Taloustutkimuksen tekemä Pirstoutunut Suomi-tutkimus

[J.M]

Yle Uutiset: Pirstoutunut Suomi - tästä on kyse

Pirstoutunut Suomi – tästä on kyse

Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä arvokysymykset jakavat kansaa.

Yle Uutiset halusi selvittää, onko kansa niin jakautunut kuin viimeaikaisten arvokeskustelujen perusteella voisi päätellä.
Keräsimme 13 ajankohtaista arvokysymystä, teimme niistä väitteitä ja kysyimme asiaa suomalaisilta.
Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus.
Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina loka-marraskuun vaihteessa 2013.
Vastaajia oli 1008, virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vastaajat kertoivat mielipiteensä itse väitteestä sekä asian tärkeydestä.
Arvokoneessa jokainen voi itse verrata omia vastauksiaan muuhun Suomeen.
Kyselyn väitteet ovat:

Samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla oikeus avioliittoon.
Ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa.
Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään.
Susia pitäisi voida metsästää nykyistä vapaammin.
Sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi yksityistää nopeammin.
Suomen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös suomalaisten pitää vähentää energiankulutustaan huomattavasti.
Lakia voi rikkoa, jos oma moraali ja laki ovat ristiriidassa.
Joillakin ihmisryhmillä on toisia enemmän taipumusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen.
Valtion tuella ei pidä pitää pystyssä tappiollista yritystoimintaa, vaikka työpaikkoja menetettäisiin.
Suomessa ihmisiä holhotaan liikaa erilaisin säädöksin, yksilön vapauksia pitää lisätä.
Lihansyöntiä pitää vähentää.
Naiset ovat Suomessa edelleen epätasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden.

Neljä arvoryhmää

Tutkimuksen tuloksena Suomesta löydettiin neljä arvoryhmää.
Ryhmät on aineistosta etsinyt Taloustutkimuksen asiantuntija.
Olemme nimenneet ne eläinten mukaan.
Ryhmät ovat: kettu (yksilökeskeinen talousliberaali), pystykorva (yksilökeskeinen konservatiivi), leijona (lakia ja järjestystä korostava konservatiivi) sekä pandakarhu (vasemmistolainen arvoliberaali).
Ryhmät on muodostettu tutkimalla, millaiset ihmiset keskimäärin vastaavat kysymyksiin samalla tavalla keskenään.
Emme väitä, että kukaan suomalainen sopisi täydellisesti johonkin näistä ryhmistä. Moni löytänee tuttuja ajatuksia kaikista.
Tutkimuksen kysymykset esitettiin myös neljälle eri tavoin ajattelevalle, julkisuudesta tutulle suomalaiselle. He ovat Heidi Hautala, Olli Immonen, Tuomas Enbuske ja Nina Mikkonen.
Olemme verranneet heidän vastauksiaan jokaiseen arvoryhmään. Tulokset näet vastaamalla arvokoneen kysymyksiin.

Linkki Arvokoneeseen

Juttu tutkimukseen liittyen:

Rikkaat ja pienituloiset Ylen kyselyssä: Sosiaalituet passivoivat ihmisiä

Pätkiä jutusta, loput linkin takaa:

Suurin osa suomalaisista uskoo nykymuotoisten sosiaalitukien passivoivan ihmisiä. Mielipide pysyy vankkana läpi useimpien tuloluokkien. Puolet suomalaisista ajattelee myös, että valtio holhoaa ihmisiä liikaa. Kysymykset liittyvät Ylen Pirstoutunut Suomi -kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin, millaiset aiheet jakavat ja yhdistävät suomalaisia.

– Sosiaaliturvamme muodot ovat sellaisia, että ne eivät kannusta ihmisiä ottamaan omaa vastuuta.

Entinen ministeri Heidi Hautala (vihr.) tiivistää asian näin Yle Uutisten haastattelussa. Hautalan lisäksi 56 prosenttia suomalaisista uskoo siihen, että suomalainen sosiaaliturva ei pelkästään auta ihmisiä yli vaikeiden aikojen, vaan jättää heidät kiertämään kehää omassa elämässään.
...
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jakaa Heidi Hautalan näkemyksen sosiaaliturvasta.

– Totta kai olen sitä mieltä, että meillä sosiaalituki tulee asettaa sille tasolle, että se kannustaa työntekoon. Nykyään liian moni, eritoten nuori, valitsee sen vaihtoehdon, että jää elämään tukien varassa sen sijaan, että menisi töihin.
...
Heidi Hautala visioi nykyisen sosiaaliturvan korvaajaksi kansalaispalkkaa. Se on ollut vihreiden virallinen tavoite jo pitkään, ja hiljattain oman kansalaispalkkamallinsa esitteli oikeistolainen Libera-ajatushautomo.

– Kannatan nykyisen sosiaaliturvan muuntamista jonkinlaiseksi kansalaisen perustuloksi, joka antaisi turvaa, kun elämän turbulenssi vie eri vaiheisiin. On työttömyyttä, opiskelua, vanhemmuutta, Hautala sanoo.

Myös perussuomalaisten Olli Immonen haluaisi kansalaispalkasta lisää keskustelua.

