Korkean lämpötilan modulaariset ydinvoimalat

[Pohjolan puolesta]

On varmasti olemassa oma säikeensä ydinvoimasta, mutta mielestäni tämä on niin tärkeä asia että otin sen erikseen.
Näissä reaktoreissa saavutetaan monta etua joista yksi tärkein on turvallisuus.

Suurin osa työstä tehdään tehtaassa, jossa laatua on paljon helpompi valvoa kuin paikallaan rakentamisessa.
Reaktorit voidaan tehdä niin että "polttoaineen" lisäystä, joka kriittinen, ei tehdä paikanpäällä vaan reaktori kuljetetaan tehtaalle uudelleenladattaviksi.
Reatkori toimii yhdellä latauksella useita vuosia ja uraanin rikastusaste on alle 20%.
Ydinreaktioon ei vaikuta millään tavalla mutkikas painevesijärjestelmä kuten melkein kaikissa nykyisissä reaktoreissa.     
Itse reaktorista tulee rakenteeltaan hyvin yksinkertainen.
Ei vaadi samanlaista turvallisuusbyrokratiaa kuin kaupalliset painevesireaktorit koska kriittiset toiminnat tehdään tehtaassa.
Saadaan parempi "burn up" eli "polttoaineesta halkeaa enemmän kuin painevesireaktoreissa joissa vesi hidastaa neutroneja.

Voidaan saada 800 asteen prosessilämpöä, jota voidaan mm. käyttää vedyn eroittamiseen  vesimolekyylistä. Polttokennoissa vetyä "polttamalla saadaan sähkö. Sopii hyvin raskaan liikenteen polttoaineeksi.
Turvallisuuden vuoksi voidaan reaktori, sähkentuotanto ja prosessilaitokset eroittaa toisistaan.

Rakennusvaihe ei sido pääomia niin kuin nykyiset jättiläismäiset ydinlaitokset, koska rakentaminen on nopeaa. Haluttaessa enemmän tehoa käytetään useampaa reaktoria ja rakennusaikana osa laitoksesta voi olla jo energian tuotannossa.

Kiinassa on koereaktoreita rakenteilla (HTGR). Näistä on ollut jo muissa maissa koereaktoreita.

Kahdessa alemmassa kuvassa näette kuinka ydinreaktoria voidaan kuljettaa maanteitse.
                                                                               
(https://inlportal.inl.gov/portal/server.pt/gateway/PTARGS_0_2_2625_277_2251_43/http%3B/exps3.inl.gov%3B7087/publishedcontent/publish/communities/inl_gov/research_programs/nuclear_energy/vhtr_introduction/vhtr_ngnp_sm.jpg)

(http://skyscrubber.com/General%20Atomics%20EM2%20on%20truck%20-%20700.jpg)

(http://chenected.aiche.org/wp-content/uploads/2012/01/2012-01-03_0858-hauling-nuscale-e1325599735820.png)

[Morsum]

Ydinvoimassa ollaan vasta raapaistu pintaa, koska se on kärsinyt niin surkeasta maineesta, ettei mikään taho ole halunnut sitä oikein tutkia. Tälläkin hetkellä polttoaineesta saadaan vain rahtusia irti, mutta tulevaisuus näyttää lupaavalta, kun vanhojen voimaloiden pikkuhiljaa sammuessa huomataan, ettei sähköä voida tuottaa riittävästi pelkällä uusiutuvalla.

Ydinvoima elää minusta vasta renesanssiaan, kun siihen aletaan satsaamaan uudestaan, niin alkaa tulla monenlaista uutta keksintöä sillä saralla. Polttoainetta tullaan käyttämään tehokkaammin, jolloin uraanivarat riittävät huomattavasti pitempään. Vähän myös epäilen, että jossakin vaiheessa jo loppusijoitettua ydinjätettä kaivetaan ylös uudelleenkäytettäväksi.

[Pohjolan puolesta]

Puhumattakaan siitä että Thoriumia, joka on yhtä hyvää, on huomattavasti paljon enemmän kuin Uraania. Norjassa on suuret Thorium-esiintymät.
On sellainenkin reaktrorityyppi kehitteillä käyttää "polttoaineena" nykyistä korkea-aktiivista ydinjätettä. Tätä Wave-tyypin reaktorin tutkmista rahoittaa Bill Gates, jonka mielestä mailman energiaongelmiin on ydinvoima ainoa ratkaisu.

Alla on tulevan Fennovoiman painevesityypin ydinlaitoksen havaintokuva. Näette kuinka mutkikas painevesijärjestelmä tarvitaan ja itse vesi vaikuttaa ydinreaktioon.
Suomessa näitä on osattu aika hyvin käyttää. Kiitos säteilyturvakeskuksen joka on pitänyt tiukkaa kuria.

