2014-13-08 Bj. Wahlroos: En halua asua tällaisessa Euroopassa

[Micke90]

Kiukutteleva Wahlroos voi minun puolestani muuttaa vaikka Kongoon ja pysyä siellä.

No, Wahlrooshan muuttikin jo Kongoksi muuttuvaan Ruotsiin. Eikö Ruotsissa ollut Kongon jälkeen maailman pahimmat raiskaustilastotkin? 

[JJohannes]

Kun Nallella tuota pätäkkää riittää niin miksei mies tartu lapioon ja ryhdy rahoittamaan avokätisesti maahanmuuttajien elämistä kotimaassaan Ruotsissa tai vaikka sitten siellä Ranskassa. Ehkä niille passintarkastuksille ei sitten olisi niin kovasti vaatijoita.

[Melbac]

Rikkailla on pienet huolet jos ei halua asua euroopassa jossa joutuu jonottamaan passintarkastukseen.. 

[normi]

Minä en taas halua asua rikastetussa Euroopassa. Että Björn... mitäs nyt tehdään? Sä et halua sitä tulevaa ja mä en halua tätä nykyistä? Mulla ei ole varaa muuttaa pois, jos sovittais että sä lähdet mun Euroopasta ja viet muut suvismokut mukanasi. Sopiiko?

[Joker]

Ensin ei kelpaa Suomi, nyt ei edes Ruotsi tai koko Eurooppa. Mistäköhän sellainen ihannemaa löytyisi missä herra haluaisi asua.

Etelä-Afrikka 1980-luvulla? Siellä oli periaatteessa monikulttuurisuuden ainekset, mutta ei ongelmaa.

[Olli_Johannes]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/71258-kovaa-tekstia-bjorn-wahlroosilta-en-halua-asua-tallaisessa-euroopassa

Wahlroosin mukaan talouskriisi ja poliittisten päättäjien kykenemättömyys päätöksentekoon ovat luoneet Eurooppaan muukalaisvihamielisyyttä ja rasismia, joka ruokkii populististen liikkeiden kannatusta. Hän mainitsee erikseen Ranskan äärioikeistolaisen Front National -puolueen.

-Minä en halua asua Euroopassa, jossa Front National on vallassa. En myöskään halua asua Euroopassa, jossa pitää jonottaa passintarkastuksissa, Wahlroos sanoo.

Eka kommentti on hyvä:

"Yllättäen sitä rasismia ja muukalaisvihaa syntyy jälleen kerran elintasoerojen kärjistyessä ja talouskriisin jälkipyykeissä. Historia toistaa siinäkin vain itseään. Suorastaan ironista että ökyrikas ottaa tälläiseen kantaa syyllistävällä sormellaan."

Minä taas en halua asua Euroopassa jossa pankkiherrat ovat vallassa. En myöskään halua asua Euroopassa jossa pitää jonottaa uusia avainlukulistoja pankkikonttorista. (Lähimmät taitaa olla kohta yhtä kaukana kuin rajanylityspaikatkin.)

[Outo olio]

-Minä en halua asua Euroopassa, jossa Front National on vallassa. En myöskään halua asua Euroopassa, jossa pitää jonottaa passintarkastuksissa, Wahlroos sanoo.

BW kuuluu rahan puolesta siihen harvalukuiseen ihmisryhmään jonka ihan oikeasti ei tarvitse yhtään mitään. Ihan vain näin vinkkinä, lentoja lähtee joka päivä.

[Ernst]

Ennen minäkin pidin Wahlroosia ylimielisenä tollona, jolla  on varsin vähän substanssia sanojensa takana. Sitten muistin erään seniorikansalaisen kertomuksen Wahlroosin isästä. Isä oli tullut jollekin (mahdollisesti) kaivostyömaalle puhumaan kypärän käytön välttämättömyydestä. Björnin isä Buntta oli halunnut demonstroida kypärän kaiken kestävyyttä pamauttamalla koko massansa jalalla kypärän päälle. Kypärä tietenkin meni mäsäksi.