"Valtio holhoaa liikaa"

Kyselyn perusteella joka toinen suomalainen kokee Suomen liian holhoavaksi paikaksi ja yhtä moni pitää asiaa myös tärkeänä. Ansiotuloilla tai yhteiskunnallisella asemalla ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta mielipiteeseen asiasta.

Liekö Hautalalla jo vaalit mielessä. Olli Immosen kanssa olen eri mieltä siitä, että tuskin merkittävä osa nuorista jää laiskuuttaan sosiaaliturvan varaan, vaan kyse on siitä, että lainsäädännöstä johtuen liian usein on kannattavampaa jäädä pois tarjotuista osa-aika- ja keikkatöistä käteen jäävän osuuden ollessa sama tai jopa parempi, kun jää kotiin.

Toinen juttu aiheeseen liittyen:

Homoliitot, ruotsin kieli ja sudet jakavat suomalaisten mielipiteet jyrkimmin

Pätkiä linkin takaa:

Yle Uutisten Pirstoutunut Suomi -kysely kertoo, että homoliitot, ruotsin kieli ja sudet jakavat kansaa. Ne ovat sellaisia kysymyksiä, joista ollaan eniten erimielisiä.

Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä väite "samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla oikeus avioliittoon" jakoi kansan jyrkimmin. Vahvasti samaa mieltä on 35 prosenttia suomalaisista, vahvasti eri mieltä 23 prosenttia Kysymys jakaa suomalaiset erityisesti iän mukaan. Suurin osa alle 50-vuotiaista kannattaa avio-oikeutta kaikille seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Kun siirrytään yli 65-vuotiaiden ryhmään, enemmistö, 57 prosenttia, vastustaa oikeutta. Oikeutta kannatetaan eniten kaikkein pienituloisimpien ja kaikkein rikkaimpien joukossa.
...
Koulun pakollisesta ruotsin kielestä on kiivailtu pitkään. Ruotsin kielen asema on suomalaisille myös tämän tutkimuksen perusteella jossain määrin tärkeä asia. Tutkimuksessa otettiin kantaa väitteeseen "ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa".

Kolmannes haluaisi purkaa kielen aseman toisena virallisena kielenä. Melko täsmälleen 50 prosenttia suomalaisista sen sijaan haluaisi säilyttää erittäin voimakkaasti tai jossain määrin nykyisen tilanteen.
...
Tärkeimpänä pidettiin kysymystä naisten tasa-arvosta miehiin nähden. Naisista 75 prosenttia pitää asiaa tärkeänä, miehistäkin 51 prosenttia. Tutkimuksessa asia oli muotoiltu väittämäksi "naiset ovat Suomessa edelleen epätasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden". Energiankulutuksen vähentäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on 59 prosentin mielestä tärkeä asia. Lähes yhtä moni on sen kannalla, että näin myös pitää toimia.

Kursivoitu kohta on mielestäni kirjoitettu joko tahallaan tai tahattomasti harhaanjohtavasti. Se antaa ymmärtää, että "vain" 75 prosenttia naisista ja 51 prosenttia pitäisi naisten tasa-arvoa tärkeänä, kun väite on, että "naiset ovat Suomessa edelleen epätasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden". Eli 75 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä on tuota mieltä, eikä sitä mieltä, että naisten tasa-arvo miehiin nähden on tärkeää. Jos väittämä olisi asetettu kuten edellä sen asetin, prosentit olisivat kummankin sukupuolen kohdalla olleet taatusti korkeammat.

Ylen nettisivuilla kuumana käyvä keskustelu täällä.

Kaikki alleviivaukset, lihavoinnit ja kursivoinnit omiani.

[Isäntä ja loinen]

Kävin tekaisemassa tuon 13-kohtaisen arvokyselyn. Kysymyksiinhän oli pyydetty kommentit myös Olli Immoselta, Tuomas Enbuskelta, Nina Mikkoselta sekä Heidi Hautalalta.

Eniten silmien pyörittelyä aiheutti (jälleen kerran) Harmaa-Heidi. Kun kysyttiin suomalaiseten energiankulutuksesta, niin Heidin mukaan Suomi ei voi vedota pieneen kokoonsa. Jonkun on kuulemma lähdettävä vetämään tätä ilmastorekeä.

Voi kun Heidi tai joku muu hörhö vastaisi kerrankin tähän yksinkertaiseen kysymykseen: onko perusteltua ja oikeutettua, että maailmanparannusrekeä ryhtyy raahaamaan viiden miljoonan asukkaan piskuinen Suomi? Seitsemän miljardin ihmisen maapallolla maailmanparannustalkoiden vetovastuu kuuluu Suomelle? Onko todella näin? 

[Eino P. Keravalta]

Kysymyksiin oli livahtanut outo kömmähdys: jossain kohtaa esitettiin väite, että jotkut ihmisryhmät ovat toisia alttiimpia tekemään rikoksia. Eihän tämä ole arvokysymys, vaan puhdas fakta, jonka voi tarkistaa tilastoista.

[Isäntä ja loinen]

^ Eivät viitsineet suoraan kysyä, että "ookkonä rasisti?"
Niinhän tuo väittämä YLEn toimituksessa tulkitaan. Jos olet väittämän kanssa jonkin verran tai vahvasti samaa mieltä, niin olet automaattisesti reppana-rasisti.

