2014-09-15 Optula: Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa vuosina 2009-2012

[Kemolitor]

Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta on tullut tällainen raportti:
Ulkomaalaisten rikollisuus Suomessa vuosina 2009-2012

Pitää vielä lukea tuo teksti ihan ajatuksella läpi ja selvittää, että mitä tässä yhteydessä tarkoittikaan ulkomaalainen.

Lainauksia raportista:

Huomattavasti keskimääräistä suuremman osuuden ulkomaalaisten rikokset muodostivat muun muassa veropetoksista (34 %), törkeistä varkauksista (33 %), salakuljetusrikoksista (32 %), törkeistä maksuvälinepetoksista (24 %) ja lievistä alkoholirikoksista (23 %).

Ulkomaalaisten tekemiksi todettujen rikosten kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2009 vuoteen 2012 vajaalla 6 000:lla 25 500:sta 31 200:aan. Kehitys oli eri rikostyypeissä kuitenkin erilainen. Ulkomaalaisten tekemien omaisuusrikosten määrä oli vuonna 2012 10 prosenttia pienempi kuin neljä vuotta aikaisemmin, väkivaltarikosten määrä sen sijaan vajaan viidenneksen ja seksuaalirikosten määrä runsaan viidenneksen suurempi.

Kaikista ulkomaalaisten tekemistä murtovarkauksista romanialaiset olivat nimittäin tehneet 46 prosenttia, liettualaiset 32 prosenttia ja virolaiset 12 prosenttia. Nämä kolme ryhmää vastasivat 90 prosentista ulkomaalaisten tekemiä murtoja.

Ajoneuvoihin kohdistuneista varkauksista romanialaiset olivat tehneet 38 prosenttia, puolalaiset 21 prosenttia ja virolaiset 21 prosenttia.

Ulkomaalaisten ajanjaksolla tekemistä poliisin tietoon tulleista ryöstörikoksista 39 prosenttia tutkittiin nimikkeellä törkeä ryöstö, maassa asuvan väestön tekemistä ryöstörikoksista vastaava osuus oli 18 prosenttia.

Ulkomaalaisten liikeryöstöistä peräti 50 prosenttia oli liettualaisten tekemiä, muun tyyppisiä ryöstöjä liettualaiset eivät olleet tehneet lainkaan. Muut kansallisuudet olivat puolestaan tehneet vain muutamia yksittäisiä liikeryöstöjä. Ulkomaalaisten yksityishenkilöihin kohdistamista ryöstöistä virolaiset olivat tehneet 27 prosenttia, romanialaiset 24 prosenttia ja puolalaiset 17 prosenttia – mainitut kolme ryhmää yhdessä 68 prosenttia.

Poliisi kirjasi vuosina 2009–2012 kaikkiaan 193 raiskausrikoksesta epäiltyä ulkomaalaista, kuusi prosenttia kaikista raiskausrikoksista epäillyistä. Ulkomaalaisten tekemien raiskausten uhreista 72 prosenttia oli Suomen kansalaisia, 16 prosenttia Ruotsin kansalaisia ja neljä prosenttia Viron kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten uhrien osuus (28 %) oli ulkomaalaisten rikoksissa selvästi suurempi kuin maassa asuvan väestön rikoksissa: Suomessa syntyneiden uhreista 96 prosenttia oli Suomessa syntyneitä, maahanmuuttajien uhreista 86 prosenttia.

Ulkomaalaisten uhreiksi joutuneita suomalaisia olivat pahoinpidelleet yleisimmin Viron (33 %), Ruotsin (11 %) tai Venäjän (8 %) kansalaiset, irakilaisia puolestaan irakilaiset (22 %) tai somalialaiset (22 %). Ulkomaalaisten uhreiksi joutuneiden virolaisten pahoinpitelijöistä 80 prosenttia oli itsekin virolaisia, romanialaisten pahoinpitelijät puolestaan kaikki romanialaisia. Myös ulkomaalaisten pahoinpitelemiksi päätyneiden ruotsalaisten ja afganistanilaisten pahoinpitelijät olivat kaikki samaa kansalaisuutta kuin uhri.

