2014-10-03 Norja: ”Onko kaikki rasismi pottunokkien syytä?”

[Micke90]

"Onko kaikki rasismi pottunokkien syytä?"

Oslon Afrikkalaisen historian viikolle osallistunut Kristoffer Gaarder Dannevig pelkää, että lapsille opetetaan yksinkertaistettua maailmankuvaa, missä jyllää hyvät ja pahat voimat – ja hyvät ja pahat rodut.

Tuo oli niin hulvatonta luettavaa, että päätin jakaa sen kanssanne.

Viikolla jaettiin Kush-nimistä lehteä, missä oli 9-vuotiaan norjalaispojan artikkeli, missä hän kirjoitti ja alleviivasi: Minusta afrikkalaiset ovat paljon mukavempia kuin useimmat pottunokat.

Aamen. Ei lisättävää.

[Publicola]

Aivan erinomainen kirjoitus!

Gaarder Dannevigin kuvailemat pohdinnat palauttivat mieleeni Raisa Simolan ja Ensio Puoskarin toimittaman teoksen Afrikkalaisen filosofian antologia (Gaudeamus 2001). Kirja on sinänsä laadukas ja mielenkiintoinen, mutta sisältää tiettyjä jännyyksiä. Laitan nyt omaksi huvikseni ja hommalaisten iloksi pari mielenkiintoista pätkää tähän.

s. 8: Lansana Keita [...] on ehdottanut seuraavanlaista afrikkalaisen filosofian periodisointia: klassinen kausi (aika, jolloin mustien afrikkalaisten uskotaan kansoittaneen ja hallinneen Egyptiä), keskiaika (jolloin Pohjois- ja Keski-Afrikassa vaikutti islamilainen kulttuuri) ja moderni aika (joka on kolonialismin tukahduttavan vaikutuksen vuoksi vähemmän kehittynyt kuin edelliset kaudet).

Kuka mursi sfinksin nenän? No äärioikeisto tietenkin. Miten kolonialismi vaikutti Afrikkaan? No se tietenkin vähensi kehitystä.

s. 14: Tsenay Serequeberhan (1994) on tarkastellut filosofian mahdollisuutta toimia ihmisten vapautuspyrkimysten äänitorvena jälkikoloniaalisessa Afrikassa. Hän määrittelee afrikkalaisen filosofian luonteen ja sen päämäärän seuraavasti: "Afrikan filosofia on suoraan ja historiallisesti kytköksissä Euroopan valta-aseman (kolonialismia ja uuskolonialismi) rapautumiseen, ja sen päämääränä on tämän rapautumisen saattaminen loppuun.["]

Afrikan filosofian tarkoitus on rapauttaa Euroopan valta-asema. Selvä, Pyy-setä.

s. 50-51: Antropologien afrikkalaista ajattelua kohtaan osoittama mielenkiinto on ymmärrettävä, sillä afrikkalaiset yhteiskunnat ovat nykymaailmassa lähimpinä intellektuaalisen kehityksen esitieteellisessä vaiheessa olevia yhteiskuntia. [...]  Länsimaiset liberaalit ovat joutuneet ajattelemaan ankarasti suojatakseen itseään käsityksiltä, joissa afrikkalaiset nähdään älyllisesti alempiarvoisina, koska kaikesta huolimatta jossakin ilmeisessä ja tärkeässä suhteessa, perinteinen ajattelu on modernia, tieteellisesti suuntautunutta ajattelua huonompaa. [...] Jos kulttuuri on sekä ei-tieteellistä että ei-kirjallista, sen voidaan sanoa olevan takapajuista sanan erittäin syvällisessä merkityksessä.

Voinko nyt kutsua esikolonialistisen Afrikan kulttuureita takapajuisiksi, kun Kwasi Wiredukin kutsui? Vai pitääkö sitä varten olla musta?

s. 71 [Filosofi Paulin Hountondji] neuvoo, millainen asenne afrikkalaisten olisi syytä ottaa menneisyyteensä: "Tarkastelkaa sitä kylmästi, kriittisesti, kiihkottomasti... älkääkä yrittäkö osoittaa sen vielä tunnistamatonta suuruutta tai yhtäläisyyttä vaan kaivakaa esiin se salaisuus, joka aiheutti meidän tappiomme lännelle".

Hountondjia voisivat kuunnella myös seminaarin afrosentrikot.

[Rändöm]

^Afrosentrikkojen ja revisionistien jutut ovat hauskoja ja pilaavat afrikkalaisten ja afroamerikkalaisten mainetta uskottavina tieteenharjoittajina jo niin pahasti, ettei pahimmankaan valkoisen skininatsin tarvitse tehdä elettäkään todistaakseen afrikkalaisten saamattomuuden. Eivät kaikki afrikkalaiset tietenkään suolla tätä sontaa, mutta huolestuttavan yleisiä nämä uskomukset näyttävät olevan "in da community" ja aina "tieteellisiä piirejäkin" myöten. Jonkun Kleopatran väittäminen mustaksi on vielä sieltä kevyimmästä päästä, mutta todella lähelle totuuden alkulähteitä päästään, kun viikingitkin olivat mustia ja Beethoven afrikkalaisen musiikkitradition kirkkain tähti. Suosittu lausahdus näiden afrosentrikkojen keskuudessa on "Kun Euroopan valkoiset pirut vielä mellastivat kivikautisissa luolissaan, me täällä Afrikassa keksimme (syötä mikä tahansa merkittävä ihmiskunnan keksintö)..."