2014-13-08 Bj. Wahlroos: En halua asua tällaisessa Euroopassa

[markusm]

Onko työttömyys noidankehä? Työtöntä ei palkata koska hän on työtön, ja kun häntä ei palkata, hän pysyy työttömänä.

Ja työvoimapula suorastaan karjuu.

[Econ101]

Onko työttömyys noidankehä? Työtöntä ei palkata koska hän on työtön, ja kun häntä ei palkata, hän pysyy työttömänä.

Näin tutkimuksissa on havaittu. Ei tuo stigma tietysti heti lankea, mutta yllättävän nopeasti kuitenkin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mitä pitkittyneempi työttömyys, sitä enemmän joutuu ottamaa hittiä työllistyäkseen, mitä tulee palkkaan ja työtehtävien sisältöön. Joutuu osaamistaan vastaavia hommia alemmalle tasolle.

Mutta sitten kun on taas päässyt työn syrjään kiinni, siitä sitten pikku hiljaa kivutaan taas omaa osaamista vastaaviin tehtäviin.

[ikuturso]

Onko työttömyys noidankehä? Työtöntä ei palkata koska hän on työtön, ja kun häntä ei palkata, hän pysyy työttömänä.

Näin tutkimuksissa on havaittu. Ei tuo stigma tietysti heti lankea, mutta yllättävän nopeasti kuitenkin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että mitä pitkittyneempi työttömyys, sitä enemmän joutuu ottamaa hittiä työllistyäkseen, mitä tulee palkkaan ja työtehtävien sisältöön. Joutuu osaamistaan vastaavia hommia alemmalle tasolle.

Mutta sitten kun on taas päässyt työn syrjään kiinni, siitä sitten pikku hiljaa kivutaan taas omaa osaamista vastaaviin tehtäviin.

Juuri näin.

Ja pienyrittäjyys, jos olet vähän downshiftannut ja puuhastellut jotain toiminimellä, rinnastetaan usein pitkäaikaistyöttömyyteen. Kuvitellaan, että ihminen ei enää kykene toisen alaisuudessa 40 h viikkoja ja pysymään työpaikalla.

Nimimerkillä kokemusta on. Ja loppukappale Econ101:llä myös täysin totta. Kun yrittäjyyden jälkeen eka työnantaja lopetti toiminnallisuuden, jossa olin mukana, niin kun siirryin asiakkaan leipiin, edes CV:tä ei kysytty, kun ei ollut paljon vaihtoehtoja.

Täytyy ajan kanssa kuunnella Wahlroosin haastattelu. Paljon siellä tuntui olevan asiaa. Jos ajatellaan, että Nalle on rikas ja voi puhua mitä haluaa ja Vahtera on köyhä ja voi puhua mitä haluaa, niin voipa olla, että kannattaa pitää korvat auki, vaikkei olisikaan kaikesta samaa mieltä. Se lämmitti, että Nallen mielestä "Suomalaisten tulisi saada töitä" ja tähän tulisi kannustaa.

Perustulo olisi hyvä vaihtoehto, niin kuin jotkut ovat myös todenneet. Mutta jos perustulo annettaisiin vasemmistohallituksen määriteltäväksi, siitä ei tulisi mitään. Kuten Penan kaveri Eki tuolla sanoi, niin perustulon kohdalla alkaisi vinkuna, että "pelkällä perustulolla ei tule toimeen". Mutta juuri näin sen tulisi ollakin. Perustulon lisäksi jos haluaa vähän paremman toimeentulon, voi tehdä vaikka pätkätöitä tai keikkatöitä. Ja ne joita ei enää saa työelämään, niin heitä varten olisi pakko laittaa jokin lisäosa, mutta se vaatisi jonkun sairauseläke tms. diagnoosin/statuksen, että ei enää kykene työllistymään.