[Roope]

Suomalaiset: Laki ohittaa moraalin
...
Yle Uutiset käsittelee laajemmin suomalaisten arvoja tiistaiaamusta alkaen eri välineissä.

Nyt on tiistai, ja Yleisradio tarjoilee keskustelua arvoista:

Homoliitot. Kiakkovieraat. Kokoomusnuoret. Arvokysymyksistä ei ole koskaan käyty niin paljon julkista vääntöä kuin viime vuosina. Sosiaalinen media on sen mahdollistanut. Mutta onko kansa niin erimielistä kuin kohuista saattaisi päätellä? Mitkä kysymykset todella jakavat suomalaisia? Entä mitkä eivät?

Yle: Mikä jakaa kansaa? Vertaa itseäsi arvokoneessa muuhun Suomeen 7.1.2014

Tuloksien puimisesta Yle saa tarpeeksi ohjelmiston- ja netintäytettä loppuviikoksi. Viiden toimittajan ja Taloustutkimuksen voimin tehty toteutus on surkea, koska aivan liian moni kysymys on muotoiltu epämääräisen monitulkintaisesti tai asian vierestä. Garbage in, garbage out.

1. Samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla oikeus avioliittoon.

Mitä tässä tarkoitetaan "oikeudella avioliittoon"? Keksin useitakin vaihtoehtoja.

2. Ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa.

Keskustelua on käyty lähes yksinomaan peruskoulun pakkoruotsista, ei virallisen kielen asemasta, jonka merkitys on monille epäselvä.

5. Sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi yksityistää nopeammin.

Miksi kysymyksessä käytettiin ilmaisua "yksityistää nopeammin" eikä esimerkiksi "yksityistää ollenkaan", kun tuloksissa osittainkaan kielteisen vastauksen on tulkittu tarkoittavan, että vastaaja "ei halua lisää yksityisiä terveyspalveluita"? Yksityisten terveyspalvelujen tarjonnan lisääminen on sitä paitsi eri asia kuin palvelujen yksityistäminen.

6. Suomen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia.

Mitä tämä "ottaminen" tarkoittaa? Vain kiintiöpakolaisia "otetaan", mutta kiintiöpakolaiset ovat vähemmistö kaikesta humanitaarisesta maahanmuutosta, josta maahanmuuttokeskustelussa on kyse.

7. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös suomalaisten pitää vähentää energiankulutustaan huomattavasti.

12. Lihansyöntiä pitää vähentää.

Tarkoittaako "pitää" tässä, että "olisi kiva" vai että "on pakko"? Yksilötasolla vapaaehtoisesti vai valtion pakottamana?

Immonen lähti politiikkaan ajamaan kolmea kärkiteemaa. Hän haluaa purkaa ruotsin kielen nykyisen aseman Suomessa. Hän on myös EU-kriittinen sekä vastustaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Immosen ajatus on, että suomalaisten ja maahanmuuttajien kulttuureita ei pitäisi sotkea keskenään. Hän haluaisi ottaa Suomeen vain sellaisia maahanmuuttajia, joilla on työpaikka valmiina katsottuna.

Immosen kaltaiset nuoret miehet kuuluvat Ylen arvotutkimuksen perusteella eniten ryhmään nimeltä pystykorva. Ryhmä vastustaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien oikeutta avioliittoon, suhtautuu skeptisesti ilmastonmuutokseen eikä kannata lihansyönnin vähentämistä.

Yle: 27-vuotias perussuomalaisten Immonen: "Nuorempana olin liberaalimpi" 7.1.2014

[Roope]

Suomen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia

Enemmistö suomalaisista ei halua maahamme lisää pakolaisia. Ajatuksen vastustus on melko tasaista kaikkialla Suomessa, kaikissa ikä- ja tuloryhmissä. Ainoastaan koulutus vaikuttaa hieman asenteisiin. Korkeakoulutettujen joukossa uudet pakolaiset toivotetaan tervetulleiksi kaikkein innokkaimmin, mutta tässäkään ryhmässä enemmistö ei kannata ajatusta. Kysymys on tärkeä noin 40 prosentille suomalaisista. Samoin noin 40 prosenttia ei koe sitä tärkeäksi.

Luvut miesten ja naisten lukujen keskiarvoja:

Suomen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia

VAHVASTI SAMAA MIELTÄ 5 %

JONKIN VERRAN SAMAA MIELTÄ 17,5 % => yht. 22,5 %

EI SAMAA EIKÄ ERI MIELTÄ 19,5 %

JONKIN VERRAN ERI MIELTÄ 25,5 %

VAHVASTI ERI MIELTÄ 32,5 % => yht. 58 %

Pakolaisia tulisi auttaa pakolaisen lähtömaan lähialueilla.
– OLLI IMMONEN

Pakolaisia voidaan ottaa lisää. Olen nähnyt, että kotouttaminen toimiessaan antaa ihmisille tunteen, että täällä he voivat elää täysipainoista elämää.
– HEIDI HAUTALA

