2014-09-17 YLE2 Docventures: Suurlähettiläs

[Lemmy]

http://www.telkku.com/program/show/2014091718152

Kansalaisjärjestöjä, lapsisotilaita, U2:n keulakuva Bono ja pallovatsoja. Afrikka näyttäytyy muulle maailmalle useimmiten yhdellä ja samalla tavalla. Tanskalaisohjaaja halusi uuden näkökulman maanosaan ja päätyi tekemään dokumentin valkoihoisista liikemiehistä ja diplomaateista, jotka voivat paksusti. Heitä ei yleensä tv-ruudussa näy. Syykin on selvä. Monen toimet eivät kestä päivänvaloa. Sen Suurlähettiläs osoittaa.

Mads Brüggerin vuonna 2011 valmistunut dokumentti on samaa sarjaa, kuin hänen kaksi aiempaakin tuotostaan. USA:ta ja Pohjois-Koreaa käsitelleiden Danes for Bushin ja The Red Chapelin ote oli ironinen. Sellainen on myös alkuperäiseltä nimeltään The Ambassadorin lähestymistapa. Pelkkää satiiria ei silti ole luvassa, sillä paikka paikoin tunnelma on kuin jännityselokuvasta. Kun yksi dokumentissa esiintyvistä henkilöistä teloitetaan jalkapallokentälle, käy silti harvinaisen selväksi, että nyt ei katsella fiktiota vaan faktaa.

Ennen murhia ehtii tapahtua paljon. Mads Brüggerin ideana on esittää todeksi, kuinka melkein kuka tahansa, jolla vain on riittävästi riihikuivaa, pystyy halutessaan ryhtymään afrikkalaiseksi diplomaatiksi. Korruptiolla hankitut edut ovat moninaiset. Moraalista ei tarvitse välittää tuon taivaallista, sillä teki melkein mitä tahansa, pysyy oikeita ihmisiä tuntemalla arvostettuna yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi konsulaattina pääsee osalliseksi salaisista valtion asioista ja pystyy matkaamaan maailmalla veritimantteja laukut pullollaan. Kun paperit ja koskemattomuus ovat kunnossa, kukaan ei pysäytä eikä esitä epämiellyttäviä kysymyksiä.

Suurlähettiläs kuuluu pari viikkoa sitten käynnistyneeseen Docventuresiin. Tutun tavan mukaan sarjan isännät Riku Rantala ja Tunna Milonoff esittelevät ensin kello 21.00 alkaen illan dokumentin. Kun se on katseltu, on jälkikeskustelun vuoro (kello 22.45). Korruptiosta saapuvat keskustelemaan dokumentaristi Pekka Lehto ja julkisjohtamisen tutkija Venla Mäntysalo.

[Gommi]

Mielenkiintoinen, joskin rasistinen dokumentti. Aion katsoa joka tapauksessa, eikös tuo areenassa ole?

[Tunkki]

http://areena.yle.fi/tv/1772022

[Nationalisti]

Nää on kaik nähty. Ambassador oli kyllä ihan hauska. Brügger vetää homman överiksi sonnustautumalla brittityyliseen siirtomaaisäntäasuun reissatessaan ympäri mustinta Afrikkaa.

[PO84]

Suurlähettiläs: monikulttuurisuus tekee suomalaisista epärehellisiä

Suurlähettiläänä toiminut ja nykyään korruptiota tutkivan Transparency Suomi -järjestön hallitukseen kuuluva Ilari Rantakari puhui keskiviikkona radiossa korruptiosta ja epärehellisyydestä. Maahanmuuton ja kansainvälistymisen myötä Suomen poliittinen kulttuuri rapautuu.

Ilari Rantakaria haastateltiin Yle Puheen Docventures-sarjan jaksossa, jossa puitiin korruptiota niin Suomessa kuin myös esimerkiksi Afrikassa. Kun Rantakarilta kysyttiin, miksi suomalaisista on tullut aiempaa epärehellisempiä, totesi hän tärkeimmiksi syiksi "monikulttuuristumisen ja globaalistumisen". Eniten epärehellisyyttä on korruptiotutkijan mukaan monikulttuurisella pääkaupunkiseudulla.

Haastattelussa Rantakari kertoi, että eräs syy luonnonresursseiltaan rikkaan Afrikan köyhyyteen on paikallisten haluttomuus säästää rahaa. Palkka tuhlataan yleensä heti sen sijaan, että suunniteltaisiin tulevaisuutta. Ilmiö kietoutuu myös korruptioon ja on samalla syy sille, miksi Afrikassa on häkellyttävän paljon keskeneräisiä rakennuksia. Afrikassa varakkaat ihmiset lähettävät jälkikasvunsa ulkomaille kalliisiin kouluihin, vaikka he voisivat rakentaa kotimaalleen parempaa kollektiivista tulevaisuutta sijoittamalla rahat oman koulujärjestelmän kehittämiseen.

