Sijoitushomma

[Tavan]

Mitä ajattelette näistä muotiin tulleista smart rahastoista, joiden hypetetään olevan indeksirahastojakin parempituottoisia? Esimerkiksi nordnet tarjoaa smartteja alle prosentin kuluilla.

Höpöhöpöä? Mikä on toimintamalli? Hyvät ja huonot puolet? Onko jutuissa jotain perää?

[Hamsteri]

Mitä ajattelette näistä muotiin tulleista smart rahastoista, joiden hypetetään olevan indeksirahastojakin parempituottoisia? Esimerkiksi nordnet tarjoaa smartteja alle prosentin kuluilla.

Höpöhöpöä? Mikä on toimintamalli? Hyvät ja huonot puolet? Onko jutuissa jotain perää?

Todellisuus varmaan selviää 5-10 vuoden päästä, kun tuotot verrataan muihin rahastoihin.

Yleensä nuo "erikoisrahastojen" edut voi itse hommata halvemmilla kuluilla tekemällä hajautukset kustannustehokkaampiin rahastoihin.

---------

Perussetti on varmaan jotakuinkin tälläinen:

* Ylimääräistä massia jota en haluisi tuhlata mihinkään paskaan ---------->

* Voisin sijoittaa mutten tiedä osakkeista tai sijoittamisesta mitään --------->

* Hävitään 5-10 vuotta indeksille/rahat jää tillille inflaatio syö massit -------------->

* No mites nuo rahastot? OP:n hemmot tarjoaa tälläistä ja tälläistä, jossa 3% kustannukset------------->

*No eipä tämäkään oikein tee massia

Tässä kohtaa tai ennen koko ruljanssia kannattaa lukea peruskirjallisuutta, niin "edellä" muita koko hommassa. Suomeksi tosin aika paska valikoima sijoituskirjallisuutta, vaikka jengi lukee täällä vaikka kuinka.

-----------------------------

Onnistunut aktiivinen kauppa on usein jotakuinkin tälläistä;


* Ala/firma X romahtaa, koska huonoja lyhyen aikavälin uutisia.

* Spekuloijat ja "lampaat" myy osuutensa. Osakeen arvo tippuu sanotaanko 100 eurosta 2 euroon

*Analyytikot ja "asiantuntijat" huutaa, että älä osta vaan myy, myy vielä kun voit.

*Paskat. Ostan tonnilla.

*Aikaa kuluu 3-5 vuotta ja lampit on jo unohtaneet firman paskat uutiset ja taas on valoa tunnelin päässä

*Osakkeen arvo nousee takaisin 2 eurosta 100 euroon.

*Onneksi olkoon. -Clap, clap-

Muitakin variaatioita tietty on.

Disclaimer: En ole erityinen asiantuntija. Yleensä varmaankin kannattaa lukea alan kirjallisuutta, jos harrastus kiinnostaa.

[repsikka]

Osakesijoittamisessa on huomattava seuraavat seikat:
  Pörssiin listautunut yhtiö, jolla on liiketoimintaa, tuottaa voittoa vaihtelevasti ja jakaa osinkoa ja joskus merkintäoikeuksia omistajilleen.
Pörssi on paikka, jossa raha vaihtaa omistajaa, mutta siellä  ei tuoteta mitään, vaan lähinnä pelataan osakkeiden kurssivaihteluilla. Siitä nimitys "kasinotalous".
Se on vähän kuin korttirinki, toisen voitto on toisen tappio.
  Yhtiön ja pörssin ero on pidettävä kirkkaana mielessä

[Murkula]

Todellisuus varmaan selviää 5-10 vuoden päästä, kun tuotot verrataan muihin rahastoihin.

Yleensä nuo "erikoisrahastojen" edut voi itse hommata halvemmilla kuluilla tekemällä hajautukset kustannustehokkaampiin rahastoihin.
--naps-

Paitsi että noissa ideana aktiivisissa on nimeomaan se, että näissä nimenomaan maksetaan siitä, joku tekee seuraa markkinoita ja tekee tuon kaiken, sekä säätää tilanteen mukaan. Itsestä jos ei ole tuohon ja vaikka olisikin, niin parinpäivän viiveillä seuraaminen on vähän niin ja näin.