Ihmisiä, jotka ovat hädässä, pitää auttaa. Emme voi kuitenkaan ajatella, että jos pelastamme haaksirikkoutuneita merestä, kaikille pitäisi tarjota ykkösluokan hytti.
– TUOMAS ENBUSKE

Jos pakolaisia otetaan, se ei mene niin, että tänne tulee vain lapsia tai salskeita nuoria miehiä. Jonkin verran pitää ottaa lisää pakolaisia, mutta ei pieni maa kykene yksin pelastamaan maailmaa.
– NINA MIKKONEN

edit:

Jos esimerkiks itse hyväksyisin vaikkapa ydinvoiman vastaisessa mielenosoituksessa omaisuuden rikkomisen - vaikka ehkä nyt vähän teoreettinen ajatus, että käytettäis jotain... jotain tota... heiteltäis jotain kiviä tai pahempaakin - niin, hyväksyisinkö vastaavan tilanteen jossa esimerkiks, mikä Suomessa on tapahtunut monta kertaa, että maahanmuuttajien kebab- ja pizzeriapaikkoihin heitellään polttopulloja.

Pirstoutunut Suomi - Heidi Hautala

[kekkeruusi]

Eli tyypillinen paskamedian kyselytutkimus. Kysytään epämääräisiä ja tulkitaan niitä oman tarpeen mukaan.

[Brandöt]

Suomalaisten kanta tähän asiaan on aivan selvä - tällä kertaa sitä ei kannata ilmeisesti enää edes vääristellä.

Väittämään: 'Suomen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia'

VAHVASTI ERI MIELTÄ 32,5 % => yht. 58 %

[Roope]

2. Ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa.

Keskustelua on käyty lähes yksinomaan peruskoulun pakkoruotsista, ei virallisen kielen asemasta, jonka merkitys on monille epäselvä.

Toimittaja Anne Pirskanen esitti Yleisradion pääuutisissa kyselyn tuloksen niin, että 50 prosenttia suomalaisista haluaa säilyttää nykyisen tilanteen ja pakkoruotsin, kun taas vain 30 prosenttia haluaa muutosta.

[RP]

2. Ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa.

Keskustelua on käyty lähes yksinomaan peruskoulun pakkoruotsista, ei virallisen kielen asemasta, jonka merkitys on monille epäselvä.

Toimittaja Anne Pirskanen esitti Yleisradion pääuutisissa kyselyn tuloksen niin, että 50 prosenttia suomalaisista haluaa säilyttää nykyisen tilanteen ja pakkoruotsin, kun taas vain 30 prosenttia haluaa muutosta.

Vale, emävale, tilasto, tilasto Ylen esittämänä?

[Roope]

Vale, emävale, tilasto, tilasto Ylen esittämänä?

Kuvassa oli laatikko "Pakkoruotsi", jossa vihreällä "50%" (puolesta) ja punaisella "30%" (vastaan). Missään vaiheessa katsojille ei kerrottu, että kyselyssä tiedusteltiin kantaa ruotsin kielen asemaan toisena virallisena kielenä, ei kantaa pakkoruotsiin eli ruotsin kielen pakolliseen opetukseen peruskoulussa. Oikea luku olisi sitä paitsi ollut 33 tai 34 (miesten ja naisten vastausten keskiarvo 33,5).

[Roope]

Ylen ruotsinkielisissä uutisissa kyselyn tuloksia oli analysoimassa ruotsin kieltä lobbaavan ajatushautomo Magman Olav S Melin. Yllättäen studiossa ei käsitelty tuloksia ruotsin kielen osalta lainkaan. Sen sijaan Meliniä kiinnosti etenkin pakolaisten vastaanottoa koskeva osuus, jonka mukaan 58 prosenttia suomalaisista vastustaa pakolaisten vastaanoton lisäämistä ja 22,5 prosenttia kannattaa sitä.

Melinin mukaan kysymys pakolaisten ottamisesta on suomalaisille "vaikea", ja kyselyn tulos johtuu "vieraan pelosta" ja nationalismista. Melin tiesi kertoa, että kun Suomi "myöntää turvapaikan" vuosittain vain "muutamille sadoille henkilöille", Ruotsi ottaa heitä 45 000. Tämä on "häpeä", ja "EU:n kritiikki on täysin oikeutettua".

Tästä Melin tekee loikan työperäiseen maahanmuuttoon, jonka siunauksellisuuden Juhana Vartiainen on Melinin mukaan osoittanut muun muassa Ruotsin esimerkillä Höblän kolumnissa. Melin on samaa mieltä Vartiaisen kanssa siitä, että Suomi voisi ottaa maahanmuutossa oppia Ruotsista.

Yle Nyheter TV-nytt 19.30 (video, 4:00-5:30)

[Juffe]

Suomalaisten kanta tähän asiaan on aivan selvä - tällä kertaa sitä ei kannata ilmeisesti enää edes vääristellä.

Väittämään: 'Suomen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia'

VAHVASTI ERI MIELTÄ 32,5 % => yht. 58 %

Tuotakin kysymystä on mahdollista tulkita ainakin kahdella tavalla. Tarkoittivatko vastaajat pakolaisten kokonaismäärää vai saapumistahtia?