Ja yleissitovuus hittoon ja paikallinen sopiminen kautta työnantajien. Ja jotta tämä toimisi, niin minimipalkka lakiin ja kaiken maailman Wolttikuskien palkkaaminen yrittäjänä laittomaksi. Palkansaajina ja minimipalkalla, niin miettisi laiskajaakko tilaako wolttiruokaa, kun hintaan tulee kymppi lisää.

-i-

[Ari-Lee]

Onko työttömyys noidankehä? Työtöntä ei palkata koska hän on työtön, ja kun häntä ei palkata, hän pysyy työttömänä.

Tähän eivät hallitukset, siis mitkään, keksineet verosääntelyä, että olisi edullisempaa palkata työtön kuin jo tuottavassa palkkatyössä oleva. Nimittäin kun työssäolevatkin hakevat samoihin avoimiin työpaikkoihin kuin työttömätkin. Työn saa yleensä se kuka on jo normaalissa palkkatyösuhteessa. Sitten on ikäkysymyskin vielä 40+ vuotiailla. Siihenkään eivät hallitukset ole keksineet verosääntelyä, koska ikäsyrjintä on kiellettyä jo muutenkin.

Mitä otsikkoon tulee niin Wahlroos kuuluu niiden harvojen joukkoon ketkä voivat valita asuinpaikkansa melkein mistä tahansa tältä planeetalta.

[Pallopääkissa]

Nalle olisi voinut kertoa miten Ruotsissa on mahdollista että siellä 55-64 v. ja 65-74 v. ikäisten työllisyysaste on suurempi kuin Suomessa. Mitä ne siellä Ruotsissa tekivät? Oliko se perintöveron poisto jonka toteutti demarihallitus? Jotain muuta?

[ikuturso]

Mitä otsikkoon tulee niin Wahlroos kuuluu niiden harvojen joukkoon ketkä voivat valita asuinpaikkansa melkein mistä tahansa tältä planeetalta.

Ja kun Muskin teknologia kehittyy, se ei rajoitu enää tälle planeetallekaan.

Marsin ilmakehägeneraattoriyhtiön hallituksen puheenjohtaja Nalle "John Carter" Wahlroos.

-i-

[Ari-Lee]

Nalle olisi voinut kertoa miten Ruotsissa on mahdollista että siellä 55-64 v. ja 65-74 v. ikäisten työllisyysaste on suurempi kuin Suomessa. Mitä ne siellä Ruotsissa tekivät? Oliko se perintöveron poisto jonka toteutti demarihallitus? Jotain muuta?

Onhan Ruåtissa muutenkin talous paremmalla jalustalla maahanmuutosta huolimatta. Oma valuutta mahdollistaa paljon. Teollisuutta ei ole ollut tarvetta viedä pois kun on voinut devalvoida kelluva valuutta niin kilpailukyky on säilynyt. No, Suomen komukat päättivät tehdä toisin ja me nautitaan niiden päätösten hedelmistä. Ja tähän valtion bankrottiin vielä tuotava satoja tuhansia kehitysmaalaisia taannuttamaan loputkin. Työttömät hyppynarutehtaalle niin talous nousee kohisten kuin hornetit taivaalle.

Muoks.lis.
Korjaus: valuuttakellunta olisi paras juttu.

[ikuturso]

Nalle olisi voinut kertoa miten Ruotsissa on mahdollista että siellä 55-64 v. ja 65-74 v. ikäisten työllisyysaste on suurempi kuin Suomessa. Mitä ne siellä Ruotsissa tekivät? Oliko se perintöveron poisto jonka toteutti demarihallitus? Jotain muuta?

Onhan Ruåtissa muutenkin talous paremmalla jalustalla maahanmuutosta huolimatta. Oma valuutta mahdollistaa paljon. Teollisuutta ei ole ollut tarvetta viedä pois kun on voinut devalvoida niin kilpailukyky on säilynyt. No, Suomen komukat päättivät tehdä toisin ja me nautitaan niiden päätösten hedelmistä. Ja tähän valtion bankrottiin vielä tuotava satoja tuhansia kehitysmaalaisia taannuttamaan loputkin. Työttömät hyppynarutehtaalle niin talous nousee kohisten kuin hornetit taivaalle.

