2014-10-27 HS: Vieraskieliset asuvat tietyillä alueilla

[Bwana]

Viherlaakson-Karakallion alueella näyttäisi suurin vieraskielinen ryhmä olevan etiopialaiset. Ulkonäöllisesti en erota heitä somaleista.

Eivätkös nämä ole yleensä somaleita jotka ovat saaneet Etiopian passia tms? Mestarihan kävi nimenomaan Etiopiassa tutustumassa sikäläisen lähetystömme toimintaan.

Yleisesti ottaen eritrealais-, etiopialais- ja somali-nilootit ovat samannäköisiä koska ovat samaa jengiä. Bantupohjaiset erikseen.

[Topi Junkkari]

Yleisesti ottaen eritrealais-, etiopialais- ja somali-nilootit ovat samannäköisiä koska ovat samaa jengiä. Bantupohjaiset erikseen.

Kiitos, en tuntenut termiä nilootti ennestään.

Kun nykyään on kovasti muotia kieltää sanoja, vaikkei niiden tarkoite ole muuttunut miksikään, niin on hyvä saada tietää vaihtoehtoisia ilmaisuja. Nilooteista tai kongoloideista puhuminen kun taitaa edelleen olla poliittisesti korrektia ja jopa akateemillisesti sivistynyttä kielenkäyttöä.

Eräs kaverini puhuu johdonmukaisesti kaffereista, minkä sallin hänelle ilomielin.

[Leijona78]

Yleisesti ottaen eritrealais-, etiopialais- ja somali-nilootit ovat samannäköisiä koska ovat samaa jengiä. Bantupohjaiset erikseen.

Kiitos, en tuntenut termiä nilootti ennestään.

Kun nykyään on kovasti muotia kieltää sanoja, vaikkei niiden tarkoite ole muuttunut miksikään, niin on hyvä saada tietää vaihtoehtoisia ilmaisuja. Nilooteista tai kongoloideista puhuminen kun taitaa edelleen olla poliittisesti korrektia ja jopa akateemillisesti sivistynyttä kielenkäyttöä.

Eräs kaverini puhuu johdonmukaisesti kaffereista, minkä sallin hänelle ilomielin.

Semanttisesssa mielessä on näiden kahden termin välillä jokseenkin eroja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nilootit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kafferit

[Topi Junkkari]

Semanttisesssa mielessä on näiden kahden termin välillä jokseenkin eroja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nilootit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kafferit

Niin on, ja tyylilajin osalta erityisesti. Tiedän, miksi se kaverini käyttää kafferi-sanaa, hänellä on siihen erinomaisen hyvä syy, ja itse asiassa sana on hänen kauttaan pyrkinyt tarttumaan minunkin kielenkäyttööni. Sitä paitsi minähän osaan jonkin verran hollantia ja afrikaansin kieli on vähän kuin keittiöhollantia...

[Bwana]

Yleisesti ottaen eritrealais-, etiopialais- ja somali-nilootit ovat samannäköisiä koska ovat samaa jengiä. Bantupohjaiset erikseen.

Kiitos, en tuntenut termiä nilootti ennestään.

Kun nykyään on kovasti muotia kieltää sanoja, vaikkei niiden tarkoite ole muuttunut miksikään, niin on hyvä saada tietää vaihtoehtoisia ilmaisuja. Nilooteista tai kongoloideista puhuminen kun taitaa edelleen olla poliittisesti korrektia ja jopa akateemillisesti sivistynyttä kielenkäyttöä.

Eräs kaverini puhuu johdonmukaisesti kaffereista, minkä sallin hänelle ilomielin.