[törö]

Tästä Melin tekee loikan työperäiseen maahanmuuttoon, jonka siunauksellisuuden Juhana Vartiainen on Melinin mukaan osoittanut muun muassa Ruotsin esimerkillä Höblän kolumnissa. Melin on samaa mieltä Vartiaisen kanssa siitä, että Suomi voisi ottaa maahanmuutossa oppia Ruotsista.

Eli otetaan elintaso työperäistä taikaseinäkansaa kunnes kirkot ja synagogat palavat, homot killuvat hirressä ja noidat poltetaan roviolla.

Hoiva-alan yritykset, vuokranantajat ja grynderit tekevät hulluudella hyvän tilin ja BKT kasvaa.

[guest3656]

Ei voi olla sattumaa, että samanaikaisesti Ylen härskin asenteellisen ja tarkoitushakuisen kyselyn kanssa HS toitottaa: suomalainen luottaa presidenttiin ja mediaan.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1389061197709

Kyseessä on taas moninkertainen kusetus, jossa pyritään tietoisesti sotkemaan toisiinsa eri tahojen tuulesta temmattuja väitteitä ja leipomaan niistä virallinen totuus. Yle teetättää asentellisen nollatutkimuksen ja valhetta ryhdytään syöttämään urakalla tuulipuvuille koko median voimin. Onneksi saatiin edes BKT kasvamaan hitusen verran.

[Roope]

Toimittaja Anne Pirskanen esitti Yleisradion pääuutisissa kyselyn tuloksen niin, että 50 prosenttia suomalaisista haluaa säilyttää nykyisen tilanteen ja pakkoruotsin, kun taas vain 30 prosenttia haluaa muutosta.

Kansanedustajien vastaukset (104 vastaajaa 200:sta):

2. Ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa

VAHVASTI SAMAA MIELTÄ 16 %

JONKIN VERRAN SAMAA MIELTÄ 25 % => yht. 41 %

EI SAMAA EIKÄ ERI MIELTÄ 3 %

JONKIN VERRAN ERI MIELTÄ 25 %

VAHVASTI ERI MIELTÄ 31 % => yht. 56 %

Pakolaisten määrän lisäämisen kannattajia ja vastustajia on kansanedustajissa yhtä paljon eli 46 prosenttia, kun kansalaisista vastustajia oli 58 prosenttia ja kannattajia 22,5 prosenttia.

Ruostetsaari pitää odotettuna myös sitä, että kansanedustajien näkemykset poikkeavat valtavirrasta juuri pakolaiskysymyksessä. Hän selittää eroa sillä, että kansanedustajat katsovat asiaa työnsä puolesta eri näkökulmasta.

- Kansanedustajat näkevät tämän pakolaisten maahanottamisen ennen kaikkea humanitäärisenä kysymyksenä. Sen sijaan kansalaiset liittävät tähän pakolaisten vastaanottamiseen humanitääristen syiden ohella myös muitakin tekijöitä, kuten vaikkapa sitä, että se voi kasvattaa sosiaalimenoja. Ja saatetaan jopa ajatella, että nämä pakolaiset saattaisivat kilpailla joistakin työpaikoistakin, hän pohtii.

Yle: Kansanedustajien ja kansalaisten arvot erittäin lähellä toisiaan 8.1.2014

Ruostetsaaren selitys eron syystä ontuu pahasti. Pelkkä kansanedustajuus ei selitä mitään, kuten eri puolueiden edustajien jyrkistä mielipide-eroista (taulukko) voi päätellä. Ihan yhtä lailla osa tavallisistakin kansalaisista sivuuttaa taloudelliset ja yhteiskunnalliset seikat pakolaisten vastaanoton mielekkyyden punnitsemisessa, ja toisaalta melkein puolet kansanedustajista päätyy joka tapauksessa vastustamaan pakolaisten määrän lisäämistä.

[Tommi Korhonen]

Kyllä olisi taas Halla-aholle töitä, ja pirstoa tuo tutkimus.

Pelkästään tutkimuksen (esittely)nimi "Pirstoutunut Suomi" kertoo selkeästi että tuo on tahallinen ja sillä on haettu jotain poliitista agendaa. Ilmeisesti siis lietsoa eripuraa kansalaisten kesken jotta voitaisiin sanoa että eihän Suomi edes ole yhtenäinen, ja ettei kansallisvaltiosta ole mihinkään.

Tulokset eivät mielestäni mitenkään tue tuota "Pirstoutunut" määrittelyä.

[Roope]

Näkökulma: Olemme tunteidemme orjia

Yle julkisti viime viikolla suuren arvokyselynsä tulokset. Kansalaiset jaoteltiin pystykorviin, pandakarhuihin ja muihin karvakuonoihin esimerkiksi sen perusteella, mitä he ajattelevat sosiaalitukien passivoivasta vaikutuksesta.

Kyselyn tulosten perusteella me stereotypioissa niin harkitsevaiset ja järkevät suomalaiset olemme suorastaan tulisieluisia romantikkoja, jotka kuuntelevat ensin sydäntään ja pohtivat sitten - jos silloinkaan.