(http://www.tu.no/incoming/2014/09/19/1200032428.jpg/alternates/w940/1200032428.jpg)

[huhha]

Saksalaisilla on ikäviä kokemuksia (AVR) kaasujäähdytteisistä voimaloista. En suosittele suomalaisia tai kiinalaisia koettamaan kynsiään missään minkä sakemannit ovat saaneet kusemaan.

Modulaarisuus toki voi helpottaa siivoamista ja mahdollistaa kestävämmässä muodossa olevan polttoaineen käytön.

Korkea lämpötila on turhaa hifistelyä, jos sitä käytetään vain sähkötehokkuuden hyötysuhteen nostoon. Ydinvoimalan idea on se, että se jauhaa tolkuttomia määriä energiaa pienestä määrästä melko halpaa raaka-ainetta. Itse voimalan ja polttoaineen valmistustavan hinta ovat pääosassa: joillain hyötysuhteen prosenttiyksiköillä ei ole väliä jos voimala on kalliimpi/epävarmempi/vaarallisempi.

[Pohjolan puolesta]

Saksalaisilla on ikäviä kokemuksia (AVR) kaasujäähdytteisistä voimaloista. En suosittele suomalaisia tai kiinalaisia koettamaan kynsiään missään minkä sakemannit ovat saaneet kusemaan.

Käsittää tutkimustoiminta on lopetettu poliittisista syistä aivan samalla tavalla kuin Saksassa on päätetty ydinvoiman alas-ajo.
Tämä on suuri vahinko.

Materiaalitekniikka on mennyt lujaa vauhtia eteenpäin ja on lupa odottaa että olisi materiaaleja jotka hyvinkin sietävät korkeita lämpötila.
Saksalaisten olisi jo aikaa sitten pitänyt tehdä uuden sukupolven AVR-reaktori. Saksalaisten reaktori toimi vuosina 1967-1988.
http://en.wikipedia.org/wiki/AVR_reactor

Korkea lämpötila on turhaa hifistelyä, jos sitä käytetään vain sähkötehokkuuden nostoon. Ydinvoimalan idea on se, että se jauhaa tolkuttomia määriä energiaa pienestä määrästä melko halpaa raaka-ainetta. Itse voimalan ja polttoaineen valmistustavan hinta ovat pääosassa: jollain tehokkuuden prosenttiyksiköillä ei ole väliä jos voimala on kalliimpi/epävarmempi/vaarallisempi.

Kysymys ei ole hififtelystä vaan siitä että laitoksista saadan yksinkertaisempia ja siten sekä taloudellisempia että turvallisempia.
Painevesireaktorin ongelma on juuri sen painevesijärjestelmän mutkikkuus. Ne ovat jollain tavalla jättiläismäisiä dinosauruksia.
Toisaalta kannatan niitä, mutta onko niitä järkevää rakentaa niin että ne toimisivat seuraavat 80 vuotta?

Painovesireaktoreissa ei voida mennä lämpötiloihin joissa saataisiin sitä 800 asteen prosessilämpöä jolla mm. voitaisiin valmistaa vetyä polttoaineeksi taikka prosesseihin.
Raskaaseen liikeenteeseen vety on järkevämpi energiamuoto kuin sähkö. Tämä johtuu siitä että akuista tulee liian massiivisia.

Suomella ei tulee koskaan olemaan sellaisia resursseja että se voisi kulkea reaktoritekniikaan kärjessä. Ehkä niin että osallistuisi joidenkin muiden maiden kanssa yhteiseen HTGR -koereaktoriin.

Sitä vähemmän tulee korkea-aktiivista jätettä mitä parempi "palaminen" ydinpolttoaineessa on. Mitä tehdokkaampia reaktorit ovat sitä vähemmän niitä tarvitsee rakentaa.

[nollatoleranssi]

Ydinvoimassa ollaan vasta raapaistu pintaa, koska se on kärsinyt niin surkeasta maineesta, ettei mikään taho ole halunnut sitä oikein tutkia. Tälläkin hetkellä polttoaineesta saadaan vain rahtusia irti, mutta tulevaisuus näyttää lupaavalta, kun vanhojen voimaloiden pikkuhiljaa sammuessa huomataan, ettei sähköä voida tuottaa riittävästi pelkällä uusiutuvalla.

Ydinvoima elää minusta vasta renesanssiaan, kun siihen aletaan satsaamaan uudestaan, niin alkaa tulla monenlaista uutta keksintöä sillä saralla. Polttoainetta tullaan käyttämään tehokkaammin, jolloin uraanivarat riittävät huomattavasti pitempään. Vähän myös epäilen, että jossakin vaiheessa jo loppusijoitettua ydinjätettä kaivetaan ylös uudelleenkäytettäväksi.

Olkiluoto 3:n piti olla tämä "uusi mullistava ydinvoimalahanke" ja huonolta näyttää...

[Topi Junkkari]

Raskaaseen liikeenteeseen vety on järkevämpi energiamuoto kuin sähkö. Tämä johtuu siitä että akuista tulee liian massiivisia.

Vetyräjähdys raskaan liikenteen onnettomuudessa se onkin komeaa katseltavaa, aivan toisenlaista kuin nykyiset dieselrekkojen tulipalot.

