määrittelevät ja arvioivat miehiä rodullistavien, eli afrikkalaisuuden ja ihonväriin perustuvien, kategorioiden perusteella ja sivuuttavat koulutukseen ja ammattitaitoon liittyvät tekijät.

Työpaikaltaan säännöllisesti myöhästelevää neekeriä on hankala tituleerata miksikään muuksi kuin laiskaksi neekeriksi jos hänellä ei ole esittää koulutuksestaan muita dokumentteja kuin passi, jossa on keksitty nimi.

Hän on vain afrikkalaiseen aikakäytäntöön orientoitunut uuseurooppalainen, joka ei ole saanut riittävää sopeutustukea eurooppalaiseen maskuliinisiin ja sortaviin rakenteisiin perustuvaan työelämäkäytäntöön.

Ja minä olen parin promillen kännissä... V.... joo.

[Kemolitor]

Luku 4. Menetelmälliset valinnat s. 38 - 56

s. 38: Kun puhutaan työelämän etnografioista, tarkoitetaan yleensä organisaation tai instituution sisällä tehtäviä etnografioita, jotka kuvaavat yksittäisten instituutioiden sosiaalista todellisuutta. Omassa tutkimuksessani työelämän etnografia saa hieman eri merkityksiä. Ensinnäkään en ole rajannut tutkimustani tarkasti vain työelämään, vaan työn tarkasteluun elämänkulun ja siirtolaisuuden näkökulmasta. Lisäksi myös siivoustyön neoliberalisaatio ja prekarisaatio ovat vaikuttaneet siihen, että työn tekijöiden elämässä on vaikea tehdä rajanvetoa työn ja vapaa-ajan välillä.

s. 44: Haastattelin kaikkiaan kymmenen miestä erilaisissa tilanteissa, joista kaikista minulla on muistiinpanoja ja kenttäpäiväkirjamerkintöjä. Perusteellisemmat, litteroidut teemahaastattelut (Liite2) minulla on seitsemältä mieheltä. Lisäksi aineistona on kolmen miehen intensiivinen ryhmäkeskustelu, jonka pääteemaksi muotoutui miesten syrjinnän ja väärinkohdelluksi tulemisen kokemukset työmarkkinoilta.

s. 45: Tein kaikki haastattelut englanniksi miesten omasta toiveesta ja siksi, koska monen suomen kielen taito olisi aiheuttanut tulkintaongelmia.

Tarkoittaa kai sitä, että haastateltujen suomen kielen taito oli aikalailla huonoa. Aika moneen työtehtävään vaaditaan kuitenkin kohtalaisen hyvää suomen kielen taitoa, joten varmaankin tutkija pitää tämän mielessään pohtiessaan, miksi nämä miehet olivat juuri siivousalalla.

Tutkimukseni kohderyhmästä kaksi oli opiskelijaa, ja muut jo pitkään pelkästään lyhyemmän tai pidemmän aikaa työelämässä olleita. Heitä kaikkia yhdisti yhteinen kokemusmaailma siivoustyöstä korkeakoulutettuna – myös yhtä työtöntä, joka itse halusi tutkimukseeni mukaan.

s. 48: Jouduin myös itse yllättymään ja tietoisesti purkamaan omia ennakkoajatuksiani ja pelkojani liittyen erilaisiin kohtaamisiin kenttätyön aikana. Suurimmat pohdiskelut aiheesta kävin erityisesti ennen yhtä aamuyön tapaamista, jolloin olin luvannut lähteä avuksi siivoomaan yökerhoa yhden haastateltavani kanssa.

Huomaan, että aina välillä päähäni iskee tyhmiä ajatuksia siitä, mitä hiljaisessa yökerhossa voi tapahtua. Joudun perustelemaan itselleni, että minulla ei ole mitään hätää. Käyn päässäni keskustelun siitä, mitä sanoisin informantilleni, jos hän yrittäisi käydä kimppuuni. Perustelisin, että olisin tullut auttamaan häntä ja että sitten: tiedän kuka hän on, hän jäisi kiinni. Ihan hullua joutua miettimään tällaista. Että miksi joku käyttäisi omaa kallista työaikaansa siihen, että tekisi minulle jotain pahaa? Tajuan, että olen menossa töihin ja samoin uusi ystäväni. Hänellä on varmasti kaikki syyt käyttäytyä kunniallisesti. Kenttäpäiväkirja 22. helmikuuta 2013

Valitettavasti graduntekijä ei purkanut rasistisia ennakkoluulojaan tarkemmin, miksi hän pelkäsi afrikkalaisen miehen raiskaavan hänet. Ettei vain ollut sortunut Hommaforumia lukemaan tai Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen raportteja.

Paitsi kenttätyön aikana, myös tutkimusasetelmallani olen tietoisesti pyrkinyt rikkomaan samoja seksuaalisuuteen ja kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia ja stereotypioita, joita vastaan jouduin taistelemaan mielessäni ja jotka usein liitetään erityisesti afrikkalaistaustaisten ja länsimaalaisten naisten suhteisiin. Kun tutkimuksessa nainen haastattelee miestä, tullaan helposti korostaneeksi maskuliinisuutta, sen uhkaamista sekä naisen seksualisointia ja haavoittuvaisuutta.

