Sijoitushomma

[jmk]

Vaan kuka normaali ihminen nykypäivänä edes voi ostaa asunnon rahalla?

Öö, miten niin? Onkohan tässä jotain erikoisia merkityksiä sanoille "normaali ihminen", "asunto" tai "ostaa rahalla"?

Jos perheessä on kaksi yksityisellä sektorilla työskentelevää mediaanipalkkaista (2*3300 eur/kk), niin kai sieltä pienellä miettimisellä 1500 eur/kk pystyy laittamaan asunnon ostoon etu- tai jälkikäteen. Ovatko sellaiset normaaleja ihmisiä? Tuo mediaanipalkka nyt meni muistinvaraisesti, mutta kai se sinnepäin on.

Jos 15 vuotta maksetaan 1500 eur/kk, niin saadaan maksettua 15*12*1500 = 270 000 eur. Eikö sillä jo jonkunlaisen asunnon saa? Käsitykseni mukaan ihan pääkaupunkiseudullakin saa vanhoja omakotitaloja tuohon hintaluokkaan. Ei ehkä parhaalta alueelta, ei ehkä marmorilaatoitettua 2010-luvulla rakennettua 200 neliön huoneistoa tornitalon huipulta näkymillä Tallinnaan. Mutta mahtuuko sellainen n. 270 000 euron talo määritelmään "asunto"?

Vai onko jujuna "ostaa rahalla"? Jos ostetaan lainalla ja maksetaan jälkikäteen 15 vuoden aikana, niin eikö silloin ole ostettu rahalla?

[Murkula]

Öö, miten niin? Onkohan tässä jotain erikoisia merkityksiä sanoille "normaali ihminen", "asunto" tai "ostaa rahalla"?

Jos perheessä on kaksi yksityisellä sektorilla työskentelevää mediaanipalkkaista (2*3300 eur/kk), niin kai sieltä pienellä miettimisellä 1500 eur/kk pystyy laittamaan asunnon ostoon etu- tai jälkikäteen. Ovatko sellaiset normaaleja ihmisiä? Tuo mediaanipalkka nyt meni muistinvaraisesti, mutta kai se sinnepäin on.

Jos 15 vuotta maksetaan 1500 eur/kk, niin saadaan maksettua 15*12*1500 = 270 000 eur. Eikö sillä jo jonkunlaisen asunnon saa? Käsitykseni mukaan ihan pääkaupunkiseudullakin saa vanhoja omakotitaloja tuohon hintaluokkaan. Ei ehkä parhaalta alueelta, ei ehkä marmorilaatoitettua 2010-luvulla rakennettua 200 neliön huoneistoa tornitalon huipulta näkymillä Tallinnaan. Mutta mahtuuko sellainen n. 270 000 euron talo määritelmään "asunto"?

Vai onko jujuna "ostaa rahalla"? Jos ostetaan lainalla ja maksetaan jälkikäteen 15 vuoden aikana, niin eikö silloin ole ostettu rahalla?

Nimeomaan rahalla ostaminen tarkoittaa rahalla ostamista eikä velalla ostamista. Voitko nimittäin kuvitella, että tässä maassa on joskus ollut sellainenkin aika, kun taloja ostettiin ja rakennettiin rahalla, vaikka se nykyään onkin täysin ennenkuulumatonta. Paappani sanoi sen oivallisesti, kuinka se on nähnyt sen miten talojen ostamisesta velalla tuli normaalia, sen kun autojen ostamisesta velalla tuli normaalia ja nyt vielä senkin kun kodinkineiden ja kännykköjenkin ostamisesta velalla on tullut normaalia. Nykyään talojen ostaminen velalla alkaa olla jo pakollista, koska pahimmillaan arvo kasvaa korkoa enemmän.

Vaan käyttääksesi ihan omaa laskelmaasi, niin siinäkin tapauksessa kun 25 vuotias velaton insinööri ja sairaanhoitaja alkavat säästää, niin saavat velattomasti vastaavan upean talon lapsia vastaanottamaan siinä 40 vuotiaina, kun kurttu alkaa pahimmillaan jo kuivahtaa. Jos elämä olisi niin yksinkertaista, mitä se ei todellakaan yleensä ole. Pieni kurkistus YT-suomeen, opintolainoihin, naisongelmiin, hajoaviin kodinkoneisiin ja autoihin, sekä muihin kivoihin normaalin elämän toimiin ja äkkiä näkee miten helppoa se on. Alkaa nopeasti vaati aikamoisia uhrauksia, että vastaava keskimääräinen säästötahti saadaan oikesti toteutumaan.

Ja minä tiedän mistä puhun, itse kun olen yksineläessäni olen kyllä saanut vastaavaa tahtia säästettyä, kulkemalla polkupyörällä töissä 20 asteen pakkasessa ja tekemällä itse lounassalaatit, vaan olen ensimmäisenä sanomassa, että toimintani ei ole mitenkään normaalia ainakaan meidän työpaikalla. Normaalia olisi selailla satasen noksun sijaan iPhonella. Samaan aikaan eipä ole paljoa näkynyt vientiä naismarkkinoilla tuohon aisaparin saamiseksi, kun ei ole käyttänyt pariasataa viikonlopussa riiaamiseen, joten niin yksinkertaista sekin taas...