Otetaan esimerkki: Kyselyn perusteella lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että lihansyöntiä ei pidä vähentää. "En varmasti vähennä, olen ihan normaalipainoinen ja mitäs minun ruokavalioni kellekään kuuluu", pohtii kenties tunteikas suomalainen. Ellei satu olemaan suolistosyöpään sairastuneita hoitava lääkäri.

Mutta jos vilkaisisimme esimerkiksi ympäristön saastumista, valtavia metsähakkuita, tai merien tyhjenemistä mittaavia tilastoja, voisimme kaikki todeta, että tämä maapallo ei riitä, mikäli kaikki sen 7 miljardia asukasta olisi varustettu suomalaisella lihanhimolla. Tai ei meidän tarvitse edes tilastoja tutkia. Voimme luottaa niiden sanaan, joiden työtä näiden asioiden tutkiminen on.

Toisin sanoen ne puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista, joiden mielestä lihansyöntiä ei pidä vähentää, antoivat sisäisen lihaproteiinia himoavan luolamiehensä viedä.

Tässä ei ole mitään kummallista. Me ihmiset olemme nimittäin pohjimmiltamme epärationaalisia eläimiä. Logiikka ja harkitseva luonne ei pitänyt hengissä vasta kymmeniä tuhansia vuosia sitten olemassaolostaan kamppailevaa homo sapiensia. Eloonjääminen riippui vaistoista, kyvystä tehdä nopeita ja rohkeitakin ratkaisuja intuition varassa.

Rankasti yksinkertaistettuna pääkopassamme on yksi ohjaamo ja kaksi kuskia: Intuitio ja keskittyminen. Tai järki ja tunteet. Arvatkaapa, kumpi on puikoissa suurimman osan valveillaoloajastamme?

[...]

Tien päässä on yhteiskunta jossa kaikki tietävät mitä muut sanovat pakolaisten vastaanottamisesta, mutta kukaan ei tiedä montako pakolaista hänen kotikunnassaan asuu.

[...]

Eero Mäntymaa
Yle Etelä-Karjala

Yle 13.1.2014

Ounastelinkin, että väitteiden takana oli toimituksessa ajatus siitä, että niihin on olemassa "oikea" ja "väärä" suhtautuminen. Kyselyssä ei kuitenkaan tiedusteltu ihmisten perusteluja vastauksilleen. Kehnosti muotoiltuihin väitteisiin piti ottaa kantaa pelkällä samaa mieltä/eri mieltä -akselilla. Yksiulotteisten vastausten tunteenomaisuutta tai rationaalisuutta ei voi tietää, jos ei tiedä vastaajien perusteluja. Kaikkiin kysymyksiin voi ottaa kantaa puolesta ja vastaan niin tunteella kuin järjelläkin. Toimittajan käyttämä esimerkki suhtautumisesta lihan syönnin vähentämiseen ei kerro mitään vastaajien ajattelusta mutta sitäkin enemmän toimittajan omasta asenteesta ja auktoriteettiuskosta.

[Roope]

Kuvassa oli laatikko "Pakkoruotsi", jossa vihreällä "50%" (puolesta) ja punaisella "30%" (vastaan). Missään vaiheessa katsojille ei kerrottu, että kyselyssä tiedusteltiin kantaa ruotsin kielen asemaan toisena virallisena kielenä, ei kantaa pakkoruotsiin eli ruotsin kielen pakolliseen opetukseen peruskoulussa. Oikea luku olisi sitä paitsi ollut 33 tai 34 (miesten ja naisten vastausten keskiarvo 33,5).

Vauva.fi-keskustelussa hauska sanailu, kun Ylen tv-uutisissa töissä olevaksi esittäytyvä jääräpää inttää katkeraan loppuun saakka, ettei Yleisradio tehnyt uutisoinnissaan minkäänlaista virhettä, vaan kyse on vain valittajien idioottimaisuudesta.

edit:

Minä olen tv-uutisissa töissä. Tässä suoraan kopioituna meidän arkistostamme eilisen päälähetyksen otsikkoteksti:

Homoliitot, ruotsin kielen asema ja sudet - siinä teemat, jotka jakavat suomalaisia jyrkimmin.

Ja sitten toimittaja esitteli tutkimuksen plasmanäytöllä ja sanoi näin:
"Myös ruotsin kielen asema Suomessa jakaa tuttuun tapaan mielipiteitä. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että nykyinen tilanne on hyvä, mutta kolmasosa haluaisi purkaa ruotsinkielen erityisaseman."

KOKO AJAN puhuttiin siis aivan oikein ruotsinkielen erityisasemasta laajasti, ei pelkästään pakkoruotsista.

Se, että erityisasema ap:n ja useimpien muidenkin MIELESSÄ tarkoittaa nimenomaan pakkoruotsia on luonnollista, koska se on viime aikoina julkisessa keskustelussa tiivistynyt kysymykseen koulujen kielenopetuksesta. Mutta Yle ei niin väittänyt.

Johon kuittina kuva lähetyksestä:
(https://pbs.twimg.com/media/BdZ3vKQCUAESGRa.png)

[Peltipaita]

Kansanedustajat katsovat asiaa työnsä puolesta eri näkökulmasta.

Tuossa lauseessa on koomisuus huipussaan.