Tämä on itse asiassa aika mielenkiintoinen asia. Helkkula tarkoittaa ilmeisesti tätä: " Kun tutkimuksessa valkoinen nainen haastattelee afrikkalaista miestä, tullaan helposti korostaneeksi maskuliinisuutta, sen uhkaamista sekä naisen seksualisointia ja haavoittuvaisuutta". Tulisikohan hänelle ollenkaan samanlaista tunnetta, jos haastateltavana olisi tavallinen suomalainen mies, jonka maskuliinisuuden feministi on jo aikoja sitten lakaissut maton alle?

s. 49: Koska kenttätyössä on tarkoitus saavuttaa luottamuksellinen ja läheinen suhde haastateltaviin, on väistämätöntä, että jotkut tilanteet saattavat johtaa väärinymmärryksiin. On kuitenkin osa tutkijan eettistä vastuuta yrittää välttää antamasta monitulkintaisia viestejä.

Tästä tuleekin mieleeni Pirkko Brusilan klassikko:
Muslimeilla seksuaalisuuden käsite on kantasuomalaisia laajempi. Esimerkiksi jos nainen katsoo miestä silmiin, kättele tätä tai istuu vieressä, se voidaan tulkita seksuaaliseksi, kertoo Brusila.
2012-11-08 IL: TS:Mamujen raiskausten takana eri käsitys seksuaalisuudesta

Koska haastattelut keskittyivät pääosin siivoustyön merkitysten etsimiseen sekä nykyhetkeen ja tulevaisuuden näkymiin, en voinut keskittyä haastatteluissa juurikaan esimerkiksi kertomuksiin miesten lapsuudesta tai aikaisemmista koulutuskokemuksista. Lisäksi osa erityisesti vanhemmista miehistä on asunut ja työskennellyt Afrikan ulkopuolella jo ennen Suomeen tuloa. En kuitenkaan käsittele näitä elämänvaiheita tai aikaisempia kokemuksia tarkemmin tutkimuksessani, elleivät ne ole keskeisiä miesten elämäntilanteelle tai siivoustyölle annettujen merkitysten kannalta. Ylipäätään yksityiskohtainen muuttoreittien tarkastelu vaatisi kokonaan oman tutkimuksensa ja myös aineistolta syvempää perehtymistä ihmisten elämänhistoriaan. Haastattelutilanteessa päädyinkin lähinnä listaamaan muun muassa päähenkilöiden aiempaa työkokemusta ja aikaisempia ammattinimikkeitä, koska tärkeämpää oli keskittyä keskustelemaan siivoustyöstä.

Toisaalta hyvin mielenkiintoista olisi ollut kysellä miesten suunnitelmista ennen Suomeen tuloaan. Yleensä varsinkin vähemmän kehittyneistä maista tulevien ihmisten kouluttamista Suomessa perustellaan sillä, että koulutuksen saatuaan he palaavat takaisin kotimaahansa parantaen saamallaan koulutuksella maansa oloja. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi he eivät ole koulutuksensa saatuaan palanneet kotimaahansa vaan jääneet Suomeen siivoamaan.


Luku 5. Siivoustyö välitilana s. 57 - 66

s. 57: Tutkimukseeni osallistuneet 10 miestä ovat kotoisin eri puolilta Afrikkaa: Keniasta, Tansaniasta, Kamerunista, Nigeriasta ja Ugandasta. He ovat iältään 23–46-vuotiaita ja ovat olleet Suomessa kahdesta vuodesta yli 20 vuoteen. Heitä yhdistävät siivoustyön lisäksi korkeakoulututkinto tai status korkeakouluopiskelijana. Kymmenestä miehestä kaksi oli tutkimukseni teon aikaan edelleen opiskelija, loput jo valmistuneita ja yhtä työtöntä lukuun ottamatta työelämässä.

s. 58: Korkeakoulututkinnolla tarkoitan tutkimuksessani joko ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta hankittua alempaa tai ylempää tutkintoa. Yhtä henkilöä lukuunottamatta tutkimukseni miehet ovat hankkineet tai ovat hankkimassa tutkintonsa nimenomaan suomalaisista korkeakouluista opiskelemalla kansainvälistä, englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa.

s. 59: Miesten mukaan Afrikasta lähtemistä puolsi ennen kaikkea kotimaan huono talous- ja työllisyystilanne.

Monella oli ollut kotimaassaan sosiaalisesti määriteltynä hyvä työ perinteisissä ammateissa kuten opettaja, insinööri tai automekaanikko tai nuoremmilla vähintään assistentin paikka toimistotyössä tai kuljetusfirmassa. Työn palkkaus ei kuitenkaan heidän näkökulmastaan täyttänyt riittävän toimeentulon vaatimuksia. Tilanne on siis ainakin jossain määrin pakottanut heitä etsimään keinoja nostaa elintasoaan.

s. 61: Samuel: Tulin Suomeen kansainvälisen vaihto-ohjelman kautta. --- Kun kahdeksan kuukautta oli kulunut, minun oli tarkoitus mennä kotiin, mutta päätin jäädä. Kahdeksan kuukauden aikana olin oppinut Suomen kulttuuria ja kuluttanut 3000 euroa säästöjä. Mietin, että jos menen takaisin [Afrikkaan] nyt, olen luuseri, enkä voi saada töitä sieltä. Hain Suomesta monta eri paikkaa ja valitsin niistä ohjelman, jonka ajattelin tarjoavan minulle töitä kotimaasta. (36, vakituinen työsuhde).