[jmk]

Nimeomaan rahalla ostaminen tarkoittaa rahalla ostamista eikä velalla ostamista.

No, jos tyhjätaskuisen keskituloisen palkansaajan pitäisi saada valmis asunto, avaimet käteen, ilman lainaa, ja ilman useamman vuoden säästämistä, niin aika vähän on sitten rahaa käytettävissä. Jos se ei onnistu, niin ehkä ongelma ei ole pelkästään asuntojen kalleudessa, vaan odotuksissa.

Voitko nimittäin kuvitella, että tässä maassa on joskus ollut sellainenkin aika, kun taloja ostettiin ja rakennettiin rahalla, vaikka se nykyään onkin täysin ennenkuulumatonta.

No kyllä nykyäänkin taloja ostetaan ja rakennetaan rahalla. Sitä pitää sitten sitä rahaa sen verran olla.

Ja selviäähän sitä vähemmällä rahalla, jos ensinnäkin herra ja rouva asunnonostajalle kelpaa tontti muualta kuin kaupungin keskustasta, ja toiseksi jos ovat valmiit itse rakentamaan sen talon, sen sijaan että pitää saada valmista eteen muiden tekemänä.

[Venne]

Hyviä pointteja jäsen @Murkula

Itse olen samakaltaista pohtinut ja siksi pysynyt pois asuntomarkkinoilta (asutaan pk-seudulla). Yli kymppitonnin neilöhinnat eivät ole tästä maailmasta. Uudet asuinalueet ovat pikaisesti huonolla laadulla ja ahtaasi rakennettuja harmaata tötteröä, luulen että niihin sijoittaneet saavat kynsilleen jos valtio vähentää asumis- ja toimeentulotukia. Omaa en niistä ostaisi.

Toisaalta tämä kriisi on saanut minut yhä enemmän ajattelemaan, onko omaisuus jotain fyysistä vai numeroita tilillä. Joiden päälle koko talous rakentuu.

Jos kunnolla iskisi tuulettimeen, vahvoilla olisi se kenellä olisi omaa peltoa, perunakellari, kanoja, rehua, kaivo ja haulikko millä puolustaa ja metsästää. Sekä perhe ja naapurusto, josta saa apua ja tukea. Ja tämä pätee koko kansantalouteenkin, mitä omavaraisempia olemme, sitä paremmin meillä menee. (Kansantaloutena kannattaa laittaa ennemmin tehdas pystyyn ja työllistää, kuin ostaa kiinan tehtaasta halvalla ja maksaa omille kansalaisille työttömuuskorvauksia, jotta ne tehtaat on osa omaa infraa)

Kaupungistumisen myötä yhä harvempi on tälläisessä tilanteessa.  Entistä isompi porukka on sitonut rahansa kalliisiin kaunpunkiasuntoihin. On riippuvainen siitä että prismasta saa ruokaa, hanasta vettä ja töpselistä sähköä. Ja ne jotka ovat kokeneet ne kalliiksi taas osakkeisiin jne.

Jos euro hajoaa, kenellä on säästöt parhaassa paikassa? Vai pitäisikö olla hajautus, bitcoin, tönö ja kanoja sekä osakkeita. Mutkikas kuvio, jota harva miettii, onneksi on tämä forum, jossa keskustelijat katselevat maailmaa varsin laajasta vinkkelistä.

[Murkula]

No, jos tyhjätaskuisen keskituloisen palkansaajan pitäisi saada valmis asunto, avaimet käteen, ilman lainaa, ja ilman useamman vuoden säästämistä, niin aika vähän on sitten rahaa käytettävissä. Jos se ei onnistu, niin ehkä ongelma ei ole pelkästään asuntojen kalleudessa, vaan odotuksissa.

No kyllä nykyäänkin taloja ostetaan ja rakennetaan rahalla. Sitä pitää sitten sitä rahaa sen verran olla.

Ja selviäähän sitä vähemmällä rahalla, jos ensinnäkin herra ja rouva asunnonostajalle kelpaa tontti muualta kuin kaupungin keskustasta, ja toiseksi jos ovat valmiit itse rakentamaan sen talon, sen sijaan että pitää saada valmista eteen muiden tekemänä.

Jos tämäkään olisi sitten niin yksinkertaista, katsos siinä kohtaa kun tontti alkaa kelpaamaan maaseudun puolelta, aletaan taas tehdä uusia uhrauksia. Vaihtoehtona on joko hyväksyä maaseudun palkat tai uhrata lisää töissäkulkemiseen. Niin ja maaseudun palkkauksesta tosiaan se, että kun täällä edes insinöörit saisi tuon 3300€ niin hyvin menisi ja varmaan olisi varaa kulkea muullakin kuin polkupyörällä ja mannelavetilla. Jos täällä olisi sitten edes niin halvat hinnta ja kapinen tuppukylän rivarikämppä ei edelleen maksaisi sataatuhatta ja vähän kauempaa ei löydykkään muuta kuin suurikustannuksisia maalaiskartanoita.