Sitä vähemmän tulee korkea-aktiivista jätettä mitä parempi "palaminen" ydinpolttoaineessa on. Mitä tehdokkaampia reaktorit ovat sitä vähemmän niitä tarvitsee rakentaa.

Korrekti ja Suomessa ydintekniikan alusta asti käytetty termi on palama (engl. burnup, ruots. utbränningsgrad), joten ei ole tarvetta leikitellä lainausmerkeillä.

Olet sinänsä oikeassa, mutta suuren palaman saavuttaminen vaatii myös melkoista ydinpolttoaineen teknistä kehitystä, ja tutkimuksissa on todettu, että ei kannata taloudellisesti, koska polttoaine on halpaa ja sitä on paljon saatavilla.

Tutustumisretken aiheeseen voi aloittaa vaikkapa englanninkielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Burnup.

Nykyisten suomalaisten reaktoreiden käytetyn polttoaineen poistopalama on luokkaa 40 GWd/tU eli polttoaineen käyttöiän aikana uraanitonnista on otettu energiaa 40 gigawattipäivää. Uudenaikaisilla reaktoreilla (esim. EPR eli Olkiluoto 3 ja VVER-1200 eli Fennovoimalle kaavailtu reaktorityyppi) on tarkoitus päästä 60 - 65 GWd/tU palamaan. HTGR-tekniikalla saavutettaisiin ilmeisesti ainakin 100, jopa 200 GWd/tU.

Suuren palaman etuja ovat pitkäikäisten isotooppien väheneminen ja se, että käytetystä polttoaineesta saadaan vähemmän/vaikeammin ydinasekelpoista plutoniumia irti.

[Pohjolan puolesta]

Raskaaseen liikeenteeseen vety on järkevämpi energiamuoto kuin sähkö. Tämä johtuu siitä että akuista tulee liian massiivisia.

Vetyräjähdys raskaan liikenteen onnettomuudessa se onkin komeaa katseltavaa, aivan toisenlaista kuin nykyiset dieselrekkojen tulipalot.

Sitä vähemmän tulee korkea-aktiivista jätettä mitä parempi "palaminen" ydinpolttoaineessa on. Mitä tehdokkaampia reaktorit ovat sitä vähemmän niitä tarvitsee rakentaa.

Korrekti ja Suomessa ydintekniikan alusta asti käytetty termi on palama (engl. burnup, ruots. utbränningsgrad), joten ei ole tarvetta leikitellä lainausmerkeillä.

Olet sinänsä oikeassa, mutta suuren palaman saavuttaminen vaatii myös melkoista ydinpolttoaineen teknistä kehitystä, ja tutkimuksissa on todettu, että ei kannata taloudellisesti, koska polttoaine on halpaa ja sitä on paljon saatavilla.
Tutustumisretken aiheeseen voi aloittaa vaikkapa englanninkielisestä Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Burnup.

Nykyisten suomalaisten reaktoreiden käytetyn polttoaineen poistopalama on luokkaa 40 GWd/tU eli polttoaineen käyttöiän aikana uraanitonnista on otettu energiaa 40 gigawattipäivää. Uudenaikaisilla reaktoreilla (esim. EPR eli Olkiluoto 3 ja VVER-1200 eli Fennovoimalle kaavailtu reaktorityyppi) on tarkoitus päästä 60 - 65 GWd/tU palamaan. HTGR-tekniikalla saavutettaisiin ilmeisesti ainakin 100, jopa 200 GWd/tU.

Suuren palaman etuja ovat pitkäikäisten isotooppien väheneminen ja se, että käytetystä polttoaineesta saadaan vähemmän/vaikeammin ydinasekelpoista plutoniumia irti.

Polttokenno on hyvin vanha keksintö. Siinä jossa vetyä polttamalla saadaan sähköä.

Tälläkin hetkelllä on useissa paikoissa kokeiluja vetykäyttöisillä autoilla kuten Saksassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Oli muuten niin lähelläkin kuin Norjassa joka kuitenkin on lopetettu.
En ole mistään kuullut räjähdysonnettomuuksista. Kuvitelmat rekkojen räjähtämisestä ovat ennenaikaisia. Suurempi vaara sen sijaan on itse laitoksissa missä vetyä tuotetaan.

On totta että on reaktorityyppejä joissa poistopalama on parempi. Kuitenkin se kaikkein suurin etu korkean lämpötilan modulaarisissa reaktoreissa on pääomakustannusten radikaali vähentyminen ja niistä tulee ennustettavia koska suurin osa laitteista tehdään tehtaassa ja tuodaan kokonaisina paikan päälle. Joista ehkä eli tärkein eli reaktori voidaan tuoda konaisena rekan kyydissä tehtaalta.

