Vähemmistökielten yhteiskunnallinen hyöty?

[JM-K]

Lihavoinnit ja alleviiv. JM-K


"Oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin Suomi tai Ruotsi (tai saame, romani tai viittomakieli), voi saada opetusta omassa äidinkielessään. Helsingissä järjestetään äidinkielen opetusta 40 kielellä, ennen kaikkea venäjäksi, somaliksi, viroksi, arabiaksi ja vietnamiksi (...) äidinkielen opetuksella on ainakin kaksi tärkeää päämäärää: edistää oppilaiden tiedollista ja sosiaalista kehitystä. Vahva äidinkieli parantaa monella eri tavalla oppimista". (Mikander 2008, 94)

Mistäköhän oppimisesta on kyse? Suomen kielen oppimisesta? Suomalaisen kulttuurin oppimisesta? Suomalaisen yhteiskunnan arvopohjan oppimisesta?


"Vähemmistökielten opetus tarkoittaa, että yhteiskunta tunnustaa näiden kielten merkityksen". (Mikander 2008, 94)

Mikä tuo "vähemmistökielten merkitys" tavalliselle veronmaksajalle on? Paitsi se, että tuo opetus kustannetaan verorahoin. Koituukohan siitä jotain positiivisia merkityksiä eli hyötyjä vaikkapa minulle veronmaksajana? Ja taaskaan en hyväksy vastaukseksi etnistä värinää ja säpinää yms.


"(Helsingissä) vähemmistökielten tunnit sijoittuvat iltapäivään, varsinaisen koulupäivän jälkeen, jolloin oppilaat ovat väsyneitä ja vähemmän motivoituneita (...) tuntien sijoittuminen varsinaisen koulupäivän ulkopuolelle viestii, että oppilaan äidinkieli ei ole koulun keskeisimpiä oppiaineita". (Mikander 2008, 95)

Käsittääkseni esimerkiksi somalin kieli ei todellakaan ole suomalaisen peruskoulun keskeisimpiä oppiaineita. Korjatkaa, jos olen pahastikin väärässä.


LÄHDE:

Mikander, P. 2008. Monikulttuurisen koulun arki. Teoksessa Reuter, M. & Holm, R. (toim,) Koulu ja valta, 87 – 102.

[EL SID]

Lihavoinnit ja alleviiv. JM-K


"Oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin Suomi tai Ruotsi (tai saame, romani tai viittomakieli), voi saada opetusta omassa äidinkielessään. Helsingissä järjestetään äidinkielen opetusta 40 kielellä, ennen kaikkea venäjäksi, somaliksi, viroksi, arabiaksi ja vietnamiksi (...) äidinkielen opetuksella on ainakin kaksi tärkeää päämäärää: edistää oppilaiden tiedollista ja sosiaalista kehitystä. Vahva äidinkieli parantaa monella eri tavalla oppimista". (Mikander 2008, 94)

Mistäköhän oppimisesta on kyse? Suomen kielen oppimisesta? Suomalaisen kulttuurin oppimisesta? Suomalaisen yhteiskunnan arvopohjan oppimisesta?


"Vähemmistökielten opetus tarkoittaa, että yhteiskunta tunnustaa näiden kielten merkityksen". (Mikander 2008, 94)

Mikä tuo "vähemmistökielten merkitys" tavalliselle veronmaksajalle on? Paitsi se, että tuo opetus kustannetaan verorahoin. Koituukohan siitä jotain positiivisia merkityksiä eli hyötyjä vaikkapa minulle veronmaksajana? Ja taaskaan en hyväksy vastaukseksi etnistä värinää ja säpinää yms.


"(Helsingissä) vähemmistökielten tunnit sijoittuvat iltapäivään, varsinaisen koulupäivän jälkeen, jolloin oppilaat ovat väsyneitä ja vähemmän motivoituneita (...) tuntien sijoittuminen varsinaisen koulupäivän ulkopuolelle viestii, että oppilaan äidinkieli ei ole koulun keskeisimpiä oppiaineita". (Mikander 2008, 95)

Käsittääkseni esimerkiksi somalin kieli ei todellakaan ole suomalaisen peruskoulun keskeisimpiä oppiaineita. Korjatkaa, jos olen pahastikin väärässä.


LÄHDE:

Mikander, P. 2008. Monikulttuurisen koulun arki. Teoksessa Reuter, M. & Holm, R. (toim,) Koulu ja valta, 87 – 102.