Vaan pointini lienee selvä, kuten alunperin tuumasin että "Vaan kuka normaali ihminen nykypäivänä edes voi ostaa asunnon rahalla?" ja päästään siihen että edes keskituloinen pariskunta ei realistisesti siihen pysty. Samaan aikaan nämä normaalit pientuloiset ihmiset pörräävät tuossa uhraamatta mitään, kymmenien tuhansien rahoitetut saksalaiset ajossa ja juurikin vastaava kämppä alla. Äläkä edes väitä etten tiedä niiden rahoista, itse kun on näyttänyt kuinka tililla on melkein 300 k€ lainaa ja tuolla tahdilla velkapallo jalassa vielä haudassakin.

Vaan sitten kun vähän kauhistelee tuota, niin kommentti on yksinkertaisuudessaan ettei jos se kaatuu, niin kaatuu se samalla se suurikin summa kuin pienempikin. Voin sanoa ettei paljon helpottanut mun kauhistustani.

[foobar]

Yli kymppitonnin neilöhinnat eivät ole tästä maailmasta.

Yli kymppitonnin neliöhinnat ovat harvinaisuus Helsingissäkin, varsinkin kun otetaan huomioon etteivät kaikki myydyt asunnot ole uusia asuntoja. Toteutuneiden kauppojen keskihinta Helsingissä on alle 5000 euroa neliöltä, muissa kunnissa alle 4000 euroa neliöltä. Kymppitonnin neliöhinnalla myytävät asunnot eivät ole eikä niiden pitäisi olla mikään yleinen kansalaisoikeus vaan niiden juttu joilla siihen on varaa ja halua.

[jmk]

Vaan pointini lienee selvä, kuten alunperin tuumasin että "Vaan kuka normaali ihminen nykypäivänä edes voi ostaa asunnon rahalla?" ja päästään siihen että edes keskituloinen pariskunta ei realistisesti siihen pysty.

Joo, no sitten voi kyllä kysyä miksi pitäisikään pystyä. Siis ostamaan melkein tyhjätaskuisena, työuran alussa, ilman lainaa käteisellä.

Nykyaikainen asunto on kumminkin kohtalaisen iso kestokulutushyödyke, ja vaikka kuinka valitetaan niiden kalleudesta, niin ihan realistisesti kyseessä ei ole mikään kymppitonnin kakku eikä kuulukaan olla, koska vaikka tonttikin olisi ilmainen, niin asunnon rakentamiseen tarvitaan raaka-aineita ja työvoimaa huomattavasti suuremman summan edestä. Jos sillä työuransa alussa olevalla pieni- tai keskituloisella on taskussaan säästettynä viis donaa ja sitten ongelmana on, että hän ei sillä saa ostettua toisten ihmisten työpanosta sadantonnin edestä, niin ehkäpä hänen ongelmansa ei ole siinä, että asunnot ovat ylikalliita, vaan jossain muussa.

Jos tarkoitus on saada käyttöön iso kestokulutushyödyke eikä taskunpohjalla satu pyörimään koko hintaa, niin aika lailla normaalia on kattaa loppuosa lainalla, jota sitten maksetaan. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä ja tämä on täysin normaalin keski-, jopa pienituloisen ihmisen saavutettavissa, eikä lainan ottamisen tarvitse saman tien tarkoittaa, että lainaa otetaan järjettömästi yli maksukyvyn. Lainaa voi ottaa myös järkevässä määrässä.

Sitten jos laina sumentaa arvostelukyvyn niin pahasti, että on sama ottaako satatonnia vai puolimilliä lainaa ja siihen päälle vielä kulutusluotot velkaelvistelyyn, niin se on sitten toinen juttu eikä siinäkään ole enää kysymys siitä, etteikö muka asuntoja pystyisi nykyään ostamaan ihan järjellisellä maksusuunnitelmalla ja normaalin ihmisen maksukyvyllä. Velkaelvistelyssä on kyse jo jostain muusta eikä ongelmana siinä ole, että voi kun ne asunnot on niin kalliita.

[F1nka]

Pieni omakotitalo välttävän vesilähteen vierellä ja hieman viljelyyn kelpaavaa maata ei ole sijoituskohde, ei ole tainnut koskaan ollakaan. Kunhan maksujen määrään ja maksamistahtiin voi jonkin verran enemmän vaikuttaa eli saa hieman hallinnan tuntua asioihinsa. Toisin sanoen omakotitalo, hieman rupuisempikin, antaa mielenrauhaa osakesijoittajalle.

Talotekniikka on muuttunut aika lailla sadan vuoden aikana, mikä selittää osaltaan talojen hintojen nousua. Esimerkiksi märkätilojen rakentaminen taloon sisälle nykyaikaisella tekniikalla lisää rakennuskustannuksia vähintään 10 000 euroa. Juokseva vesi sisälle ja harmaampana ulos tekee varmaankin toisen moisen. Eristävämmät ikkunat ja seinät ottavat omansa. Nämä ovat siis nykyisin välttämättömyyksiksi katsottuja asioita. Jos joustaa noista ja neliöiden määrästä, nykyisinkin taitaa muutamalla kymppitonnilla saada talon pystyyn.