Suomalaiset painevesireaktorit ovat suuria pääomaavievä dinosauruksia.
Kukaan ei ole voinut välttyä huomaamasta miten on käynyt Olkiluoto 3:n rakentamisessa.
Siitä huolimatta vaikka rakentaminen menee putkeen niin aika on silti huomattavan pitkä.
Olkiluodon tapauksessa arvioituun valmistumiseen on tullut lisää muistaakseni vähintään se seitsämän vuotta.

Otan vielä kerran tärkeän asian. Kun nykyään tehdään yli 70% paikan päällä ydinvoimalasta niin näissä modulaarissa korkean lämpötilan reaktoreissa tehtaassa rakennetaan 70% ja paikan päällä 30%
Tämä on sekä kustannusten ja laadun kannalta hyvä asia.

Meidän on tyytyminen näihin painevesireaktoreihin, mutta on hyvä katsoa mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan.

Periaatteessa painevesireaktoreista voitaisiin tehdä kompakteja, mutta niihen jää edelleenkin mutkikas painevesijärjestelma ja ne vaativat kalliin turvallisuusbyrokratian.

[siviilitarkkailija]

Jos en väärin muista, niin Chernobyl oli vetyräjähdys. Reaktori oli käynyt lopulta niin kuumana että jäähdytysvedet grafiittihidasteisessa laitoksessa olivat eronneet hapeksi ja vedyksi.  Joka sittemmin räjähti. En jaksa muistaa yksityiskohtia.  Harrisburgissa taisi käydä kepponen kun säätöventtiilit jäivät kuiville kiehumisen takia.

Olen hieman varuillani korkean lämpötilan voimaloiden suhteen. Vesi muuttuu mutta niin muuttuvat myös metallit ja niiden kestävyys. Valmistajat varmasti vakuuttavat tekevänsä kuranttia rautaa, mutta tekevätkö?

[Pohjolan puolesta]

Jos en väärin muista, niin Chernobyl oli vetyräjähdys. Reaktori oli käynyt lopulta niin kuumana että jäähdytysvedet grafiittihidasteisessa laitoksessa olivat eronneet hapeksi ja vedyksi.  Joka sittemmin räjähti. En jaksa muistaa yksityiskohtia.  Harrisburgissa taisi käydä kepponen kun säätöventtiilit jäivät kuiville kiehumisen takia.

HTGR -laitoksen reaktorissa ei ole mahdollista se vetyräjähdys, koska lämmönvälitysaineena on Helium. Reaktorista kauempana toisessa rakennuksessa olevassa lämmövaihtimessa heliumista vapautetetaan lämpöä vesihöyryyn.
Luonnollisestikin mahdollinen vetytehdas on sijoitettu niin kauas ydinreaktorista ettei senkään räjähtäminen vaikuttaisi itse reaktoriin.
Painevesireaktoreissa nämä mutkikkaat painevesijärjestelmät ovat siellä reaktorirakennuksen sisällä.

Sotilaskäyttöön on tehty kompakteja painevesireaktoreita muttaa niissä polttoaine täytetään reaktoriin koko aluksen käyttöiäksi(sukellusveneet) taikka se vaihdetaan kerran eliniässä(lentotukialukset).
Ero siviilikäyttöön on myös siinä että uraani on rikastettu lähemmäksi 100%.

[sivullinen.]

Uskoisin teorioiden uusista ydinvoimaloista olevan toimivia, ja ne olisivat tulevaisuuden ratkaisuja, jos tulevaisuus kulkisi eteenpäin kehityksessä. En kuitenkaan usko tulevaisuuden kulkevan eteenpäin kehityksessä. Kulttuurimme on kääntynyt jo laskuun. Se on romahtanut. Tulevaisuudessa suuret vakaan yhteiskunnan ja lukuisten toimijoiden yhteistyötä vaativat laitokset eivät ole mahdollisia toteuttaa. Olkiluoto 3.nen toimii tässä vedenjakajana. Jatkossa energiaratkaisut tulevat olemaan hajautettuja, pieniä ja yksinkertaiseen teknologiaan perustuvia. Neuvostoliitto olisi saanut vetyreaktorit toimimaan loistavasti tänä päivänä, jos se olisi itse pystynyt toimimaan tähän päivään asti. Eurostoliitto asetti tavoiteohjelman nimeltä Lissabonin strategia vuonna 2000. Siitä ei ole toteutunut vielä mikään. Eurostoliitto ei tule saamaan valmiiksi enää mitään.

Joskus vuosisatojen päästä voidaan jälleen palata ydinenergian käytön pohdintaan. Silloin ei kuitenkaan enää nykyiset "HTGR" nimitykset ole missään mielessä järkeviä. Silloin kenties rakennetaan talot biologisesta aineesta, tietokoneiden sijaan järjestelmiä hallitsee joku toinen ohjattuprosessi ja rakentamisen ja reaktioiden ongelmat ovat täysin erilaisia kuin nykyään. Alkuaineitakaan ei enää jaeta ydinmassapohjaisesti vetyyn, heliumiin ja raskaampiin, vaan kenties materian lähettämän säteilyn mukaan. Silloin ei vedystä puhuminen kuulosta yhtään järkevämmältä kuin, jos nyt alettaisiin puhua Jumalan ilmentymisestä Pyhän Hengen muodossa ydinreaktioissa. Tulevien polvien nähtäväksi jäänyt osa keskusteluistamme tulee muistuttamaan muinaista myyttiä Atlantiksesta ja mystisestä orichalcum aineesta, joka antoi energiaa, kuten uraani.