Tekisi mieli kommentoira, mutta kun tämä....


"Pakkoruotsi ja kaksikielisyys eivät ole Hommaforumin ydinaluetta. Niistä on mahdollisuus keskustella (=riidellä/jankuttaa) monella muulla forumilla.

Täällä on nyt pari käyttäjää, joilla tuntuu olevan pakkomielle tunkea tätä kieliriitaa jokaiseen mahdolliseen ketjuun. Siksi tämä(kin) ketju lukitaan ja aiheesta keskusteleminen Hommaforumilla loppuu vähäksi aikaa täysin.

Erityisesti EL SID varokoon ainakaan viikkoon kirjoittamasta yhtään mitään ruotsinkielisiin liittyvää, tai muutaman päivän jäähy tulee välittömästi.

Sama pätee myös vastapuoleen: minkäänlaisia marttyyriasenteita tai lietsontaa ei suvaita. "

http://hommaforum.org/index.php/topic,3721.msg151943.html#msg151943


toisaalta meikäläänen lähtöö taas retkelle, eikä tuu tänne parihin päivään, joten mitäs pienestä bannista...     eihän täällä muutenkaan tuu oltua joka päivä, paitti nyt kesääsin, näinä sarepäivinnä....


EL SIDin retki ja sadepäivät kestävät sitten 2 viikkoa.

[RP]

Mistäköhän oppimisesta on kyse? Suomen kielen oppimisesta? Suomalaisen kulttuurin oppimisesta? Suomalaisen yhteiskunnan arvopohjan oppimisesta?

Eipä tuo tuosta muutu vaikka lisättäisiin listaan asioita kuten "matematiikan oppiminen", tai "maantiedon oppiminen" tai "maailman historian oppiminen"
Toki jos äidinkieli on englanti, siitä voi olla listaamissani paljonkin hyötyä, ja vaikka ne tuskin suomalaista koulutyötä paljon tukevatkaan, olen valmis uskomaan että sellaisten kielten kuin ranska, espanja ja mandariinikiina osaamisesta voisi olla hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle (talouselämälle). Kirjoittajalla tuskin kuitenkaan oli mielessä, että asiassa käytettäisiin kielikohtaista "tarveharkintaa"

"(Helsingissä) vähemmistökielten tunnit sijoittuvat iltapäivään, varsinaisen koulupäivän jälkeen, jolloin oppilaat ovat väsyneitä ja vähemmän motivoituneita (...) tuntien sijoittuminen varsinaisen koulupäivän ulkopuolelle viestii, että oppilaan äidinkieli ei ole koulun keskeisimpiä oppiaineita". (Mikander 2008, 95)

Mitenkähän ne järjestettäisiin keskellä päivää  joko lisäämättä enemmistökieleläisten hyppytunteja tai vapauttamatta vähemmistöläiset jonkin toisen, oletettavasti vähempiarvoisemman (matematiikka, suomi?), oppiaineen tunneilta?

[timouti]

Oman kielen opettamisessa on takana ihan oikeakin asia. Abstrakteja asioita on vaikea opettaa, varsinkin jos oppilas ei tunne asiaa edes omalla kielellään. Otetaan vaikka "ilmaston lämpeneminen", mitä on ilmasto vaatii aika laajat selittely, jos sen haluaa suomeksi saada ymmärrettäväksi. Jos asian tuntee omalla kielellään, niin jossain vaiheessa ymmärtää mistä on kyse. Jos sitä ei tiedä edes omalla kielellä, niin koko juttu ei välttämättä mene koskaan tajuntaan. Pelkkä sanojen jankuttaminen ei auta, jos ei ymmärrä, mitä ne tarkoittaa.

Oman kielen opettaminen sinänsä on taas veteen piirretty viiva. Kuinka paljon sitä tarvitaan, jos lapsi menee jo 3v. tarhaan oppimaan suomea ja osaa sitä yhtä hyvin kuin suomalainen. Mitä tukea=hyötyä yhteiskunnalle on oman kielen opettamisesta näissä tapauksissa, silloin se varmaan jo olisi jo kotien asia.

Sitäkään ei varmasti tiedetä, mitä oman kielen tunneilla tapahtuu. Auttaako se muuta koulutyötä, jos tunneilla esim. luetaan koraania?