2017-12-26 Kirjastonhoitaja tuhosi kirjan ideologisista syistä (Laasanen-causti)

[K.L.O]

Pääkaupunkiseudun kirjastoissa Laasasen teosta on 21 kpl, tosin varausjonossa huimat 32 asiakasta.
Niin, kuten arvattiin, ei tainnut kirjaroviourpo ymmärtää, kenen laariin teko ropisee.

http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1847872?lang=fin

Varausjonon lyhenemistä odotellessa, täytyy viihdyttää itseään hyllystäni löytämälläni Puritas Kirjaston Nuorison Siveys- ja Terveysoppi-nimisen sarjan "Mitä tytön tulee tietää". Painettu 1908.
Näissä vanhoissa oppaissa on aivan huikeita juttuja. Nuorena testailin morsiankandidaatteja lainaamalla heille jostain kulkeutunutta 30-luvun hyvän aviovaimon ohjekirjaa. En suosittele kokeilemaan. 

[nimierkki]

Onhan Varastokirjasto, johon on säilötty kaikki mahdollinen.

Varastokirjastossa on kirjoja paljon, mutta esim. musiikin siirrot sinne ovat vasta alkamassa. Kirjastoista on kadonnut paljon cd-levyjä (älppäreistä puhumattakaan) ikiajoiksi, kun ei ole ollut mitään valtakunnallista varastoa. Sitä on toivottu jo vuosikymmenet, mutta vasta nyt se on toteutumassa.

Varastokirjastossa on yksi kappale Laasasen kirjaa. Tarkoitus ei ole se, että jokainen kirjasto lähettää sinne kaikki poistamansa Laasaset.

[Veikko]

Jos kirjastosta on tullut vain tämänhetkisen pintakirjallisuuden suosituimpien kappaleiden jatkuvasti vaihtuva näyteikkuna, niin se on menettänyt kaiken sivistävän merkityksensä. Ja oikeastaan kaiken sen merkityksen, jota varten julkiset kirjastot perustettiin, ja siitä on tullut vain yksi osa kaikkein halpahintaisinta Somaa*.

* Uljas uusi maailma

Mutta eihän nimimerkki Nimierkki edes näin sanonutkaan..?

Toisaalta, kutsumalla jonkin ihmisen ajattelutapaa puusilmäiseksi, voi tuskin yksikään nimi(m)erkki välttyä altistamasta itseään vastareaktiolle muiden taholta..

On silti mielestäni saivartelua esittää omia säilöntäratkaisujaan, ja yksinkertaistamista tehdä vanhojen, ei-luettujen kirjojen poistamisesta johtopäätös, että kirjasto olisi muuttunut pintakirjallisuuden tarjoajaksi. Päinvastoin, uutuushyllyä tms. selaamalla löytyy niin monenmoista mielenkiintoista kirjaa historian, kulttuurin, muistelmien jne. saralta että oikein harmittaa se, että aika ei kaikkeen riitä. Mistään pintakirjallisuudesta ei ole kyse, mutta uutuuksista kylläkin.

Itse olen kirjaston aktiivikäyttäjä, ja arvostan sitä, että hyllyt ovat selkeät ja kaikki kirjat nähtävissä. Jos haen jotain erityistä kirjaa, tutkin sen saatavuutta netistä, ja tarvittaessa varaan (eli tilaan) sen lähikirjastooni. Ymmärrän sen, että kaikkea ei voi saada. Olisi hankala yhtälö sovittaa jatkuva uusien kirjojen tulva sekä kaiken kirjallisuuden säilöminen helposti löydettävästi, ilman että lattianeliöitä ja varastokuutioita lisättäisiin, aikana jolloin määrärahat ovat yhä tiukemmalla.

--

Jos olisit ollut hieman tarkkaavaisempi, niin olisit huomannut että vastasin pääsiallisesti siihen, kuinka kotihyllyyn saa ylimääräisen pahvilaatikollisen kirjoja (ai, mutta senhän sinä jätitkin lainauksestasi pois); siirtämällä yhden rivin niin sanoakseni reserviin, varastoimalla ne tavalla tai toisella. Itselläni on tällä hetkellä käytössä muitakin kirjojen varastointimenetelmiä, mutta aihetta on tuskin syytä laajentaa. Saivartelua tämä tuskin kuitenkaan minun osaltani on, kun vastasin kysyttyyn - jos kohta ei suoraan itseltäni - asiaan omalta osaltani aivan kysymyksen puitteissa.

Mitä siihen tulee, että olet tyytyväinen kirjaston valikoimiin, niin hyvä sinulle. Minä taas en ole niihin tyytyväinen, eikä se johdu vain siitä, että olisin muka tehnyt johtopäätökseni esille tulleesta "vanhojen, ei-luettujen kirjojen poistamisesta", vaan omista kirjastokokemuksistani ja omista vaateistani, jotka ovat ilmeisesti kovin toisenlaisia kuin sinun.

Kirjauutuudet bongaan Akateemisesta, joka on säilyttänyt palvelunsa kohtuullisen kelvollisena, ja ostan ne sieltä - tai Helsingin hyvistä antikvariaateista, joihin ne tapaavat ilmestyä varmemmin, aikaisemmin ja saatavemmin kuin (ehkä) johonkin kirjastoon.

[Veikko]

Olen täyttänyt kirjahyllyn ja täyttänyt sen toisenkin kerran - siis laittanut toiset kirjat uuteen riviin toisten kirjojen eteen. Kun tämä ei ole riittänyt, olen varastoinut kirjoja muulla tavalla. Kirjoja voi varastoida, ja kirjastolla pitäisi olla siihen valmiudet. Muutamaan neliöön saa varastoitua uskomattoman paljon kirjoja - tämäkin on siis tullut kokeiltua.