"Olemme sekoittaneet järjen, luku -ja kirjoitustaitoon", sanoi aikoinaan Marshall McLuhan. Hän ymmärsi ihmisen päänsisäisen tulevaisuutta hahmottamaan pyrkivän isoaivolohkon luoman harhan tulevaisuuden ja todellisuuden välillä. Ilman kokemusta talvesta kaiken järjen mukaan kesä on ikuinen, mutta se ei ole. Tulevaisuus ei ole tämä päivä, mutta isompi. Tulevaisuus on erilainen kuin tämä päivä.

[Lupu(kulkuri)]

Uskoisin teorioiden uusista ydinvoimaloista olevan toimivia, ja ne olisivat tulevaisuuden ratkaisuja, jos tulevaisuus kulkisi eteenpäin kehityksessä. En kuitenkaan usko tulevaisuuden kulkevan eteenpäin kehityksessä. Kulttuurimme on kääntynyt jo laskuun. Se on romahtanut. Tulevaisuudessa suuret vakaan yhteiskunnan ja lukuisten toimijoiden yhteistyötä vaativat laitokset eivät ole mahdollisia toteuttaa. Olkiluoto 3.nen toimii tässä vedenjakajana. Jatkossa energiaratkaisut tulevat olemaan hajautettuja, pieniä ja yksinkertaiseen teknologiaan perustuvia. Neuvostoliitto olisi saanut vetyreaktorit toimimaan loistavasti tänä päivänä, jos se olisi itse pystynyt toimimaan tähän päivään asti. Eurostoliitto asetti tavoiteohjelman nimeltä Lissabonin strategia vuonna 2000. Siitä ei ole toteutunut vielä mikään. Eurostoliitto ei tule saamaan valmiiksi enää mitään.

Joskus vuosisatojen päästä voidaan jälleen palata ydinenergian käytön pohdintaan. Silloin ei kuitenkaan enää nykyiset "HTGR" nimitykset ole missään mielessä järkeviä. Silloin kenties rakennetaan talot biologisesta aineesta, tietokoneiden sijaan järjestelmiä hallitsee joku toinen ohjattuprosessi ja rakentamisen ja reaktioiden ongelmat ovat täysin erilaisia kuin nykyään. Alkuaineitakaan ei enää jaeta ydinmassapohjaisesti vetyyn, heliumiin ja raskaampiin, vaan kenties materian lähettämän säteilyn mukaan. Silloin ei vedystä puhuminen kuulosta yhtään järkevämmältä kuin, jos nyt alettaisiin puhua Jumalan ilmentymisestä Pyhän Hengen muodossa ydinreaktioissa. Tulevien polvien nähtäväksi jäänyt osa keskusteluistamme tulee muistuttamaan muinaista myyttiä Atlantiksesta ja mystisestä orichalcum aineesta, joka antoi energiaa, kuten uraani.

"Olemme sekoittaneet järjen, luku -ja kirjoitustaitoon", sanoi aikoinaan Marshall McLuhan. Hän ymmärsi ihmisen päänsisäisen tulevaisuutta hahmottamaan pyrkivän isoaivolohkon luoman harhan tulevaisuuden ja todellisuuden välillä. Ilman kokemusta talvesta kaiken järjen mukaan kesä on ikuinen, mutta se ei ole. Tulevaisuus ei ole tämä päivä, mutta isompi. Tulevaisuus on erilainen kuin tämä päivä.

Uskon samoin pieneen kollektiivisuuteen. Mihinkään massapsykologisuuteen en.

[ekto]

Painevesireaktori on ihan ok, jos lupia myönnettäisiin useammin, ei tarvitsisi rakentaa noin julmettuja laitoksia.

[Topi Junkkari]

Painevesireaktori on ihan ok, jos lupia myönnettäisiin useammin, ei tarvitsisi rakentaa noin julmettuja laitoksia.

Mitä vikaa kiehutusvesireaktoreissa (esim. Olkiluoto 1 ja 2, kaikki Ruotsin laitokset, suurin osa yhdysvaltalaisista ja japanilaisista laitoksista)? 

Minulla olivat tänään menossa ikivanhojen roinien poisheittotalkoot. Jotakin halusin kuitenkin säästää tai ainakin merkitä muistiin.

TVO UUTISET -lehden lokakuun 2005 numerossa on pääotsikkona Olkiluoto 3:n peruskivi muurattiin.