Mitä tulee indeksille perässäpysymiselle, kuten jo totesin, niin sille ei pärjää edes indeksisijoittamalla, joten mitäs siinä. Siinä sen sijaan olet oikeassa, että aktiivisten suhteen totuus nähdään 5-10 vuoden syklillä, sekä etenkin siinä tilanteessa jos talouteen tulee ryppyjä, voidaan nähdä suuriakin eroja, myös indeksiin nähden.


Mutta ihan vaan vinkiksi, että kaiken kirjoittamasi jälkeen, olet onnistunut vain vahvistamaan käsitystäni ihmisten sokeasta uskosta passiiviseen indeksisijoittamiseen.

[Goman]

Kauppalehti antaa ymmärtää tänään että apinakin olisi saanut pörssistä tuottoa vuonna 2019 21.2 %.

Itseä lämmittää tieto että olen päässyt apinaakin korkeammalle tasolla tienaamalla  viime vuonna  22 % ja rapiat päälle. Ja ihan vaan
salkkua seuraamalla, ja osingot jälleensijoittamalla.  Salkussa 10 eri firmaa, vain suomalaisia ja ruotsalaisia.

[Ajatolloh]

Todellisuus varmaan selviää 5-10 vuoden päästä, kun tuotot verrataan muihin rahastoihin.

Yleensä nuo "erikoisrahastojen" edut voi itse hommata halvemmilla kuluilla tekemällä hajautukset kustannustehokkaampiin rahastoihin.
--naps-

Paitsi että noissa ideana aktiivisissa on nimeomaan se, että näissä nimenomaan maksetaan siitä, joku tekee seuraa markkinoita ja tekee tuon kaiken, sekä säätää tilanteen mukaan. Itsestä jos ei ole tuohon ja vaikka olisikin, niin parinpäivän viiveillä seuraaminen on vähän niin ja näin.

Mitä tulee indeksille perässäpysymiselle, kuten jo totesin, niin sille ei pärjää edes indeksisijoittamalla, joten mitäs siinä. Siinä sen sijaan olet oikeassa, että aktiivisten suhteen totuus nähdään 5-10 vuoden syklillä, sekä etenkin siinä tilanteessa jos talouteen tulee ryppyjä, voidaan nähdä suuriakin eroja, myös indeksiin nähden.


Mutta ihan vaan vinkiksi, että kaiken kirjoittamasi jälkeen, olet onnistunut vain vahvistamaan käsitystäni ihmisten sokeasta uskosta passiiviseen indeksisijoittamiseen.

Voitko kertoa muutamia hyvin menestyneitä aktiivisesti hoidettuja rahastoja, jotka ovat kehittäneet ylituottoja eli lyöneet sijoittamiensa markkinoiden indeksit tai mihin niitä nyt sitten pitääkin verrata?

(Pelkkä tuottohan ei osoita mitään rahastonhoidon hyvyydestä, ei ollut kommentti sulle Murkula vaan kun näitä lukee varmaan muutkin)

Kannattaa varmaan kuitenkin lukea se Malkielin kirja. Professorilla on professorin tilastot ja jäätävä logiikka. Voipi mieli muuttua tai  ainakin saat oikeasti vaikeasti torjuttavaa argumenttia siitä stockpickingin onnistuvaisuudesta.

http://rahamias.blogspot.com/2017/02/luettua-sattuman-kauppaa-wall-streetilla.html

[Ajatolloh]

Mitä ajattelette näistä muotiin tulleista smart rahastoista, joiden hypetetään olevan indeksirahastojakin parempituottoisia? Esimerkiksi nordnet tarjoaa smartteja alle prosentin kuluilla.

Höpöhöpöä? Mikä on toimintamalli? Hyvät ja huonot puolet? Onko jutuissa jotain perää?