Yleisesti ottaen sijoittamisesta sanoisin, että paras sijoituskohde on se, mistä itsellä on parhaat sisäpiirin tiedot ellei jopa laitteistoa, jota kaikilla ei ole (ks. kirja Flash boys). Muu sijoittaminen, johon itsenikin on tyytyminen, on enemmän arpapeliä. Joskin odotusarvo on positiivinen toisin kuin lotossa.

[Golimar]

Esimerkiksi märkätilojen rakentaminen taloon sisälle nykyaikaisella tekniikalla lisää rakennuskustannuksia vähintään 10 000 euroa. Juokseva vesi sisälle ja harmaampana ulos tekee varmaankin toisen moisen. Eristävämmät ikkunat ja seinät ottavat omansa. Nämä ovat siis nykyisin välttämättömyyksiksi katsottuja asioita. Jos joustaa noista ja neliöiden määrästä, nykyisinkin taitaa muutamalla kymppitonnilla saada talon pystyyn.

Kunnan tai kaupungin rakennusvalvonta pitää huolen siitä ettei halpaa taloa tai edes kesämökkiä voi rakentaa. Toki sen halvan rakennuksen voi ostaa.

[Murkula]

Vaan pointini lienee selvä, kuten alunperin tuumasin että "Vaan kuka normaali ihminen nykypäivänä edes voi ostaa asunnon rahalla?" ja päästään siihen että edes keskituloinen pariskunta ei realistisesti siihen pysty.

Joo, no sitten voi kyllä kysyä miksi pitäisikään pystyä. Siis ostamaan melkein tyhjätaskuisena, työuran alussa, ilman lainaa käteisellä.

Irtoaa edelleen kontekstissa, alunperin ennen kyseistä, etten sano että taloa ei kannata "omistaa", vaan sellainen kannattaa hankkia vain silloin jos siihen on oikeasti varaa. Kaupan päälle vielä tuota vielä aikaisemmin kritisoiden verrattiin osakkeiden vivuttamiseen.

Vaan jos käytän tuon tilaisuutena tarkastella vaihtoehtoa, niin vuokra-asuminen on Suomalaisille monesti aliarvostettu vaihtoehto. Asiasta on itseasiassa helppo muodostaa yksinkertainen yhtälö, jos omistusasuminen olisi niin kaikinpuolin parempaa, olisi vuokria pakko tiputtaa. Tärkeinä pointteina vuokraamisessa on kuitenkin hyvä riskittömyys, asutaan oikean kokoisessa kämpässä, lähellä työpaikkaa ja mahdollisuus pitää ne kustannukset oikeasti aisoissa. Liian usein näkee ihmisiä loukussa 200 neliön kämpässä, jota ei sitten ole varaa lämmittää. Tästäkin kysymyksestä löytyy monekinlaista analyysiä ihan hakukoneella, mutta lopputulema on käytännössä aina sama. Velallisen omistusasumisen suurin hyvä puoli on siinä, että se pakottaa ihmisen säästämään, ei siinä että se olisi niinkään parempaa bisnestä, jos osaa säästää muutenkin.


Mitä tulee keskusteluun paremmasta talotekniikasta, niin voi kun asiat olisivatkin noin. Eikä se sillä, etteikö asia pitäisi omalla tavallaan paikkansa, jos puhutaan vaikka 2000-luvun alun taloista. Vaan nykypäivänä kapitalismi on onnistunut pahasti tärvelemään merkittävän osan noiden sääntelyjen tuomasta edusta. Kun vesi virtaa pistorasioista, kuin kauhuelokuvassa konsanaan ja konkurssiin laitettu virolainen firma ei vastaa mistään, niin näkee paljonko sääntelystä on apua.

[Don Nachos]

Ruotsissa hieman ihmetellään suomalaisten vimmaa maksaa asuntolainoja pois. Siellä on ihan normaalia ettei ole mitään aikomusta maksaa velkaa pois koskaan.

Itsekin vähän miettiny että onko järkeä lyhentää tähän tahtiin. Pankki omistaa kiinteistöstä enää n.25% Eli aika vähän.

Tuttu taas vetää minimi lyhennyksillä ja käyttää säästyneet rahat muihin asioihin kuten matkustamiseen. (Tosin ei enää).

Nyt esim olisi mahdollista ottaa 6kk lyhennysvapaata ja ostaa "säästyneillä" rahoilla vaikka halpoja osakkeita.

[Jorma M.]

^Kyllä. Siihen olisi hyvä pyrkiä että kaikki ottaisivat tosi isoja lainoja, joita ei olisikaan tarkoitus lyhentää. Voitaisiin kaikki ostaa halpoja osakkeita. Niin se homma etenisi ja Suomi lähtisi nousuun!