"Syyskuun 12. päivä vuonna 2005 jää suomalaisen energiapolitiikan historiaan. Silloin muurattiin Olkiluodon kolmannen laitosyksikön peruskivi eduskunnan puhemies Paavo Lipposen johdolla. Valmistuttuaan Olkiluodon uusi laitosyksikkö tulee palvelemaan koko suomalaista yhteiskuntaa."

[Pohjolan puolesta]

Painevesireaktori on ihan ok, jos lupia myönnettäisiin useammin, ei tarvitsisi rakentaa noin julmettuja laitoksia.

Ongelma on niiden mutkikkuudessa ja  siinä valtavassa turvallisuusbyrokratiassa mikä niihin tarvitaan.
Painevesireaktoreissa vesi on jossain 155 barissa kiehumisen estämiseksi. Voitte vaan kuvitella minkälaisia vaatimuksia se asettaa.
Ne vaan eivät ole taloudellisia kuin suuressa mittakavaassa, koska ne vaativat sekä infrastruktuuria että sitä byrokratiaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Pressurized_water_reactor#Coolant

Puute on myös se että sieltä ei saada riittävän kuumaa prosessilämpöä teollisuuden tarpeisiin.
Mikä sen parempi olisi jos energiainteesiviset alat saisivat edullista energiaa ilman siirtokustannuksia.
Reaktorit voisivat olla lähellä prosesseja.
Toivottavasti täällä olisi paremmin tietäviä jotka voisivat kertoa mitä kaikki mahdollisuuksia 800 asteen prosessilämpö antaa.

Nykyistä ydinvoimateollisuutta voisi verrata aikaan jolloin IBM hallitsi suurkoneilla ylivoimaisesti tietojenkäsittelyä.
Jos verrataan eläinmaan niin suurten eläinten sopeutuminen on hankalanpaan koska niiden lisääntymiskierto kestää kauemmin.
Kehityksen kannalta olis järkevämpää siirtyä pienempiin yksikköihin joiden elinkaari olisi lyhyempi.

Koko ydinvoima on jollain ihmeen tavalla mystifioitu. Siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Sen ei pitäisi sen kummallisempaa kuin mikään muukaan tekninen kehitys.

Mitää vikaa sitten kiehutusvesireaktorilla on?
Samankaltaiset ongelmat siellä, koska vesi kiertää reaktorin sisällä.
http://www.tvo.fi/Toimintaperiaate
Käsittääksi kaikissa onnettomuuksissa on veden kierrossa ollut ongelmia. Se vaikuttaa sekä itse ydinreaktioon että radioaktiivisia aineita voi päästä mahdollisesti vuotavan veden mukana ympäristöön.

[Topi Junkkari]

Käsittääksi kaikissa onnettomuuksissa on veden kierrossa ollut ongelmia. Se vaikuttaa sekä itse ydinreaktioon että radioaktiivisia aineita voi päästä mahdollisesti vuotavan veden mukana ympäristöön.

Kyllä, tämä koskee kaikkia vesijäähdytteisiä reaktoreita. Jäähdytteenmenetysonnettomuus eli kavereiden kesken LOCA (Loss of Coolant Accident) on yksi pahimpia oletettuja onnettomuustilanteita, eritoten samanaikaisesti jonkin muun merkittävän, kuten ulkoisen verkon menetyksen kanssa.

Jos jäähdytteenä on jotakin muuta kuin vettä, sama ongelma koskee sitä jotakin muuta ainetta.

[Pohjolan puolesta]

Jos jäähdytteenä on jotakin muuta kuin vettä, sama ongelma koskee sitä jotakin muuta ainetta.

Vesi vaikuttaa ydinreaktioon hidastavasti ja siksi mm. veden taikka höyryn puuttuminen kiihdyttää reaktiota.
Toinen juttu on että se vesi vaatii mutkikkaan korkeapaineisein putki-, pummppu-, vettiili- ja painejärjestelmän.

Muistanko oikein juuri Sinä toit esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan että Sternobylin onnettomuudessa tapahtunut voimakas vetyräjähdys johtui siitä että korkeassa lämpötilassa vesimolekyyleistä olisi irronnut vedyt, jotka sitten räjähtivät.

HTGR -reaktoreissa Helium on luonnollisessa kierrossa ja eikä vaikuta itse reaktioon.
Myöskin Helium on täysin reagoimaton kaasu.
Reaktion säätö tapahtuu grafiittisauvojen tms. avulla.

On muitakin mielenkiintoisia korkean lämpötilan reaktoreita kuin HTGR.
Tärkeintä olisi saada tulevaisuudessa reaktoreiden kokoa ja rakennuskaikaa oleellisesti pienemmäksi sekä parantaa turvallisuutta.
Niin ja saada sitä 800 asteen prosessilämpöä vaikkapa vedyn tuottamiseksi.