Mistä se ylituotto tulee?  Ylituottoa on kaikki se, mikä indeksistä mennään yli. Siinä ollaan silloin mukamas markkinoita fiksumpia. Ehkä joku on. Ihan kuten 85% autoilijoista on muita parempia....Eiköstä vain ja justiinsa joo.

Opettele tämä kyselytekniikka: mistä ylituotto syntyy? Kysy sitä aina, niin pääset ainakain pykälän syvemmälle kohteesi sijoituksiin. Huomaa, että ylituottojen saamisen lupaus voi syntyä siitä, että otetaan kovempaa riskiä. Riski taas on riski. Se voi realisoituakin...

Lähtökohtahan on se, että tietokoneella diilattu passiivinen indeksirahasto. Minimaaliset kulut. Et siis saa edes indeksintuottoa itsellesi mutta lähelle menee kunhan haet sen EDULLISEN indeksirahaston (Rahastot) ja paat rahat sinne ja "unohdat".

Todellisuudessa ostat tietysti sitä OP:n pankkineidin suosittelemaa Osuuspankki Köyhdy! rahastoa, jossa on yleiskulut 3-5% ja aktiivisesti rahastoa hoitava Ferrari-geelitukkapoika hassaa rahasi johdannaiskaupalla. Ottaa kato näkemystä markkinoihin. Morjens.

Sitten itketään, että "rahastosijoittaminen ainakaan ei kannata". Ei varmaan kannattakkaan väärin toteutettuna kuten ei mikään muukaan "siottaminen".

[repsikka]

Kauppalehti antaa ymmärtää tänään että apinakin olisi saanut pörssistä tuottoa vuonna 2019 21.2 %.

Itseä lämmittää tieto että olen päässyt apinaakin korkeammalle tasolla tienaamalla  viime vuonna  22 % ja rapiat päälle. Ja ihan vaan
salkkua seuraamalla, ja osingot jälleensijoittamalla.  Salkussa 10 eri firmaa, vain suomalaisia ja ruotsalaisia.

Onnittelen hyvästä pelisilmästä.
Olettamukseni on, että tuo 22 % tuotto ei ole suinkaan tullut osingoista, eikä se ole realisoitunut pankkitilillesi.
  Arvaan, että kyse on osakkeiden arvonnoususta. Tämä voitto on kuitenkin spekulatiivista, ja  se voi sulaa nopeammin kun uskommekaan ja vaihtua vaikka pakkasen puolelle.
Jos ehdit jo myydä nuo hyvin nousseet osakkeet, voittosi on todellista.
Uskotko, että sijoittamalla voittorahat uusiin osakkeisiin  saat ensi vuonna yhtä hyvän tuoton ?

[Ajatolloh]

(radio)aktiivisesti hoidetuista rahastoista:

Voisin ehkä sijoittaa sellaiseen, mutta lähtökohta on kyllä oltava se, että rahaston hoitajan omat fyrkat ovat kiinni samassa rahastossa.   

Enkä tarkoita mitään nappikauppaa vaan ihan aikuisten oikeasti sillä geelitukalla on pennit kiinni ja sisällä siinä samassa veneessä, mihin aikoo houkutella minuakin istumaan.

On niitä joitakin tuollaisia rahastoja, mutta yllättävän harvinaista se on.

[foobar]

Yksi onnekas rahasto jossa on rahaa kiinni on lyönyt vertailuindeksinsä (MSCI World Total Return)  viimeisen 11 vuoden aikana keskimäärin 3,4 prosenttiyksiköllä vuodessa. Tosin rahaston minimimerkintä on tällä hetkellä 250 tuhatta euroa...

[Ajatolloh]

Yksi onnekas rahasto jossa on rahaa kiinni on lyönyt vertailuindeksinsä (MSCI World Total Return)  viimeisen 11 vuoden aikana keskimäärin 3,4 prosenttiyksiköllä vuodessa. Tosin rahaston minimimerkintä on tällä hetkellä 250 tuhatta euroa...

Mikäs kyseinen rahasto on?