[Golimar]

Sijoittamalla on mahdollista rikastua tai köyhtyä.

Kaksi hyvää firmaa ja yksi umpisurkea.

[Jaska Pankkaaja]

Muutaman kymppitonnin budjetilla rakennettu talo on erittäin vaatimaton. Toki sellainen on mahdollista rakentaa hyvin suurella oman työn osuudella. Lähipiirissä on bygattu juuri pari taloa, molemmissa tekijänä todella osaava kaveri laajoilla verkostoilla (= kaikki se vähä mitä ei itse tehty on tehty pimeenä ja materiaalit pitkälti poistokamaa jättialennuksin)

Kustannukset: 140 m2 perustalo 140 000 €, 180 m2 hieman prameampi talo maalämmöllä 230 000 €. Ja siis rakennuskustannukset ja halvat pihatyöt ilman tonttia. Jos nämä kaverit eivät tuon alle päässeet niin saa olla aika fakiiri että pääsee.

Toki tiedän monta jotka ovat rakentaneet suht komean talon alle 100 k€
Joo, pelkkää paskapuhetta.

[Murkula]

^Kyllä. Siihen olisi hyvä pyrkiä että kaikki ottaisivat tosi isoja lainoja, joita ei olisikaan tarkoitus lyhentää. Voitaisiin kaikki ostaa halpoja osakkeita. Niin se homma etenisi ja Suomi lähtisi nousuun!

Vasta jossain oli juttua, miten korona-aikana ihmiset ovat etenkin Euroopassa avanneet innolla sijoitustilejä. Niin sanottua tyhmää rahaa ja keskuspankkien rahoitusta virtaa markkinoilla. Samaan aikaan vastaava itse talous on melkein kuollut ja aina vain suurempi osa paitsi yrityksistä, niin myös ihmisistä on vastaavia zombeja markkinoilla.

Miten pitkään tässä menee, ennen kuin todellisuus saavuttaa tämän kaiken? Jos pohjalla ei ole taloutta, niin ei ole mitään mistä maksaa osinkoja tai korkojakaan. Printattu ja tyhmä raha eivät auta tiettyä pidempään, paitsi tietysti viisasta rahaa pääsemään vessapaperistaan eroon...

[Tavan]

^Eikös ole ihan viisasta sijoittaa tuo ns. vessapaperi yrityksiin?

Jos raha on paljastumassa vessapaperiksi, niin mitä järkeä siitä ns. vessapaperista on pitää kiinni, ja olla sijoittamatta sitä?

[Juffe]

Vasta jossain oli juttua, miten korona-aikana ihmiset ovat etenkin Euroopassa avanneet innolla sijoitustilejä. Niin sanottua tyhmää rahaa ja keskuspankkien rahoitusta virtaa markkinoilla. Samaan aikaan vastaava itse talous on melkein kuollut ja aina vain suurempi osa paitsi yrityksistä, niin myös ihmisistä on vastaavia zombeja markkinoilla.

Miten pitkään tässä menee, ennen kuin todellisuus saavuttaa tämän kaiken? Jos pohjalla ei ole taloutta, niin ei ole mitään mistä maksaa osinkoja tai korkojakaan. Printattu ja tyhmä raha eivät auta tiettyä pidempään, paitsi tietysti viisasta rahaa pääsemään vessapaperistaan eroon...

Niin, no. Se tuntuu toki oudolta ja epäilyttävätä, että osin kurssit ovat palautuneet lähes viime vuoden tasolle. Mutta jos leikkiin lähti tuon isomman romahduksen jälkeen, niin millä perusteella se olisi ollut väärä aika? Paljonko kurssien pitäisi pudota että se olisi kriisiin nähden "tarpeeksi"? Jos normioloissa arvonsa väärti yritys tekee voittoa pörssiarvonsa verran vaikkapa 20 vuodessa, ja koronakriisi tuhoaa tuloksentekokyvyn kahdeksi vuodeksi, niin eikö silloin realistinen kurssipudotus olisi korkeintaan 10 prosentin luokkaa (hyvin karkeasti ottaen)? Nyt nähtiin yli 20 prosentin pudotuksia. Onko oikeasti syytä luulla, että suuri osa pörssifirmoista putoaa tappiolle vuosikausiksi?

[Murkula]

Viitaten sekä @Juffe , että @Tavan.

Nyt, ja todennäköisesti myös lähitulevaisuudessa, käynnissä on edelleen deflaatio. Kyseinen (hyper)inflaatio, jota odotan siis myös, on tulossa vasta myöhemmin ja todennäköisesti vasta sitten, kun pörssi on jo romahtanut. Mitä tulee väärään aikaan, niin aina voi tarkistaa mitä tapahtui 08, miten tilanne on erittäin vastaava. Vastaavuudet sisältävät, mutta eivät rajoitu, esimerkiksi viisaan ja tyhmän rahan käytös, korkopäätökset, korkokäyrien risteäminen ja etenkin täysin vastaava korjaus, joka tuli 08 juuri ennen suurinta tiputusta. Samaan tapaan 08 toipuminen otti taloudessa todella jonnekkin 13-vuoteen asti. Pörssi toipui nopeasti, mutta pääasiassa sillä että ongelmat siirrettiin eteenpäin ja ainakin kymmenkertaistettiin tätä kriisiä varten. Joten voi olla, että vastaavaa toipumista on turha odottaa siis kummaltakaan, etenkään jälkimmäiseltä.