[Lasse]

Itselleni tällä hetkellä mielenkiintoisin reaktorityyppi on Terrestrial Energyn IMSR:

Terrestrial Energy – Molten Salt Reactor Designed to Be Commercial Success
http://atomicinsights.com/terrestrial-energy-molten-salt-reactor-designed-commercial-success/

A simple and "SMAHTR" way to build a molten salt reactor, from Canada
http://www.the-weinberg-foundation.org/2013/04/12/a-simple-and-smahtr-way-to-build-a-molten-salt-reactor-from-canada/

http://terrestrialenergy.com/

Ymmärtääkseni grafiittihidasteinen, primäärikierrossa polttoaine toimii myös jäähdytysnesteenä.

[Topi Junkkari]

Vesi vaikuttaa ydinreaktioon hidastavasti ja siksi mm. veden taikka höyryn puuttuminen kiihdyttää reaktiota.

Kyllähän minä tämän tiedän. Muun muassa Loviisassa käytössä olevien VVER-reaktoreiden tyyppimerkinnässä ne ensimmäiset kaksi V:tä ovat molemmat venäjän kielen vettä tarkoittavan sanan eri muotoja (Водо-водяной). Tarkoittavat sitä, että reaktori on sekä vesijäähdytteinen että vesihidasteinen.

Muistanko oikein juuri Sinä toit esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan että Sternobylin onnettomuudessa tapahtunut voimakas vetyräjähdys johtui siitä että korkeassa lämpötilassa vesimolekyyleistä olisi irronnut vedyt, jotka sitten räjähtivät.

Jos minä olen tuollaista maininnut, se on tapahtunut Homman ydinvoimakeskustelun edellisellä kierroksella pari (?) vuotta sitten. Tässä tuoreessa ketjussa sen sanoi nimim. siviilitarkkailija. Minä olen jo pääosin unohtanut kaiken sen, mitä joskus nuorena ja innokkaana tiesin maailman kahdesta suurimmasta ydinonnettomuudesta eli Tšernobylista ja Three Mile Islandista.

Pahoittelen, että olen kielimiliisi, mutta se paikkakunta kirjoitetaan Tšernobyl.

Myöskin Helium on täysin reagoimaton kaasu.

Suomeksi pienellä helium, kemian alan sanastoa käyttäen inertti kaasu. (Ks. ed. kielimiliisi.)

[Lasse]

Myöskin Helium on täysin reagoimaton kaasu.

Suomeksi pienellä helium, kemian alan sanastoa käyttäen inertti kaasu. (Ks. ed. kielimiliisi.)

Helium on transparentti neutroneille.

[tos]

Helium on transparentti neutroneille.

Ei se ihan täysin noin ole. Jos helium jäähdytetään suprajohtavaksi, sen atomit reagoivat muiden kanssa kvanttimekaniikan lakien mukaan. Lisäksi heliumia voidaan pommittaa  elektroneilla kun se on plasmana, jolloin siitä tulee muita yhdisteitä ( en nyt jaksa muistaa mitä)

[Nikolas]

Jos helium jäähdytetään suprajohtavaksi

Ei selvästikään liity tähän aiheeseen. 

[Nikolas]

Vesi vaikuttaa ydinreaktioon hidastavasti ja siksi mm. veden taikka höyryn puuttuminen kiihdyttää reaktiota.

Painevesireaktorin ensiöpiirin vedellä on kaksi tehtävää:

• Neutronihidastin. Neutroneja täytyy hidastaa, jotta ketjureaktiot pysyvät käynnissä. Ilman vettä (tai muuta neutronihidastinta) reaktiot lakkaavat.
• Lämmönsiirtoaine. Ydinreaktioista saatu lämpö täytyy siirtää toisiopiiriin, jossa turbiinit ja generaattorit yhdessä muuttavat osan lämpötehosta sähköksi.

Vedellä on myös se hyvä ominaisuus, että reaktorin polttoainesauvojen välissä vesi jonkin verran laajenee ja tiheys vastaavasti pienentyy, mikä pyrkii hillitsemään ydinreaktioita. Lämpötilan noustessa reaktorin teho laskee. Tästä johtuen painevesireaktori on luonnostaan vakaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Pressurized_water_reactor#Moderator

[imaginaariluku]

Thoriumissa on tulevaisuus tai menneisyys perspektiivistä riippuen. Reaktori pystyy käyttämään nykyisten voimaloiden ydinjätettä osana polttoaineestaan ja ulos tulee matala-aktiivista jätettä. Aikoinaan tämän reaktorityypin kehitys pysähtyi, koska prosessista ei saatu ulos ydinaseisiin soveltuvaa plutoniumia, sen sijaan sillä voi turvallisesti tuhota sitä.

Thorium sopii hyvin kehitysmaihin ja epävakaisiin maihin. Mikäli reaktori kuumenee niin se sammuu ihan fysiikan lakien mukaan ilman ydinonnettomuusriskejä. Polttoaine ja lopputuote ovat matala-aktiivisia, ainoa miinus tuotteessa on reaktion käynnistämiseen tarvittava pieni määrä plutoniumia.

[Nikolas]

Thorium sopii hyvin kehitysmaihin ja epävakaisiin maihin.