[Goman]

Uskotko, että sijoittamalla voittorahat uusiin osakkeisiin  saat ensi vuonna yhtä hyvän tuoton ?

En, kuten KL:n käppyröistäkin näkyy vuosituotto pyörii siinä 10%:n kahtapuolen pitkällä välillä. Tänä vuonna epäilen suomi-osakkeiden niiaavan sen verran että tuskin edes 10%:iin päästään. Syitä on useita, eikä uusi hallitus niistä vähäisin.
Nimimerkillä 'pessimisti ei pety'.

Esittämäni tuottoprossat perustuu vain pidä-tyyliseen sijoittamiseen. Myyn erittäin harvoin. Laiskana ihmisenä pidän pörssiä kuitenkin hyvänä tapana sijoittaa. Se voittaa kaikki korkotilit mennen tullen. Ja asuntosijoittaminen on liian riskaabelia ja työlästä.

[foobar]

Yksi onnekas rahasto jossa on rahaa kiinni on lyönyt vertailuindeksinsä (MSCI World Total Return)  viimeisen 11 vuoden aikana keskimäärin 3,4 prosenttiyksiköllä vuodessa. Tosin rahaston minimimerkintä on tällä hetkellä 250 tuhatta euroa...

Mikäs kyseinen rahasto on?

Danske Invest Kestävä Arvo Osake K, salkunhoitajana Generation Investment Management.

[repsikka]

Uskotko, että sijoittamalla voittorahat uusiin osakkeisiin  saat ensi vuonna yhtä hyvän tuoton ?

Esittämäni tuottoprossat perustuu vain pidä-tyyliseen sijoittamiseen. Myyn erittäin harvoin. Laiskana ihmisenä pidän pörssiä kuitenkin hyvänä tapana sijoittaa. Se voittaa kaikki korkotilit mennen tullen. Ja asuntosijoittaminen on liian riskaabelia ja työlästä.

Ilmeisesti siis lasket osakkeen hetkellisen arvonnousun tuotoksi.
Itsellänikin on pitkäaikainen pieni osakesalkku. Tuotoksi kuitenkin lasken vain keväällä tililleni kilahtavat osingot.
Vaikka jonkin osakesarjan pörssikurssi on saattanut olla hetkellisesti moninkertainen hankintahintaan nähden, tuo "voitto"on vain spekulatiivista ennen myyntiä.
Toki se mieltä lämmittää.

[Murkula]

Yksi onnekas rahasto jossa on rahaa kiinni on lyönyt vertailuindeksinsä (MSCI World Total Return)  viimeisen 11 vuoden aikana keskimäärin 3,4 prosenttiyksiköllä vuodessa. Tosin rahaston minimimerkintä on tällä hetkellä 250 tuhatta euroa...

Muistaakseni myös tuohon rahastoon sijoittaneet ovat keskimäärin jääneet indeksistä. Vaan toisaalta onko rehellistä verrata yhtään mitään indeksiin, jos indeksiin sijoittamalla jää siitä jälkeen jo valmiiksi, sekä keskiverto indeksiin sijoittava jää vielä siitäkin, oli kysymys sitten kuukausisäästöstä tai huonosta ajoituksesta.

Muilta osin, tämän vuoden tuottoja voi jokainen katsella salkussaan ja kauppalehdykässä vaikka miten pitkään, jos siitä tulee hyvä mieli. Vaan vaatii aikamoista älyllistä epärehellisyyttä unohtaa koko toissavuoden lopun tiputus, vain siksi ettei se jäi juuri aikavälistä pois.

[foobar]

Yksi onnekas rahasto jossa on rahaa kiinni on lyönyt vertailuindeksinsä (MSCI World Total Return)  viimeisen 11 vuoden aikana keskimäärin 3,4 prosenttiyksiköllä vuodessa. Tosin rahaston minimimerkintä on tällä hetkellä 250 tuhatta euroa...