Ennustan: Wahlroosin degeneroitunut sukupuu notkuu ja katkeaa. Pane Björkka parempi kypärä päähäsi kuin isäsi markkinoi. Kohta puhaltaa 

Kerron mielelläni lisää tämän seniorikansalaisen muistelmista pyynnöistä huolimatta, kunhan rikoslaki ja yksityissyyssäädökset sen sallivat. Luvassa on uusia paljastuksia tissien paljastamisista kulttuuri- ja talouselämän huipputasoilla 1930-1950.

[siviilitarkkailija]

Buntta Wahlroosin erityinen lahja maamme hallinnolle oli IPP ja APP. Omalla tavallaan sairaalloisen ja sisäsiittoisen hallintokulttuurimme havainnollistaminen joka ei koskaan olisi ollut mahdollista ilman Buntan opastusta. Tässä vaiheessa joku voi kysyä että mikä ihmeen IPP tai APP? No vastaus on se että Buntta oli joko sihteerinsä aamupäiväpanolla tai iltapäiväpanolla.

Valitettavasti Suomessa vähemmistö- ja kielipolitiikan takia hirvittävää hallintopaskaa on suvaittu koska siihen on ollut varaa. Todennäköisesti kun rahat loppuu suvaitseminen loppuu yhtälailla.

Minun täytyy tunnustaa että välillä mietin sitä jos olisin afrikkalainen siirtolainen ja haluaisin eurooppaan, niin mitä tekisin. Haluaisinko murskata euroopan osaksi afrikkalaista tuhoyhteiskuntaa jota pakenen vai haluaisinko säilyttää ihmisoikeuksia ja hyvinvointia kunnioittavan euroopan?

[Roope]

Björn Wahlroosin haastattelu Höblässä. Otsikkoon nostettu Wahlroosin käsitys, että maahanmuutto on toisarvoinen kysymys, kun monet elinkeinoelämän edustajat väittävät sitä peräti Suomen kohtalonkysymykseksi. Korkmanin puheet sinipunahallituksesta Wahlroos kuittaa vasemmistodemarin haaveiluksi.

Hbl: Invandringen är en sekundär fråga för Wahlroos 13.5.2023  (maksumuuri)

Maahanmuutto on toisarvoinen kysymys Wahlroosille

Yksi Suomen värikkäimmistä elinkeinoelämän hahmoista jättää julkiset tehtävänsä, mutta tuskin julkisuutta. Kun hän kertoo näkemyksensä politiikasta, Sixten Korkman saa kuulla kunniansa.

[...]

Sixten Korkman puhui hiljattain sinipunahallituksen puolesta...

– Korkman on vasemmistososialidemokraatti, Wahlroos keskeyttää.

– Totta kai hän haluaa sellaisen hallituksen, jonka tuntee läheiseksi itselleen.

[...]

Yksi hallituksenmuodostamisen suurista kiistakysymyksistä on koskenut maahanmuuttoa. Suomen elinkeinoelämä on korostanut osaavan työvoiman tärkeyttä sen aukon umpeen kuromisessa, jonka suomalaisten vanhentuminen synnyttää.

Wahlroosille Suomen vino väestöpyramidi on toisarvoinen kysymys.

[...]

Björn Wahlroos myöntää, että on tärkeää saada osaavaa työvoimaa esimerkiksi hoitoalalle ja erilaisiin asiantuntijatehtäviin.

Mutta:
– On tärkeämpää, että suomalaiset saavat töitä.  (käännös)

Wahlroos oli tänään myös Ylen Ykkösaamussa, mutta siinä häneltä ei kysytty maahanmuutosta.

[Titus]

^
korkman on persuvihaaja ja tuo (toi) tätä esille esim luennoillaan otaniemessä. toki persuaika oli toisenlainen viikinkeineen jne, mutta kyllä se kytee pinnan alla aika pahasti kun hetken kuuntelee.