Maassa oleskeluvuorokausiin suhteutettuna eniten rikoksia tekivät valkovenäläiset, romanialaiset ja bulgarialaiset, seuraavaksi korkein rikosaktiivisuus oli afrikkalaisilla ja liettualaisilla.

Bulgarialaisten ja romanialaisten korkeaa rikosaktiivisuutta voi pitää poikkeuksellisena huomioiden maiden etäisyyden Suomesta ja maista Suomeen suuntautuneiden matkailijavirtojen suhteellisen pienuuden. Myös valkovenäläisten rikosaktiivisuus, joka koostui huomattavalta osin myymälävarkauksista, oli yllättävän korkea.

Valkovenäläisten, romanialaisten ja bulgarialaisten korkea varkausrikosaktiivisuus ansaitsee erityishuomion, tasoero kaikkiin muihin ulkomaalaisryhmiin oli huomattava. Romanialaisten rikollisryhmien Suomessa harjoittama omaisuusrikollisuus on monipuolista muodostuen yksityishenkilöihin kohdistuvista taskuvarkauksista järjestelmällisiin myymälävarkauksiin, joiden kohteina ovat muun muassa korut, elektroniikka, kosmetiikka, asusteet ja elintarvikkeet – ylipäätään tuotteet, joissa pieni koko yhdistyy korkeaan arvoon. Viime vuosina romanialaiset ryhmät ovat erikoistuneet seosmetallivarkauksiin, mittakaava on vaihdellut muutamasta säkillisestä autokuormiin. Varkauksissa käytetyt ajoneuvot varastetaan usein Suomesta, mutta tekijät on koulutettu ja rikoskohteet tiedusteltu ja valittu jo ennen matkalle lähtöä Romaniassa

Romaniaa, Bulgariaa ja Valko-Venäjää yhdistää Suomeen ja muualle läntiseen Eurooppaan kohdistuvan omaisuusrikollisuuden lähdemaina rikollisuuden hyvä hyöty/riski-suhde. Myymälävarkauksilla anastetun omaisuuden jälleenmyyntiarvo kotimarkkinoilla on korkea, kiinnijäämisriski (erityisesti Suomesta poistumisen jälkeen) erittäin pieni

Maassa oleskeluvuorokausien määrään suhteutettu ryöstörikosaktiivisuus oli korkein romanialaisilla, liettualaisilla ja afrikkalaisilla. Samat kolme ryhmää oli tehnyt myös eniten törkeitä ryöstöjä Suomessa vietettyjä vuorokausia kohti.

Yleensä raiskausrikokset olivat yleisin seksuaalirikostyyppi ulkomaalaisryhmästä riippumatta, poikkeuksen muodostivat romanialaiset, joiden tekemiksi epäillyistä seksuaalirikoksista 70 prosenttia oli kirjattu poliisitilastossa luokkaan "muut seksuaalirikokset". Aineistosta ei selvinnyt tarkemmin, minkätyyppisistä teoista oli kyse.

Afrikkalaisista epäillyistä 18 prosenttia oli kotoisin Nigeriasta ja 18 prosenttia Somaliasta, algerialaisia epäillyistä oli 12 prosenttia, marokkolaisia seitsemän prosenttia, libyalaisia kuusi prosenttia ja ghanalaisia kuusi prosenttia. Muista Afrikan maista oli vain yksittäisiä epäiltyjä. Niin kaikissa seksuaalirikoksissa kuin raiskausrikoksissakin selvästi korkein suhteellinen rikosaktiivisuus maassa oleskeluvuorokausiin nähden oli afrikkalaisilla.

[Impi Syvärivi]

Orwellilaista uuskieltä eli ulkomaalainen tarkoittaa ulkomailla asuvaa henkilöä, ei Suomessa asuvaa ulkomaan kansalaista.