Intialla on valtaisat toriumvarannot. Tämä toriumin hyödyntämisen houkuttelevuus koskee Intiaa enemmän kuin mitään muuta maata. Periaatteessa Intian kannattaisi tuottaa kaikki tarvitsemansa perusvoima toriumilla.

[sivullinen.]

Koko ydinvoima on jollain ihmeen tavalla mystifioitu. Siinä ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.
Sen ei pitäisi sen kummallisempaa kuin mikään muukaan tekninen kehitys.

Ydinvoiman mystifiointi on totta. Mutta onko se totta vain Suomessa, vain länsimaissa vai kaikkialla maailmassa? Kiinassa ja Intiassa ei ole samanlaista ydinvoiman vastaista liikettä. Mystifiointi johtunee varmasti ydinpommista ja Kylmän Sodan aikaisesta propagandasodasta eli Suomessa "suomettumisesta". Siksi ydinvoima vastaisuus on suurinta maissa, jotka olivat punapropagandan pääkohteita eli Suomessa ja Ruotsissa, ja sodan hävinneessä ja alistetuksi tulleessa Saksassa.

Ydinvoima tarvitsi Suomessa ehdottomasti mielipiteenmuokkauskampanjan. Soitto Bob the Robotille olisi kokeilun arvoinen. Ydinvoiman voisi "lanseerata" uudelleen uusin käsittein. Korkean lämpötilan modulaaristen ydinvoimaloiden sijaan voisi käyttää nimitystä Aineen luonnollisella sisäisellä lämmöllä toimiva vesivoimala. Ne tarkoittavat käytännössä samaa, mutta antavat täysin eri kuvan.

Hallintomme on feministisyydestä johtuen on sanoissa vedottava tunteisiin ja tunnereaktioihin. Kiinassa, jossa valtaa käyttää maskuliininen hallinto, on mahdollista käyttää järkeen perustuvia kovia sanoja, kuten ydinvoima ja korkea lämpötila. Toisaalta feministinen hallinto on kokemassa ennen näkemätöntä romahdusta, jonka takia kaikki suuremmat hankkeet tullaan hautaamaan vähintään sadoiksi vuosiksi, kuten jo aiemmin totesin.

[JNappula]

Äärimmäisen turvallinen sekä polttoaineen hyvin hyödyksi käyttävä ja siten myös jätettä vähän tuottava laitos on ollut jo tulevaisuutta 80-luvulta lähtien. Tosin Bill Clintonin, John Kerryn ja muiden neropatti-demokraattipoliitikkojen takia kehitysprojekti lopetettiin erinomaisesti menneiden koeajojen jälkeen (mm. täydestä tehosta kaikki jäähdytys ja säätöjärjestelmät pois päältä) vuonna 1994:

http://en.wikipedia.org/wiki/Integral_fast_reactor
http://en.wikipedia.org/wiki/Experimental_Breeder_Reactor_II

No, onneksi GE-Hitachi on nyt kaupallistamassa tuota tekniikkaa:

http://gehitachiprism.com/
http://gehitachiprism.com/what-is-prism/how-prism-works/

[Lasse]

Tuolla matskua Arevan Antares -reaktorista:

https://smr.inl.gov/Document.ashx?path=DOCS%2FGCR-Int%2FANTARES.pdf

Mielenkiintoinen idea retrofitistä vanhoihin hiililaitoksiin:

http://www.coal2nuclear.com/

[Pohjolan puolesta]

Ydinvoiman vastustamisessa on paljon mailmalopun kuvitelmaa, joka on hyvin tavallista ihmisen käyttäytymisessä.
Miksi mailmanloppu kummittelee ihmisten mielessä?
Jos katsotaan kivikauteen niin silloin ihmisen elämä oli jatkuvaa taistelua pienissä ryhmissä (heimoissa) naapuriheimoja vastaan.
Oli aina vaara että viereinen heimo hyökkää ja tappaa kaikki muut paitsi nuoret naiset.
Tästä syystä evoluutio on tuonut ihmisen mieleen kuvitelmat mailmanlopusta.

Erityisesti poliittiset ja uskonnolliset (tai niiden sekoitukset) käyttävän mailmanlopun kuvitelmaa hyväkseen.
Vihreä liike on hyvä esimerkki tästä.

Monissa maissa, kuten Saksassa on tehty se virhe että koeareaktoreiden rakentaminen on lopetettu poliittisista syistä.

[Lasse]

Intialla on valtaisat toriumvarannot. Tämä toriumin hyödyntämisen houkuttelevuus koskee Intiaa enemmän kuin mitään muuta maata. Periaatteessa Intian kannattaisi tuottaa kaikki tarvitsemansa perusvoima toriumilla.

Norjasta löytyy paljon myös, siksipä sillinpurijoitakin kiinnostaa:

http://www.thorenergy.no/

http://www.smartplanet.com/blog/bulletin/as-thorium-tests-begin-in-norway-the-nuclear-industry-watches-closely/