Muistaakseni myös tuohon rahastoon sijoittaneet ovat keskimäärin jääneet indeksistä. Vaan toisaalta onko rehellistä verrata yhtään mitään indeksiin, jos indeksiin sijoittamalla jää siitä jälkeen jo valmiiksi, sekä keskiverto indeksiin sijoittava jää vielä siitäkin, oli kysymys sitten kuukausisäästöstä tai huonosta ajoituksesta.

Pitää sanoa että kommenttisi on melko epämääräinen ellet tarkoita että a) vertailuindeksi on väärä (mikä sen pitäisi olla?) tai b) vertailukausi on väärä (tuo rahasto ei ole voinut olla nykyisen salkunhoitajan hoidossa alusta asti). Ja sittenkin selvennys olisi tervetullut.

[Murkula]

Pitää sanoa että kommenttisi on melko epämääräinen ellet tarkoita että a) vertailuindeksi on väärä (mikä sen pitäisi olla?) tai b) vertailukausi on väärä (tuo rahasto ei ole voinut olla nykyisen salkunhoitajan hoidossa alusta asti). Ja sittenkin selvennys olisi tervetullut.

Lauserakenne kusi, kysymys oli siitä, että keskimääräinen rahastoon sijoittanut oli jäänyt indeksistä. Eli syystä tai toisesta, ihmiset hajauttivat ajallisesti, pumppasivat rahaa sisälle huipulla ja ottivat ulos pohjilla, niin että keskimääräinen jäi lopulta indeksistä, vaikka rahasto itsessään voittikin sen.

Siitä on jonkin aikaa kun tuosta oli juttua, mutta voi katsoa jos löytäisin sille lähteen illasta.

[Tavan]

^Eivätkös nuo mainitsemasi ongelmat koske sijoittamista ylipäätään, eivätkä indeksisijoittamista erikseen? Väittäisin, että nuo vieläpä korostuvat aktiivisesta sijoittamisesta puhuttaessa.

Nyrkkisääntöni on, että mitä enemmän otat kantaa markkinoihin, sitä enemmän häviät pitkällä jänteellä. Paitsi jos olet joku todellinen poikkeusyksilö tai sitten satumaisen onnekas.

[Golimar]

Kauppalehden palstalla on mielenkiintoinen keskustelu sijoittamisesta pitkällä aikajänteellä.

Kuinka onnistui sijoitusvuosikymmen?

https://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=257821&tstart=0&start=0

[Murkula]

^Eivätkös nuo mainitsemasi ongelmat koske sijoittamista ylipäätään, eivätkä indeksisijoittamista erikseen? Väittäisin, että nuo vieläpä korostuvat aktiivisesta sijoittamisesta puhuttaessa.

Nyrkkisääntöni on, että mitä enemmän otat kantaa markkinoihin, sitä enemmän häviät pitkällä jänteellä. Paitsi jos olet joku todellinen poikkeusyksilö tai sitten satumaisen onnekas.

Näinhän se on viimeisen kymmenen vuotta ollut ja historiallisesti osakkeet ovat aina tuottaneet 30 vuoden kuluessa. Kyllä mä nämä fraasit tunnen, tunnen myös muutaman muun. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, ei edes indeksille. Toisaalta myös Ennätykset on luotu rikottavaksi ja mitäs jos tähdätään kerralla 50 vuoteen kun aloitetaan, näillä poliitikoilla se voi onnistuakkin.

Vähän kärjistetyksi menee, mutta menköön... 

[Hamsteri]

Mutta ihan vaan vinkiksi, että kaiken kirjoittamasi jälkeen, olet onnistunut vain vahvistamaan käsitystäni ihmisten sokeasta uskosta passiiviseen indeksisijoittamiseen.

Mielestäni olen aika realistinen ollut, enkä ole erityisesti hypettänyt asiaa. Passiivista sijoittamista ylipäätänsä tosin olen hypettänyt.

Passiiviset indexirahastot on ihan jees jos;

A) Ei kiinnosta/osaa/jaksa seurata markkinoita

B) Käyttää aikaa, että löytää hyvät rahastot

C) On mukana 10-30 vuotta

Mitään kuplaa ei ole historian aikana näistä syntynyt. Tietty siellä voi olla jokin rakenteellinen kupla, mitä en omalla aivotoiminnallani pysty ymmärtämään. 