Mielenkiintoinen paljastus:

Myös Suomen maahanmuuttopolitiikka estää sen, että opiskelemaan tulevat kaikkein köyhimmät, sillä Suomeen tullessa ulkomaalaisten opiskelijoiden on osoitettava maahanmuuttoviranomaisille, että he pystyvät elättämään itsensä. Opiskelijalla on oltava tilillään 6000 euroa oleskelulupaa hakiessaan.

Edes rahat tilillä ei välttämättä kerro paljonkaan todellisesta rahatilanteesta, sillä moni tutkimukseni ihmisistä kertoi lainanneensa summan joltakulta. Käytännössä opiskelija voi siis olla Maahanmuuttoviraston linjauksista huolimatta Suomeen tullessaan käytännössä rahaton.

Tästä herääkin sitten kysymys, että miten käytännössä rahaton ihminen rahoittaa elämisensä Suomessa?

s. 62: Suomeen hakemiseen monia oli kannustanut tieto lukukausimaksuttomasta koulutuksesta. Voi jopa olla, että ilman maksutonta koulutusta heidän ei olisi mahdollista kouluttautua Euroopassa. Suomeen päätymisen kertomukset kuitenkin tuovat esiin miesten oman toimijuuden ja päämäärätietoisen suunnitelmallisuuden oman asemansa parantamiseksi.

Ilman maksutonta koulutusta heidän ei olisi ollut mahdollista kouluttuautua Suomessa ja sen jälkeen päätyä siivoojiksi.


Luku 6. Prekaarisuuden ja eriarvoisuuden jäljet s. 67 - 89

s. 67: Kenttätyöni aikana kaksi miehistä, John ja Daniel, opiskelivat edelleen päätoimisesti ja tekivät siivoustyötä opiskelujen rinnalla. Kuusi haastateltavaa teki päätyönään siivoustyötä yhdessä tai useammassa paikassa ja sen rinnalla mahdollisesti muita töitä, kuten tiskaamista keittiöapulaisena. Kahdella heistä, sekä Clintonilla että Samuelilla oli ollut oma siivousyritys, joka ei ollut kannattanut, koska he eivät olleet saaneet asiakkaita. Paul oli ennenkaikkea siivousalan yrittäjä, sillä hän ei enää itse tehnyt juurikaan siivoustyötä. Hän oli kuitenkin keskeisellä tavalla kiinni siivoustyön todellisuudessa jakaessaan työvuoroja, opastaessaan työhön ja tarkistaessaan työntekijöidensä työn jälkiä. Toisaalta kenttätöiden loppua kohden hän teki enemmän töitä toisen alan yrittäjänä, ei enää juurikaan siivousalalla. Moni haki parhaillaan myös muita töitä tai yritti saada vakituista työtä. Wilfred oli tutkimukseni aloitushetkenä jäänyt juuri työttömäksi. Hän oli työskennellyt aiemmin sekä keittiöapulaisena että siivoojana, mutta nyt hän oli taas tilanteessa, jossa edes inhimillisen ehdoin toteutettavaa siivoustyötä oli vaikea saada.

Näiden vaihtelevien työelämän statusten takia tutkimuskentäkseni muodostui paitsi työssäolon, myös epätoivoisten hetkien täyttämän työnhaun ja osaltaan myös yrittäjyyden maailma. Tässä luvussa käsittelen ensin keikkaluonteisuuden seurauksia miesten elämään, sitten syrjiviä käytäntöjä ja niiden suhdetta rodullistettuihin kategorisointeihin ja kielitaitoon. Lopuksi erittelen, mitä seurauksia näistä käytännöistä on yhdessä tutkimukseni päähenkilöiden hyvinvointiin.

Luotan siihen, että tutkimuksen tekijä esittää haastattelemilleen miehille myös sen tärkeimmän kysymyksen: miksi he eivät ole palanneet takaisin Afrikkaan, mikä heitä täällä Suomessa oikein pidättelee? Koulutus on jo useimmilla saatu, nyt olisi aika parantaa oman isänmaan oloja.

s. 68: Afrikkalaisten miesten oli myös selvästi helpompi saada huonompina tai rankimpina pidettyjä kohteita, kuten yökerhoja ja muita myöhäisiä tai hyvin varhaisia työkohteita. Ne ovat yleensä likaisen työn kohteita, joissa työntekijät vaihtuvat viikottain. Tällaisista kohteista pitäisi saada lain mukaan likaisen kohteen lisää. Kukaan tutkimuksestani ei maininnut lisistä, joten epäilen, että niitä ei aina makseta. Myös aiemmissa tutkimuksissa on näyttöä siitä, että erityisesti ulkomaalaisille työntekijöille jätetään usein työhön kuuluvat lisät maksamatta.

Olisikohan tässä yksi syy siihen, miksi ulkomaalaiset työntekijät ovat niin suosittuja joiden työnantajien keskuudessa.

s. 73: Kenttätyön aikana Clinton onnistui saamaan pysyvän oleskeluluvan jännitettyään sitä kuukausia ja kerättyään työtunteja varmistaakseen mahdollisuutensa jäädä Suomeen. Oleskeluluvan saatuaan hän lähetti minulle heti innostuneen viestin:
Clinton: Hei, vihdoinkin sain oleskelulupani. Jep, saan pysyä Suomessa niin kauan kuin hengitän. Taitaa olla syytä juhlia tänään. Olen niin iloinen! (44, useita työsuhteita)

Onnea vain Clintonille.

s. 80: On myös huomattavaa, että paitsi asiakkaat tai suomalaisfirmat, huonosti kohteleva työnantaja voi olla myös afrikkalainen. Esimerkiksi Wilfred koki, että hän ei luottanut juuri ulkomaalaisiin siivousfirmoihin, vaan ennen kaikkea suomalaisiin.