Semanttisesssa mielessä on näiden kahden termin välillä jokseenkin eroja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nilootit
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kafferit

Kyllä. Pitää myös lisätä, että somalit, eritrealaiset ja etiopialaiset eivät valtaosaltaan kuulu nilootteihin, ainakaan puhtaasti. Näillä porukoilla on arabiverta sen verran, esim. ihonsa on yleensä huomattavasti vaalempi kuin perus-eteläsudanilaisella. Suhteellinen pituus ja hoikkuus (verrattaessa bantukielten-puhujiin) tulee sitten juuri tältä niloottiporukalta, samoin kuin karjankasvatus. "Älä palkkaa niitä soikeapäisiä vaan ota niitä pyöreämpidaijuisia". Tässäkin toki etiopilaisella ja eritrealaisella on etulyönti somaliin nähden, sattuneesta syystä... 

[Aallokko]

Jos nyt ei saada mokusekoilua aisoihin, niin muutaman vuoden kuluttua Hesari julkaisee jo karttoja, joissa on esitetty alueet, joilla "vieraskielisten osuus on yli 50%". Ja siitä vielä jokunen vuosi eteenpäin, niin "yli 75%" ja lopulta "yli 90%".

Nyt ollaan nähty, kuinka nopeasti asiat voi saada päin helvettiä. Korjausliikkeen tulee olla ehdoton ja nopea.

[Leijona78]

Jos nyt ei saada mokusekoilua aisoihin, niin muutaman vuoden kuluttua Hesari julkaisee jo karttoja, joissa on esitetty alueet, joilla "vieraskielisten osuus on yli 50%". Ja siitä vielä jokunen vuosi eteenpäin, niin "yli 75%" ja lopulta "yli 90%".

Ah, eli ns. Malmön esimerkki, joka on jo todellinen. Tiedoksi, ellet jo tiennyt, niin Malmössä etniset Ruotsalaiset ovat jo vähemmistönä. Mutta siellä onkin niin ihana tunnelma ettemme malta odotaa että vastaavanlainen rikkaus toteutuu meilläkin. http://affes.wordpress.com/2014/07/01/utlandsk-bakgrund-i-majoritet-i-malmo/

[Topi Junkkari]

Niin joo, minulta kysyttiin eilen, että miksi olen vaihtanut avattareni alla olevaksi tekstiksi tuon nykyisen: Nordsjö. Ändstation.

Nimenomaan tämän ketjun aiheeseen liittyvästä syystä.

Tåget borde åka till vändspåret, genast!

[Ink Visitor]

"Kehitys on jyrkkä ja erittäin nopea"

Helsingin Sanomat kertoo, että pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä.

- Kehitys on jyrkkä ja erittäin nopea, kommentoi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

Lehden mukaan kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää tällaisia alueita.

Esimerkiksi Helsingin Meri-Rastilassa vieraskielisiä on jo yli 30 prosenttia.

- Alueilla, joiden asukkailla on jo ennestään ongelmia, riskit konflikteihin maahanmuuttajien kanssa kasvavat. Nyt on vielä erityisen huono ajankohta. Taloudellisesti heikkoina aikoina ei olla niin suvaitsevia, ja riski on, että etsitään syntipukkeja.

Maahanmuuttajat asuvat pääkaupunkiseudulla alueilla, joissa asukkaiden tulotaso on keskimääräistä pienempi ja joissa on normaalia enemmän sosiaalisia ongelmia.

Helsinkiläisistä maahanmuuttajia on Tilastokeskuksen mukaan yli kahdeksan prosenttia.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/25074-kehitys-on-jyrkka-ja-erittain-nopea-hs-maahanmuutto-keskittyy-helsingissa-naille-alueille

[guest3656]

Tässä on Helsingin tilanne viime vuodenvaihteessa. Siitä ilmenee, että jo vuosi takaperin vieraskielisen väestön osuus oli 12,8%. Nyt se lienee jo n. 14%. Lisäksi on huomioitava pääosin mamuista koostuva ns. joutoväki, joka ei ole kirjoilla missään, eikä sitä voi siten sijoittaa millekään alueelle.

Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2013/2014 vakituisesti 612 664 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana ennätyksellisesti 8 696 hengellä.