[IDA]

Haastattelujen perusteella Wahlroos on aina vaikuttanut älyllisesti rehelliseltä ihmiseltä. Katsoin juuri tuon Ykkösaamun. Siitä ei jäänyt mitään erityistä iskevää mieleen, mutta yleisellä tasolla näkemykset olivat koko ajan erittäin huomionarvoisia. Ehkä yksi mikä miellytti itseäni oli se, kun Wahlroos totetesi, että Finnairin lennoista pois jääneillä koneilla kannattaisi lennättää hollantilaisia ja muita keskieuroopan vähämetsäisten maiden meppejä Nurmekseen ja siellä sanoa, että hakeutukaa täältä omin avuin takaisin. Silloin he voisivat tajuta, että on olemassa myös todellista metsää, ei pelkästään joitakin peltojen keskellä olevia tilkkuja, kuten esimerkiksi juuri Hollannissa on asian laita.

[Lalli IsoTalo]

... yleisellä tasolla näkemykset olivat koko ajan erittäin huomionarvoisia.

Jeps, jeps & jeps!

W on ehkä Suomen paras haastateltava. Vastaa aina lyhyesti ja perustellusti kysyttyyn kysymykseen, eikä puhu paskaa kuten 80%+  asiantuntijoista ja poliitikoista. Valehteleeko? En tiedä. Tee itsellesi palvelus ja katsele tämä, jos talousasiat kiinnostavat.

Björn Wahlroos

Hallitusneuvotteluissa syntyi talousraameja. Mitä elinkeinoelämälle myönteisen hallituksen pitäisi kaudellaan tehdä? Ykkösaamun vieraana on Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Tästä maistiaisia:

Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin terveiset Säätytalolle: "Lypsylehmien ampuminen on lopetettava, verotusta muutettava dramaattisesti"

Sammon hallituksen puheenjohtajan tehtävät jättävä Wahlroos katsoo, että Suomessa on syytä tehdä kapeita täsmäuudistuksia verotukseen.

[Nikolas]

Kannattaa muuten katsoa se Ykkösaamu. Nalle pistelee hyviä vastauksia. https://areena.yle.fi/1-63224082

Puhetta Suomen metsien hoitamisesta noin 27 minuutin kohdasta eteenpäin.

[justustr]

Kyllä Wahlroosilla paljon asiaakin on kuten esim.

Wahlroosin mukaan verotuksen lisäksi uudistamista kaipaa myös suomalainen työttömyysturvajärjestelmä. Uudistaminen pitäisi tehdä porrastamalla ja "luultavasti myös lyhentämällä" ansiosidonnaista järjestelmää, hän sanoo.

– Kyse on kuukausista ja prosenteista.

– Tärkein mekanismi, jolla ihmiset erkaannutetaan ja vieraannutetaan työnteosta ja yhteiskunnasta, on se, että heidät jätetään liian pitkäksi aikaa istumaan tyhjän päälle. Täytyy kannustaa voimaperäisesti paluuseen työelämään

Se on juuri noin. Todella moni kerran työttömyysturvalle jämähtänyt ei tule enää ikinä työelämään takaisin. Ei vaikka suhdanteet vaihtuisi.

On aina parempi jopa työttömälle itselleen tehdä mitä tahansa hanttiduunia kuin notkua kotona työttömyysturvalla. Kotona notkuminen lamaannuttaa.

[Aimo Räkä]

Asiaa puhuu Nalle. Ennallistajat pitäisi kyydittää junalla Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin. Koko matka hyvillä ikkunapaikoilla niin että varmasti näkee.

[IDA]

Se on juuri noin. Todella moni kerran työttömyysturvalle jämähtänyt ei tule enää ikinä työelämään takaisin. Ei vaikka suhdanteet vaihtuisi.

Joo. Tässä on juuri se, että ansiosidonnainen houkuttaa venyttämään uuden työpaikan hakua ja toisaalta taas pidentynyt työttömyysaika vähentää työnantajan halua palkata. Ihan maalaisjärkijuttu.

