USA opintolainapommi ja jenkkilasten surkea kohtalo yliopistoissaan

[siviilitarkkailija]

Mistä tietää että yhdysvaltojen yliopistokoulutus on ajautunut likipitäen selvitystilaan? No viimeistään siitä kun Suomen entinen presidentti Tarsa Halonen lähtee Harvardiin luennoitsemaan. Listä epäonnistuneiden poliitikkokandidaattien joukosta yhdysvalloissa kasvaa. Mutta asiassa on ikäväkin puolensa jos tapahtumaa pohditaan yhdysvaltalaisten yliopistoopiskelijoiden kannalta, enkä tarkoita vain sitä että saavat kuulla stasin operatiivin omat näkemykset suoraan hevosen suusta. Täällähän on sellainen mielikuva että yhdysvaltalainen yliopisto olisi tieteen ja opiskelun tyyssija. Näin ei ole. Yhdysvaltalainen yliopisto on liikeyritys. Kovanluokan liikeyritys.

USA opintovelka on ylittänyt ruhtinaallisen triljoonan dollarin rajan

Viimeisen vuosikymmenen aikana yhdysvaltalaislapset ovat joutuneet entistä kovemmalle kun yliopistot ovat tehneet bisnestä. Käytännössä moni yhdysvaltalaislapsi on joutunut ottamaan rajusti velkaa. Seurauksella että monet valmistuvat työttömiksi yli 100 000 taalan velka niskassaan. Ja yhdysvaltalainen opintolaina ei sitten häviä henk.koht.konkurssissa eikä juuri missään tavanomaista velkaa koskevassa uudelleenjärjestelyssä. Sillä on ikävä ominaisuus seurata koko elämän ja välttäen muita velka-asioita koskevat kohtuullistukset. Koska yhdysvalloissa se on opintolaina ja sitä koskee erilaiset säännöt kuin muita velkoja.

Käytännössä rahavirrat ovat muotoutuneet suomalaisille käsittämättömiin ja lähinnä korporaatiokommunistista kokoomushallintoa ihastuttaviin aivopieruihin. Yliopistojen rahavirroista puolet käytetään opettajien (kuten Tarja Halosen) palkkaamiseen mutta toinen puoli käytetäänkin yliopistojen mainostamiseen. Aivan. Yliopisto joka ei mainosta ja rajusti, jää ilman oppilaita ja rahaa. Ajatelkaapa vähän. Yliopiston budjetista puolet rahaan ja puolet palkkaan. Ja opettajat saavat sitten itse miettiä mitä ja ketä nykivät hihasta saadakseen tutkimusrahaa. Rahaa palaa televisiomainonnassa ja monessa muussa markkinoinnissa yhtä paljon kuin itse opetuksessa. Esim koulun jalkapallojoukkueen menestys ei ole vain peliä vaan yliopiston elämän ja kuoleman kysymys. Siksi yliopistoissa on suvaittu mm luku- ja kirjoitustaidottomia jalkapallonpelaajia että professoreilla olisi varaa kirjoitella shekkejä.

Amerikkalaisten sotaveteraanien rahat opetuslaitoksen käytössä

Kaikkein iloisin ja käsittämättömin kokonaisuus on yhdysvaltojen liittovaltion hallinnon sotaveteraanien koulutukseen käyttämät rahat yliopistolaitoksen kohdalla. Nämä erilaisten sotapoliittisten hankkeiden toteuttajat, saavat suuren liittovaltion takaaman lainasumman oman yliopistokoulutuksen maksamiseen, seurauksella että henkilöt ovat erittäin kiinnostavia markkinahenkisten yliopistojen kannalta. Jopa niin kiinnostavia, että muuan aivovamman saanut ja muistinmenetyksestä kärsivän veteraanin oli vaikea muistaa mihin kaikkiin kursseihin yliopiston rekrytoija oli hänen kanssaan sopinut henkilön opintolainan käytöstä. Omaiset päivittelivät kuinka muistihäiriöisestä aivovammapotilaasta tulikin yliopisto-opiskelija, mutta yliopistojen toimintaan perehtyneille asia lienee itsestäänselvä. Itseasiassa henkilöhän on mitä parhainta A-ryhmää.