Toimiiko Suomessa afrikkalaisiakin siivousfirmoja?

Tässä luvussa oli aika paljon miesten kommentteja työn raskaudesta, hankalista työvuoroista, väsymyksestä, yksinäisyydestä jne. Edelleen on kysymättä se tärkein kysymys, mikä näitä miehiä sitten pitää Suomessa.

[foobar]

Tarkoittaa kai sitä, että haastateltujen suomen kielen taito oli aikalailla huonoa. Aika moneen työtehtävään vaaditaan kuitenkin kohtalaisen hyvää suomen kielen taitoa, joten varmaankin tutkija pitää tämän mielessään pohtiessaan, miksi nämä miehet olivat juuri siivousalalla.

Vielä useampiin työtehtäviin tarvitaan edes yksi kieli, jota kaikki osapuolet osaavat ammatin vaatimalla tasolla. Jos niin suomella, ruotsilla kuin englannillakaan ei saada asioita poikki ja pinoon ilman väärinymmärryksiä, siinä menee sormi suuhun. Minun mielestäni lähinnä siksi, miksi tällaisia ihmisiä pitäisi yrittää ylipäänsä saada maahan työllistettäviksi.

EDIT: Tämä siis lähinnä kommenttina siihen, että nämä afrikkalaiset ovat "korkeakoulutettuja." Mikäli Suomessa haluaa siistiä akateemista toimistoduunia - hyväpalkkaisesta puhumattakaan - ilman paikallisten kielten hyvää osaamista, on englannin oltava priimaa ja osaamisen ihan oikeasti verrattavissa alan kotimaiseen tasoon. Tämä johtuu ihan puhtaasti siitä, että työpaikkoja joissa hyväkään englanti riittäisi täyttämään kaikki työn tuottavuuteen liittyvät vaatimukset on vain murto-osa niistä, joissa se ei riitä. Tunnen kuitenkin paljon tällaisia työllistyneitä ulkkareita, mutten yhtäkään tällaista tummahipiäistä afrikkalaista. Mikäli työllistyy tässä tilanteessa vain siivoojaksi, ei pitäisi kenenkään lähteä etsimään ongelmaa ympäröivästä yhteiskunnasta vaan kaverin itsensä siitä, miksi ylipäänsä on tähän maahan asettunut. Ja niin, yhteiskunta voisi pitää huolen siitä, että tänne pysyviä oleskelulupia saavat vain ihmiset jotka kykenevät ihan oikeasti itse elättämään itsensä täällä.

[Maastamuuttaja]

Voisi olla valaisevampaa verrata afrikkalaisen siivoojan asemaa Suomessa afrikkalaisen siivoojan asemaan Afrikassa.

[Kemolitor]

Sattumalta tuli juuri tänään julki "selvitys" ulkomaisen opiskelijan Suomelle tuottamasta nettohyödystä:
2014-10-29 KU: Ulkomainen opiskelija tuo jopa 200 000 euroa Suomelle

Tämän gradun haastateltavat sopisivat hyvin tuohon selvitykseen esimerkkitapauksiksi. He ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon ja sitten jääneet Suomeen töihin, eivät tosin koulutustaan vastaavaan työhön, joten 200 000 euron tuotto voi jäädä heidän kohdallaan haaveeksi.

Tietysti voidaan aina, että kun he edes ovat töissä, ansaitsevat rahaa, jota sitten kuluttavat Suomessa, niin sekin edes vähän piristää kansantalouttamme. Mutta kun he eivät kuluta rahaa vaan lähettävät sitä kotimaahansa.

Kokoomuksen Arto Satonen toteaa Demarissa korkeakoulujen lukukausimaksuihin liittyen näin:

- Uudistus ei saa sulkea ovia lahjakkailta, köyhistä tulevista maista tulevilta nuorilta opiskeluun. Kehitysmaiden opiskelijoiden opintojen rahoittaminen kehitysyhteistyövaroista on selvitettävä, sillä osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen on parasta apua myös köyhyyden vähentämiseksi.

Demari: "Jos ulkomainen opiskelija haluaa hankkia koulutuksensa Suomesta ja on valmis maksamaan siitä, niin miksi tämä pitäisi estää lainsäädännöllä?"

Jos ajatellaan tämän gradun haastateltuja, niin heidän kohdallaan tietysti "osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen on parasta apua myös köyhyyden vähentämiseksi" voisi pitää paikkansa, koska he tuskin olisivat päässeet Suomeen, jolleivat olisi tulleet opiskelemaan. Mutta mahtoikohan Satonen tätä tarkoittaa?