[JoKaGO]

... ansiosidonnainen houkuttaa venyttämään uuden työpaikan hakua

Aika harvalla suomalaisella on tuollaiseen varaa, jos palkka on ollut mediaanitulon yläpuolella, koska

...pidentynyt työttömyysaika vähentää työnantajan halua palkata.

[Titus]

^
Riippuu alasta ja tekijästä. Esim ansioitunut koodari voi järjestellä itselleen ansiosidonnaista ja lomailla tuen ajan, mutta matalapalkka-alan suorittava työntekijä ei niinkään koska joku vie työpaikan.

[Lalli IsoTalo]

Pauli Vahtera Vantaalla

Olen usein ihmetellyt miksi Björn Wahlroosin ja omat näkemykseni ovat niin monessa asiassa yhteneväiset. Wahlroos on miljardööri ja kauppatieteiden tohtori. Minä kansakoulun loppuun käynyt jonkin sortin merkonomi. Enkä omista mitään. Olisin Klaus Schwab´ille hyvä mannekiini.

Yhteneväisyys asioista johtuu siitä, että asioilla on yksi paras totuus.

Wahlroosilla on niin paljon rahaa, että voi sanoa ääneen sen mitä ajattelee ja minä voin rahattomana kirjoittaa sen mitä ajattelen.

Muuta mieltä olevat ovat väärässä ja omien ideologioidensa sumentamia. Tai eivät uskalla olla rehellisiä, koska oma etu voi vaarantua rehellisistä mielipiteistä.

Siksi on aina mielenkiintoista kuulla Wahlroosin ajatuksia. Nyt niitä esitettiin Kauppalehden artikkelissa 12.5.23 ja Ylen Ykkösaamussa 13.5.23.

Wahlroos kritisoi suomalaista talouskeskustelua, joka keskittyy suureen alijäämään. Hänen mukaansa taloudellisten ongelmien ydin on kannusteiden puute. "Se johtaa näivettymiseen ja lopulta pieniin verokertymiin sekä valtiontalouden kriisiin." Itse olen kirjoittanut suomalaisten ja tänne muuttaneiden laiskuudesta. Jos sosiaaliturvana saa saman neton käteensä kuin työtä tekemällä, ei ole motivaatiota mennä töihin = ei ole kannustimia eikä pakkoa.

Wahlroos on huolissaan suomalaisten nuorten muuttamisesta ulkomaille. Yksi selkeä syy on korkea marginaaliverotus. Siksi hänen mukaansa yleinen veronalennus ei auta mitään, koska sen merkitys jäisi vähäiseksi per veronmaksaja. Suomen korkean marginaaliveron alentaminen reippaasti voisi saada suomalaiset jäämään Suomeen. Tänä vuonna korkein marginaalivero on 68,5 % eli yhteiskunta vie lisäpalkasta yli kaksi kolmasosaa. Lisäksi yritykset maksavat palkan päälle yli 20 % erilaisia sosiaalimaksuja.

Wahlroos ei puhu haittamaahanmuuttajista. Mutta käänteisesti voidaan ajatella, että hän on sille kielteinen. Jos on huolissaan aktiivisten suomalaisten muutosta ulkomaille, on varmasti huolissaan sosiaaliturvan varassa elävien ulkomaalaisten muutosta Suomeen.

Wahlroos sanoo suoraan sen, että suomalaiset ovat rehellisiä, mutta muut EU-maat eivät ole. EU:ssa jokainen maa toimii omia etuja tavoitellen totuutta vääristellen ja eri tavoilla kieroilemalla. Tuli selväksi, ettei Suomen pidä olla ainoa rehellinen maa EU:ssa.
Tämä tuli hyvin esille Wahlroosin metsäteollisuuden mahdollisuuksista EU-rajoitusten takia. Hän esitti, että Keski-Euroopan byrokraatit pitäisi lennättää yli Suomen, jotta ne ymmärtäisivät mitä metsä aidosti on.