Kaupalliset yliopistot käyttävät n 5-6 kertaisen rahasumman jokaista oppilasta kohtaan jonka valmistuttavat kun niitä verrataan julkisella rahalla toimiviin laitoksiin. Tämä on ikävä trendi joka on räjäyttänyt laitosten kustannukset tappiin samaan aikaan kun julkinen rahoitus ympäri maailman on kiristänyt avustushanoja. Seurauksena on ollut yhdysvalloissa kokonaisen yliopistosukupolven kaatuminen käsittämättömien opintolainamaksujen alle.

John Oliver Tonight ohjelmasta kertoo asiasta hauskemmin.

https://www.youtube.com/watch?v=P8pjd1QEA0c

Tämä sama yksityistämisen ja lainarahoittamisen malli on kovasti muodissa myös Suomen korporaatiokommunistisen kokoomuksen tärviöhallinnon ja maailmalta "opiskelijoita" haalivien hölmöläisvasemmiston pusertamissa yliopistoissa. Jos tarkastelemme tätä laina- ja opetusjärjestelmää, niin näin ahneet ja piittaamattomat yliopistot joiden ainoa sisältö on korporatiivinen voitontavoittelu, lienevät tieteen ja tiedon kannalta tuhoisia vaikka ne näennäisesti yksittäisillä aloilla saavuttavatkin mainetta ja kunniaa. Yksi nobel-voittaja ei valitettavasti vastaa satatuhatta loppuelämänsä velkakurjuuteen ajettua tavisopiskelijaa.

[Onnikka]

Eipä ole tullut sellasta käytyä mutta uutisoinnissa yleensä kertovat että pienet ryhmät ja hienot tilat on mikä maksaa.
http://www.bestcollegereviews.org/features/the-25-most-amazing-campus-student-recreation-centers/

Onko ne sitten paremmat kuin Suomessa en tiedä, vähempi niissäkään tullut vierailtua, mutta kyllähän täällä julkisiin rakennuksiin rahaa laitetaan useinkin aika reippaasti.

Joillain amk:llahan on hienotkin tilat vaikka töitä valmistumisen jälkeen ei taida liiemmin olla tiedossa?
Kuvia Arcadan tiloista:
http://www.arcada.fi/fi/lehdistopalvelu/lehdistokuvat/arcadatalo

Noissa jenkkiyliopistoissahan monasti on vielä kampukset jossain huisin kaukana kaupungista, Suomessa keskustoissa mikä nostaa hintoja.

Varmasti olisi järkevintä maksattaa opiskelijoilla itsellään opiskelut, usean tutkinnon ikiopiskelijat kun tuhlaa vaikka kuinka rahoja muttei tuo välttämättä koskaan mitään takaisin. Ei ne täällä ainakaan halvempia ole vaikka taikaseinä maksaakin.

[siviilitarkkailija]

http://www.topuniversities.com/student-info/student-finance/how-much-does-it-cost-study-us

Of course, that's only the average. At the top end are universities such as Cornell, which in 2011-12 is charging undergraduate fees of $41,541. Additional budget advice includes $7,800 per year for accommodation, $5,354 for food, $800 for books and resources, and $1,630 for other expenses, making a total of $57,125.

That means one year alone would cost significantly more than the average US annual salary, which was less than $40,000 in 2010. Multiply by four for the full course and, for most people at least, going to university in the US starts to look about as realistic as crashing at the White House while you look for a place of your own.

4 * 28 500 = 114 000 $

On hyvin kuvaavaa että nämä kusetusyliopistot mainostavat vesiliukumäkiä ja kiipeilyseiniä esitteissään mutta yksikään täysijärkinen ei halua olla itse maksamassa moisia viihde-elementtejä jos ajattelemme että keskimääräinen jenkki tienaa n 40 000 taalaa vuodessa. Eli hän ei mitenkään pysty maksamaan moisia summia....ainakaan jos aikoo elää, maksaa asumisen ja auton. Puhumattakaan siitä että sattuisi saamaan lapsia.

Lievästi sanottuna järkyttävää tuhlausta mutta markkinointihenkisessä maailmassa ne lienevät eräänlainen pirullinen noidankehä. Yliopisto joka näyttää urheilu-vesi-puistolta tai ylipäänsä laitos joka kehtaa käyttää rahaa moiseen kun kanssaihmisensä joutuvat elämään kädestä suuhun ja luopumaan jopa perusopetuksesta voidakseen elää. Eräänlaisia häpeämättömyysyliopistoja, sanoisin. Laitoksia joissa opiskellaan häpeämättömyyttä.