[Hannu Niemi]

Hei, nyt mulla on todella pöljä ajatuksen juoksu.

Voisko olla niin, että tulevaisuudessa talous romahtaa täysin, ja kaikki sijoitukset menee ketuille.

Eipä liene siis ihme, että kulta on noussut arvossaan, sekä nimeomaan fyysinen kulta on nostanut kiinnostustaan sijoituskohteena. Tätä ovat sijoittajien lisäksi tehneet myös valtiot.

Osa porukasta seurailee myös Bitcoinia sillä silmällä. Kuitenkin kuten Peter Schiff sen oivallisesti sanoo, niin jokin menee vähän pieleen, jos nimeomaan yrittää turvata rahojaan noin korkean riskin sijoituksella.

En tiedä miten indexi sijoittaminen voi olla kupla, kun samoja osakkeitahan ne ovat kuin kaikki muutkin. Ero vain siinä, ettet maksa turhia välikäsiä. Se että jengi suosii enemmän indexiä periaatteessa luo aktiiviselle puolelle parempia positioita/näkemyksen otto mahdollisuuksia.

Kuplat on sitä, että jossakin "tyhjää rahaa" kuten Usassa afroamerikkalaisille annetut asuntolainat (joita mustat ei ylläpylläri maksa). Jos firmat tuottaa edelleen arvoa, niin ei kyse ole kuplasta. Indexissä on yleensä firmoja jotka pökkii massia/arvoa helposti seuraavat 10-50 vuotta.

Pistät lainausmerkeissä olleen Googleen, niin löydät varmasti vastauksen kysymyksellesi. Löydät varmasti parempaakin, kuin voisin itse ketjuun kirjoittaa. Ilmeisesti tätä kuitenkin odotetaan, niin antaa mennä. Mitä tulee esimerkkiisi, niin nimenomaan 2007 markkinoilla mieliala oli se, miten ei jummarreta että asuntosijoittaminen voisi olla kupla. Sehän juurikin oli pienikuluinen, passiivinen, vakaa, pieniriskinen ja hyvätuottoinen sijoituskohde. Vain muutama "The Big Short" mies ymmärsi katsoa mitä pinnan alla tapahtuu.

Katsommeko vaikka tuonne S&P500 pinnan alle? Realieetit tippuvat jatkuvastit, mutta kurssi kipuavat kaikkien aikojen huipulle. Lähes kaikkien suurien firmojen bisnes perustuu globalisaatioon, joka uhkaa osua tuulettimeen, käytännössä koko maailmassa. Niin sanotun passiivisen tyhmän rahan määrä on huipussaan, mutta viisasta rahaa karkaa markkinalta. Sektori on lisäksi täyttynyt synteettisillä tuotteilla (se 08 "ydinpommi") ja näillä sivuvedoilla paikataan ylimenevää kysyntää, sekä nykykoroilla niihin leivotaan vielä vipuakin mukaan. Katsommeko seuraavaksi suhdanneherkkyyttä, montako romahtavaa pannkia ja palvelua? Montako luksus iFöönejä, autokauppaa, krääsän nettimyyntiä, kuljetusta ja ulkona syömiseen perustuvaa yritytystä löytyy? Entä nämä suuret täysin mainoksiin perustuvat firmat, liekö suhdanneherkempää olemassa? Entäpä kuluttajapuoli, miltä kuulostaa se, että ylläolevaa on käytännössä rahoitettu velalla? Asuntosektoria ei ole tähän päivään mennessä pärvötetty. Autolainan keski-ikä Jenkeissä on jo yli 7 vuotta. Luottokortti ja opiskelijavelat ovat huipussaan. Sekä lopulta vanhojen lainojen uudelleenrahoittaminen uuden tuotteen mukaan on arkipäivää. 