Helsingissä vakituisesti asuvista 18 417 henkeä ei ollut kirjoilla millään asuinalueella. Heistä reilu kolmasosa oleskeli Helsingissä vailla vakituista asuntoa.

Erityisesti 30−44-vuotiailta miehiltä puuttui tieto asuinalueesta

Vieraskielisen väestön määrä oli 78 469 eli noin 12,8 prosenttia väestöstä.


http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_06_25_V%C3%A4est%C3%B6%20vuodenvaihteessa%202013_2014_Tilastoja%2020_2014.pdf

[niemi2]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1414298338550

Vieraskieliset asuvat tietyillä alueilla
Pääkaupunkiseudulla on kolmisenkymmentä aluetta, joissa ulkomaalaisia on yli 20 prosenttia väestöstä. Kantasuomalaiset ovat alkaneet välttää niitä.

"Kehitys on jyrkkä ja erittäin nopea", kuvaa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara maahanmuuttajien määrän kasvua.
Vaattovaara on tutkinut muuttoliikettä, maahanmuuttajien määrän kasvua ja sosiaalisen eriytymisen vaikutuksia jo 15 vuoden ajan. Hänen mukaansa kehitys on Suomessa maailman mittakaavassakin nopeaa.
"Yleensä tällaiset muutokset ja niitä seuraavat vaikutukset kaupunkirakenteeseen tapahtuvat hitaasti. Meillä on Suomessa käsissämme erikoinen tilanne, joka tuo valtavia haasteita."

Toteutunut politiikka vs. Eduskunnan täysistunto ja suullinen kyselytunti 117/2005

http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/117-2005/1278-ranskan-nuorisomellakat-ja-maahanmuuttajien-kotouttaminen-suomeen


Miten asiaa on käsitelty Suomessa. Otetaan vertailuksi tilanne n. 10 vuotta sitten sekä miten hallitus on arvioinut tilanteen ja kuinka siinä on onnistuttu.

Onko Suomessa aihetta pelätä Ranskan "nuorisomellakoita"?

No ei tietenkään koska meillä ei mamut keskity samoille aluille, tai ainakin voimme välttää tämän.

Olemme siis epäonnistuneet emmekä hallitse maahanmuuttopolitiikkaa tai sen tavoitteita. Häntä heiluttaa koiraa. Vastuullinen maahanmuuttopolitiikka kuulostaa edelleenkin vastuutonta politiikka järkevämmältä vaihtoehdolta. Syy siihen on maan johdon maahanmuuttopoliittiset tavoitteet, hallituksen myöntämä riski sekä lopputulos. Politiikka on epäonnistunut ja silloinen halitus tunnustaa riskit. Laivan kapteenimme Stubb käskee ajamaan täyttä höyryä jäävuoria kohti.

Arvoisa puhemies! Ranskassa turhautuneet maahanmuuttajanuoret ovat mellakoineet jo runsaan kahden viikon ajan. Tuhansia autoja ja monia rakennuksia on tuhottu ja ihmisuhreiltakaan ei ole vältytty. Mellakoiden syyksi on arvioitu muun muassa heikkoja asuinolosuhteita, slummiutumista, heikkoa koulutusta ja työttömyyttä, jotka kaikki aiheuttavat syrjäytymistä. Kysyn:

Mikä on hallituksen analyysi näistä tapahtumista, ja millainen arvio hallituksella on oman maamme tilanteesta suhteessa maahanmuuttajien kotoutumiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja korkean työttömyyden alentamiseen eli siihen, että mitään vastaavanlaista ei meidän maassamme pääsisi tapahtumaan?

"Luin paloja mielenkiintoisesta Oecd-raportista, joka ehkä kertoo siitä, että meillä on jollain tapaa tässä onnistuttu. Raportti koski kaupunkipolitiikan toteuttamista Oecd-maissa. Siinä todettiin, että Suomi itse asiassa taitaa olla ainoa Oecd-maa, jossa kaupunkipolitiikan ei ole tarvinnut keskittyä syrjäytymisongelmien hoitamiseen vaan kaupunkiseutujen osaamispanostusten lisäämiseen ja osaamiskehityksen tukemiseen.