[Kemolitor]

Luku 7. Kunniallista työtä s. 90 - 102

Wilfred on kamala rassisti:

Wilfred: Afrikkalaisten tunteminen Suomessa ei ole auttanut minua. En ole koskaan saanut apua toisilta afrikkalaisilta tai ulkomaalaisilta, ainoastaan suomalaisilta. En pidä esimerkiksi afrikkalaisia siivousyrityksiä luotettavina. En riskeeraa itseäni, koska olen kuullut, että he eivät maksa palkkaa tai maksavat kenties myöhässä. Se on sellaista hyväksikäyttämistä, josta en pidä. Toisaalta voi olla, että en vain ole kovin hyvä luomaan verkostoja, se ei sovi persoonallisuuteeni. Minulla on kyllä hyviä ystäviä, mutta afrikkalaiset – en pidä heistä.

s. 94: Afrikassa siivoustyöhön yhdistetty leima on jopa kielteisempi kuin Suomessa. Afrikassa siirtolaiseksi lähteneihin miehiin kohdistuu odotuksia, että he palaavat takaisin varakkaina isoina pomoina tai vähintään siististä toimistotyöstä. Siksi siivoustyöhön päätyminen uhkaa miesten kunniaa.

Clinton: Jotkut häpeävät sitä, että he tekevät siivoustyötä. He eivät kerro sitä perheilleen. He eivät valehtele, vaan jättävät kertomatta, mitä oikeastaan tekevät. He sanovat tekevänsä useampia töitä samaan aikaan. Häpeä tulee siitä, että olet valmistunut koulusta, mutta et tee työtä, mitä sinun odotetaan tekevän. (44, useita työsuhteita)

Samuel: Useimmat ihmiset eivät halua kertoa, mitä he tekevät ulkomailla. Jos menet Amerikkaan, teet näitä siivoustyön kaltaisia hanttihommia [odd jobs], mutta silti tienaat hyvin. Se tarkoittaa mitä tahansa töitä, joita onnistut saamaan, ja joka ei vastaa ammattiasi. (36, vakituinen työsuhde)

Tässä luvussa on lähinnä haastateltujen kommentteja siivoustyöstä


Luku 8. Globaali mahdollisuuksien horisontti s. 103 - 110

No niin, nyt taidetaan päästä asiaan:

s. 103: Kolmella miehistä oli parhaillaankin kotimaassaan yritys tai projekti käynnissä, jota rahoitettiin siivoustyöllä. Nämä projektit myös selittivät miesten motivaatiota kerätä työtunteja ja moninkertaistaa tulonsa tekemällä ympärivuorokautisesti töitä.

s. 104: Miesten elämänprojektit liittyivät pääasiassa yrittäjyyteen ja tulevaisuuden omavaraisuuden varmistamiseen. Sijoituksen kohde oli monilla vanhemmilta saatu perintömaa. Moni mies painotti, että maan omistaminen Afrikassa on kuin omistaisi aarteen.

Esimerkiksi Wilfredillä oli käynnissä yhteistyöprojekti kotimaahansa suomalaisen miehen kanssa. He olivat hankkineet logistiikkaan tarvittavaa kalustoa ja kuljettaneet sen hänen kotimaahansa. Hän ei itse halunnut olla ajamassa, vaan yrittäjä, joka saa rahat ja käyttää niitä sitten ryhtyäkseen maanviljelijäksi vanhempiensa perintömailla.

Yksi miehistä oli rakennuttamassa kotimaahansa länsimaalaisin standardein taloa, jota hän suunnitteli vuokraavansa länsimaalaisille. Hän laittoi siihen joka kuukausi noin tuhat euroa. Hän ei kertonut asiasta ensin mielellään, koska hän uskoi, etteivät suomalaiset pidä ajatuksesta, että hän työskentelee maassa, mutta vie rahat muualle. Mutta kun talo on valmis, se auttaa häntä tulemaan toimeen ja hän voi vihdoin levätä siivoustyöstä.

He ovat siis Suomessa ansaitakseen rahaa säästöön tai kotimaahan lähetettäväksi, myöhemmin heidän olisi sitten tarkoitus palautua kotimaihinsa nauttimaan työnsä hedelmistä. Ihan kohtalaisesti taitaa siivoustyölläkin ansaita, jos 1000 euroa kuussa pystyy laittamaan talonrakentamiseen.

s. 105: Samuel: Jos teet tarkempaa analyysia ulkomaalaisista, jotka siivoavat, huomaat, että erityisesti afrikkalaiset, suurin osa meistä ei investoi tähän maahan. Jos haluat ostaa talon Suomesta siivousalan palkoilla, et saa sitä ikinä. Mutta jos onnistut säästämään kuukaudessa pari sataa euroa ja rakennat sillä talon tai ehkä ostat maata Afrikasta, sanotaan vaikka viiden vuoden aikana, olet tehnyt ihmeitä. Tietenkään kaikkien afrikkalaisten kotimaa ei ole yhtä turvallinen, joten jotkut haluavat pysyä täällä. Mutta me jotka pystymme, investoimme. (36, vakituinen työsuhde)

Samuel itse rakensi koulua kotimaahansa ja vieraili siellä tasaisin väliajoin. Siellä opiskeli jo 80 lasta. Myös John halusi tulevaisuudessa vaikuttaa oman maansa kehittymiseen. Huomattavaa onkin, että miesten sijoitukset voivat mahdollistaa kehitystä, kuten koulutusta, palveluja, työpaikkoja ja osaamisen kasvua, myös kehitysyhteistyötä heidän omassa maassaan. On mahdollista, että projektien parissa miehet myös saavat mahdollisuuden käyttää laajemmin osaamistaan ja koulutustaan, ja sitä kautta saada myös arvostusta. Esimerkiksi antropologi Perpetual Crentsilin tutkimuksessa monet Suomessa elävät ghanalaiset näkivät itsensä eräänlaisina pelastajina, koska he kokivat, että heidän rahalähetyksensä Afrikkaan tukivat läheisiä merkittävästi (Crentsil 2012, 33). Tutkimukseni miehillä oli samansuuntaisia ajatuksia.