Hah, ja firmoilla, kuten vaikkapa Stora Enso, on ollut paperikoneita Suomessa ja Ruotsissa. Aina kun on koneita ja tehtaita suljettu, ne on suljettu ensin Suomesta ja jätetty Ruotsin koneet rauhaan. Tähän on vaikuttanut suomalaisten Ay-liikkeet ja lakkoilut.

-i-

[Pallopääkissa]

Nalle olisi voinut kertoa miten Ruotsissa on mahdollista että siellä 55-64 v. ja 65-74 v. ikäisten työllisyysaste on suurempi kuin Suomessa. Mitä ne siellä Ruotsissa tekivät? Oliko se perintöveron poisto jonka toteutti demarihallitus? Jotain muuta?

Onhan Ruåtissa muutenkin talous paremmalla jalustalla maahanmuutosta huolimatta. Oma valuutta mahdollistaa paljon. Teollisuutta ei ole ollut tarvetta viedä pois kun on voinut devalvoida niin kilpailukyky on säilynyt. No, Suomen komukat päättivät tehdä toisin ja me nautitaan niiden päätösten hedelmistä. Ja tähän valtion bankrottiin vielä tuotava satoja tuhansia kehitysmaalaisia taannuttamaan loputkin. Työttömät hyppynarutehtaalle niin talous nousee kohisten kuin hornetit taivaalle.

Hah, ja firmoilla, kuten vaikkapa Stora Enso, on ollut paperikoneita Suomessa ja Ruotsissa. Aina kun on koneita ja tehtaita suljettu, ne on suljettu ensin Suomesta ja jätetty Ruotsin koneet rauhaan. Tähän on vaikuttanut suomalaisten Ay-liikkeet ja lakkoilut.

-i-

Oma kelluva valuutta selittää paljon. Ei kai Ruotsissa ole aikoihin devalvoitu tai revalvoitu keskuspankin päätöksellä vaan kruunu on kellunut pitemmän aikaa.

Ruotsin jutun tekee kiinnostavaksi se että siellä on 1930-luvulta alkaen ollut yleensä demarihallitus. Ilmeisesti Ruotsin ay-liikkeet eivät lakkoile ja demarit tajuavat taloudesta paremmin kuin Suomen demarit? Ainakin älysivät pitää oman valuutan.

Miten paljon parempi Ruotsin talous olisikaan jos siellä ei olisi sosiaaliperäistä maahanmuuttoa, ja työperäinenkin olisi rajoitettua.

[ikuturso]

Oma kelluva valuutta selittää paljon. Ei kai Ruotsissa ole aikoihin devalvoitu tai revalvoitu keskuspankin päätöksellä vaan kruunu on kellunut pitemmän aikaa.

Ruotsin jutun tekee kiinnostavaksi se että siellä on 1930-luvulta alkaen ollut yleensä demarihallitus. Ilmeisesti Ruotsin ay-liikkeet eivät lakkoile ja demarit tajuavat taloudesta paremmin kuin Suomen demarit? Ainakin älysivät pitää oman valuutan.

Miten paljon parempi Ruotsin talous olisikaan jos siellä ei olisi sosiaaliperäistä maahanmuuttoa, ja työperäinenkin olisi rajoitettua.

Ei kelluvaa valuuttaa voikaan devalvoida. Jos valuutta on laitettu kellumaan, ja devalvoit sen, niin seuraavassa hetkessä markkinat ovat asettaneet valuutan arvon takaisin, ellei valtio ole kiinnittänyt kurssia, jolloin kyse ei enää ole kelluvasta valuutasta.