Myös asuntopolitiikalla on hyvin tärkeä rooli tässä, jotta vältetään sellainen segregaatiokehitys, joka selvästikin on tässä Ranskan tapahtumien taustalla."

Nuorisotoimi omalta osaltaan keskittyy maahanmuuttajanuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, tai syrjäytymisen ehkäisemiseen, kuinka vaan asia halutaan ilmaista. Tämä konkreettisesti näkyy siten, että olemme tukeneet niin rahallisesti kuin myöskin neuvoja antamalla sellaisten paikkojen luomisessa, jotka on nimenomaisesti suunnattu maahanmuuttajanuorille, ja myös olemme pyrkineet perustamaan sellaisia hankkeita, joilla voimme auttaa erityisesti niitä tyttöjä kuten myöskin niitä naisia, jotka tavallisimmin saattavat syrjäytyä johtuen esimerkiksi erilaisista kulttuurieroista, jotka voivat olla hyvinkin suuret.

"Silloin kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, tarkoitetaan tietysti maahanmuuttoa, jossa tännetulijalla on itse asiassa työpaikka tiedossa tai hyvin saatavilla. Jos näin on, silloin monet niistä ongelmista, joihin esimerkiksi Ranskan kohdalla on syytä viitata, eivät olisi meillä toteutumassa; jos tämä ehkä tärkein väline ankkuroitua paikalliseen yhteisöön, juuri työpaikka, on kunnossa, niin silloin ollaan jo hyvällä tiellä ja pitkällä. On luonnollista, että suomen kielen opiskelun pitää olla hyvin tärkeällä sijalla tässä kotouttamisessa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni pääministeri Vanhasen näkemys kaupunkipolitiikan onnistumisesta on liian valoisa. Entisenä Helsingin kaupunginvaltuutettuna tiedän, että nimenomaan Pääkaupunkiseudun verorahojen pois vieminen johtaa juuri siihen, että tämän ulkomaalaisperäisen väestön, joka juuri Helsingin seudulla kasautuu, tilanne muuttuu kuitenkin hieman samankaltaisen trendin suuntaan kuin Ranskassa on ollut.

Yhdyn hyvin ed. Krohnin arvioon siitä, että ei meilläkään varmasti kaupunkipolitiikka ole täydellisesti onnistunut. Mutta käytin tätä Oecd-vertailua lähinnä osoittamaan sitä, että meillä on nyt vielä mahdollisuus kotouttamisen suhteen saavuttaa hyviä tuloksia. Meillä lähtötilanne on hyvä verrattuna useimpiin muihin Oecd-maihin, joissa kaupunkipolitiikka joutuu keskittymään syrjäytymisongelman hoitamiseen. Meillä ei pidä päästää tilannetta niin pitkälle.

Arvoisa herra puhemies! Ranskassa palaa, ja voi vain kuvitella, mikä tilanne olisi ilman eri maiden eliittien jankuttamaa EU:n tuomaa vakautta. Senhän tässä piti toimia joka tasolla. Haluaisin valtioneuvoston jäseniltä kysyä, miten tämä kotouttaminen toimii, toimiiko se kahdella tavalla. Toimiiko se sillä tavalla kuin te sanotte, että meidän pitää ottaa vastaan ja kunnioittaa tulijan kulttuuria? Toimiiko se myös sillä tavalla, että tulija kunnioittaa sitä, että meillä lauletaan Suvivirsi tai meillä lauletaan joululauluja? Onko tämä kahdensuuntaista kunnioitusta vai vain yhdensuuntaista kunnioitusta?