Kuitenkin mikä tässä eniten häiritsee itseä, niin tässä on aika suuri historiallinen korrelaatio, etenkin normaalien ihmisten toiminnassa. Eli ihmiset ostavat innoissaan juuri ennen romahdusta ja rahan arvo jopa nousee romahduksen yli ja viisas raha ostaa sitten takaisin kun paniikkimyydään pohjalla, juuri ennen kuin inflaatio tulee syömään rahat pois. Toinen hyvä kysymys on, että jos pörssi romahtaa vaikka 80 prosenttia, niin onko se mitään hyvää bisnestä vaikka keskipitkällä välillä käteinen menisikin kokonaan arvottomaksi? Olisiko raha paremmassa tallessa melkein missä vain oikeassa hyödykkeessä, tarpeentulle hyödykepohjaisissa rahastoissa/papereissa ja saisiko yllättävän pienelläkin hajautuksella paljonkin turvaa? Etenkin kulta tapaa uida vastavirtaan ja 10% hajautus saattaisi hyvinkin muuttaa tuon 20 -> 40% tulokseksi. Entä käteispainoon hajauttaminen, niin kannattaisiko sitä sittenkin olla, että on sitten varaa ostella halvemmalla, jos rommaakin?


Itse päädyin myymään tuon Smartin, sekä lisäilen viikossa paljon tippunutta kultarahastoani ja kasvatan shorttipositioani. Etten kuitenkaan maalaa valkoista ihan mustaksi, niin osakkeita jää edelleen isompi puoli. Kysymys on enemmän hajauttamisesta ja tappioiden rajaamisesta, siis sen lisäksi että romahduksesta eniten kärsivät laput on karsittu jo viime kesänä pois. Käteispainoa on sen sijaan on runsaasti, osittain myös elämistä ja mahdolista auto/asuntomarkkinan romahtamista varten. 

[Murkula]

Menee vähän monologiksi jatkaa yksistään, mutta tuossa on tullut lähipäivinä mentyä näissä jutuissa taas vähän eteenpäin ajatuksissa. 

Nimittäin nyt kun näin Hertzin tilannetta pengottavan, oli johtopäätelmä varsin yksiselitteinen. Eli iso raha dumppasi urakalla, piensijoittajat ostivat "buy the dip"-menttaliteetillä ja kaupanpäälle FED:n piti velkapaperiostoilla tuon kusetuksen lisäaikaa pystyssä. Lopussa maksettiin vielä hyvät boonukset johtoportaalle. Sitten kun epäämätön konkurssi lopulta iski, niin taas pientä apinaa koijjattiin ja urakalla. Miksi tämä kuulostaa niin tutulta, aivan kuin tuosta olisin jo kirjoittanut jossain kohtaa? 

Tuosta velkahommastakin tulin keskustelleeksi vähän muualla, sekä päästiin oikeasti jännän kysymyksen pariin. Osa ihmisistä kun ajattelee, että se velka vain häviää johonkin ja mitä väliä paljonko sitä sitten on. Vaan vaikka se parhaassakin tapauksessa häviäisi, niin mitä se todellakin tekee yhteiskunnalle, jos tuollaiset määrät ostovoimaa katoaa ja sitä vastaava hyödykeet ilmaantuu markkinalle? Saattaa olla, että aikaisemmin mainitsemaani deflaatiota riittää vielä pidemmäksikin aikaa, jos oikein ilmaantuu tavaraa markkinoille, joita kellää ei ole kykyä ostaa. Jos nyt edes 90-luvun velat olisivat kaikki tähän päivään mennessä hävinneet muutenkaan. Tuosta muuten oli Luukkasella Youtubessa ihan asiavideo. Tuo toki vähän enemmän menee ulosoton ja perintätoiminnan kritisoimiseksi, mutta avaa varmasti silmiä sille, miten se velka ei välttämättä niin vain häviä.

[Golimar]

Nyt on salkut Tammikuun puolivälin tasolla, himpun päälle 100 k€ vielä niin on Corona selätetty.

[Murkula]

^Tiedätkö, tässä tutkiskelin ketjua taaksepäin, sekä tein mielenkiintoisen havainnon. Yllättävän usein kun juhlistat salkullasi menevän hyvin, on indeksissä ollut edessä tiputus lyhyellä aikavälillä. Mielenkiintoinen indikaattori. 

[Gommi]

^Tiedätkö, tässä tutkiskelin ketjua taaksepäin, sekä tein mielenkiintoisen havainnon. Yllättävän usein kun juhlistat salkullasi menevän hyvin, on indeksissä ollut edessä tiputus lyhyellä aikavälillä. Mielenkiintoinen indikaattori. 