Kyllä melkein kysyisin itse, että mitäs siitä 2008-vuoden kuplasta sitten vielä edes puuttuu, eikä keskuspankkien rahoitusta ole vielä edes mainittu? Tietysti osa näistä firmoista säilyy kohtuu kuivin jaloi ja jotkin voivat jopa hieman nousta arvossaan, mutta se ei välttämättä paljon indeksisijoittajaa lämmitä, jos "FANG" tippuu sanotaan 80% vuoden sisällä. Harvassa ovat myös muut indeksit, joissa globalisaation voittokulku, korot ja suhdanne eivät ole avainasemassa. Saitko vastauksen sille, etät miten indeksi voisi olla kupla?

Tuossa vähän sekoittuvat nyt S&P500 ja FANG. FANG (Facebook, Amazon, Netflix, Google) yhteenlaskettu paino tuossa indeksissä on 11,08%.

Nykään puhutaan yleisesti FAANG- osakkeista, joissa on siis Apple mukana. Sen paino on 14,62% tuosta indeksistä.

[foobar]

Muistelen pari vuotta sitten katsoneeni esim. S&P 500 TR -indeksin historiallista kehitystä. Muistaakseni 12 vuoden aikavälillä indeksi oli 5% ajasta alkuperäistä alempana ja 21 vuoden aikavälillä alle 5% ajasta alle tuplat siitä. Huonompi juttu tietenkin jos se 12 vuoden jakso osuu juuri omalle kohdalle, mutta pitkällä tähtäimellä on aika järjetöntä olla sijoittamatta jos siihen vain on varaa.

[Hannu Niemi]

Ja vastaavasti piensijoittajille jotka valitsevat osakkeensa on luvassa ilmaista rahaa kun ratsastavat passiivisrahastojen tyhmyydellä. Ei tarvitse kuin valita pois ne kaikkein toivottomimmat konkurssitapaukset niin voittaa jo indeksin.

Onneksi olet vapaa tekemään rahaa ja pieksemään indeksin vaikka joka vuosi.

Noin muuten jos itse tietäisin varman sijoitusvinkin, pitäisin turpani kiinni ja tekisin sillä itse rahaa.

[Murkula]

Tuossa vähän sekoittuvat nyt S&P500 ja FANG. FANG (Facebook, Amazon, Netflix, Google) yhteenlaskettu paino tuossa indeksissä on 11,08%.

Nykään puhutaan yleisesti FAANG- osakkeista, joissa on siis Apple mukana. Sen paino on 14,62% tuosta indeksistä.

Tarkoitin kuten kirjoitin. Menin ongelma kerrallaa ja mainitsin luksus iphonet erikseen, sekä vasta mainospohjaisuuden jälkeen muut. Enkai nyt minäkään ennusta 80% tiputusta S&P500:lle sentään , mutta esimerkkini sama tiputus tuossa 11% keihäänkärjessäkin jysähtäisi jo yksin riittävän lujaa, eikä se tulisi yksin.

Mielestäni olen aika realistinen ollut, enkä ole erityisesti hypettänyt asiaa. Passiivista sijoittamista ylipäätänsä tosin olen hypettänyt.

Passiiviset indexirahastot on ihan jees jos;

A) Ei kiinnosta/osaa/jaksa seurata markkinoita

B) Käyttää aikaa, että löytää hyvät rahastot

C) On mukana 10-30 vuotta

Mitään kuplaa ei ole historian aikana näistä syntynyt. Tietty siellä voi olla jokin rakenteellinen kupla, mitä en omalla aivotoiminnallani pysty ymmärtämään. 

En ole väittänytkään, että olisi asiaa hypettänyt, vaan olen vain tuuminut että sataprosenttisen saman viestin olisi voinut lukea 07 asuntomarkkinasta.

Jos minulla tosiaan olisi jotain niin vakuttavaa, niin olisin jo panttaamassa omaisuuttani. Sen sijaan olen itse kasvatellut käteispainoani. 

[Hamsteri]

Noin muuten jos itse tietäisin varman sijoitusvinkin, pitäisin turpani kiinni ja tekisin sillä itse rahaa.