Arvoisa puhemies! Kysyjällä oli vastaus todella, se on kahdensuuntaista. Sen pitää olla kahdensuuntaista. Aivan samalla tavalla, kun suomalaiset muuttavat maailmalle, niin uskon, jokainen suomalainen muuttaja toivoo, että hän voi omat arvokkaimmat asiansa kotimaastaan viedä mukanaan ja kunnioittaa niitä omassa maassaan. Samalla tavalla tännetulijoilla pitää olla mahdollisuus oman kulttuurinsa harrastamiseen, omien traditioidensa harrastamiseen, mutta samalla pitää oppia arvostamaan oman maamme eli Suomen kulttuuria ja toimintatapoja, ja kotouttamisen täytyy ottaa nämä molemmat puolet huomioon.

[Titus]

- Alueilla, joiden asukkailla on jo ennestään ongelmia, riskit konflikteihin maahanmuuttajien kanssa kasvavat.

Maahanmuuttajathan ovat tunnetusti täysin ongelmattomia suvakkeja eivätkä tuo omia/maansa ongelmia mukanaan.

Saati, että vaatimuksillaan aiheuttaisivat niitä... edes keskenään.

[Uuno Nuivanen]

Yllättävän nuivaa kommentointia päästetty hyysärin juttuun läpi. Kukkikset selvässä vähemmistössä.

[Titus]

Yllättävän nuivaa kommentointia päästetty hyysärin juttuun läpi. Kukkikset selvässä vähemmistössä.

Nuiva kommentointi on vain todiste rakenteellisesta rasismista. Liekö tulossa
maisteri/tohtorityö aiheesta kun on ollut useampia uutisaiheita kerätä tutkimukseen
sopivaa materiaalia...

[ämpee]

Yllättävän nuivaa kommentointia päästetty hyysärin juttuun läpi. Kukkikset selvässä vähemmistössä.

Jos ajatuksena on antaa kansalaisten päästää höyryjä, jotta paineet eivät muutoin purkautuisi, niin seurauksena on vajakkien vastaista valaistumista, joka johtaa paineisiin, jota pitää päästellä, joka johtaa vajakkien vastaiseen ...jne.
Pandoran lipasta ei käy raotteleminen.
Niin pitkään kun ongelmille ei tehdä mitään, paineet ja valaistumiset tulevat kasvamaan.

[foobar]

Kovin on tuo K valkoinen.

Kauniasten tietoja ei karttaan ole laitettu, mutta eiköhän Kauniasissa asu ihan merkittävissä määrin ulkolaisia, firmojen ulkolaisia johtajia ja edustustojen henkilökuntaa yms....

Ei toi Otaniemikään humanitääristen takia punoita. Apropo pakenevatko kantikset porukalla Otanimestä ennen valmistumistaan?

Jos eivät ennen valmistumistaan, niin valmistuttuaan. Asumisaikarajat ja se, ettei kokonaan Aalto-yliopistoon liittymättömiä perhekuntia (käsittääkseni) opiskelija-asuntoihin asuteta vaikuttaa asiaan.

Otaniemessä on "normaalejakin" asuntoja, mutta suhteessa yksittäisen yliopiston opiskelija-asuntoihin varmaan vähiten pääkaupunkiseudulla. Monesti niidenkin asujamisto liittyy jotenkin kampuksen toimiin.

Ainakin aiemmin tyypillinen vitsi oli, että Otaniemen kiinalaistiheys oli korkeampi kuin Kiinan, ja oliko peräti niin, että mikäli Otaniemi olisi oma kaupunkinsa, EU:n direktiivien puitteissa kiinalle pitäisi antaa täysi vähemmistökieliasema...

[guest3656]

Maahanmuuttajaväestön infernaalinen kasvu on Helsingin kaupungin tietoista sinipunavihreää politiikkaa. Helsingin kaupunki toteuttaa asuntopolitiikkaa muun muassa kaavoituksen, tonttipolitiikan, oman asuntotuotannon sekä kaupungin vuokra-asuntokannan hallinnoimiseen liittyvien käytäntöjen kautta, valtion asettaman lainsäädännön ja tukien puitteissa. Koska
Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan uusien asuntoalueiden rakennusmaasta, on kaupungilla tällöin mahdollisuus valita tonttien rakennuttajat ja päättää pitkälti rakennusten omistusmuodosta.