Toisaalta tätähän mainostettiin asian esityksessa jossa kerrottiin että yliopistoissa käytetään huumeita ja harrastetaan itselleen vieraita seksuaalisia toimintoja osana laitosten normimeininkiä. Ehkä yliopiston käyttäjien kannalta nämä vesiliukumäki-infrastruktuurin tarpeet pitää ymmärtää osana yliopistomaailmassa olevien pervojen toimintaansa tarvitsemaa järjestelyä. Seksi-huume-allasbileet ovat se mikä yksinkertaisesti vetoaa nykyamerikkalaiseen nuorisoon.

[kriittinen_ajattelija]

Melkein on kannattavampaa olla USA:ssa ghettorotta sossupummi kuin ottaa helvetin iso opintolaina ja kouluttautua ammattiin - jonka työllisyysnäkymätkin saattaa olla epävarmat, niinkuin monella alalla.

[Alkuasukas]

Jos katsotaan Fortune 500-yritysten johtoa niin harva tulee noista "huippuyliopistoista".

Jos ei ole rahaa, menee halvempaan. Simple.

[Tommi Korhonen]

Eikö tuon prosessin pitäisi tarkoittaa sitä, että köyhemmät (julkiset?) yliopistot menestyisivät tieteellisesti paremmin, kun niihin on halvempi tulla, eivät ole mediaseksikkäitä, eivätkä niillä ole mainosten houkuttelemana kaikenmaailman pissiksiä asiakkainaan? Toki rahoitus köyhälle on ongelma, mutta se osa yliopistoista jotka haluaisivat tehdä perustiedettä voisivat menestyä ihan ok?

Tietysti ne harvat eliittiyliopistot jotka imuroivat myös laatumateriaalin, menestyvät myös tuossa, mutta tuo dokumentti / ensimmäinen postaus tuskin tarkoittaa näitä MIT:tä ja CaTechejä.

Saatan tehdä väärän olettaman, että yliopistokoulutus itsessään toimisi valitsevana tekijänä, kuten Suomessa. Yleiset kouluthan eivät menesty hyvin jos oppilasmateriaali ei tue sitä, kuten Suomessa PISA-tuloksissa.

[Onnikka]

Eikö tuon prosessin pitäisi tarkoittaa sitä, että köyhemmät (julkiset?) yliopistot menestyisivät tieteellisesti paremmin, kun niihin on halvempi tulla, eivät ole mediaseksikkäitä, eivätkä niillä ole mainosten houkuttelemana kaikenmaailman pissiksiä asiakkainaan? Toki rahoitus köyhälle on ongelma, mutta se osa yliopistoista jotka haluaisivat tehdä perustiedettä voisivat menestyä ihan ok?

Tietysti ne harvat eliittiyliopistot jotka imuroivat myös laatumateriaalin, menestyvät myös tuossa, mutta tuo dokumentti / ensimmäinen postaus tuskin tarkoittaa näitä MIT:tä ja CaTechejä.

Saatan tehdä väärän olettaman, että yliopistokoulutus itsessään toimisi valitsevana tekijänä, kuten Suomessa. Yleiset kouluthan eivät menesty hyvin jos oppilasmateriaali ei tue sitä, kuten Suomessa PISA-tuloksissa.

Ei tarttunut aloittaja siihen mitä kirjoitin (vaikka epäilen että tosiaan on Suomessa amiskoulut enempi rahaa tuhlaavia kuin siellä huiput) mutta kyllähän se koulu merkitsee varmasti sielläkin. Euroopassakin toimii suhteet kouluihin pääsemisessä, siellä pelkkä rahakin riittää mikä siinä mielessä tasapuolisempaa on. Täällä vain Suomessa, luulen, että amikset enempi rahoitettuja kuin yliopistot? Mikä taasen ei välttämättä kovin nerokasta ole? Josko olisi jollain tapaa edes tasapuolista valinnat ja opintotuet sitten perseaukisille riittävät, niin voisi toimia paremmin?
Jenkit käy kaikki lukion. Suomalaiset erotellaan varojen mukaan jo aiemmin.

[Alkuasukas]

Suomalaiset erotellaan varojen mukaan jo aiemmin.

Suomessa lukio on ilmainen.

[sivullinen.]