Samuel: Kun ajattelen taustaani ja sitä, mistä tulen ja mitä minulla on nyt – minulla ei ollut sitä ennen. Siksi mielestäni on parempi jakaa kaikki veljiesi ja siskojesi kanssa – ehkä jopa oman maan ihmistesi kanssa – siksi minulla on tämä projekti. Afrikka ei kehity ikinä, jos me itse emme kehitä sitä. Nyt muutos on kiinni vain meistä, jotka lähdimme. (36, vakituinen työsuhde)

Mutta toisaalta Suomen kannalta asiaa ajatellen: vaikka heidän rahalähetyksensä ehkä tukevatkin läheisiä siellä, samalla he vievät työpaikkoja suomalaisilta eikä niitä työpaikkoja taida ainakaan tällä hetkellä mitenkään ylenpalttisesti Suomessa olla. Suomea heidän työssäkäyminensä ei paljoa hyödytä muuta kuin verojen muodossa. Jotta työssäkäyvästä olisi Suomellekin kunnolla hyötyä, pitäisi hänen laittaa ansaitsemansa rahat kiertoon Suomessa.

Yleisesti puhutaan, että juuri koulutetuista ihmisistä Afrikassa on suuri pula. Enemmän varmaankin he hyödyntäisivät kotimaataan antamalla siellä koulutuksensa käyttöön kuin siivoamalla Suomessa.

s. 107: Vakituista työtä suurempi haave Wilfredillä oli, että hän saisi Suomeen kansalaisuuteen perustuvan pysyvän oleskeluluvan ja olisi sitten vapaa matkustamaan. Hänen haaveensa oli säilyttää kaksoiskansalaisuus. Hän ei halunnut rikkoa siteitään kotimaahansa, koska siellä on kuitenkin hänen lapsensa ja perheensä sekä hänen vanhempiensa maat, jotka hän perii. Juuri tunneside maanomistamiseen Afrikassa tuntui vetävän monia miehiä puoleensa.

Lapset ja perhe ovat Afrikassa, Wilfred on menettänyt siivoustyöpaikkansa ja haaveilee nyt Suomen kansalaisuudesta.

20 vuotta Suomessa ollut 43-vuotias Kevin oli lopun kyllästynyt tilanteeseensa. Hän pystyi sijoittamaan tulevaisuutensa vain epämääräisesti Afrikkaan sanomalla: "Työskentelen vähän lisää täällä ja menen sitten Afrikkaan. Täällä ei ole tulevaisuutta." Toisaalta henkilötietolomakkeeseen tulevaisuuden suunnitelmien kohdalle hän oli kirjoittanut myös rinnakkaiseksi vaihtoehdoksi, että voisi opiskella lisää Suomessa.

Luku 9. Lopuksi s. 111 - 119

s. 112: Suhteessa miesten unelmiin, koulutukseen, urasuunnitelmiin ja aiempaan asemaan työelämässä Afrikassa, siivoustyö jäsentyy syrjintänä työmarkkinoilla ja yhteiskunnan eriarvoisuutta ilmentävien käytäntöjen kenttänä. Monet työnantajat ja siivouspalveluja tilaavat asiakkaat asemoivat, määrittelevät ja arvioivat miehiä ennen kaikkea rodullistavien kategorioiden perusteella. Kun ihmiset nähdään vain afrikkalaisuuden tai ihonvärin kautta, niin ammattitaito jää huomaamatta. Useimmiten asiakkaiden toiveilla sekä suomen kielen puutteella oikeutetaan afrikkalaisten sulkeminen työn tai työtehtävien ulkopuolelle. Toisaalta miehet näkevät kielitaidon myös työyhteisöön kuulumisen symbolina.

Aika moneen ammattiin nyt vain tarvitaan kohtalaisen sujuvaa suomen kieltä. Eikä tämä taida olla mikään suomalainen erikoisuus, taitaa olla enempikin normaalitilanne joka maassa.

Siivoustyöllä on konkreettisia seurauksia miesten arkeen ja hyvinvointiin. Ensinnäkin siivoustyö asemoi miehiä tavalla, joka heikentää heidän omanarvontuntoaan. Lisäksi epäsäännöllinen keikkatyö, elämän ja työn epävarmuus, syrjinnän kokemukset ja jatkuva taistelu omasta toimeentulosta ruumiillistuu miesten kehoissa väsymyksenä, sairasteluna, epäterveellisinä elintottumuksina ja jopa masennuksena.

Mutta takaisin kotimaahan ei lähdetä, vaikka kuinka masentaisi. Miksiköhän siivoustyös asemoi juuri miehiä omantunnonarvoa heikentävällä tavalla, lieneekö kyse siitä, että maskuliinisuutta ja seksuaalisuutta pursuavan mustan miehen on kirjoittajan mielestä sopimatonta tehdä siivoustyötä.