Kun Suomessa joskus 2008 armoitetun Kataisen euroopan parhaan valtiovarainministeriyden jälkeen meni taas paperitehtaita ja koneita nurin, tein vähän myyräntyötä ja tutkin mitä oli lopetettu Suomessa ja mitä Ruotsissa, niin kyllä Suomesta lähti kolminkertaisesti kapasiteettia ja osa jopa siirrettiin Ruotsiin joissain tietyssä paperi- tai kartonkilaadussa.

Silloin myös julkaistiin jotain raportteja eri maiden lakkoherkkyydestä.
Ohessa sttk:n yksi julkaisu aiheesta ja täällä lakkoillaan ainakin reilusti enemmän kuin Ruotsissa. Ja näin on ollut käytännössä aina.
https://www.sttk.fi/2021/05/12/onko-suomi-lakkoherkka-maa/

Tilastosta, joka kuvaa kansainvälistä lakkoherkkyyttä vuosina 2007-2016, voidaan havaita ainakin kolme Suomen kannalta oleellista asiaa.

Ensinnäkin, pohjoismaat Tanska (Dänemark) ja Norja (Norwegen) ovat olleet Suomea lakkoherkempiä vuosina 2007-2016. Pohjoismaista Ruotsi on sen sijaan ylivoimaisesti vähiten lakkoherkkä.

Ja Ruotsin vähälakkoisuuden syyt löytyvät vahvasta AY-liikkeestä:

Kolmanneksi on tärkeä huomata, että vähälakkoiset maat Ruotsi, Saksa ja Itävalta ovat ennen kaikkea hyvien neuvottelusuhteiden ja vahvan ay-liikkeen maita. Tästä voidaan päätellä, työnantajien ja työtekijöiden välinen luottamus ja tiiviisti ylläpidetyt neuvottelusuhteet, työntekijöiden edustus yhtiöiden hallituksessa, tiedonsaantioikeuden toteutuminen käytännössä, ovat avainasiassa työtaisteluiden määrän vähentämisessä.

Eiköhän se kuitenkin ole se neuvottelukulttuuri, eikä "vittu nyt putos hanskat"-mentaliteetti. Perinteisesti Suomessa kun mennään lakkouhkaan, tilanne on jo kärjistynyt ja neuvottelupöydissä epäonnistuttu. Suomalainen TV:n katsoja on tottunut AY-pomoissa näkemään joukoahosia, jotka sanelevat ehtoja pöydässä saunaedusta alkaen tai "menee koko suomi kiinni". AKT ja ahtaajat ovat noudattaneet samaa kaavaa. Ei neuvotella vaan vaaditaan tinkimättä överiksi, jotta kompromissi olisi hyvä.

Neuvottelun sijaan AY-politiikka on pikemminkin muistuttanut käytettyjen autojen kauppaa jossain rintajoupin takapihalla, kun Volgasta halutaan Mersun hintaa. Ei lempinimi "AY-jyrät" ole tuulesta temmattu.

-i-

[Tavan]

^Osaatko ikuturso arvioida, miksi suomalainen neuvottelukulttuuri on niin heikkolaatuista ja kehittymätöntä vaikkapa saksalaiseen tai ruotsalaiseen verrattuna? Miksi menee uhoamiseksi ja jyräämiseksi? Miksi AY-liikkeen ja yrityselämän välinen suhde on jäänyt niin keskenkasvuiseksi ja epäluottamukselliseksi?

[Hamsteri]

"Suomalaisten pitäisi tehdä enemmän töitä samaan aikaan, kun siirrän miljardit Ruotsiin, jotka uudelleen investoimalla olisi luonut töitä Suomessa",

[Uuno Nuivanen]

"Suomalaisten pitäisi tehdä enemmän töitä samaan aikaan, kun siirrän miljardit Ruotsiin, jotka uudelleen investoimalla olisi luonut töitä Suomessa",

Nekin miljardit taitavat olla kotoisin pankkikriisin jälkeisistä keikauksista ja uudelleen järjestelyistä, jotka veronmaksajat maksoivat. Tuotannollisessa toiminnassa Nalle on kunnostautunut Suomen suurimpana maataloustukien vastaanottajana.