Kieroilusta hyvä esimerkki on Luxemburg, jonka yhteisövero on 29 % (Suomen 20 %). Kuitenkin maassa on lukuisa määrä muiden maiden yrityksiä. Erilaisten sopimusten avulla todellinen yhteisövero maassa on ulkomaisille yhtiöille lähellä nollaa. Alankomaiden virallinen yhteisövero on 19 %, todellinen muutama prosentti. Siksi sekä Alankomaissa että Luxemburgissa on paljon myös suomalaisia yrityksiä.

Wahlroos esitti yhteisöveron alentamista Suomessa siten, että alennus painottuisi uuden hallituskauden loppupuolelle. Kirjassa "Uusi pienyhtiö" 1996 esitin kassavirtaverotukseen siirtymistä, mikä huomioisi yritysten todellisen veronmaksukyvyn. Se ei saanut vastakaikua, minkä vuoksi olen siirtynyt kannattamaan Viron verojärjestelmää, jossa vero maksetaan vasta kun tulo nostetaan pois yrityksestä palkkana, osinkoina tai muulla tavalla.

Wahlroos osoitti poliittisen maailman ristiriitaisuuden. Ruotsissa nimenomaan sosiaalidemokraatit toteuttivat maahan suuren verouudistuksen, jossa marginaaliveroa alennettiin ja mm. perintö- ja lahjaverosta luovuttiin. Olen joskus kirjoittanut, että Suomen ongelma on yhdellä sanalla sanottuna sosiaalidemokratia. Ero johtuu siitä, että Suomessa sosiaalidemokratialla ajetaan sosialismia, Ruotsissa maan hyvinvointia.

Wahlroos esitti Ykkösaamussa 2016, että valtava määrä työtä tulee poistumaan robotisaation takia. Eli automaatio ja digitalisaatio vievät työpaikat. Hän esitti ratkaisuksi perustulon, jolla taataan kaikille minimitulo, jonka päälle voi ansaita pätkätöillä ja matalapalkkaisella työllä. Olin samaa mieltä "Uusi pienyhtiö"-kirjassa. Sen jälkeen olen muuttanut näkemykseni perustulosta, koska se johtaa suureen määrään ihmisiä, jotka eivät halua tehdä mitään työtä. Jos jonkinlaista perustuloa edes harkitaan, on tehtävä heti selväksi, ettei se koske ulkomaalaisia. Eikä mikään muukaan sosiaaliturva.

[Penan kaveri Eki]

Pauli Vahtera Vantaalla

... Hän esitti ratkaisuksi perustulon, jolla taataan kaikille minimitulo, jonka päälle voi ansaita pätkätöillä ja matalapalkkaisella työllä. Olin samaa mieltä "Uusi pienyhtiö"-kirjassa. Sen jälkeen olen muuttanut näkemykseni perustulosta, koska se johtaa suureen määrään ihmisiä, jotka eivät halua tehdä mitään työtä....

Vahteran kanssa samaa mieltä. Perustulo varmaan auttaisi monia kannustinloukussa olevia, mutta samalla se tarjoaisi automaattitissin kaikille elämäntapaintiaaneille, jotka eivät halua laiskuudesta tai periaatteesta tehdä mitään toimentulonsa eteen. Ja sitten kun meillä on perustulojärjestelmä käytössä, voi olla varma että alkaa kitinä perustulon määrän pienuudesta; kapitalistit riistää duunaria ja estää köyhiltä oikeuden säädylliseen elämään.

Eli vaikka perustulo otettaisiinkin käyttöön, niin jonkinlainen vastikkeellisuus pitäisi silti olla: esim. kulttuurimaisemien tai biosfäärialueiden ennallistaminen, vaikkapa 16h vuodessa tjtn.

[Tavan]

Millä muulla sosiaaliturvauudistuksella kuin perustulolla voidaan saada esim  keikkaluontoinen matalapalkkatyö helpoksi ja kannattavaksi ja tehdä työn vastaanottamisesta taloudellisesti mielekästä?