Taidehan tulee siitä, että antaa ihmisille varmoja sijoitusvinkkejä ja ihmettelee, kun eivät tee sillä rahaa.

En ole väittänytkään, että olisi asiaa hypettänyt, vaan olen vain tuuminut että sataprosenttisen saman viestin olisi voinut lukea 07 asuntomarkkinasta.

Varmasti on voinut lukea. En vain keksi, millä sen kuplan saa passiivisista rahastoista, kun eivät ole "markkinat", vaan tapa allokoida/ostaa osakkeita ylipäätänsä.

[Ajatolloh]

Noin muuten jos itse tietäisin varman sijoitusvinkin, pitäisin turpani kiinni ja tekisin sillä itse rahaa.

Oikeampi metodi on kyllä pistää ensin itse "all-in"* ja sitten aletaan hehkuttamaan sitä lappua Kuppalehden palstalla, täällä ja kaikkialla muualla. Ostokiima muillekin päälle katos :-)

Pörssin päälistan osakkeilla ei idea varmaan kaksisesti toimi, mutta pikkulistoilta löytyy vähävaihtoisia osakkeita, joissa saattaa tuosta vedättämisestä olla muutaman sentin hyötykin.

* pelimies voi kyllä tehdä rahaa laskevaankin osakkeeseen, mutta se onnistunee vain isompivaihtoisilla lapuilla, joille löytyy johdannaisia - eli siellä otetaan näkemys myyntioption, futukan tms muodossa ja sitten vaan hirveä bashausralli päälle ja noitumaan osaketta maan rakoon - isot pojat tekee tuon järkyttämällä markkinoita robottimyynneillä, mutta pikkupelureiden pitää tyytyä pelkkään suunpieksentään.

[Ajatolloh]

Muistelen pari vuotta sitten katsoneeni esim. S&P 500 TR -indeksin historiallista kehitystä. Muistaakseni 12 vuoden aikavälillä indeksi oli 5% ajasta alkuperäistä alempana ja 21 vuoden aikavälillä alle 5% ajasta alle tuplat siitä. Huonompi juttu tietenkin jos se 12 vuoden jakso osuu juuri omalle kohdalle, mutta pitkällä tähtäimellä on aika järjetöntä olla sijoittamatta jos siihen vain on varaa.

Tuota riskiä voi vähentää tekemällä ajallista hajautusta eli menee pikku hiljaa sisään indeksiin. Jos käytettävissä on vaikka 100000 euroa rahaa pistää kiinni, niin ostaa vaikka 3-4 vuoden aikana 25-33 tuhannella eurolla vuosi. Nekin voi vielä vuoden sisällä jakaa vaikka neljään possaan tai riippuen mikä tuote on ostossa - ETF tyyppisiä rahastoja voi ostaa pienin kuluin vaikka joka kuukausi pikku potin lisää.

[Murkula]

Varmasti on voinut lukea. En vain keksi, millä sen kuplan saa passiivisista rahastoista, kun eivät ole "markkinat", vaan tapa allokoida/ostaa osakkeita ylipäätänsä.

No tottahan se kupla on siellä markkinassa, eikä rahastossa. Sille on vain vakiintunut määrittävän osansan mukaan nimeksi indeksirahastokupla. Sitä kun ole paljoa järkeä nimittää esim. osakekuplaksi.

Tietysti tuohon on myöhemmin liitetty ajattelua myös siitä, miten tuohon voisi liittyä erilaisia lisäriskejä, mutta se onkin sitä "hämärämpää" tavaraa.

[Hamsteri]

No tottahan se kupla on siellä markkinassa, eikä rahastossa. Sille on vain vakiintunut määrittävän osansan mukaan nimeksi indeksirahastokupla.

Jos tälläinen kupla muhii, niin veikkaan että se vaikuttaa enintään joihinkin Usan rahastoihin. Tältäkin voi suojautua, jos massit hajautettu Japaniin, Eurooppaan, Kiinaan jne.