Amerikan yliopistojärjestelmä on aika suuri ja sekava. Useimmat osavaltiot "maksavat" asukkailleen opiskelun oman osavaltion yliopistossa eli ero suomalaiseen järjestelmään on vain asunnon ja ruuan rahoittaminen. Sitäkin varten on saatavissa opintolainaa -- kuten jo mainittiin. Esimerkin 8000 USD vuotuiset asumiskulut ja siihen päälle 5000 USD ruokakulut tarkoittavat luksuselämää; tavalliselle ihmiselle riittää paikka yliopistonasuntolassa ja ruoka eli kymmenesosa tuosta. Tieteellisesti kovat yliopistot maksavat taas hyviä tuloksia testeissä saaneille stipendit, joilla opinnot voi rahoittaa. Ne jotka eivät testeissä pärjää, pääsevät joihinkin sisään rahalla.

En näe siinä mitään pahaa. Ongelma ei ole yliopistoissa, vaan talousjärjestelmässä, jonka takia yliopistoiden jälkeen ei ole kaikille töitä -- joka ei amerikassa ole läheskään yhtä suuri osuus kuin esimerkiksi Suomessa. Subprime kriisin seurauksena tai siitä johtuen asuntojen arvot ja asuntolainamarkkinat ovat yhä sekaisin. Silti amerikassa ollaan menossa parempaan suuntaan ja talous on lähtenyt korjaantumaan. Eurostoliitossa tilanne on toinen. Täällä talousongelmat ovat muuttuneet jo järjestelmäkriisiksi, joka taas on kovaa vauhtia muuttumassa sotatilaksi. Sotaan lähtiessä ei kannata murehtia velkoja. Rintamalla eivät voudit juhli, eikä kotiin palaava sotamies suhtaudu huumorilla pankin ulosottokirjeisiin -- joten niitä ei lähetellä.

[Bill Milton Hicks Friedman]

Suomalaiset erotellaan varojen mukaan jo aiemmin.

Suomessa lukio on ilmainen.

Opiskelijoille maksuton, mutta ei se verouhreille ilmainen ole.

[Onnikka]

Amerikan yliopistojärjestelmä on aika suuri ja sekava. Täällä talousongelmat ovat muuttuneet jo järjestelmäkriisiksi,

Tiedä sitten paremmin mutta jokin vuosi sitten oli halvempaa opiskella kanadassa kuin täällä. Jokin 89-90 tms.
Kuulemma. Koskaan en ole käynyt kanadassa ja nykysin on kuulemma kallista.
Jenkeissä oli kuulemma saman hintasta.
Valmistumisen jälkeen palkka sama mutta hintaerot melkoiset eli elintaso hirmu paljon suurempi. Täällä oli sillon jokin oma valuutta käytössä joka piti hinnat korkealla. Kanadassa (edelleen siis kuulemma) oli jokin neljäsosan pienempi elintaso kuin jenkeissä.

Suomalaiset erotellaan varojen mukaan jo aiemmin.

Suomessa lukio on ilmainen.

Opiskelijoille maksuton, mutta ei se verouhreille ilmainen ole.

Ei ole ilmaisia koulukyytejä ja kirjoja kuten jenkeillä. Ja aika monessa muussa paikkaa.
Suomi on oikeistolainen, suomalaisia alistava maa. Ei tällaisia ole montaa. En tiedä onko yhtään muuta vastaavaa.

[Miniluv]

Silti amerikassa ollaan menossa parempaan suuntaan ja talous on lähtenyt korjaantumaan.

Liitekuva: ZH: For 90% Of Americans: There Has Been No Recovery

[Alkuasukas]

Silti amerikassa ollaan menossa parempaan suuntaan ja talous on lähtenyt korjaantumaan.

Liitekuva:

Olisi mielenkiintoista nähdä miten käyrä menee kun puhdistetaan siitä pörssikulpa ja kiinteistökupla. Jos perheellä on ollut 1000 osaketta ja asunto, niin niillä varmaan vieläkin on 1000 osaketta ja asunto, päivän hinta vain on eri.

[siviilitarkkailija]

Eikö tuon prosessin pitäisi tarkoittaa sitä, että köyhemmät (julkiset?) yliopistot menestyisivät tieteellisesti paremmin, kun niihin on halvempi tulla, eivät ole mediaseksikkäitä, eivätkä niillä ole mainosten houkuttelemana kaikenmaailman pissiksiä asiakkainaan? Toki rahoitus köyhälle on ongelma, mutta se osa yliopistoista jotka haluaisivat tehdä perustiedettä voisivat menestyä ihan ok?

Karrikoiden ja raa'asti yksinkertaistaen:

Julkisesti rahoitetut yliopistot tuottavat enemmän opiskelijoita ja oppimistilaisuuksia kuin yksityisellä rahalla rahoitetut, mutta sitten läpimurtotieteen tekemisessä yksityiset suuremmalla rahalla ja pienemmällä oppilasmäärällä toimivat laitokset tuottavat oppilasta kohti laskettuna enemmän ns "tieteellistä tulosta".