Samalla jyrkkä marginaalivero hiivattiin. Pitää olla yksinkertaisesti niin että mitä enemmän teet sitä enemmän tienaat, ilman että hyötysuhde kurjistuu tulojen kasvaessa. Palkankorotuskaan ei tätänykyä kunnolla motivoi ellei kyse ole palkan tuplaamisesta tai triplaamisesta

Mielestäni vaihtoehtoja on lopulta kaksi: sosiaaliturvan purku kokonaan tai jonkinlainen perustulojärjestelmä. Kannustinloukut pitää tuhota ja järjestelmää pelkistää. Samalla saadaan tuhansia paperinpyörittäjiä kalliista byro-koneistosta pois.

Joku voi varmasti elää elämäntapaintiaanina perustulolla, mutta niin elää nytkin, ansiosidonnaisilla ja harkinnanvaraisilla yms. jne., Ja työllistää samalla hirväen määrän kalliita sosiaalitätejä. Halvempaa olisi lyödä automatisoidusti intiaanille se perustulo kouraan.

[justustr]

Yksi asia on ainakin selvä. Jos tai toivottavasti kun aktivointiin lähdetään, niin muutos on tehtävä hivuttamalla. Mitään yhtäkkisiä dramaattisia järjestelmämuutoksia ei voi tehdä, koska se tarkoittaisi yleislakkoa. Ammattiliitot reagoi varmasti. Tässä talouskurimuksessa (inflaatio, taantuma) sellaista riskiä ei voi ottaa.

Edellinen tarkoittaa siis sitä että tämän hallituksen tehtävä on laittaa oikeansuuntainen kehitys alulle, jota mallia seuraavien hallituksien tulisi jatkaa. 

[Lalli IsoTalo]

Millä muulla sosiaaliturvauudistuksella kuin perustulolla voidaan saada esim  keikkaluontoinen matalapalkkatyö helpoksi ja kannattavaksi ja tehdä työn vastaanottamisesta taloudellisesti mielekästä?

Kansalaispalkka/perustulo (yhdistetty)
https://hommaforum.org/index.php/topic,7338.msg3473877.html#msg3473877

[ämpee]

Wahlroosin ajatuksissa on moniakin hyviä, mutta erityisen hyvä on "taloudellisten ongelmien ydin on kannusteiden puute".

Kannuste pitää sitten ymmärtää oikein, sillä ei tarkoiteta piiskaa tai pakkoa vaan ihan oikeata kannustetta.
Esimerkiksi tukijärjestelmä pitää korjata siihen kuntoon, että tukien päälle omalla työllä on mahdollista ansaita.
Nykyään byrokratia ja tukijärjestelmän sudenkuopat tappavat yrittelijäisyyden koska liian monessa tapauksessa tulot omalla yrittelijäisyydellä pienenevät kun niiden pitäisi kasvaa.

Henkilökohtaista ahneutta parempaa kannustinta ei olekkaan.
Piiskaajat asettavat itsensä "paremmin tietävien" asemaan ja odottavat vielä hyviä tuloksia.
Tuottavuudeltaan orjatyötä huonompaa menetelmää ei olekkaan, kuten jo itänaapurissamme käytäntö osoitti.

Paremmintietäminen ja piiskaaminen ovat keskitysleirin välineitä, eivät ihmisten kannustimia.

[Edit] Tuohon edelliseen voidaan vielä lisätä minimipalkkajärjestelmä niin johan loppuu työvoimapulat kun vinku-intialainen kustantaa saman kuin suomalainen mutta on selkeästi huonompi vaihtoehto. [/Edit]

[justustr]

Kuuntelin Nallen haastiksen. Hyviä olivat herran mielipiteet noin pääosin kunhan muistaa että Nalle ei ole mikään hyväntekijä vaan luunkova bisnesmies. Mutta silti argumenteissa on pointtia. Lypsävän lehmän potkiminen ei oikeasti kannata.