[Hamsteri]

Näinpä. Yleensähän korkeimpien tulotasojen ihmiset tietää talousfunktiot satunnaista tallaajaa paremmin. Silti jotenkin kiinnosta ottaa näiden sanomisia tosissaan, etenkin jos se oma toiminta on ristiriidassa tai biasoitunut. Systeemi periaatteessa tarvii ne miljonäärit ja miljardöörit investoimaan, että tulee taloudellista toimintaa. Ei sitä, että siirrytään miljardien kanssa johonkin toiseen talouteen vattuilemaan sille aiemmalla taloudella, jota manipuloimalla alunperin saatiin koko positio aikaiseksi.

[Nikolas]

Mitähän Suomi on tehnyt, jotta miljardiomaisuudet eivät karkaisi Suomesta pois?

[Siener]

Nalle olisi voinut kertoa miten Ruotsissa on mahdollista että siellä 55-64 v. ja 65-74 v. ikäisten työllisyysaste on suurempi kuin Suomessa. Mitä ne siellä Ruotsissa tekivät? Oliko se perintöveron poisto jonka toteutti demarihallitus? Jotain muuta?

_______________________
Ettekö te aivan oikeasti tiedä?

Ruotsissa ikääntyvät työntekijät ovat erityissuojeluksessa. Jos pitää irtisanoa, niin aloitetaan nuoremmista, eikä lähellä eläkeikää olevista, kuten täällä Hölmölässä.

Siksi siellä yli kuusikymppisten työllisyysaste on niin korkea.

Meillä jo 55-vuotias on ikäloppu pomojen mielestä, ja lainsäädäntökin täällä sitä tukee. Suomessa on äärimmäisen helppoa irtisanoa yli 55-vuotias.

[Penan kaveri Eki]

...
Ruotsissa ikääntyvät työntekijät ovat erityissuojeluksessa. Jos pitää irtisanoa, niin aloitetaan nuoremmista, eikä lähellä eläkeikää olevista, kuten täällä Hölmölässä.

Siksi siellä yli kuusikymppisten työllisyysaste on niin korkea.

Meillä jo 55-vuotias on ikäloppu pomojen mielestä, ja lainsäädäntökin täällä sitä tukee. Suomessa on äärimmäisen helppoa irtisanoa yli 55-vuotias.

Ruotsissa työehtosopimuksissa on sellainen ikääntyvien työntekijöiden suoja, että jos on yli 55v ja ollut palkkalistoilla yhteen putkeen yli 10v, niin irtisanomisaika on 12kk.

    https://www.unionen.se/rad-och-stod/uppsagningstider-om-din-arbetsgivare-sager-upp-dig

Toinen tekijä on kyllä perintöveron poistaminen, joka teki sen, että Ruotsissa perheyritykset voivat keskittyä jatkuvuuteen, missä vanhempien työntekijöiden kokemus ja tietämys ovat kullan arvoisia.

Suomessa taas perheyritykset joutuvat katsoman kassavarantojen ja short term tuloksenteon perään, koska sukupolvenvaihdoksissa yritys on usein ainoa, jolla on mahdollisuus maksaa Valdelle perintöveron, pakosta nostettujen ylisuurien osinkojen kautta.

[Väestönvaihtaja]

Perintöveron vaikutus on hyvin pieni. Lisäksi sukupolvenvaihdoksiin on mahdollista saada verohuojennus joka entisestään vähentää verotusta. Toisaalta perijät eivät aina ole kyvykkäitä yritystoiminnan jatkajia joten yrityksen siirtyminen lapsille ei aina ole talouden kannalta toivottavaa.

Jos halutaan kannustaa työntekoon tulee laskea työn verotusta. Tämä ei kuitenkaan monelle käy, koska halua kannustaa työntekoon ei tosiasiallisesti löydy. Työn verotusta voidaan laskea muita veroja korottamalla. Kuten Wahlroos sanoi, pitää tehdä täsmällisiä veroreformeja eikä laskea veroja laajasti kautta linjan.