Jos kirjastosta on tullut vain tämänhetkisen pintakirjallisuuden suosituimpien kappaleiden jatkuvasti vaihtuva näyteikkuna, niin se on menettänyt kaiken sivistävän merkityksensä. Ja oikeastaan kaiken sen merkityksen, jota varten julkiset kirjastot perustettiin, ja siitä on tullut vain yksi osa kaikkein halpahintaisinta Somaa*.

* Uljas uusi maailma

Kyllä minun omissa kirjahyllyissä kirjat on kaksissa riveissä, niitä on hyllyjen päällä, pahvilaatikoissa varastossa jne. Missään kirjastossa näin ei kuitenkaan toimita. Jos tuo olisi järkevä malli kirjastolle, niin eiköhän joku olisi sen jo keksinyt?

Visio kirjaröykkiöiden täyttämästä ahtaasta pölyisestä tilasta, jossa ihmiset kaivelevat laatikoista ja hyllyjen takaa Anne Sällylän jumppakirjoja ja 1980 -luvun matkaoppaita Norjasta, ei minusta ole synonyymi sivistykselle. Muutamalle ihmiselle se se selvästi on taivas. Veronmaksajien enemmistön tarvetta se ei palvele. Kunta priorisoi rahankäyttönsä. Krikettihallien ja hevospooloareenoiden sijaan rakennetaan uimahalleja ja valaistuja kuntoreittejä, koska nämä palvelevat laajempaa yleisöä. Aivan samalla tavalla kirjasto palvelee enemmistön tarpeita paremmin kuin varasto. Ostin juuri (valitettavan kalliilla) Unipressilta historiakirjoja, hyllyssämme olleet versiot olivat monen maan kohdalla luvattoman vanhoja. Uusien kirjojen tullessa vanhoja poistettiin. Kuvitellaanpa tilanne. Asiakas tulee kirjastoon ja haluaa lukea Englannin historiasta. Hän saapuu valoisaan siistiin saliin ja marssii historiahyllylle. Siellä hän huomaa, että uusi kirja on nätisti esillä hyllyn päädyssä, oikein houkuttelevasti siinä kiiltelee. Tuoretta ajankohtaista tietoa, eikun lainaan ja kotiin lukemaan. Tai sitten hän saapuu siihen kirjavarastoon. Etsii oikean hyllyn, nostelee ekan rivin kirjoja pois tieltä, hakee tikapuut ja kiipeää hyllyn päälle, mutta ei vaan löydy. Sitten hän kysyy henkilökunnalta, joka tarkistaa koneelta. Kirja onkin takavarastossa pahvilaatikossa 16! Joten ainoa asiakaspalvelussa oleva henkilö lähtee varastoon kaivelemaan pahvilaatikoita. Vähän selkä naksuu tädillä kun nostelee lootia, mutta jo 15 minuutin kaivelun jälkeen hän löytää kirjan ja kiikuttaa sen asiakkaalle. Tämän ajan muut ihmiset ovat jonottaneet palvelua. Asiakkaan kysyessä, että miksi kirja ei ole helpommin saamatteilla, tokaisee täti "koska sivistys".

--

Vastauksesi minun vastaukseeni on - anteeksi vain lainaamaltani osalta silkkaa shaissea ja täysin ohi alkuperäisestä kysymyksestäsi, miten laittaa pahvilaatikollinen kirjoja jo ennestään täyteen kotihyllyyn. Vastasin, miten olen ratkaissut asian omalta osaltani - siis varastoimalla, tavalla joka sopii kotikäytöön. Ja vastaukseni ydin oli varastointi, jonka kirjasto, tietenkin, tekee omalla tavallaan - kiskolla liikkuvilla hyllyillä ym. nopeasti käytettävillä ja tilaasäästävillä varastointitavoilla, jotka ovat aivan muuta kuin kirjojen kaivelu pahvilaatikoista.

Mutta ehkä vastauksesi oli vain tapa parodioida aihe tai esittää muuten mukavaa ja viihdyttävää hassuttelua?

Loppuosa, jota en katso syytä lainata, kirjoituksestasi on suureksi osaksi asiaa, varsinkin sen osalta, että kirjastoista on tosiaan tullut kaikenlaisten bongo- ja muidenkin meluisien tapahtumien näyttämö. Varsinkin vanhassa suosikissani, Rikhardinkadun kirjastossa on ollut jokin meluisa tapahtuma kirjatornin alakerroksessa lähes kaikkina niistä harvoista kerroista, kun olen siellä käynyt. Avoimesta kirjatornista möykkä sitten mukavasti ja esteettömästi leviääkin kaikkiin kerroksiin. No, toisaalta, eipä sieltä juuri mitään mielenkiintoista enää löydäkään, joten samapa tuo.

[Shemeikka]

Muistuu mieleen kuinka vielä 90-luvun alussa Solženitsynin kirjoja ei eräästä pk-seudun kirjastosta meinannut löytyä millään vaikka päätteen mukaan piti olla hyllyssä. Kirjat oli siirretty varastoon. Täti selitti syyksi, että kysyntä oli ollut kovin vähäistä 

Kirjastoilla oli, ehkä on vieläkin, ns. "myrkkykaappi" jonne laitettiin kirjat, joita piti olla lainattavissa lain, tasa-arvon ja demokratian nimissä, mutta joita ihmisten ei haluttu lainaavan ja lukevan. Myrkkykaappikirjat olivat vapaasti lainattavissa mutta niitä piti osata/uskaltaa erikseen kirjastovirkailijalta pyytää lainaan. Ainakin virallisesti myrkkykaappikäytännöstä luovuttiin Kylmän sodan päätyttyä.