Hauskaakin siellä oli. Erityisesti huvitti haastiksen lopussa ollut kulttuuripläjäys, jossa toimittaja yritti kalastella Nallelta vahvistuksen sille narratiiville, että suomalaiset korkeakulttuurin isot nimet (ooppeeralaulajat, kapellimestarit jne.) on maailmalla erittäin tunnettuja ja äärimmäisen tärkeitä Suomi-kuvalle. Nalle murskasi tylysti moisen mielikuvan toteamalla, että:

"minun täytyy nyt olla rehellinen ja todeta, että koskaan ei ole tullut esille yhdenkään suomalaisen kulttuurivakuttajan nimi missään tilanteessa"

Toimittaja meni lähes sanattomaksi:

"ihanko totta"

Niin, kyllä korkeakulttuuristakin voidaan leikata kun säästöjä tehdään ihan siinä missä muistakin osa-alueista. Ei se ole mikään koskematon pyhä lehmä 

[Lalli IsoTalo]

Pauli Vahtera Vantaalla
Wahlroosilla on niin paljon rahaa, että voi sanoa ääneen sen mitä ajattelee ja minä voin rahattomana kirjoittaa sen mitä ajattelen.

Samasta ketjusta:

Marko J. Penttinen
... Nalle on vaan liian vöyräs ja suorapuheinen eikä muoleskele poliitikkojen pervakoa toisten pulliaisten tapaan. Nallen ulostulot aiheuttavat kylmänväristyksiä suomalaisille korruptiiveille niin elinkeinoelämässä., politiikassa kuin järjestömaailmassakin, jotka rällästävät täysin estoitta kansalaisten verorahoilla. Nämä pelkäävät kuollakseen sitä päivää kun tasapäistettu metsäläislauma herää ruususen unestaan ja huomaa että valtio on käytännössä konkurssissa eikä vertaistukiväki saati paljon hehkutetut yhteisörummuttajat ole saaneetkaan maan asioita kuntoon!

[Econ101]

Se on juuri noin. Todella moni kerran työttömyysturvalle jämähtänyt ei tule enää ikinä työelämään takaisin. Ei vaikka suhdanteet vaihtuisi.

Joo. Tässä on juuri se, että ansiosidonnainen houkuttaa venyttämään uuden työpaikan hakua ja toisaalta taas pidentynyt työttömyysaika vähentää työnantajan halua palkata. Ihan maalaisjärkijuttu.

Työpaikan hakua venyntetään, riippuen tietty vähän alasta mutta aggregaattitasolla, koska ei haluta hyväksyä alempaa palkkaa. Työttömyys, taas alasta ja ammatista riippuen, kuitenkin yleensä merkitsee sitä, että tasomuutos alaspäin palkassa on todennäköinen. Lyhempikestoinen ansioturva pakottaa hyväksymään tämän huononnuksen, jos omalla alalla näin on.

Tämä on hankala optimointitehtävä yksilön kannalta. On ymmärrettävää, että palkanalennus ei oikein houkuta ja uskotaan, että tsäänssit parempaa on, jos vain odottaa. Todellisuudessa käy kuitenkin toisin, kuten IDA yllä toteaa.

En muista, mutta olikohan se niin, että jo muutaman kuukauden työttömyys alkaa vaikuttaa rekrytoijaan. Niin tai näin, vähänkin pitkittynyt työttömyys heikentää näkymiä.

 

[Lalli IsoTalo]

En muista, mutta olikohan se niin, että jo muutaman kuukauden työttömyys alkaa vaikuttaa rekrytoijaan. Niin tai näin, vähänkin pitkittynyt työttömyys heikentää näkymiä.

Kun ennen muinoin - vuosituhannen vaihteen jälkeen - hain johonkin valtion omistaman atk-lafkan hommaan, niin haastattelussa sanoivat ihan suoraan, että eivät työttömiä kutsu haastatteluun, saati sitten palkkaa.

[Pallopääkissa]

Onko työttömyys noidankehä? Työtöntä ei palkata koska hän on työtön, ja kun häntä ei palkata, hän pysyy työttömänä.