Helsingin asuntopolitiikkaa on leimannut yli 30 vuoden ajan sosiaalisen sekoittamisen periaate, jonka avulla asuinalueiden asunto- ja väestökannasta pyritään saamaan mahdollisimman heterogeenistä. Maahanmuuton voimakkaasti lisääntyessä, sosiaalisesta sekoittamisesta on tullut väestön tietoiseen etniseen sekoittamiseen tähtäävän politiikan härski ja iljettävä työkalu.

[Mursu]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1414298338550
Hieman tossa kuvassa on outoa , että 5-19,9% on samalla värillä.

Melko törkeää tilastodatan kuvamanipulaatiota! Lisäksi värit on valittu siten, että 5-19,9% on vaalealla vihreällä, joka on sävyltään vaaleampi kuin sininen 3-5%. (liitteessä mustavalkokuva, josta asian voi havaita). Yleisin tapa esittää asiat on lisätä saman värin tummuusastetta ilmiön lisääntyessä, kuten tässä kuvassa:

Eri värien käyttö on täysin hyväksyttävä ja yleinen tapa. Siinä negatiivisia asioita väritetään kuumilla väreillä ja positiivisia kylmillä.

[foobar]

Lehdessä on kuulemma kaupunginosien nimet kirjoitettu auki.

Kauniaisten eteläpuolella oleva albaniankielinen alue on Ymmersta ja rannikolla oleva ranskankielinen alue on Nuottaniemi.

Pahat kielet toisaalla antoivat ymmärtää, että Nuottaniemen ranskankieliset olisivat afrikkalaisia. Onko jollain tietoa asiasta?

[Topi Junkkari]

Otaniemessä on "normaalejakin" asuntoja, mutta suhteessa yksittäisen yliopiston opiskelija-asuntoihin varmaan vähiten pääkaupunkiseudulla.

Todella vähän niitä on. Otakuja/Otakallio, onko muita?

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Viherlaakson-Karakallion alueella näyttäisi suurin vieraskielinen ryhmä olevan etiopialaiset. Ulkonäöllisesti en erota heitä somaleista.

Eivätkös nämä ole yleensä somaleita jotka ovat saaneet Etiopian passia tms? Mestarihan kävi nimenomaan Etiopiassa tutustumassa sikäläisen lähetystömme toimintaan.

Yleisesti ottaen eritrealais-, etiopialais- ja somali-nilootit ovat samannäköisiä koska ovat samaa jengiä. Bantupohjaiset erikseen.

Eivät ole somaleita koska somali ei yleensä muutu amharan puhujaksi ylitettyään Etiopian rajan. Eli kartassa esitetään ulkomaisten kielten puhujia eikä sitä minkä maan passeja asukkailla on.

[foobar]

Otaniemessä on "normaalejakin" asuntoja, mutta suhteessa yksittäisen yliopiston opiskelija-asuntoihin varmaan vähiten pääkaupunkiseudulla.

Todella vähän niitä on. Otakuja/Otakallio, onko muita?

Tekniikantien toisella puolella, vesitornia vastapäätä vanhoilla kartanon mailla on kymmenisen suhteellisen uutta puutaloa. Ja puskien takana olevilla joutomailla on perinteisesti asunut spurguja...

Keilaniemi mm. Fortumin, Microsoftin, Koneen, Rovion ja Neste Oilin konttoreineen kuuluu myös Otaniemen alueeseen, mutta käsittääkseni siellä ei asu kukaan.

[Topi Junkkari]

Ja puskien takana olevilla joutomailla on perinteisesti asunut spurguja...

Har har.