[Nanfung]

Tästä Melin tekee loikan työperäiseen maahanmuuttoon, jonka siunauksellisuuden Juhana Vartiainen on Melinin mukaan osoittanut muun muassa Ruotsin esimerkillä Höblän kolumnissa. Melin on samaa mieltä Vartiaisen kanssa siitä, että Suomi voisi ottaa maahanmuutossa oppia Ruotsista.

Ruotsilla on sairaalloinen tarve hyvittää veljeilynsä Kansallissosialistisen Saksan eli natsi-Saksan kanssa vuosina 1933-1945.

[Roope]

Vale, emävale, tilasto, tilasto Ylen esittämänä?

Kuvassa oli laatikko "Pakkoruotsi", jossa vihreällä "50%" (puolesta) ja punaisella "30%" (vastaan). Missään vaiheessa katsojille ei kerrottu, että kyselyssä tiedusteltiin kantaa ruotsin kielen asemaan toisena virallisena kielenä, ei kantaa pakkoruotsiin eli ruotsin kielen pakolliseen opetukseen peruskoulussa. Oikea luku olisi sitä paitsi ollut 33 tai 34 (miesten ja naisten vastausten keskiarvo 33,5).

Tämmöinen jäänyt ainakin minulta huomaamatta:

Vapauttava 5409/YLE/14

Vastaaja: Yle, uutiset

Asia: Otsikko, totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus

Ratkaistu: 18.6.2014

Ylen tv-uutisten grafiikassa käytettiin otsikkona epätäsmällisesti ilmaisua "pakkoruotsi". Toimittajan samanaikainen juonto kuitenkin kertoi, että kyse oli ruotsin kielen virallisesta asemasta eikä ruotsin kielen asemasta kouluopetuksessa. Äänestyspäätös 11-1. Lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 11.1.2014

Kantelu kohdistuu Ylen TV 1:n Uutisiin 7.1.2014 kello 20.30. Lähetyksessä esiteltiin Ylen teettämää tutkimusta "Suomalaisten arvoista/Mikä kansaa jakaa?". Kantelun mukaan toimittaja sotki jutussaan perusteellisesti kaksi perusasiaa eli pakkoruotsin koululaitoksen oppiaineena ja ruotsin kielen aseman virallisena kielenä.

Tv-ruudussa näytettiin otsikkoa "Pakkoruotsi". Samalla esitettiin luvut, joiden mukaan 50 % kannattaa ja 30 % vastustaa. Taulukosta sai kantelijan mukaan sen kuvan, että 50 % suomalaisista kannattaisi ja 30 % vastustaisi ruotsin pakollisuutta kouluissa. Kuitenkin tutkimuksessa kyse oli ruotsin kielen virallisesta asemasta Suomessa. Se, että toimittaja ainakin osittain puhui asioista oikein termein, ei kantelun mukaan riitä korjaamaan rikettä.

Kantelun mukaan Yle rikkoi uutisoinnissaan mm. seuraavia Journalistin ohjeita: totuudenmukaisuusvelvoite, virheen korjaus, toden ja sepitteen erottaminen sekä otsikon ja tekstin vastaavuus.

Kantelun mukaan Suomessa on tiedusteltu ruotsin pakollisuutta tai valinnaisuutta oppiaineena mielipidemittauksissa jo 20 vuoden ajan. Näiden tulosten mukaan kaksi kolmasosaa eli noin 70 % suomalaisista haluaa ruotsin olevan valinnainen oppiaine koulussa. Vastaavasti ruotsin pakollisuutta kannattaa runsas 20 % suomalaisista.

Kantelija on pyytänyt Yleä korjaamaan virheen.

Yleisradion vastaus 27.1.2014

Päätoimittaja Atte Jääskeläinen vastaa Ylen julkaisseen laajan kyselyn, jossa kartoitettiin suomalaisten arvoja. Aihealueita oli 13. Yle teki kyselystä juttuja verkkosivuille, radio- ja tv-uutisiin sekä ajankohtaisohjelmiin. Yksi kysymyksistä koski ruotsin kielen asemaa. Kysymys kuului: "Ruotsin kielen asema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa". Vastaajista 49 % oli väitteen kanssa jonkin verran tai vahvasti eri mieltä, 34 % jonkin verran tai vahvasti samaa mieltä väittämän kanssa. Luvut kerrottiin useissa radioon, verkkoon ja televisioon tehdyissä jutuissa sekä uutissähkeissä.

Yle Uutisten lähetyksessä kello 20.30 toimittaja esitteli arvokyselyn tuloksia studiossa. Yhtenä kohtana nostettiin esille ruotsin kielestä tehty kysymys. Toimittaja luki Jääskeläisen mukaan seuraavan tekstin: "Myös ruotsin kielen asema Suomessa jakaa tuttuun tapaan mielipiteitä. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että nykyinen tilanne on hyvä, mutta kolmasosa haluaisi purkaa ruotsin kielen erityisaseman".