Miehet muuntavat stigmatisoitua siivoustyötä kunnialliseksi työksi esimerkiksi yhteisen huumorin avulla.

Siivoustyön stigmatisointia en ymmärrä, ehkä kirjoittaja selitti sen aiemmin, en vain huomannut. Minusta siivoustyö on rehellistä, raskasta ja huonosti palkattua työtä, mutta kuka sitä stigmatisoi ja miksi? Vai onko stigmatisoinnisakin kyse mustasta miehestä siivoustyössä?

Moni myös haaveilee paluusta Afrikkaan, mutta toisaalta he ovat myös juurtuneet sosiaalisesti Suomeen. Heidän tulevaisuuden suunnitelmiaan kuvaa jatkuva elämänsuuntien uudelleenarviointi ja rinnakkaisten vaihtoehtojen etsiminen. Siirtolaisen elämänkulussa käännekohtana näyttäytyy pysyvän oleskeluluvan saaminen. Ennen sitä juridinen asema maassa lisää elämän epävarmuutta ja voi jopa korostaa välitilassa olemista moninkertaiseksi. Kotimaahan palaaminen ilman Suomen pysyvää oleskelulupaa näyttäytyy liian suurena riskinä. Moni pyrkii kaksoiskansalaisuuteen, koska se jättää enemmän avoimia mahdollisuuksia ja kulkureittejä tulevaan.

Miksi kotimaahan palaaminen ilman pysyvää oleskelulupaa Suomeen olisi riski? Siksikö, että silloin ei enää voisikaan palata takaisin Suomeen?

s. 116: Tutkimukseni päähenkilöt, afrikkalaiset miehet tekevät pahimmillaan töitä aamusta aamuun ahkeroiden laitoskeittiöissä tai siivoten työpaikoilla modernin yhteiskunnan jälkiä. Vaikka työelämässä haavoittuvaisessa asemassa olevat ihmiset eivät toisi itse ääneen epäoikeudenmukaista kohtelua tai vaikka heillä ei olisi keinoja osoittaa ihmisoikeuksien laiminlyöntejä, se ei tarkoita, etteikö niitä silti rikottaisi.

Ihmisoikeuksien laiminlyönnit taisivat jäädä selittämättä. Aivan varmasti löytyy ihan syntyperäisiäkin suomalaisia, jotka tekevät pahimmillaan töitä "aamusta aamuun ahkeroiden laitoskeittiöissä tai siivoten työpaikoilla modernin yhteiskunnan jälkiä". Siivoustyö on aika huonosti palkattua työtä, mutta ei kai sillä asialla ihmisoikeuksien kanssa ole mitään tekemistä.

s. 119: Kuten Richard tämän luvun aloituspuheenvuorossa muistuttaa, siivouskertomusten alle jäävät herkästi piiloon toisenlaiset tarinat, joissa siirtolaiset ovat onnistuneet saamaan työn omalta alaltaan, toisinaan jopa huippuasiantuntijana. Sellainen on esimerkiksi Suomessa asuvan kenialaissyntyisen kauppatieteiden maisterin Esther Leanderin ura monikulttuurisen työn asiantuntijana ja projektipäällikkönä tai somalialaisen tv-toimittajan Wali Hashin työ suomalaisessa mediassa, jossa hän on päässyt välillä kritisoimaan valtakulttuuria.

Kuka on Esther Leander?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Esther_Leander

Wali Hashin kirjoituksista löytyy foorumilta useampikin ketju, mm.

2012-01-06 Lottovoitto lunastettu: Wali Hashin kokemukset Suomessa
2010-12-10 HS/Wali Hashi: Musta mies yllättävässä paikassa
2014-09-12 Wali Hashi: Muslimiyhteisön on korkea aika katsoa peiliin
2014-04-02 YLE Wali Hashi - mies vailla nimeä ja takkia

Kaikkiaan vähän keskentekoisen ja epämääräisen oloiseksi jäänyt gradu. Itse aihe oli kiinnostava, afrikkalaiset tulevat Suomeen suorittamaan korkeakoulututkintoa, suorittavat tutkinnot, mutta eivät saa oman alansa töitä ja päätyvät siivoustyöhön. Aika iso paino gradussa on itse siivoustyöllä, tekijällä tuntui olevan kovasti kiinnostusta aiheeseen "musta afrikkalaismies siivoamassa". Paljon oleellisempaa olisi ollut pohtia, miksi he oikeastaan tulivat Suomeen opiskelemaan, mitä suunnitelmia heillä oli ennen tänne tuloaan ja heti tultuaan. Kiinnostavaa olisi ollut myös tietää, miltä aloilta heidän korkeakoulututkintonsa ovat. Kun vaihtoehtoina on jäädä Suomeen siivoamaan tai palata kotimaahan eurooppalaisessa maassa suoritetun korkeakoulututkinnon kera, niin miksi Suomeen jääminen voittaa.

[Uuno Nuivanen]

Useimmat afrikkalaiset voivatkin kertoa kotiväelle olevansa Kelalla töissä, se olla iso firma Soumessa.

[foobar]

Kiinnostavaa olisi ollut myös tietää, miltä aloilta heidän korkeakoulututkintonsa ovat. Kun vaihtoehtoina on jäädä Suomeen siivoamaan tai palata kotimaahan eurooppalaisessa maassa suoritetun korkeakoulututkinnon kera, niin miksi Suomeen jääminen voittaa.