Keilaniemi mm. Fortumin, Microsoftin, Koneen, Rovion ja Neste Oilin konttoreineen kuuluu myös Otaniemen alueeseen, mutta käsittääkseni siellä ei asu kukaan.

Virallisesti. Oli minullakin aikoinaan 1990-luvulla työkaveri, joka asui virallisesti Tampereella, käytännössä Haukilahdessa firman taukohuoneessa.

Viekää minut Maariin, veljet, sisään logatkaa...

[Melbac]

Lehdessä on kuulemma kaupunginosien nimet kirjoitettu auki.

Kauniaisten eteläpuolella oleva albaniankielinen alue on Ymmersta ja rannikolla oleva ranskankielinen alue on Nuottaniemi.

Pahat kielet toisaalla antoivat ymmärtää, että Nuottaniemen ranskankieliset olisivat afrikkalaisia. Onko jollain tietoa asiasta?

Jeps,osa noista on kai kongosta (jossa ranska on virallinen kieli).Noita on tullut vastaan kaupungilla ja oli wtf fiilis kun alkoivat puhumaan ranskaa sen alwblawan sijasta.

[Maastamuuttaja]

Olisi mielenkiitoista tietää myös merkittyjen alueiden rikostilastot % per asukasluku. Esim. (joukko)raiskaukset, varkaudet, ryöstöt ja murrot. Niin, ja jääkarhumetsästyksen tulokset.

En pitäisi kovin vaativana harjoituksena, mutta ongelmaksi muodostuisi todennäköisesti tiedoston ja julkaisukanavan hankkiminen.

[Lalli IsoTalo]

Eri värien käyttö on täysin hyväksyttävä ja yleinen tapa. Siinä negatiivisia asioita väritetään kuumilla väreillä ja positiivisia kylmillä.

Jeps, mutta tässä kuvattiin vain yhtä negatiivista asiaa, joten oikea väri olisi ollut punainen (erilaisilla vaalean ja tumman sävyillä).

[Marius]

Vieraskieliset asuvat vieraskielisten asuttamilla kantakielisten alueilla.

Metkaa on se, että jokin alue muka voi ikään kuin olla vieraskielinen, luonnonlaillisesti.
Eihän Suomen ruotsinkielisten alueiden syytä ole se, että ne ovat vieraskielisiä.

[Bwana]

Viherlaakson-Karakallion alueella näyttäisi suurin vieraskielinen ryhmä olevan etiopialaiset. Ulkonäöllisesti en erota heitä somaleista.

Eivätkös nämä ole yleensä somaleita jotka ovat saaneet Etiopian passia tms? Mestarihan kävi nimenomaan Etiopiassa tutustumassa sikäläisen lähetystömme toimintaan.

Yleisesti ottaen eritrealais-, etiopialais- ja somali-nilootit ovat samannäköisiä koska ovat samaa jengiä. Bantupohjaiset erikseen.

Eivät ole somaleita koska somali ei yleensä muutu amharan puhujaksi ylitettyään Etiopian rajan. Eli kartassa esitetään ulkomaisten kielten puhujia eikä sitä minkä maan passeja asukkailla on.

No niinpä tietysti. Sisälukutaitoni, missähän pelasi? 

[Roope]

Janne Strang [Hbl:n päätoimittaja] oli lukenut Helsingin Sanomat ja ärsyntyi grafiikasta, joka näytti millä alueilla eri kieliryhmät asuvat.

- En ymmärrä tätä jatkuvaa pyrkimystä jakaa ihmiset meihin ja heihin, sanoi Strang.  (käännös)

Studio Hbl: Våld, rasism och kostråd för medelklassen 27.10.2014

En nyt ehdi katsoa kokonaan, mutta heti alussa keskustelun juontaja kutsui Hesarin grafiikkaa "rasistiseksi". Studio Hbl -videota ennen alkupalana tarjoiltiin sopivasti Hesarin mainos.

[Golimar]

Janne Strangin sekopäisiä tweettejä.

https://twitter.com/jannestrang