Köyhä julkisin varoin ja poliittisin painotuksin ohjattu yliopisto voi tuottaa maisterin tunnssa esimerkki aiheenaan vaikkapa: " antirasismi ja yhteiskunta", "itämainen runoustiede", " miksi suomalaiset ovat tyhmiä ja pahoja ja miksi heitä pitää korvata paremmilla ihmisillä" jne jne. Sitten meillä on hetkessä maa täynnä maistereita ja tohtoreita joiden akateeminen painoarvo on vahvaa(ainakin heidän mielestään) mutta yhteiskunnallinen ja tuotantotaloudellinen painoarvonsa on täyttä kuraa (paitsi kunnallisen maahanmuuttotalouden kannalta).

Tietysti ne harvat eliittiyliopistot jotka imuroivat myös laatumateriaalin, menestyvät myös tuossa, mutta tuo dokumentti / ensimmäinen postaus tuskin tarkoittaa näitä MIT:tä ja CaTechejä.

Yhdysvaltojen liittovaltiomittakaavassa näitäkin ihmelaitoksia tarvitaan ja niille on tilausta. Ne tekevät kovaa tiedettä jolla on sekä talouden että liike-elämän merkitystä. Näissä laitoksissa pelimerkkien määrä on suuri/yksi opiskelija, mutta koska laitosten määrä on pieni, ne eivät ns haittaa tavisten elämää juuri millään lailla. Laitokset voivat mm tuottaa teollisuudelle sen tarvitsemia ihmellisiä älytutkimuksia joita tavalliset yliopistot eivät ehdi humanimishuuhan tuottamiseltaan tekemään. Näillä on niin paljon kieliopillista ja poliittista vääryyttä murehdittavana ettei ehdi tekemään rahatyötä.''

Ongelma syntyy kun yhteiskunnallinen epätasa-arvo kasvaa mittoihin joissa yksinkertaiset koulutusvalinnat tuottavat maan kansalaisille täysin epätasa-arvoiset ja ainoastaan vanhempien varallisuuteen perustuvat valinta- ja opiskelumahdollisuudet. Jos ja kun meillä on kokonainen sukupolvi ihmisiä joista toiset on erehdytetty tekemään velkaa tyhjää akateemista sisältöä vastaan ja ja toinen puoli joka on oppinut että älyllinen ja sivistyksellinen elämä ei enää kuulu heille, tilalle jää sitten vaikuttamismahdollisuudet sivistymättömästi ja älyttömästi.

Yhdysvalloissa on jo nyt enemmän vankeja kuin stalinin neuvostoliitossa jossa ei vankileirien saariston ollessa pystyssä yksikään akateeminen taho pohtinut asiaa syvällisesti saati että olisi pystynyt tuottamaan ratkaisuja. Saapa nähdä koska joku jenkki keksii tehdä itselleen akateemiset ja lainaa vastaan opiskelee ja ottaakin lainanmaksun sijaan velkavankeuden osavaltiossa jossa se on mahdollista. 

[Sivustakatsoja]

Karrikoiden ja raa'asti yksinkertaistaen:

Julkisesti rahoitetut yliopistot tuottavat enemmän opiskelijoita ja oppimistilaisuuksia kuin yksityisellä rahalla rahoitetut, mutta sitten läpimurtotieteen tekemisessä yksityiset suuremmalla rahalla ja pienemmällä oppilasmäärällä toimivat laitokset tuottavat oppilasta kohti laskettuna enemmän ns "tieteellistä tulosta".

Köyhä julkisin varoin ja poliittisin painotuksin ohjattu yliopisto voi tuottaa maisterin tunnssa esimerkki aiheenaan vaikkapa: " antirasismi ja yhteiskunta", "itämainen runoustiede", " miksi suomalaiset ovat tyhmiä ja pahoja ja miksi heitä pitää korvata paremmilla ihmisillä" jne jne. Sitten meillä on hetkessä maa täynnä maistereita ja tohtoreita joiden akateeminen painoarvo on vahvaa(ainakin heidän mielestään) mutta yhteiskunnallinen ja tuotantotaloudellinen painoarvonsa on täyttä kuraa (paitsi kunnallisen maahanmuuttotalouden kannalta).