Itse veikkaan, että tutkinnot ovat mallia AMK ja valmistuminen on vahvasti rimoja liikuttelemalla tuettua. Eli kyseessä ovat "korkeakoulututkinnot" joilla saa akateemisen työn vain, jos työnantaja ei tajua missä mennään.

Se, ettei tutkintojen sisällöistä puhuttu viittaa tähän ihan itsessään. Jotenkin en usko, että ne ovat esim. parhaiden yliopistojen teoreettisen tai teknillisen fysiikan dippa- tai maisteritutkintoja vaan jotain aivan muuta.

[guest3656]

Vuoden päästä vain tohtorin tutkinto väitöskirjalla, joka suunnittelisi suomalaisten pikaisen katoamisen maastaan.

Siivoustyön tutkiminen on suomalaisen akateemisen koulutuksen kovaa ydintä:

Kunnon siivous parantaa sisäilmaa

[MW]

Stigmoilta vältytään, kun annetaan siivoojalle komea titteli, ja paperi vaikkapa Tampereen yliopistosta.

Ai miksi ei? Saahan sen tittelin näköjään pelkästä siivoamisesta spekuloimalla. Onnea, vuosien kova työ ei mennyt hukkaan. Toivottavasti saa jonkun siivoamaan kämppänsä, sikseen kamalaa hirmuisaa tuntuu olevan, ettei kai itse...

Minäkin olen joskus työskennellyt siivousfirmassa, ei syönyt machismoa eikä syrjäyttänyt. Vaikka opiskelin *gasp* tutkintoa varten.

[Roope2]

Tekstin parasta osaa:

Samuel: ... Afrikka ei kehity ikinä, jos me itse emme kehitä sitä. Nyt muutos on kiinni vain meistä , jotka lähdimme...

Ja sitten vähemmän hyvää:

Wilfred:  ... Jopa silloin kun menin lomille, he tarvitsivat kaksi suomalaista miestä tekemään minun työni...

[Kemolitor]

Itse veikkaan, että tutkinnot ovat mallia AMK ja valmistuminen on vahvasti rimoja liikuttelemalla tuettua. Eli kyseessä ovat "korkeakoulututkinnot" joilla saa akateemisen työn vain, jos työnantaja ei tajua missä mennään.

Uuden Suomen blogissaan Jarno Lappalainen kirjoitti mm. näin:

Suomessa ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat tyypillisesti kaksivuotisia tutkintoja ja jäävät suuremmalla todennäköisyydellä maahan.

Jarno Lappalainen: Faktoista viis, lukukausimaksut pliis?

Valitettavasti hän ei kerro, mistä hänen tietonsa on peräisin. Toisaalta kirjoituksessa kuitenkin käsitellään ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuja, joten kai hän tarkoittaa, että "Suomessa ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat opiskelevat tyypillisesti kaksivuotisia tutkintoja ja jäävät suuremmalla todennäköisyydellä maahan."

Mutta mitä ovat kaksivuotiset korkeakoulututkinnot? Ei kai alempi korkeakoulututkintokaan ihan kahdessa vuodessa ole mitoitettu suoritettavaksi?

Tosin hänen kirjoituksensa otsikkona on "Faktoista viis, lukukausimaksut pliis?", ehkä hän tarkoitaa sillä, ettei faktoihin kannata takertua hänen kirjoituksessaan.

[Leso]

Heti alkuun kiitokset toveri Kemolitorille ansiokkaasta työstä muittenkin, köhköh, tieteellisten opinnäytetöiden kuin vain tämän referoinnissa.

Tästä nimenomaisesti kyseessäolevasta minulle välittyi kautta linjan seuraavaa:
- Haastateltavat on kerätty pitkän ajan kuluessa UngaBungaSwuup-klubilta valomerkin aikaan.
- Mirkka on pohjustanut tulevaa työtään ennen lopullista aiheen varmistumista menemällä avuksi siivoushommiin palkatta ja afrikkalaiselle palkkaa maksavan työnantajan tietämättä, jotta afrikkalainen joutuisi pikemmin - tota - haastateltavaksi.
- Mirkan aihe muhi sitten noiden kahden seikan perusteella graduksi.
- Maininta "olemme kahden tyhjässä yökerhossa, käykö se kimppuun" on sepite-ennakkoluulo, jolla alleviivataan tarkoituksella "suomalaisten rasistisia asenteita", joista Mirkka-minä-ainakin on vapaa, mutta tällä maininnalla Mirkka korottaa "kenttätyönsä" "tarpeellisuutta". Etenkin itselleen hokemalla "me ollaan täällä molemmat töissä". En nyt muista mitä hyötyä tästä yhdessä siivoamisesta eli kenttätyöstä tutkimuksen kannalta oli. Oliko sitä?
- Mirkan pohjimmainen fiilis on, että näitten afrikkalaisten miesten kunniaa poljetaan tällä tavalla paskaduunia tarjoamalla. Mirkkaa ei kiinnosta tasan pätkän vertaa se, että Suomessa on monia suomalaisia naisia, jotka ovat tehneet elämäntyönsä samanlaisessa duunissa. Ei kiinnosta, koska ne naiset ei hengaa UngaBungaSwuup-klubilla, eivät ole kiinnostuneita Mirkasta naisena, ja ovat muutenkin vanhoja, ylipainoisia ja siis-niin-noloja ihmisiä.