[Penan kaveri Eki]

Perintöveron vaikutus on hyvin pieni....

On mahdollisuus hakea verohuojennusta ja maksuaikaa, jopa 10v. Se ei silti poista sitä faktaa, että yrityksestä, jonka tasearvo on esim. 10 miljoonaa (tyypillisesti 80%:a kiinni koneissa ja kalustoissa) on perintöveroa varten jostain kaivettava esiin miljoona tai kaksi, verojen jälkeen. Usein ainoa jonka tämän pystyy tekemään, on yritys itse. Siksi kassavarannot on varattuna perintöveroa varten, kun fiksumpaa olisi käyttää kassapuskuria ja pitää suhdannekuopissa kiinni vanhoista työntekijöistä ja tietotaidosta.

Väitän, että perintöveron takia irtisanottujen ja työttöminä olevien sosiaalikustannukset ovat valdelle suuremmat, kuin mitä perintövero tuo tuloja.

[Väestönvaihtaja]

Väitän, että perintöveron takia irtisanottujen ja työttöminä olevien sosiaalikustannukset ovat valdelle suuremmat, kuin mitä perintövero tuo tuloja.

En usko. En ole ikinä nähnyt taloustieteilijöiden väittävän mitään tuollaista. Taloustieteilijät pitää perintöveroa hyvänä verona koska sen vaikutus talouskasvuun on vähäinen.

Perintövero on muuten käytössä monessa ulkomaassa. Suomessa aina vedotaan Ruotsiin mutta unohdetaan edellä mainittu seikka ja se että Ruotsi oli Suomea rikkaampi jo ennen perintöveron poistamista.

Toki verojen maksu saattaa vituttaa, mutta silloin tuskin tekee töitäkään koska töitä tekemällä sitä vasta veroja pääseekin maksamaan.

[Penan kaveri Eki]

En usko. En ole ikinä nähnyt taloustieteilijöiden väittävän mitään tuollaista. Taloustieteilijät pitää perintöveroa hyvänä verona koska sen vaikutus talouskasvuun on vähäinen.

Tässä olet aivan oikeassa... Luuletko muuten, että taloustieteilijät ovat ottaneet huomioon tällaisen työllisyysaspektin? Vaiko pelkästään arvioineet mitä perintövero tuo, suhteessa jos sama kerättäisiin muualta?


Josta tulikin mielen hauska tosielämän anekdootti: BCG:n konsultit kävivät yhdessä firmassa neuvomassa miten virtaviivaistaa toimintoja ja säästää kuluissa. Ohjeistivat, että varastoja pitäisi pienentää minimiin, koska varastokustannukset ja nykyään kaikkialla JiT.

Vuoden seurannan jälkeen yrityksen johtoryhmä totesi, että varastokustannukset olivat kyllä pienentyneet, mutta niin oli myös yrityksen myynti. Selvittelyjen jälkeen selvisi, että koska pienentynen varaston takia välillä oli jouduttu myymään ei oota, niin asiakkaat olivatkin siirtyneet ostamaan kilpailijalta. Yritys oli ollut tunnettu siitä, että aina sai tavara päivän toimitusajalla, mutta ei enää.

BCG:n ohjeet varmaan ihan hyvät, mutta kokonaiskuvan hiffaaminen nollassa (ja laskutus tapissa).

[Pallopääkissa]

Perintövero on kuolinvero. Ikään kuin kuoleman avulla ei pääse eroon veroista. Vainaja ei maksa perintöveroa mutta sen maksavat sukulaiset sekä testamentatun perinnön saaneet ei-sukulaiset.

Perintövero on ikiliikkuja kun se maksetaan joka kerta sukupolvesta toiseen.