Jääskeläinen sanoo, että itse jutussa ei ollut asiavirhettä. Kantelija on kiinnittänyt huomiota lähetyksessä näytettyyn, tuloksia havainnollistaneeseen grafiikkaan. Siinä otsikkonimenä tälle teemalle luki "Pakkoruotsi". Jääskeläinen myöntää, että ilmaisu on epätarkka, eikä sana "pakkoruotsi" ole yksiselitteinen. Täsmällisempi ilmaisu olisi ollut esimerkiksi "ruotsin kieli". Kantelijan mielestä käsite pakkoruotsi viittaa pelkästään kouluopetukseen. Pakollista ruotsin kielen käyttöä on yhteiskunnassa myös muualla. Perustuslaissa turvattu asema on tehnyt ruotsin kielestä välttämättömän taidon isolle osalle virkamieskunnasta.

Jutun tekstissä, sen otsikossa tai juonnossa ei päätoimittaja Jääskeläisen mukaan missään kohdassa viitattu koulussa annettavaan ruotsin kielen opetukseen. Grafiikan otsikkoteksti on aina luonteeltaan yleistävä. Koska itse uutisessa asia esitettiin oikein ja täsmällisesti, erilliseen oikaisemiseen ei epätarkkuuden vähäisyyden vuoksi Jääskeläisen mukaan ollut tarvetta.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. – –

Toimittaja kertoi Ylen tv-uutisissa yhtiön tekemästä arvotutkimuksesta, jossa kysyttiin muun muassa suhtautumista ruotsin kielen asemaan Suomen toisena virallisena kielenä. Toimittajan taustalla oli grafiikka, jonka otsikkona oli "Pakkoruotsi" ja tutkimuksesta saadut kannatusluvut prosentteina.

"Pakkoruotsi" mielletään julkisuudessa yleisesti termiksi, jolla tarkoitetaan ruotsin kielen pakollista opiskelua suomalaisissa kouluissa. Pelkästään haku Yle Uutisten omista verkkojutuista vahvistaa tämän. Tekemässään tutkimuksessa Yle tiedusteli kuitenkin ihmisten suhtautumista ruotsin kielen viralliseen asemaan Suomen toisena kansalliskielenä, joka perustuslaissa on määritelty. Tähänkin sisältyy pakollisia elementtejä.

Julkisen sanan neuvoston mielestä Yle Uutisten grafiikassa käytetty termi "Pakkoruotsi" todennäköisesti johdatti katselijoiden ajatukset pakolliseen ruotsin kielen opetukseen. Kun toimittaja kuitenkin samaan aikaan puhui ruotsin kielen asemasta Suomen toisena virallisena kielenä, selvisi kokonaisuudesta, mistä on kyse. Tämän vuoksi neuvosto pitää grafiikassa käytettyä termiä epätäsmällisenä ilmaisuna, joka kuitenkin itse uutisessa tarkentui. Kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä, joka olisi ehdottomasti pitänyt korjata Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yleisradio ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Vapauttavan puolesta äänestivät:
Risto Uimonen (pj), Kalle Heiskanen, Jussi Lankinen, Anssi Järvinen, Riitta Kalliokoski, Pasi Kivioja, Veera Ristikartano, Riitta Ollila, Jaakko Ujainen, Heikki Valkama ja Heikki Vento.

Langettavaa äänesti Lauri Karppi.

Lauri Karpin eriävä mielipide:
Jutusta jäi katsojalle sellainen käsitys, että yleinen mielipide on pakkoruotsin puolella, vaikka totuus on päinvastainen. YLE rikkoi näin journalistin ohjetta 11: "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti".

Onpa hupaisaa.

Koska "perustuslaissa turvattu asema on tehnyt ruotsin kielestä välttämättömän taidon isolle osalle virkamieskunnasta", on Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen mielestä journalistisesti oikein sanoa, että ruotsin kielen kansalliskielen aseman purkamisen kannattaminen on sama kuin "pakkoruotsin" eli ruotsin pakollisen kouluopetuksen lopettamisen kannattaminen. Juonnossa ei erikseen "missään kohdassa viitattu koulussa annettavaan ruotsin kielen opetukseen", mutta siinä ei myöskään viitattu ruotsin asemaan kansalliskielenä vaan "ruotsin kielen erityisasemaan". Asiaa ei tosiaankaan esitetty "itse uutisessa (..) oikein ja täsmällisesti", koska katsoja joutui tulkitsemaan kyselyn aiheen pelkän kuvassa esitetyn harhaanjohtavan "pakkoruotsi"-otsikon antaman vihjeen perusteella - väkisinkin väärin.

Toisin kuin JSN ratkaisussaan väittää, toimittaja ei puhunut samaan aikaan "ruotsin kielen asemasta Suomen toisena virallisena kielenä". Toimittaja puhui päätoimittaja Jääskeläisen vastauksenkin mukaan vain "ruotsin kielen asemasta" ja "ruotsin kielen erityisasemasta", mitkä taas "pakkoruotsi"-otsikko yhdistää ruotsin kielen erityisasemaan pakollisena oppiaineena kouluissa. Miksi JSN paikkaili jopa niin innokkaasti Ylen virhettä, että keksi ratkaisuunsa ihan itse keksimiään faktoja?

Kantelussa ei näköjään käsitelty lainkaan sitä, että otsikon ohella grafiikan prosentitkin olivat tuossa kohtaa kovin tarkoitushakuisen tuntuisesti väärin. Karppi taas skarppina, mutta kukaan muu ei.