Tälle löytyy ihan tilastollistakin evidenssiä. Tiputusta kuulemma edeltää useimmissa tapauksissa normaalia vahvempi lyhytaikainen nousukupla. Ei yhtä näkyvää kuin maaliskuussa esimerkiksi jolloin aika moni tajusi että nyt lähtee homma käsistä hetkenä minä hyvänsä, mutta kuitenkin.

[Venne]

Onko kukaan pelannut nyt shortilla markkinaa vastaan? Millaisella instrumentilla, jos on? Minifutuuri olisi käsittääkseni paras siihen kun haluaa lyödä vetoa muttei kuitenkaan pelata päivänsisäistä kauppaa.

[Murkula]

Onko kukaan pelannut nyt shortilla markkinaa vastaan? Millaisella instrumentilla, jos on? Minifutuuri olisi käsittääkseni paras siihen kun haluaa lyödä vetoa muttei kuitenkaan pelata päivänsisäistä kauppaa.

Noilla porukka paljolti tekeekin sitä. Eivätkä vivutetut härkä-/karhusertitkään ole mihinkään päiväkauppaan rajautuvia, niin pitkään kun kerroin pysyy pienenä ja kohde on riittävän maltillinen. Kaikissa noissa on kuitenkin mahdollisuus menettää koko pääoma, mutta ei toisaalta enempää, kuten se olisi normaalissa lyhyeksi myynnissä. Tekstit kannattaa kuitenkin kahlata läpi tarkkaan, juurikin siksi että noissa saattaa olla jotain arvoja ja ehtoja, joita niiden ei pitäisi koskaan saavuttaa, mutta joissa ne saattavat jopa erääntyä arvottomina.

Tuossa itsellä on roikkunut esim. BEAR SP500 X5 kohta jo muutaman viikon salkussa, en tiedä "saisiko" näin tehdä, mutta kun tilanne ei ole muuttunut mihinkään, ellei jopa pahentunut.

Edit:

Tälle löytyy ihan tilastollistakin evidenssiä. Tiputusta kuulemma edeltää useimmissa tapauksissa normaalia vahvempi lyhytaikainen nousukupla. Ei yhtä näkyvää kuin maaliskuussa esimerkiksi jolloin aika moni tajusi että nyt lähtee homma käsistä hetkenä minä hyvänsä, mutta kuitenkin.

Tuli jäkikäteen halu vastata tähänkin, nimittäin kyseistä voisi sanoa myös satunnaiskävelyksi. Eli normaalin tutkimisen ja sijoittajien kanssa keskustelun lisäksi, sijoituksille haetaan pohjaa siitä mitä normaalissa elämssä nähdään ja voi pojat kun näkee kaikenlaista.

Tuttaville tuputetaan pankin puolesta USA:n teknoja puoliväkisin (vrt. ylläkirjoittamaani, miten tyhmän raha ja niiden hedget ostavat). Toiset tuttavat ostelevat sähköfättäreitä ja uusia autoja 3 pv viikolla puolilomautettuna. Kuten autoketjussa jo totesin, monien kiinnostavien mallien/merkkien hinnat ovat vapaapudotuksessa. Samaa voisi sanoa asuntomarkkinasta ja vapaiden vuokrakämppien määrästä.

[Golimar]

^Tiedätkö, tässä tutkiskelin ketjua taaksepäin, sekä tein mielenkiintoisen havainnon. Yllättävän usein kun juhlistat salkullasi menevän hyvin, on indeksissä ollut edessä tiputus lyhyellä aikavälillä. Mielenkiintoinen indikaattori. 

Tälle löytyy ihan tilastollistakin evidenssiä. Tiputusta kuulemma edeltää useimmissa tapauksissa normaalia vahvempi lyhytaikainen nousukupla. Ei yhtä näkyvää kuin maaliskuussa esimerkiksi jolloin aika moni tajusi että nyt lähtee homma käsistä hetkenä minä hyvänsä, mutta kuitenkin.

Lyhyellä tähtäimellä minun kontraaminen voi olla kannattavaa mutta pitkällä tähtäimellä nykyisen tiedon perusteella se ei kannata.
Salkkujen suurimman sijoituksen keskimääräinen ostohinta Nordean salkussa on 7,61€ ja perjantain noteeraus 28,90€, ostohinta Nordnetissä on 7,53€.
Toiseksi suurimman sijoituksen ostohinta Nordean salkussa on 3,69€ ja Nordnetin salkussa 6,14€ ja perjantain noteeraus 13,85€.

[Murkula]

Vaikea sanoa. Nimittäin aika monen lapun omistaja olisi voinut sanoa noin esimerkiksi 08. Vaan niin moni tuollainen lappu ei ole koskaan saavuttanut enää samaa kurssia, Nokia, Atria, Outokumpu, mitä näitä nyt on. Kyllä kun tuota kaivaa, niin löytää monta monta firmaa joiden ongelmista ei ollut tietokaan ja tulevaisuus näytti niin vahvalta, mutta niin se vain tuli jokin perhanan iPhone ja Kiinalainen teräs sieltä.