Yllä kuvattua periytyvää piirrettä kutsutaan toisinaan korkeaksi aikapreferenssiksi (High Time Preference), joka on tutkimusten mukaan erityisen yleistä mustien joukossa. Korkea aikapreferenssi tarkoittaa välittömän tyydytyksen valitsemista paremman tulevaisuuden sijaan.

Koko uutinen ja linkki haastatteluun täällä.

[sivullinen.]

Suomalaisista "suurlähettiläistä" tunnetuin lienee presidentti Martti Ahtisaari. Hänen toimintaansa Namibiassa ei paljoa ole tongittu tai tutkittu vieläkään. Hänhän pääsi rauhantuojan maineella presidentiksi, ja myöhemmin sai jopa uuden ajan korkeimman poliittisen palkinnon eli norjalaisten myöntämän rauhanpalkinnon Nobelin muistoksi. Mitä hän oikeasti teki, kaipaisi hieman tutkimusta.

Lyhyt muistelu kertoo Namibian olleen pitkään Suomen kehitysavun suurin yksittäinen kohde. Sinne lähetettiin milloin mitäkin tavaraa, valistajaa ja rahaa, ja kaikki maksettiin valtion kassasta, kuten sosialismissa on tapana. Nyt näyttäisi Namibia muuttuneen vakaaksi "hyvinvointivaltioksi". Siellä on nimittäin yksi puolue -- swapo -- ollut vallassa Ahtisaaren rauhanturvaamisesta lähtien, ja se puolue on sosialistinen. Virallisesti maassa on monipuoluejärjestelmä, mutta wikipedian mukaan se näyttää yhtä monipuoluejärjestelmältä kuin Valko-Venäjä. Presidentti on sentään 1990-luvun alun jälkeen vaihtunut -- yhden kerran: Swapon vanha johtaja vaihdettiin Swapon uuteen johtajaan 2004.

"Like many socialist parties, SWAPO is governed by a Politburo and a Central Committee."

Minusta vaikuttaa vahvasti punapääomalla perustulta sosialismilta. Siinä olisi ollut Docventuresille dokumentin alkiota ja keskusteltavaa. Mutta eipä Ylessä ole ollut tapana puuttua sosialistien väärinkäytöksiin. Siellä natsihompanssi on paha kun ei tunnusta orjalaivankapteenin sukujuuriaan. Sodalla ja lahjomalla aikaansaatu sosialistinen yksipuoluediktatuuri afrikassa on sensijaan uroteko vailla vertaa.

[Veikko]

Namibia on edelleenkin monien - varmaan kymmenien - suoraan suomalaisten kehitysapuprojektien kohde, vaikka aikanaan sanottiin Suomen luopuvan "perinteisestä" kehitysavusta vuonna 2007. Tuon lisäksi Suomi osallistuu ties kuinka moniin välillisiin avustusohjelmiin, jotka ovat suunnattu Namibiaan.

[DuPont]

Namibia on edelleenkin monien - varmaan kymmenien - suoraan suomalaisten kehitysapuprojektien kohde, vaikka aikanaan sanottiin Suomen luopuvan "perinteisestä" kehitysavusta vuonna 2007. Tuon lisäksi Suomi osallistuu ties kuinka moniin välillisiin avustusohjelmiin, jotka ovat suunnattu Namibiaan.

Mutta työllistäähän se, ainakin monia kehitysalan työntekijöitä.

[Kulttuurirealisti]

Minusta vaikuttaa vahvasti punapääomalla perustulta sosialismilta. Siinä olisi ollut Docventuresille dokumentin alkiota ja keskusteltavaa. Mutta eipä Ylessä ole ollut tapana puuttua sosialistien väärinkäytöksiin.

Rantala ja kumppanit ovat "viva la socialist revolucion" -henkisiä, tuossa ohjelmassa ei ainakaan kannata odottaa muuta kuin kapitalismin kritiikkiä. Monia heidän tuotoksistaan olen kyllä katsonut ihan huvikseni, myönnettäköön.

[sivullinen.]

^ Muutaman olen minäkin katsonut. Kapitalismin haukkuminen sosialismin ylistämisen -- ja urheilun -- sijaan on mukavaa vaihtelua Ylen ohjelmavalikoimaan. Puolueettomasta tonkimisesta molemmat ovat kuitenkin yhtä kaukana.