Perintövero aiheuttaa sen että on hankalaa kasvattaa omaisuutta joka siirtyisi suvussa seuraaville sukupolville.

Perintöveron absurdius näkyy siinä jos perintöä pitää myydä tai pitää ottaa pankkilaina että voi maksaa perintöveron. Siis jos perintö ei ole rahan muodossa kuten tilillä olevat rahat sekä käteisvarat.

[AJIH]

Nalle olisi voinut kertoa miten Ruotsissa on mahdollista että siellä 55-64 v. ja 65-74 v. ikäisten työllisyysaste on suurempi kuin Suomessa. Mitä ne siellä Ruotsissa tekivät? Oliko se perintöveron poisto jonka toteutti demarihallitus? Jotain muuta?

_______________________
Ettekö te aivan oikeasti tiedä?

Ruotsissa ikääntyvät työntekijät ovat erityissuojeluksessa. Jos pitää irtisanoa, niin aloitetaan nuoremmista, eikä lähellä eläkeikää olevista, kuten täällä Hölmölässä.

Siksi siellä yli kuusikymppisten työllisyysaste on niin korkea.

Meillä jo 55-vuotias on ikäloppu pomojen mielestä, ja lainsäädäntökin täällä sitä tukee. Suomessa on äärimmäisen helppoa irtisanoa yli 55-vuotias.

En usko, että Suomessa tuota tietää juuri kukaan. Tuo on ehdottomasti Ruotsia koskevaa erityistietoa, jota kannattaa levittää ympärilleen niin paljon kuin mahdollista, jos ei muuta niin muiden suomalaisten sivistämiseksi.

[Siener]

Hehheh... Voi kuule kyllä tietävät yritykset juristeineen erittäin hyvin.

Welcome to the real world!

Tapahtuu kaiken aikaa.

Ja nyt vielä enemmän, kun johto on kokematonta 30-40-vuotiasta.

[Siener]

Jatkan vielä, kun täällä AY-pamput vetävät yhtä köyttä työnantajien kanssa,vaikka näön vuoksi vähän näytellään, niin se työntekijä aina maksaa, meni miten tahansa. Tätä on jatkunut jo vuosikymmeniä.

[Totti]

Väitän, että perintöveron takia irtisanottujen ja työttöminä olevien sosiaalikustannukset ovat valdelle suuremmat, kuin mitä perintövero tuo tuloja.

En usko. En ole ikinä nähnyt taloustieteilijöiden väittävän mitään tuollaista. Taloustieteilijät pitää perintöveroa hyvänä verona koska sen vaikutus talouskasvuun on vähäinen.

Siis vasemmistolaiset talous-"tieteilijät" pitävät perintöveroa hyvänä.

Perintö- ja lahjaveroa maksetaan arviolta 903 miljoonaa euroa tänä vuonna. Tämä raha on suoraan pois yksityisestä taloudesta. Todellinen summa on tätä suurempi koska moni joutuu ottaa lainaa perintöverojen maksamiseen jos perintö on epälikvidi. Tämä vähentää perijän käytettävissä olevaa rahaa hyvin pitkäsi aikaa ja korot syö kakusta omansa vielä lisäksi.

Perintövero ei perustu mihinkään lisäarvoon kuten vaikkapa pääoma- tai palkkavero. Se on käytännössä transaktiovero, missä laskutetaan siitä, että omaisuuden omistaja vaihtuu. Kokonaisvarallisuus perinnössä ei siis kasva, jolloin perintövero itse asiassa vähentää kokonaisvarallisuutta rokottamalla siitä osan valtiolle.

On täysin selvä, että jos kansalaisten varallisuus pienenee perintöveron myötä lähes miljardilla vuodessa, sillä on negatiivinen vaikutus kansantalouteen samalla kun se kasvattaa kansalaisten velkaantumisastetta.