Kommentti oli kokonaisuudessaan (myös lainaamattomilta osin) varsin onnistunut. Sen verran kuitenkin tähän voisi vielä sanoa, että työmarkkinoiden kannalta myös ns. "rutiininomaiselle" koulutukselle on kysyntää. Ns. huippuyliopistojen suurimmat erot riviyliopistoihin näkyvät kahdessa asiassa: tutkimuksen taso (ja määrä) ja opiskelijamateriaalin taso/luonne. Silloin kun tuotetaan insinöörejä yms. teollisuuden perustehtäviin, ei yliopistossa tapahtuvalla (tai tapahtumattomalla) huippututkimuksella ole suurta merkitystä lopputuloksen kannalta. Perustutkinto-opintojen sisältö on joka tapauksessa samankaltainen. Opiskelijamateriaalilla on sikäli suuri merkitys, että sillä on vahva vaikutus oppilaitoksen opiskelukulttuuriin ja kurssien läpäisyvaatimuksiin.

Amerikkalaisilla huippuyliopistoilla on suolaisista lukukausimaksuistaan huolimatta pitkälti varaa valikoida itselleen erinomaista opiskelija-ainesta, jolloin kurssien sisältö ja luonne voidaan virittää hieman korkeammalla kuin jossain peruslaitoksessa, jossa rimaa on laskettava jottei liian moni opiskelija reputa. Plussaa on sekin, että huippuyliopistoihin kasaantuu kosolti esim. varakkaiden yrittäjien jälkikasvua, joka luo hyvät edellytykset uusille bisnesavauksille (kynnys lähteä yrittäjäksi madaltuu, jos tuttavapiiristä löytyy konkreettisempaa yrityskokemusta ja yhteyksiä esim. mahdollisiin rahoittajiin).

Mutta tosiaan itse perusoppisisältö ei vaihtele mitenkään erityisen mullistavasti eli perustietotaitojen suhteen myös riviyliopistot voivat tuottaa aivan kelvollisia työntekijöitä. Niiden kohdalla vain esikarsinta on heikompaa, joten mukana on huippuyliopistoja enemmän myös sellaisia opiskelijoita, jotka ovat menneet opinnoissaan sieltä, missä aita on matalin.

[Sikanez]

USA opintovelka on ylittänyt ruhtinaallisen triljoonan dollarin rajan

Triljoona dollaria lienee väärä luku. Veikkaisin että kyse on biljoonasta dollarista. Jos triljoona dollaria jakaisi 300 miljoonan yhdysvaltojen asukkan kesken tasan, siitä  tulisi reilut 33 miljardia dollaria henkeä kohden.

[Semiretardi]

USA opintovelka on ylittänyt ruhtinaallisen triljoonan dollarin rajan

Triljoona dollaria lienee väärä luku. Veikkaisin että kyse on biljoonasta dollarista. Jos triljoona dollaria jakaisi 300 miljoonan yhdysvaltojen asukkan kesken tasan, siitä  tulisi reilut 33 miljardia dollaria henkeä kohden.

tuossa taitaa hämätä tuo amerikkalaisten miljardista käyttämä "billion" ja sitä seuraavana oleva trillion, joka taas meillä taitaa olla biljoona ?

[Alkuasukas]

Ei ole ilmaisia koulukyytejä ja kirjoja kuten jenkeillä. Ja aika monessa muussa paikkaa.

Pyh. Opintotukikin kilahtaa tilille. Taitaa jäädä plussalle laskut.

[siviilitarkkailija]

USA opintovelka on ylittänyt ruhtinaallisen triljoonan dollarin rajan

Triljoona dollaria lienee väärä luku. Veikkaisin että kyse on biljoonasta dollarista. Jos triljoona dollaria jakaisi 300 miljoonan yhdysvaltojen asukkan kesken tasan, siitä  tulisi reilut 33 miljardia dollaria henkeä kohden.

tuossa taitaa hämätä tuo amerikkalaisten miljardista käyttämä "billion" ja sitä seuraavana oleva trillion, joka taas meillä taitaa olla biljoona ?

Olen nöyrrytetty. Amerikkalainen triljoona eli suomalainen biljoona.

[sivullinen.]

Ei ole ilmaisia koulukyytejä ja kirjoja kuten jenkeillä. Ja aika monessa muussa paikkaa.

Pyh. Opintotukikin kilahtaa tilille. Taitaa jäädä plussalle laskut.

Lukiolaisilla on opintotuen kanssa vähän niin ja näin. Jos peruskoulu on läpäisty tavoite ajassa, näin.