Tämä on juuri se syy, miksi yleensä pitkässä juoksussa hajautetaan voimakkaasti ja osakepoimintaa harratetaan enemmän lyhyttä ja keskipitkää varten. Eikä se ole sanottu, ettet voisi tuossa pärjätä. Vaan en sinänsä ymmärrä strategiaasi ollenkaan, vakavaraa ja pitkän juoksun sijoittaminen kannattaa yleensä hajauttaa, tiukka osakepoiminta on meitä nuoria vähempirahaisia kolleja varten jotka yrittää saada boostia lyhyellä ajanjaksolla.

[Golimar]

Tuossa Nordnetin pikkusalkussa olen harrastanut hajauttamista ja se ei ole toiminut, ne kaksi suurinta sijoitustani ovat sielläkin pitäneet homman plussalla.
Keltainen käppyrä on OMX Helsinki 25 ja sininen on oma pikkusalkkuni.

Mielestäni pitää sijoittaa hyviin yhtiöihin joilla on joku tuote tai idea joka tuottaa rahaa.

Olen kyllä tavallaan tehnyt virheen siinä että jos sijoitukset 1 ja 2 olisivat olleet toisinpäin niin nyt saisin enemmän osinkoja kuin palkkaa mutta olisin myös maksanut hitosti veroja, nykyisessä tilanteessa isot verot tulevat vain jos myyn osakkeita ja onhan se mahdollista vaikkakin epätodennäköistä että pääomatulojen riistoverotus muuttuu kohtuulliseksi.

Toisaalta minullahan ei ole muuta oppia taloudesta ja sijoittamisesta kuin Monopolin pelaaminen skidinä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Monopoly

[Golimar]

Nyt taisi Kyösti Kakkonen iskeä kätensä p_skaan. Pilipalifirma ostaa konkkafirman, ihme on jos tuosta jotain tulee.

Kyösti Kakkonen valaa uskoa Enersenseä nostavaan yrityskauppaan – "Onhan se varmasti vähän hämmentävää ulospäin, kun kauppahinta on euron"

"Tällaisissa hankkeissa olen mielelläni mukana", Enersenseä käänneyhtiöksi kuvaava Kyösti Kakkonen sanoo yrityskaupasta.

Henkilöstöpalveluyritys Enersense ilmoitti torstaina illansuussa ostavansa liikevaihdolta itseään monin verroin suuremman Empowerin yhden euron kauppahinnalla. Empower oli vaikeuksissa heikon kannattavuuden ja velkojen takia, ja Enersense aikoo kunnostaa yhtiötä avainsijoittajilleen suunnatun osakeannin avulla.

X

Loput maksumuurin takana.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kyosti-kakkonen-valaa-uskoa-enersensea-nostavaan-yrityskauppaan-onhan-se-varmasti-vahan-hammentavaa-ulospain-kun-kauppahinta-on-euron/b48c4f7f-6ebd-4e09-bdc9-5042b33ef6c7

[Murkula]

Olen tänään myynyt lisää osakkeita, osittain henkilökohtaisista syistä, osittain siksi olen todellakin harkinnut sitä olenko, sijoittaja vai uhkapelaaja. Jos kaikki fundamentaalit ja tekniset printataan toistuvasti hajalle, niin miten asioita voi perustella sijoituksena? Juu, kyllä se voi tästä nousta tällä touhulla, mutta aivan samalla tavalla sitä voi voittaa kasino-arvallakin, silloin on sentään rehellinen pelaavansa uhkapeliä.

Edelleen jää toki sijoituksia, kuten kultarahasto (se on muuten +45%/3kk), sekä defensiivisä lappuja kuten teleyhtiöitä ja muuta vastaavaa, sekä shorttipositio on edelleen voimassa. Kaikkea muuta sen sijaan on hävitetty, vaikka raskaalla tappiollakin. Se todellakin pistää kyllä miettimään sitä uudestaan, kuinka tappiollakin pitää olla uskallusta myydä, jos näin asian näkee.


Jotenkin kummallinen tunne, kun myi monta turskaa tuolta salkusta. Nimitätin vaikka tapppiolla meneekin, niin miten paljon niistä tulee oikeaa rahaa. Tekee mieli palata paljon aikaisemmin kirjoittamaani, että se on se ja sama vaikka olisi parikymmentä prosenttia tappiollakin, jos on intoutunut säästämään viisinkertaisen summan joka kuukausi, kuin mitä muuten olisi. 

[Gommi]

Kertokaa joku tuon vivutetun raaka-ainesertifikaatin (esim. Öljy) salat: sain se käsityksen että sitä kannattaa pitää hyvin lyhyitä aikoja, jopa vain päivän verran.

Toinen tyhmä kysymys: vaikka sisältää toki riskejä, eikö nykyisillä öljyn hinnoilla bull-sertikaatit tuota keskimäärin lähes matemaattisen varmasti? Tänäänkin vedin 10 prosenttia voittoa, tosin vain pikkusummilla kokeilin kun olen vähän epävarma vielä tämän instrumentin suhteen..