Kansalaisten varallisuuden kasvu olisi kuitenkin suotavaa koska se poikii aina jossain vaiheessa myös investointirahaa. Jos kansalaisten varallisuus verotetaan pieneksi, likvidejä pääomia sijoituksiin on myös vähemmän liikkeellä. Toinen negatiivinen vaikutus pienistä varallisuuksista on kansalaisten kriisiherkkyys. Jos omistaa hyvin vähän, päätyy helpommin valtion elätettäväksi kun jos on omaa pääomapuskuria käytettävänä. Perintövero siis osaltaan aiheuttaa mm. lisää kuluja sosiaalitoimessa koska se vähentää kansalaisten varallisuutta eli lisää kriisiherkkyyttä ja tarvetta sosiaaliapuun.

Kansantaloudellisesti perintövero on siis selvä tappio, mutta vasemmisto puolustaa sitä koska kyse on ideologisesta verosta, jossa "rikkaat maksavat osuutensa" ja kaikkeahan pitäisi muutenkin verottaa kuoliaaksi vasemmiston mukaan.

Perintö- ja lahjaverosta pitäisi ilman muuta luopua ihan taloudellisista syistä. Se kasvattaisi kansalaisten varallisuutta ja vähentäisi velkaantumista. Samalla miljardin verran rahaa siirtyisi yksityiseen talouteen, joka kuitenkin verotetaan mm. ALV:n kautta.

[Augustus]

Väitän, että perintöveron takia irtisanottujen ja työttöminä olevien sosiaalikustannukset ovat valdelle suuremmat, kuin mitä perintövero tuo tuloja.

En usko. En ole ikinä nähnyt taloustieteilijöiden väittävän mitään tuollaista. Taloustieteilijät pitää perintöveroa hyvänä verona koska sen vaikutus talouskasvuun on vähäinen.

Siis vasemmistolaiset talous-"tieteilijät" pitävät perintöveroa hyvänä.
...

No, ei ne oikeistolaisetkaan taloustieteilijät ole aina mitään fiksuja talousmiehiä, oikeastaan ei kumpikaan puoli oikein hallitse talousasioita, ainakaan keskimääräisesti. Perustelu: jos olisi olemassa joku kristallinkirkas ja järkevä talousdoktriini, siihen olisi siirrytty jo teollistumisen alkuvaiheessa.

Käytännössä on vaan tempoiltu edestakaisin, ihan kuin joku hullu mielisairaalassa joka riuhtoo pakkopaidassa edestakaisin, ja sama meno jatkuu nykysuomessakin. Taloustiede sinänsä ei ole arvovapaata tiedettä, vaan siinä sekoittuu paljon politiikkaa, matematiikkaa, filosofiaa ja ties mitä sekaisin, siksi kai riuhtominen sinne sun tänne.

Mikä on muuten sitten perintöveron perustelu, en ole koskaan ajatellut asiaa, siinä on joku ajatus, mutta mikä? 

[Lalli IsoTalo]

Mikä on muuten sitten perintöveron perustelu, en ole koskaan ajatellut asiaa, siinä on joku ajatus, mutta mikä?

Yksityisomaisuuden tuhoaminen. Kommunismi.

[Augustus]

Mikä on muuten sitten perintöveron perustelu, en ole koskaan ajatellut asiaa, siinä on joku ajatus, mutta mikä?

Yksityisomaisuuden tuhoaminen. Kommunismi.

Heh, no joo . Mutta ihan oikeasti, on sillä joku parempikin perustelu varmaan.

[Lalli IsoTalo]

Mikä on muuten sitten perintöveron perustelu, en ole koskaan ajatellut asiaa, siinä on joku ajatus, mutta mikä?

Yksityisomaisuuden tuhoaminen. Kommunismi.

Heh, no joo . Mutta ihan oikeasti, on sillä joku parempikin perustelu varmaan.

Kommunistisen manifestin mukaan perusteluja perinnölle ei ole, @Augustus. Koska tuossa uskonnossa yksityisomistus on syntiä.

3. Perintöoikeuden lakkauttaminen.